Korkea-asteen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv) 18. - 19.4.2011 klo 9.00-16.00

Korkea-asteen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv) 18. - 19.4.2011 klo 9.00-16.00 Irene Gröhn ja Mika Saranpää HAAGA-HELIA amk

Kello 9.00 Koulutuksen avaus ja koulutuksen esittely Esittäytyminen ryhmissä Osallistujien kokemukset oppisopimustyyppisestä Kuinka monella vuonna 2009 tai 2010 käynnistynyt koulutus? Kuinka monella vuonna 2011 käynnistyvä oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus? Olitteko mukana tekemässä hakemusta? Koulutuksen tavoitteet ja sisältö

Ohjelma 18. 19.4.2011 Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen prosessi ja hallinnointi Osaamisperustainen opetussuunnitelma, osaamisen tunnistaminen ja näyttö Työstä oppiminen ja sen ohjaaminen

Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus, orientaatioperusta koulutuspäivään Maanantai 18.4. klo 9-16 Suunnitteleminen ja toteuttaminen (osa 1) Tiistai 19.4. klo 9 16 Toteuttaminen ja suunnitteleminen (osa 2) Maanantai 18.4. Tiistai 19.4. 12.45 14.00 9.15 10.40 Koulutustarveselvitys 10.40 10.50 tauko 12-12.45 Lounas 12.45 13.45 Tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen 14.45 16.00 Opiskelijahaku ja valinta Sitouttaminen Sopimukset 9.00 10.30 Työstä oppimisen prosessi + Ohjaus Työstä oppimisen prosessi + Ohjaus 14.00 14.30 tauko 10.50 12.00 Tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen 13.45 14.15 tauko 14.15 14.45 Tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen 10.30 10.40 tauko 10.40 12.00 Työstä oppimisen prosessi + Ohjaus 14.30 15.40 Työstä oppimisen prosessi + Arviointi 15.40 16.00 Yhteenvetoa 12.00.-12.45 Lounas

Tausta ja osaaminen HAAGA-HELIAssa Vahvat osaamisketjut ja korkea-asteen oppisopimus HIOP-hanke (2007-2009), jossa luotiin toimintamalli korkea-asteen oppisopimuskoulutukseen. Aiemmissa hankkeissa (mm. ESR Ramona ja ESR Dopin) on jo kokeiltu erilaisia työstä oppimisen ohjaamisen menetelmiä, opettajuuden ja opettamisen kehittämistä. AHOT

Tausta (jatkuu) Edellä mainittujen hankkeiden pohjalta on tuotettu monia julkaisuja, mm. HIOP-hankkeessa Irene Gröhn (toim.) Korkea-asteen oppisopimuksen kehittäminen (2009) ja Ramona-hankkeessa Mika Saranpään (2007) Ohjaajan hätävara, jota pilottihankkeessa käytettiin sekä opettajien että työpaikkaohjaajien oppikirjana. Julkaisut ovat myynnissä HAAGA-HELIAn verkkokaupassa: http://shop.haaga-helia.com

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Tutkinnon jälkeinen täydennyskoulutus, ei tutkintoon johtavaa tai sen osien koulutusta (huom. ei hyväksi lukua ylempään ammattikorkeakoulututkintoon) voi ottaa mukaan opistotason koulutuksen suorittaneita Työpaikalla tapahtuva oppiminen on vähintään puolet opiskelusta OPM:n erityispätevyys-määritelmän mukaan Vastuu koulutuskokonaisuudesta korkeakoululla Perustuu sopimuksiin Osaaminen osoitetaan näytöin

Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutetut voivat nykyisin täydentää osaamistaan oppisopimustyyppisellä täydennyskoulutuksella korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Täydennyskoulutuksessa suoritetaan noin 30-60 opintopisteen laajuinen työelämän osaamistarpeisiin liittyvä kokonaisuus, josta työpaikalla tapahtuvaa oppimista on vähintään puolet. Työnantajalle koulutusmalli antaa mahdollisuuden organisoida koulutusta työelämälähtöisesti ja työelämän tehtäviin painottuen. Oppimisen ja tietopuolisten opintojen vuorottelu mahdollistaa sen, että opiskelijan työpanos on työpaikan käytettävissä lähes koko koulutusajan. Työssä oppimisen opas, 2011 http://www.tyossaoppimaan.fi/

Erityispätevyys (30-60 op) Työelämässä aidosti tarvittavaa osaamista Työelämän muutoksen synnyttämiin uusin tehtävänkuviin tai tehtäviin, joita ei voi hoitaa korkeakoulujen perustutkinnon pohjalta, mutta eivät vaadi jatkotutkintoa Pitkäkestoinen, valtakunnallinen tarve työmarkkinoilla Ei tuota kelpoisuuksia esim. opettaja Perusteellista osaamisen kehittämistä, laaja-alaista ja syvällistä oppimista ja kouluttautumista Vähintään EQF/NQF 6 -tasoista

Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulu on hallintoviranomainen vastaa laadusta ja korkea-asteen tasoisuudesta Huom! Vastuu myös työssä oppimisesta ja sen ohjauksesta Koulutukset tulee toteuttaa opetusministeriön työryhmämuistion 38:2008, ja opetusministeriön kirjeiden 4.6.2009 (Dnro 58/522/2009) ja 22.9.2009 kriteerien mukaan.

PROSESSI 1. KOULUTUSTARVE KOHDERYHMÄ ERITYISPÄTEVYYDEN MÄÄRITTELY OSAAMISEN KUVAUS 2. YHTEISTYÖVERKOSTON LUOMINEN (myös oman organisaation sisällä) 3. KOULUTUKSEN SISÄLLÖN SUUNNITTELU: TYÖSTÄ OPPIMINEN, TIETOPUOLINEN KOULUTUS, OSAAMISEN NÄYTTÖ 4. RAHOITUKSEN HAKEMINEN

Koulutustarve analyysi (osa 1) Kasvuvalmennuksessa olleiden yritysten evaluointi kysely yritysten avainhenkilöille kevät 2008 (Forum Virium Helsingin ja Culminatum Innovationin toteuttama Kasvuvalmennus) Kasvuyritysten avainhenkilöiden liiketoimintaosaamisen on todettu lisäävän yritysten liikevaihtoa, kannattavuutta ja henkilöstön määrää Selvityksen tuloksena kasvuyritysten avainhenkilöiden liiketoimintaosaamisen keskeisimmät osa-alueet ovat rahoitus- ja talous, strateginen johtaminen sekä myyntija markkinointi ml. verkostot.

Koulutustarve (2) Kasvuvalmennus-evaluoinnin tuloksia on hyödynnetty opetussuunnitelman sisältöjä suunniteltaessa. HIOP-hanke järjesti Roundtable tilaisuuden 2.3.2009. Tilaisuudessa oli läsnä sekä työelämän että työelämän järjestöjen edustajia ja korkeakoulujen edustajia etsimässä niitä työelämässä tarvittavia erityispätevyyksiä, joita korkea-asteen oppisopimustyyppisellä täydennyskoulutuksella lähdettäisiin kouluttamaan.

Rahoituksen hakeminen Hakemus OPM:n hakuilmoituksissa olevien ohjeiden mukaan Yhteistyö korkeakoulujen ja yhteistyöverkostojen kanssa, kuka tekee mitäkin, kenellä päävastuu? Aiesopimukset Vähän rahaa, miten jaetaan kumppaneiden kesken? Maksetaanko koulutuskorvauksia? Kuvaus koulutuksen tavoitteena olevasta osaamiskokonaisuudesta ja keskeisistä kompetensseista, kuten kuvattu erityispätevyyden määritelmässä. Kuvaus koulutuksen suunnittelusta yhdessä työelämän kanssa. Kuvaus koulutuksen toteuttamisesta.

Kasvuyrityksen johtaminen (30 op) Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Koulutus muodostaa opintokokonaisuuden, joka antaa osaamista kasvuyrityksen johtamiseen, tavoitteena kannattava kasvu.

Kasvuyrityksen johtaminen (30 op) korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus, Rahoitus: opetus- ja kulttuuriministeriö Pilottikoulutus marraskuu 2009 marraskuu 2010 Toinen toteutus 13.9.2010 13.6.2011 40 opiskelijaa/toteutus Koordinointi & vastuukorkeakoulu: HAAGA-HELIA amk tutkimus- ja kehittämiskeskus (valmennus- ja konsultointipalvelut) toteutus yhdessä koulutusyksiköiden ja ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa

Yhteistyökumppanit Koulutus- ja toteutus: Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus (aiesopimus) Ohjausryhmä: Helsingin Seudun kauppakamari (puoltokirje) Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (puoltokirje) Liiketalouden liitto LTA ry (puoltokirje) Suomen Yrittäjät Akava Yrityksen, opiskelijan ja kouluttajan edustajat

Millaisia uusia valmiuksia koulutukseen osallistujat saavat? Osallistuja oppii rakentamaan yritykselle sen toimintaan sopivan kasvupolun, johtamaan yritystä strategialähtöisesti ja kannattavasti sekä hyödyntämään erilaisia verkostoja myynnin ja markkinoinnin tehostamisessa. Teoriakoulutuksen kolme päämoduulia ovat strategiaosaaminen, myynti- ja markkinointiosaaminen sekä talous- ja rahoitusosaaminen.

Case Metropolia Koulutustarve tullut HUS konsernihallinnosta tulosyksikkötaso Metropoliassa Terveys- ja hoitoalalla aiemmin toteutettu Anestesiahoitotyön oppisopimuskoulutus yhdessä HUS Hyks Operatiivisen tulosyksikön kanssa Leikkausosaston / anestesiasairaanhoitajan erikoistumisopinnot loppuivat 1990-luvun puolessa välissä Koulutuksen lähtökohtana oli sairaanhoitajien pidempikestoisen täydennyskoulutuksen tarve, jota perioperatiivisen hoitotyön alueella on järjestetty niukalti

Tehtävä 1 Koulutustarveselvitys Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa Mitä ja miten on tehty? Miten voisi parantaa toimintaa? Keskustelu kokemuksista ja näkemyksistä.

Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus, orientaatioperusta koulutuspäivään Maanantai 18.4. klo 9-16 Suunnitteleminen ja toteuttaminen (osa 1) Tiistai 19.4. klo 9 16 Toteuttaminen ja suunnitteleminen (osa 2) Maanantai 18.4. Tiistai 19.4. 12.45 14.00 9.15 10.40 Koulutustarveselvitys 10.40 10.50 tauko 12-12.45 Lounas 12.45 13.45 Tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen 14.45 16.00 Opiskelijahaku ja valinta Sitouttaminen Sopimukset 9.00 10.30 Työstä oppimisen prosessi + Ohjaus Työstä oppimisen prosessi + Ohjaus 14.00 14.30 tauko 10.50 12.00 Tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen 13.45 14.15 tauko 14.15 14.45 Tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen 10.30 10.40 tauko 10.40 12.00 Työstä oppimisen prosessi + Ohjaus 14.30 15.40 Työstä oppimisen prosessi + Arviointi 15.40 16.00 Yhteenvetoa 12.00.-12.45 Lounas

Osaamisen tunnistamisen monet merkitykset ja toiminnot. Koko seuraavassa hässäkässä olennaisinta on kuitenkin se, että korkeakoulujen ohjaajat, suunnittelijat, toimijat, jotka oppisopimustyyppiseen koulutukseen vaikuttavat, käyvät työpaikoilla, käyvät neuvottelua osaamisista. Pilottivaiheen toteutusten tutkiminen on osoittanut sen, että tämä ei ole kaikkialla itsestään selvää. Yllättävän (?) tyypillistä on se, että koulutuksen järjestäjän suunnitteluporukka rakentaa osaamistavoitteet / osaamisen arvioinnin kriteerit keskenään. Poikkeuksia toki on.

Olkoot mallin valinta mikä tahansa (20/80, 30/70, 40/60, 50/50), joka tapauksessa suurin osa osaamisesta oppisopimustyyppisessä koulutuksessa on työpaikalla.

Viimeisin tutkimusponnistus osoittaa, että toisen vaiheen koulutuksissa osaamiskuvauksia on tehty. On myös koetettu tuottaa arvioinnin kriteereitä. Tavoittamamme kriteerit ovat osin edelleen arvioinnin kohteiden luetteloita, eivät määritä toiminnan laadun tasoa (kriteeri = erotteleva tekijä). Toisaalta osin myös koulutusten osaamistavoitteiden mitoitus on hieman metsässä. Kovin paljon on 30 opintopisteen koulutuksiin ajateltu mahtuvan.

Ja vielä pari kysymystä, jonka tavoitteet nostavat Ovatko kuvatut asiat arvioitavissa? Jos ne ovatkin arvioitavissa, kenties pitäisi yksinkertaistaa osaamistavoitteiden / kriteerien esittämismuotoa?

Osaamisen tunnistamisen muistilista ohjaajille Tunnista koulutuksessa vaadittava osaaminen (opetussuunnitelmataso) Tunnista toimialalla vaadittava osaaminen (työelämävastaavuus ja osaamisen ennakointi, tutkintojen tekemisen strateginen taso) Tunnista yksittäisen työpaikan nykyinen osaaminen (koulutuksen suorittamisen operationaalinen taso) Tunnista yksittäisen työpaikan tulevaisuuden osaaminen (työpaikan strategiataso) Tunnista yksittäisen opiskelijan osaaminen (henkilökohtaistaminen, henkilöstöstrategian taso, AHOT -taso) Tunnista opiskelijan oppimisosaaminen sekä oppimisen mahdollisuudet (oppivan yksilön taso) Tunnista organisaation oppimisosaaminen sekä oppimisen mahdollisuudet (oppivan organisaation taso) Tämä tarkoittaa esimerkiksi: Tämä tarkoittaa esimerkiksi: Tämä tarkoittaa esimerkiksi: Tämä tarkoittaa esimerkiksi: Tämä tarkoittaa esimerkiksi: Tämä tarkoittaa esimerkiksi: Tämä tarkoittaa esimerkiksi: Osaamisen ennakoinnin menetelmät, joilla kehitetään opetussuunnitelman lupaaman osaamisen kokonaisuutta sekä yksittäisten opintokokonaisuuksien ja jaksojen osaamislupausta. Opetussuunnitelman kielen kehittäminen työelämässä ymmärrettävämmäksi. Neuvottelukuntien käsitys alalla edellytettävästä osaamisesta nyt ja tulevaisuudessa. Olemassa olevien tutkimusten ja raporttien tutkiminen. Koulutuspoliittisten linjausten tutkiminen. Jne. Työpaikkakäyntien yhteydessä tehtävä tutkiminen: haastattelut sekä kirjalliset materiaalit. Opiskelijoiden haastatteleminen. Jne. Työpaikkakäyntien yhteydessä tehtävä tutkiminen: työpaikan strategiat ja muut materiaalit, jotka avaavat tulkittua näkökulmaa tulevaisuuteen. Opiskelijoiden haastatteleminen. Jne. Osaamisen tunnistamisen menetelmien hyödyntäminen: ohjattu osaamistarinan kirjoittaminen, oman työn raportointi, portfolio, tentit sekä muut osaamisen näyttämisen menetelmät, työpaikan osaamiskartoitusten hyödyntäminen Opiskelijan haastatteleminen: oppimisen resurssit, mahdollisuudet ja esteet. Oppimistyylianalyysin tekeminen. Jne. Työpaikkakäyntien yhteydessä tehtävä tutkiminen: työpaikan kehittämishankkeiden kartoittaminen ja avaaminen. Opiskelijoiden haastatteleminen. Jne. Opetussuunnitelman osaamisen kääntäminen ammatillisen kasvun erilaisiksi poluiksi, so. oppisopimustyyppinen opiskeleminen Opiskelijan työn opinnollistaminen, opintojaksojen vaihtoehtoisten suorittamistapojen kehittäminen. Jne. Jne. 18 04 2011 / HH AOKK / Mika Saranpää

Osaaminen eli pätevyys = koulutuksen edellyttämät oppimistulokset = kyky käyttää tietoja ja taitoja sekä sosiaalisia valmiuksia autenttisessa työssä

Osaamisperustainen opetussuunnitelma kuvaa koulutuksessa tavoiteltavan osaamisen. Ei sisältöjä, vaan mitä osataan sisällöillä tehdä. Ei pyrkimyksiä, vaan osaamisia. Ei opettajan työtä.

Ei näin: Opiskelija perehtyy yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen. Ehkä näin: Opiskelija hallitsee teknisen työn ravintolassa ja tuntee myytävät viinit; laatuluokitukset, etikettikielen ja tuotteeseen liittyvät ominaisuudet ja osaa soveltaa niitä myyntityössä. Opiskelija ymmärtää asiakaspalvelun laadun merkityksen kannattavuudelle ja hallitsee asiakaslähtöisen ajattelun.

Ei näin: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijoille tietoa projektimyynnistä ja markkinoinnista. Tavoitteena on perehdyttää opiskelija yrityksen strategisen johtamisen peruskysymyksiin ja valmentaa häntä yrityksen strategisen ohjauksen toteuttamiseen. Eikä mahdottomuuksia ainakaan: Opiskelija sisäistää ammatin eettiset periaatteet ja menettelytavat (Opetusmenetelminä luennot, keskustelut, ryhmätehtäviä, itsenäinen opiskelu. Arvosanan korottaminen tapahtuu uusintatenttipäivänä)

Ehkä näin (läpäisytaso): Osaa kuvata ammattikeittiön ruokapalveluprosessin. Osaa laatia vakioituja ruokaohjeita kohdeyrityksen toiminta huomioiden ja osaa viedä ruokaohjeet tuotannonohjausjärjestelmään ja tehdä viikkoruokalistan. Osaa kertoa taloudellisuuden ja asiakaslaadun toteutumisen tuotannonohjausjärjestelmästä saatujen tietojen avulla.

Ehkä näin (läpäisytaso): 10 op:n harjoittelun osaamistavoitteet Opiskelija osaa - kohdata asiakkaan ja hänen läheisensä hoitotyön ympäristössä kunnioittavasti ja tasavertaisena - toimia hoitotyössä eettisesti ja pohtia toimintansa perusteita - toimia asiakkaan terveyden ja turvallisen ympäristön edistämiseksi - käyttää haastattelua ja havainnointia tiedonkeruumenetelminä tunnistaakseen asiakkaan terveyttä tukevia voimavaroja ja kuormittavia tekijöitä - tunnistaa asiakkaan tarpeita yhteistyössä asiakkaan kanssa, määritellä tavoitteita, suunnitella hoitotyön toimintoja ja toteuttaa niitä - toteuttaa asiakkaan lääkehoitoa turvallisesti, tarkasti ja aseptisesti - toimia ergonomisesti, aseptisesti ja työturvallisuutta edistäen - dokumentoida oman potilaan hoitotyötä systemaattisen kirjaamisen mallin sekä lakien ja asetusten vaatimalla tavalla

Ehkä näin (hyvän taso): 12 op:n ohjelmistokehitys Osaa - rajata ja kuvata kehittämisen kohteen - jäsentää tehtävän työn suhteessa kokonaisuuteen - neuvotella työn järjestyksestä ja tuloksista osapuolten kesken - toimia vastuullisesti ryhmässä - käyttää valittuja välineitä ja menetelmiä - huomioida uudelleenkäytettävyysvaatimukset dokumentoinnissa ja toteutuksessa - erottaa ohjelmistokehityksen työn vaiheet prosessissa

Tiedot = työ- tai opintoalaan liittyvien faktojen, periaatteiden, teorioiden ja käytäntöjen kokonaisuus, osaamisen käsitteellinen taso. Ilmenevät keskustelun, puhumisen, kirjoittamisen sekä muina tietojen ulkoistamisen kykyinä. Taidot = soveltamisen kyky tehtävien suorittamisessa ja ongelmien ratkaisussa. Taitoja voi tarkastella sekä kognitiivisina ilmiöinä (ajattelun taidot, loogisuus, intuitiivisuus, luovuus) että muina toiminnallisina ilmiöinä (menetelmien, materiaalien, työkalujen ja välineiden käyttö, työn prosessien hallinta). Asenteet = toiminnan ilmentämän itsenäisyyden ja vastuun ulottuvuus. Itsenäisyys ilmenee myös toimittaessa suhteessa toisiin (asiantuntijatyö yhteisöllisenä osaamisena). Vastuu on vastuuta sekä omasta että työryhmän ja organisaation kehittymisestä, johtamisosaamista.

Autenttisessa työssä ja toiminnassa tiedot, taidot ja asenteet muodostavat erilaisia sidoksia, limittyvät ja lomittuvat toisiinsa, eri toimijoihin, toiminnan rakenteisiin ja prosesseihin. Osaamisen kuvaaminen on näiden sidosten tulkitsemista. Osaamisessa on aina kyse taitamisesta, tietämisestä ja asenteellisista valmiuksista toimia.

Ei paluuta 70- ja 80 luvuille, joissa eri taksonomioita kokeiltiin. Autenttinen työ ja autenttisen työn kieli, holistinen käsitys osaamisesta. Suuntien jatkuva tunnistaminen. Autenttisen työn kunnioittaminen ja tutkiminen. Tutkiva ja kehittävä työ. Saadaan kuvauksia, jotka ovat likimääriä, eivät absoluuttisia.

Korkea-asteen ammatillinen osaaminen = kyky soveltaa / käyttää tietoja ja taitoja ammatillisessa kontekstissa, riittävän itsenäisesti ja vastuullisesti sekä johtaa ja kehittää toimintaansa? Kannattaa kuvata ydinosaaminen. Ydinosaaminen on osaamista, joka jokaisen koulutuksen suorittajan tulee vähintään hallita.

Tavoitteissa osaaminen kuvataan sillä tasolla, joka koulutuksen suorittajalla on oltava (hyväksyttävä taso). Tämä on lupaus, joka asiakkaille annetaan. Pätevyystodistuksen saajalla on oltava osaaminen, joka suunnitelmissa kuvataan. Toisaalta osaamisen hyväksyttävän tason kuvaaminen mahdollistaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen.

Osaaminen muodostaa arvioinnin kohteet, ne näkökulmat, joita arvioijat havainnoivat osaamista tunnistaessaan ja tunnustaessaan (osaamisen arviointi). Osaamisen kuvaaminen on jatkuva prosessi, johon osallistuvat kaikki toimijaryhmät, erilaisin painotuksin.

Osaamiskriteerit ovat erottelevia tekijöitä, joilla osaamisen tasot määritellään. Osaamisten tasoja erottelevia tekijöitä voivat olla esimerkiksi työn sujuvuus, itsenäisyys toiminnassa, tuotteen / palvelun laatu, asiakas- / tuote- / työturvallisuus, resurssien käyttö, työn kehittäminen, toiminnan perusteleminen, toimintatapojen monipuolisuus, toimintaympäristön laajuus, yhteistyökyky

Arvosanat kuvaavat laatuja. Laadun kriteerit tulee muodostaa suhteessa autenttiseen asiantuntijatyöhön ja toimintaan. Koska autenttinen asiantuntijatyö voi vaihdella kontekstuaalisesti, kriteerit ovat suhteellisia ja jatkuvan määrittelyn kohteina. Kulloisillakin arvioijilla tulee olla yhteinen ymmärrys arvioinnin kohteista ja kriteereistä.

On olemassa muutama peruskysymys, joihin vastaamalla osaamisperustainen opetussuunnitelma kehittyy: A) Mikä on työelämän näkökulmasta relevanttia osaamista? (On tehtävä valintoja ) B) Miten kuvataan osaaminen määrätyssä, arvioitavassa ja rekisteriin merkittävässä opintojen osassa? Etsikää hyväksyttävän osaamisen tasoa. (Työelämän elävä kieli, sovitettavissa autenttisiin toimintaympäristöihin ja tilanteisiin ) Opiskelija osaa. C) Mistä näkökulmista määritellään osaamisen tasoja (hyväksyttävän taso) erottelevat tekijät? Ja miten osaaminen siis kuvataan hyväksyttävän tasolla? Kun osaaminen on kuvattu eri tasoille, arviointimenetelmät eivät ole mikään ongelma. Osaaminen paljastaa, miten osaaminen on tunnistettavissa. D) Onko kuvattu osaaminen arvioitavissa? Miten arviointia voisi tehdä?

NQF, Taso 6, ammattikorkeakoulututkinto ja alempi korkeakoulututkinto (Hallituksen lakiesityksen yhteydessä asetus HE 165/2010. Teksti voi vielä muuttua) Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet kognitiiviset ja käytännön taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin ja toteutuksiin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Vähintään perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään. Osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa huomioiden yhteisölliset ja eettiset näkökulmat. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Noudattaa kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja.

Osaamiskuvausten laatu: näkökulmia ja kysymyksiä Opetuksen, oppimisen, arvioinnin näkökulma -millaisia vaikutuksia opetukseen ja oppimiseen? -millaisia seurauksia arvioinnille? -kuvataanko opiskelijan näkökulmasta merkityksellistä osaamista? -kokonaiskäsitys osaamisesta, voidaanko havaita teorian ja käytännön yhteys? -miten vaikuttaa koulutuksen ja tutkintojen arvostukseen? -kuvataanko liian triviaalia tai epärealistisen vaativaa osaamista? Opetuksen kieli... OSAAMISKUVAUKSET...vai työelämän kieli? Tekninen näkökulma -riittävä konkreettisuus? -selkeys, ymmärrettävyys? -voidaanko joustavasti muokata tulevaisuudessa? -sisältääkö turhia määreitä, jargonia Työelämän näkökulma -perustuuko työelämän kysyntään ja vaatimuksiin? -onko huomioitu osaamisen eri ulottuvuudet (tiedot, taidot, asenteet)? -vastaako kuvattu osaaminen erilaisten työpaikkojen ja työn muutosten vaatimuksiin, kuvausten vanheneminen?

Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus, orientaatioperusta koulutuspäivään Maanantai 18.4. klo 9-16 Suunnitteleminen ja toteuttaminen (osa 1) Tiistai 19.4. klo 9 16 Toteuttaminen ja suunnitteleminen (osa 2) Maanantai 18.4. Tiistai 19.4. 12.45 14.00 9.15 10.40 Koulutustarveselvitys 10.40 10.50 tauko 10.50 12.00 Tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen 12-12.45 Lounas 12.45 13.45 Tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen 13.45 14.15 tauko 14.15 14.45 Tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen 14.45 16.00 Opiskelijahaku ja valinta Sitouttaminen Sopimukset 9.00 10.30 Työstä oppimisen prosessi + Ohjaus 10.30 10.40 tauko 10.40 12.00 Työstä oppimisen prosessi + Ohjaus Työstä oppimisen prosessi + Ohjaus 14.00 14.30 tauko 14.30 15.40 Työstä oppimisen prosessi + Arviointi 15.40 16.00 Yhteenvetoa 12.00.-12.45 Lounas

Tehtävä 2 a Kuka vastaa osaamisen kuvaamisen prosesseista? Ketkä osallistuvat siihen? Miten osaamisen kuvauksia on tehty? Miten varmistetaan korkeaasteisuus? Käsittely pienryhmissä 30 min Kirjaaminen fläpille. Tehtävä 2 a 12.45. 13.00 ; purku 13.00-13.15

Tehtävä 2B Millaisia ovat oppisopimustyyppisen koulutuksen osaamistavoitteet? Tutkikaa mukana tuotuja osaamistavoitteita, ovatko ne osaamisperustaisia ja millä perusteella Onko osaamistavoitteet mitoitettu järkevästi (voiko koulutuksen kuluessa nämä saavuttaa) Ovatko osaamistavoitteet arvioitavissa Käsittely pienryhmissä 30 min Kirjaaminen fläpille. 13.15.- 13.45.; kahvitauko; purku 14.15-14.45

Case HAAGA-HELIA (Irene) Koulutuksen kouluttajat ja asiantuntijaohjaajat Työelämän rooli Muutokset: tarkennukset ja lyhennykset pilotin jälkeen Lyhyesti! Arviointi kaikkien osaamistavoitteiden osalta mahdollista Koulutuksen sisällön, teoriaopetuksen ja oppimistehtävien suunnittelu niin, että vastaa osaamistavoitteita Kasvu II osaamistavoitteet opiskelijaohjeessa

Ohjaajien ja kouluttajien rekrytointi Osaamistavoitteita laativat henkilöt Koko ohjelman tuntemus Kouluttajat myös asiantuntijaohjaajia Kuka vastaanottaa ja kommentoi tehtäviä?

Case Metropolia Eri toimijoiden yhteistyönä: Savonia + yhteistyöammattikorkeakoulut, alueelliset työnantajakumppanit vahvasti mukana suunnittelussa ja tavoitteiden kohdentamisessa Keskeiset kompetenssikuvaukset, ammattispesifiset tavoitteet, osaamistasokuvaukset (EQF6/NQF6): Hoitotyön keskeiset osaamiskuvaukset ja kompetenssialueet (HUS sairaanhoitajien ammattiuramalli, Benner 1995, Meretoja 2003) Hoitotyön keskeisiä kompetenssialueita ovat auttaminen, opettaminen ja ohjaaminen, tarkkailutehtävä, tilannehallinta, hoitotoimien hallinta, laadun varmistus ja työrooli Osaamistasokuvaukset EQF6/NQF6, AURA-ohjelma

Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus, orientaatioperusta koulutuspäivään Maanantai 18.4. klo 9-16 Suunnitteleminen ja toteuttaminen (osa 1) Tiistai 19.4. klo 9 16 Toteuttaminen ja suunnitteleminen (osa 2) Maanantai 18.4. 9.15 10.40 Koulutustarveselvitys 10.40 10.50 tauko 10.50 12.00 Tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen 12-12.45 Lounas 12.45 13.45 Tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen 13.45 14.15 tauko 14.15 14.45 Tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen 14.45 16.00 Opiskelijahaku ja valinta Sitouttaminen Sopimukset Tiistai 19.4. 9.00 10.30 Työstä oppimisen prosessi + Ohjaus 10.30 10.40 tauko 10.40 12.00 Työstä oppimisen prosessi + Ohjaus 12.45 14.00 Työstä oppimisen prosessi + Ohjaus 14.00 14.30 tauko 14.30 15.40 Työstä oppimisen prosessi + Arviointi 15.40 16.00 Yhteenvetoa 12.00.-12.45 Lounas

PROSESSI 1. MARKKINOINTISUUNNITELMA - MARKKINOINTI OPISKELIJAHAKU VALINTATYÖRYHMÄ YRITYKSEN/ORGANISAATION SITOUTTAMINEN 2. HYVÄKSYMISKIRJEET OHJEET - ENNAKKOTEHTÄVÄ MYÖS TP OHJAAJA? 3. ORIENTAATIO 4. SOPIMUKSET

Toteuttaminen Päätöksessä opiskelijamäärä on rahoituksen määräytymisen peruste, ei opiskelijoiden yläraja. Joten nk. ylimääräisiä opiskelijoita voidaan ottaa koulutukseen. Näin voidaan myös toimia, mikäli edellisenä vuonna on tullut keskeyttämisiä ja opiskelijat haluavat jatkaa.

Opiskelijahaku -prosessi Markkinointi: yhteistyökumppaneiden sähköiset tiedotuskanavat, lehti-ilmoitukset, puhelinmyynti, nettisivut, tiedotteet Koulutukseen haku hakulomakkeella www.haagahelia.fi/kasvu, joiden perusteella valittiin osallistujat. Kysymyksien avulla haettiin koulutukseen sopivia Valinnat suoritti valintatyöryhmä. Opiskelijavalinnan jälkeen opiskelijat saivat kirjallisesti tiedon hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Yrityksen/organisaation sitouttaminen/osallisuus valintoihin

Kohderyhmä Osallistujalla tulee olla soveltuva korkeakoulututkinto (vähintään amk-tutkinto) ja tahto lähteä kehittämään yritystä kohti kasvua. Erityisesti kasvupotentiaalia omaaville ja kasvuhakuisille hyvinvointialan, palvelualojen, matkailun, asiantuntijapalvelujen ja tietotekniikka-alan yrityksille. Uusi, syksyllä 2010 alkanut, ohjelma suunnattiin pk-yrityksille ja henkilöille, joilla on mahdollisuus vaikuttaa yrityksen strategisiin päätöksiin.

Opiskelijavalinnat Haku- ja valintaprosessin toteuttaminen, valinnat 76/63 hakemusta. Hakemusten arvioinnissa päävalintakriteerit olivat: tutkinto työkokemus hakijan sopivuus yrityksen sopivuus (henkilöstön määrän kehitys, liikevaihdon kasvun trendi, yrityksen kasvun mahdollisuudet ja kasvutavoitteet, yrityksen liiketoiminnan kehittämiskohteet ja kehittämishankkeen teema-alue) Yrityksen sitoutuminen puoltokirje (Kasvu II) työpaikkaohjaaja (nimetty).

Opiskelijavalinnat (Kasvu I) Hakuaika päättyi 16.10. Lopullisessa valinnassa 21.10. hyväksyttiin 40 opiskelijaa ja 5 varalle. Hyväksymiskirjeet, varasija ja hylkäämiskirjeet postitettiin opiskelijoille 22.10.2009. Opiskelijoiden tuli vastaanottaa paikkaansa lähettämällä 30.10. mennessä HAAGA-HELIAan allekirjoitettu henkilötietolomake. Aikataulu oli liian kireä! Koulutus alkoi 9.11.20009

Opiskelijavalinnat (Kasvu I) Koulutuksen aloittaneista on miehiä 23 ja naisia 17. Koulutuksen aloittaneista ylempi korkeakoulututkinto on 20:llä opiskelijalla. Tutkintoina: DI (diplomi-insinööri), KTM (kauppatieteiden maisteri), FM (filosofian maisteri), HM (hallintotieteiden maisteri), VTM (valtiotieteiden maisteri), Elintarviketieteiden maisteri, Master of Business Administration, LL.M. Master of Laws, LT (lääketieteen tohtori). Alempi korkeakoulututkinto: 18 opiskelijaa. Tutkinnot: Restonomi, Tradenomi, Farmaseutti, insinööri amk. Opistotaso: 2 opiskelijaa

Kasvu II Rahoitushaku loppuvuonna 2009 Päätös maaliskuu 2010 Opiskelijahaku 12.4.-31.5.2010 Päätökset postiin 6.6.2010, ohjelma, paikan vastaanottaminen Koulutus alkoi työpaikkaohjaajien perehdytys 9.9.2010, orientaatiot 13.9. & 20.9. 1 tohtori, 17 ylempi korkeakoulututkinto, 17 alempi korkeakoulututkinto, 5 toinen aste

Hyväksymiskirjeet Hyväksymiskirje Lomake, jolla ottaa opiskelupaikan vastaan Ennakkotehtävä Opiskeluohjelma Orientaatiopäivän ohjelma Myös työpaikkaohjaajille? Yrityksen sitouttaminen!

Toteuttaminen Yhteistyö korkeakoulujen ja yhteistyöverkostojen kanssa Vähän rahaa, miten jaetaan kumppaneiden kesken? Maksetaanko koulutuskorvauksia? Kuinka paljon, milloin ja miten? Liittyykö esim väliarviointiin, joka pitää tehdä ennen kuin voi saada koulutuskorvausta Maksut (esim osallistumismaksu) eivät sisälly OPM:n malliin. Työnantaja voi osallistua tietopuolisen koulutuksen tuottamiseen?

Sopimuksista, Ote 16.3.2009 OPM:n kirje, liite 1 Rahoitus kattaa tietopuolisen opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kulut, työnantajakorvauksen sekä hallinnointikulut. Korkeakoulu ja työnantaja sopivat koulutuskorvauksen suuruudesta työnantajalle. Koulutuskorvauksen suuruus määräytyy sen mukaan, miten koulutuksesta arvioidaan aiheutuvan kustannuksia työnantajalle työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ohjaamisesta. Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa työpaikalla tapahtuva koulutus on keskeisessä asemassa ja siitä vastaa työnantaja, työnantajan ja korkeakoulun sopimalla tavalla. Työpaikalla tapahtuva oppimisen on vähintään puolet opiskelusta. Osaamisen tunnustaminen perustuu reaaliaikaiseen työtehtävissä hankittavaan osaamiseen ja sen tunnustamiseen.

Koulutus perustuu sopimuksiin 1. Työnantajan ja työntekijän välinen suhde: edellyttää koulutustyöpaikkaa, josta sovitaan työnantajan ja työntekijän (opiskelijan) välillä tehdyllä määräaikaisella työsopimuksella (oppisopimus). Työnantajan ja virkasuhteisen työntekijän suhteesta voidaan sopia sopimuksella, joka on virkamiehen ja työnantajan välille tehty kirjallinen määräaikainen sopimus (virkamiehen oppisopimus) tai se voi perustua sopimussuhteeseen, joka yrittäjällä on omaan yritykseensä. Työntekijän työ- tai virkasuhde on kokopäivätoiminen. 2. Työnantajan ja korkeakoulun välinen sopimus: sopimuksessa sovitaan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen keskeisistä järjestelyistä ja korvauksesta työnantajalle.

Koulutus perustuu sopimuksiin (2) Käytännössä kolmen osapuolen (työnantaja, opiskelija, korkeakoulu) tulee yhdessä sitoutua samoihin oppimisen ja koulutuksen päämääriin. Molempien sopimusten liitteenä tulee olla korkeakoulun, työnantajan ja opiskelijan allekirjoittama asiakirja, jossa on sovittu suoritettavasta koulutuksesta, sen osaamistavoitteista, laajuudesta, osaamistavoitteiden näyttämisestä, keskeisistä työtehtävistä ja työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, koulutukseen sisältyvästä tietopuolisesta koulutuksesta ja opintojen ajoittumisesta, vastuullisista ohjaajista ja kouluttajista sekä muista oppimisen kannalta tärkeistä seikoista

Yhteistyösopimus yhteistyökumppanin kanssa Oppisopimustyyppisessä koulutuksessa vähintään kaksi korkeakoulua yhteistyössä: tehdään korkeakoulujen välinen kirjallinen yhteistyösopimus Sopimuksessa sovitaan kunkin osapuolen roolit, vastuut ja velvollisuudet koulutuksen aikana. Tekee sopimuksen työntekijän ja työnantajan välillä (KS SOPIMUS) Myös rahaliikenteestä ja budjetista on hyvä sopia. Sopimuksen allekirjoittaa oppilaitoksen virallisen nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö. Sopimus on luottamuksellinen.

Yhteistyösopimus yrityksen kanssa Oppisopimustyyppisessä opiskelussa tehdään työnantajan ja korkeakoulun välinen kirjallinen yhteistyösopimus. (Vastaa 2. asteen oppisopimusta.) Sopimuksessa sovitaan kunkin osapuolen roolit, vastuut ja velvollisuudet koulutuksen aikana. Sopimuksen allekirjoittaa yrityksen virallisen nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö. Sopimus on luottamuksellinen. Sopimuksia tehdään kaksi kappaletta, toinen alkuperäinen oppilaitokselle ja toinen yritykselle Sopimukset laatii ja arkistoi HAAGA-HELIA amk:n

Yrityksen tehtävät ja velvoitteet = sitouttaminen Sopii Opiskelijan kanssa Täydennyskoulutukseen osallistumisesta. Osallistuu Opiskelijan HOPS:n tekemiseen. Vastaa siitä, että Opiskelija saa riittävästi tietoa Kehittämishankkeen toteuttamiseen. Mahdollistaa ja velvoittaa Opiskelijan osallistumisen HAAGA- HELIAssa pidettäviin Lähipäiviin Opiskelijan työaikana. Antaa Opiskelijalle työaikaa Kehittämishankkeen tekemiseen sekä muutoinkin Täydennyskoulutuksen suorittamiseen Yrityksen ja Opiskelijan yhdessä sopimalla tavalla.

Yrityksen tehtävät ja velvoitteet = sitouttaminen (2) Nimeää Työpaikkaohjaajan ja mahdollistaa hänen osallistumisensa Täydennyskoulutuksen ohjaamiseen, HAAGA- HELIAssa pidettävään orientaatiopäivään ja ohjauskokouksiin Yrityksessä. Vastaa Opiskelijan vakuuttamisesta koko Täydennyskoulutuksen ajan. Sopimus purkaantuu, jos opiskelija vaihtaa työpaikkaa Emme maksa koulutuskorvauksia (ei ole pakollista) emmekä veloita yritykseltä maksuja Huom. Korkea-asteen opparissa ei makseta opintososiaalisia etuuksia opiskelijoille

HAAGA-HELIAn tehtävät ja velvoitteet HAAGA-HELIAn ja HSE:n yhteinen valintatyöryhmä toteuttaa Täydennyskoulutuksen hakuprosessin ja valitsee Opiskelijat Täydennyskoulutukseen. Vastaa Täydennyskoulutuksen tietopuolisesta opetuksesta yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Ohjeistaa Opiskelijan ja Työpaikkaohjaajan työssä oppimiseen ja Näyttöjen tekemiseen. Tekee Opiskelijalle henkilökohtaisen HEKS:n yhteistyössä Opiskelijan ja Yrityksen kanssa. Nimeää Opiskelijalle Kehittämishankkeen ohjaajan. Järjestää orientaation, Lähipäivät, yhteenvetoworkshopin, Näyttöjen arvioinnin ja myöntää Täydennyskoulutuksesta saatavan todistuksen.

Case Metropolia Kaikkiaan kolme erillistä dokumenttia: 1) Työnantajan ja korkeakoulun välinen sopimus, 2) korkeakoulun ja opiskelijan välinen sopimus ja 3) sopimus koulutuksen ja oppimisen päämääristä 1) Työnantajan ja korkeakoulun välinen sopimus Sopimuksen tarkoitus ja osapuolet Korkeakoulun ja työnantajan nimi Toteutettava koulutus Koulutuksen nimi, koulutuksen tavoite Koulutuksen osallistujat Opiskelijat esim. liitteenä Sopimuksen osapuolten vastuut Kaikkien osapuolten sitoutuminen samoihin päämääriin (sopimus oppimisen ja koulutuksen päämääristä), KK:n vastuu laadusta ja hallinnoinnista, tarjoaako kk koulutusta mentoreille, KK:n maksamat korvaukset ta:lle, Ta:n vastuut ja velvollisuudet (lähipäivien palkallisuus, mentorit, ohjaus ym.) Tämä sopimus on laadittu kahtena samasanaisena kappaleena, yksi molemmille osapuolille

Case Metropolia 2) Opiskelijan ja korkeakoulun välinen sopimus Sopimuksen tarkoitus ja suoritettava koulutus Koulutuksen toteuttajat (korkeakoulu ja työnantaja), sopimuksella sovitaan opiskelijan osallistumisesta koulutukseen, koulutuksen nimi, kuvaus koulutuksesta Sopimuksen osapuolet Opiskelijan nimi, koulutuksen nimi, työnantaja Sopimuksen osapuolten vastuut Kaikki osapuolet (työnantaja, opiskelija ja korkeakoulu) sitoutuvat yhdessä samoihin oppimisen ja koulutuksen päämääriin. (Sopimuksen liitteenä dokumentti Koulutuksen ja oppimisen päämääristä) KK vastaa oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tasosta ja laadusta sekä toimii hallintoviranomaisena. Tietopuolisen opetuksen järjestämisestä vastaa KK. KK antaa todistukset osallistujille koulutuksen päätyttyä. Opiskelijan vastuut koulutuksessa, osallistuu lähipäiviin, tekee tehtävät etc (Mainita mentoreista) Tämä sopimus on laadittu kolmena kappaleena, yksi kaikille osapuolille.

Case Metropolia 3) Sopimus Koulutuksen ja oppimisen päämääristä (molempien ed. sopimusten liitteenä) sopimus Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuskella opiskelija, työnantaja ja Metropolia Ammattikorkekoulu sitoutuvat yhteisiin koulutuksen päämääriin (OPM:n kirje 16.3.2009) Sopimuksen osapuolet ta, kk, opiskelija Suoritettava koulutus Koulutuksen nimi Vastuulliset kouluttajat KK, Kouluttavan yksikön nimi, koulutusohjelma, opettajat Koulutuksen laajuus ja ajoittuminen Lähipäivät Tietopuolinen koulutus Missä opetus tapahtuu, paljonko on Koulutuksen osaamistavoitteet OPS:ista Opiskelijan keskeiset työtehtävät ja työpaikalla tapahtuva oppiminen Mitä opiskelija tekee, miten koulutus liitettävissä työtehtäviin Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaaja Mentori, mentorin tehtävät Osaamisen osoittaminen Miten opiskelija näyttää osaamisensa Vastuukysymykset Vakuutukset

Tehtävä 3 Miten yritys / organisaatio sitoutetaan korkeaasteen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen? 80 % työstä oppimista, 20 % korkeakoulussa Vastuu koulutuksen laadusta on..korkeakoululla? Parhaita käytäntöjä? Keskustelu kokemuksista ja näkemyksistä.

Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus, orientaatioperusta koulutuspäivään Maanantai 18.4. klo 9-16 Suunnitteleminen ja toteuttaminen (osa 1) Tiistai 19.4. klo 9 16 Toteuttaminen ja suunnitteleminen (osa 2) Maanantai 18.4. Tiistai 19.4. 12.45 14.00 9.15 10.40 Koulutustarveselvitys 10.40 10.50 tauko 10.50 12.00 Tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen 12-12.45 Lounas 12.45 13.45 Tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen 13.45 14.15 tauko 14.15 14.45 Tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen 14.45 16.00 Opiskelijahaku ja valinta Sitouttaminen Sopimukset 9.00 10.30 Työstä oppimisen prosessi + Ohjaus 10.30 10.40 tauko 10.40 12.00 Työstä oppimisen prosessi + Ohjaus Työstä oppimisen prosessi + Ohjaus 14.00 14.30 tauko 14.30 15.40 Työstä oppimisen prosessi + Arviointi 15.40 16.00 Yhteenvetoa 12.00.-12.45 Lounas

Tehtävä 4a Mitä on työstä oppiminen? Miten työstä oppiminen ilmenee käytännön työssä? Ensin yksilötyöskentely (5 min) Ryhmässä keskustelu (10 min)

Tehtävä 4b Mitä on korkea-asteen tasoinen työstä oppiminen? Miten korkea-asteen tasoinen työstä oppiminen ilmenee käytännön työssä? Mistä korkea-asteisuus työstä oppimisessa muodostuu? Katso omaa kuvaustasi, muuttuiko äskeinen kuvaus ja miten? (5 min) Yhteinen keskustelu ryhmässä. (15 min) + purku

Työstä oppiminen 80 / 20 sääntö Ohjaaminen Tavoitteellisuus Vaiheet:

1. TUTKIMINEN Ketkä ovat osallisia sinun työstä oppimisessasi? Osallisten määritteleminen. Millaista neuvottelua tarvitsette työstä oppimisen mahdollistamiseksi? Tutkivan prosessin kuvaaminen Tutkikaa osallisten kesken seuraavia näkökulmia: Mitä työstä oppiminen tarkoittaa sinun työpaikallasi? Millaista osaamista koulutuksen osaamiskuvauksissa vaaditaan? Millaista osaamista työpaikallasi tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? Millaista osaamista sinulla jo on? Mitä osaamista vielä tarvitset ja missä osaamisissa on mielestäsi järkevää kehittyä? Mitä koulutuksen osaamistavoitteita työpaikallasi on mahdollista kehittää? Millaisia osaamisen kehittämisen tapoja on jo käytössä? Millaisia voisi olla? Onko mahdollista järjestää työtehtävien vaihtoa tai jopa vaihtojaksoja eri työpaikkojen välillä (tavoitteina taitojen oppiminen, verkostoituminen, benchmarkkaus ja hyvien käytäntöjen levittäminen)?

2. SUUNNITTELEMINEN Kun olette tutkineet edellisten kysymysten pohjalta osaamista ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia, suunnitelkaa työstä oppiminen opiskelijan ja työpaikan tarpeet sekä koulutuksen tavoitteet yhdistäen. Määritelkää, suhteessa suunnittelemiinne tavoitteisiin, opiskelun vaatima aika ja paikat, joissa opiskellaan. Kuvatkaa osaamisen kehittämisen kokonaisprosessi (yksinkertaisina työkaluina kalanruoto, aurinkokello, työpaikan vuodenkierto tms.). Sopikaa osaamisen kehittämisen ohjaamisesta. Kuka vastaa mistäkin näkökulmasta? Millainen rooli on kullakin ohjaajalla? Kuinka paljon ohjaamista tarvitaan ja milloin? (Korkeakoulun ohjaaja, työpaikkaohjaaja, esimies, kollegat, opiskelija itse.) Sopikaa osaamisen arvioinnista (menettelytavat, toimijat, aikataulu).

3. TOTEUTTAMINEN Toteuttakaa suunnitelma. Työpaikkaohjaaja mahdollistaa ja seuraa prosessin toteuttamista, myös osallistumista korkeakoulun tarjoamaan tietopuoliseen koulutukseen. Työpaikkaohjaaja varmistaa koulutuksen kytkeytymisen työpaikan kehittämistarpeisiin. Yhdessä korkeakoulun ohjaajan kanssa työpaikkaohjaaja varmistaa koulutuksen laatua ja korkea-asteen tasoisuutta. Jos työpaikkaohjaaja on yrityksen tai organisaation ulkopuolinen henkilö, tulee entistä tarkemmin sopia toimijoiden roolista, velvollisuuksista, vastuista, arvioinnin kriteereistä ja työpaikan sitoutumisesta. Ulkopuolisen henkilön mahdollisuudet vaikuttaa työpaikan prosesseihin voivat olla rajalliset. Toteuttamisen aikana arvioidaan sovituin väliajoin prosessin etenemistä, tehtyjä tekoja ja tavoitteiden saavuttamista suhteessa yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Arvioinnin kohteina ovat myös opiskelijan ohjaus (kaikissa näkökulmissaan), työstä oppimisen toteutuminen ja korkeakoulun tarjoama opetus.

4. ARVIOIMINEN Jokaisen arvioijan (opiskelija, työpaikkaohjaaja, korkeakoulun ohjaaja) tulee ymmärtää osaamistavoitteet, joiden suhteen opiskelijan osaamista arvioidaan. Osaamistavoitteista tulee neuvotella ja ne tulee suhteuttaa opiskelijan työpaikkaan. Opiskelijan osaamisen osoittamisen tavat sovitaan neuvotellen. Näyttö voi olla kirjallinen, mutta myös muita osaamisen osoittamisen tapoja kannattaa miettiä. Opiskelija kokoaa ohjatusti näytön osaamisestaan. Opiskelijan tekemä kehittämishanke on oppisopimustyyppisissä koulutuksissa tyypillinen näyttö opiskelijan osaamisesta. Kehittämishanketta tulee arvioida paitsi työpaikan tarpeiden kannalta ja onnistumisesta suhteessa niihin, myös suhteessa koulutuksen osaamistavoitteisiin. Näytön arvioijina toimivat työstä oppimisen eri osapuolet (työpaikkaohjaaja, korkeakoulun ohjaaja, opiskelija, mahdollisesti esimies, kollegat; arvioitsijoiden minimi on kolme ensin mainittua). Arvioinnissa jokaisen tulee ymmärtää opiskelijan kontekstiin tulkitut koulutuksen osaamistavoitteet, joita käytetään kriteereinä. Näyttö arvioidaan tasolla hyväksytty / hylätty. Mikäli näyttö on hylätty, tulee hylkääminen perustella ja tulee sopia, mitä vielä edellytetään osaamisen kehittämiseksi ja osoittamiseksi.

1. TUTKIMINEN Ketkä ovat osallisia sinun työstä oppimisessasi? Osallisten määritteleminen. Millaista neuvottelua tarvitsette työstä oppimisen mahdollistamiseksi? Tutkivan prosessin kuvaaminen Tutkikaa osallisten kesken seuraavia näkökulmia: Mitä työstä oppiminen tarkoittaa sinun työpaikallasi? 4. ARVIOIMINEN Jokaisen arvioijan (opiskelija, työpaikkaohjaaja, korkeakoulun ohjaaja) tulee ymmärtää osaamistavoitteet, joiden suhteen opiskelijan osaamista arvioidaan. Osaamistavoitteista tulee neuvotella ja ne tulee suhteuttaa opiskelijan työpaikkaan. Opiskelijan osaamisen osoittamisen tavat sovitaan neuvotellen. Näyttö voi olla kirjallinen, mutta myös muita osaamisen osoittamisen tapoja kannattaa miettiä. Opiskelija kokoaa ohjatusti näytön osaamisestaan. Opiskelijan tekemä kehittämishanke on oppisopimustyyppisissä koulutuksissa tyypillinen näyttö opiskelijan osaamisesta. Kehittämishanketta tulee arvioida paitsi työpaikan tarpeiden kannalta ja onnistumisesta suhteessa niihin, myös suhteessa koulutuksen osaamistavoitteisiin. Näytön arvioijina toimivat työstä oppimisen eri osapuolet (työpaikkaohjaaja, korkeakoulun ohjaaja, opiskelija, mahdollisesti esimies, kollegat; arvioitsijoiden minimi on kolme ensin mainittua). Arvioinnissa jokaisen tulee ymmärtää opiskelijan kontekstiin tulkitut koulutuksen osaamistavoitteet, joita käytetään kriteereinä. Näyttö arvioidaan tasolla hyväksytty / hylätty. Mikäli näyttö on hylätty, tulee hylkääminen perustella ja tulee sopia, mitä vielä edellytetään osaamisen kehittämiseksi ja osoittamiseksi. Millaista osaamista koulutuksen osaamiskuvauksissa vaaditaan? Millaista osaamista työpaikallasi tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? Millaista osaamista sinulla jo on? Mitä osaamista vielä tarvitset ja missä osaamisissa on mielestäsi järkevää kehittyä? Mitä koulutuksen osaamistavoitteita työpaikallasi on mahdollista kehittää? Millaisia osaamisen kehittämisen tapoja on jo käytössä? Millaisia voisi olla? Onko mahdollista järjestää työtehtävien vaihtoa tai jopa vaihtojaksoja eri työpaikkojen välillä (tavoitteina taitojen oppiminen, verkostoituminen, benchmarkkaus ja hyvien käytäntöjen levittäminen)? 3. TOTEUTTAMINEN Toteuttakaa suunnitelma. Työstä oppiminen Työpaikkaohjaaja mahdollistaa ja seuraa prosessin toteuttamista, myös osallistumista korkeakoulun tarjoamaan tietopuoliseen koulutukseen. Työpaikkaohjaaja varmistaa koulutuksen kytkeytymisen työpaikan kehittämistarpeisiin. Yhdessä korkeakoulun ohjaajan kanssa työpaikkaohjaaja varmistaa koulutuksen laatua ja korkea-asteen tasoisuutta. Jos työpaikkaohjaaja on yrityksen tai organisaation ulkopuolinen henkilö, tulee entistä tarkemmin sopia toimijoiden roolista, velvollisuuksista, vastuista, arvioinnin kriteereistä ja työpaikan sitoutumisesta. Ulkopuolisen henkilön mahdollisuudet vaikuttaa työpaikan prosesseihin voivat olla rajalliset. Toteuttamisen aikana arvioidaan sovituin väliajoin prosessin etenemistä, tehtyjä tekoja ja tavoitteiden saavuttamista suhteessa yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. 2. SUUNNITTELEMINEN Kun olette tutkineet edellisten kysymysten pohjalta osaamista ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia, suunnitelkaa työstä oppiminen opiskelijan ja työpaikan tarpeet sekä koulutuksen tavoitteet yhdistäen. Määritelkää, suhteessa suunnittelemiinne tavoitteisiin, opiskelun vaatima aika ja paikat, joissa opiskellaan. Kuvatkaa osaamisen kehittämisen kokonaisprosessi (yksinkertaisina työkaluina kalanruoto, aurinkokello, työpaikan vuodenkierto tms.). Sopikaa osaamisen kehittämisen ohjaamisesta. Kuka vastaa mistäkin näkökulmasta? Millainen rooli on kullakin ohjaajalla? Kuinka paljon ohjaamista tarvitaan ja milloin? (Korkeakoulun ohjaaja, työpaikkaohjaaja, esimies, kollegat, opiskelija itse.) Sopikaa osaamisen arvioinnista (menettelytavat, toimijat, aikataulu). Arvioinnin kohteina ovat myös opiskelijan ohjaus (kaikissa näkökulmissaan), työstä oppimisen toteutuminen ja korkeakoulun tarjoama opetus. 19 04 2011 / HH AOKK / Mika Saranpää

Henkilökohtaistaminen ja organisaatiokohtaistaminen HEKS/HOPS AHOT

Case HAAGA-HELIA HEKS, AHOT Ohjauksen malli Modulointi Oppimistehtävät Lähiopetuksen ja työstä oppimisen yhteys (osaamistavoitteet) Ohjaus

Orientaatio (1 op) 1pv Ennakkotehtävä 9.11.09 klo 14-20 Orientaatio oppisopimukseen ja koulutuksen osaamistavoitteisiin Luo pohjan HOPS:lle Kasvuyrityksen johtamisen erityspätevyys (30 op) Strategiaosaaminen (5 op) 2 LÄHIPÄIVÄÄ Strategia I To 3.12.09 klo 14-20 Kouluttaja: Moisala Strategia II To 14.1.09 klo 14-20 Kouluttajat: Virtanen, Moisala Myynti- ja markkinointiosaaminen (5 op) 2 lähipäivää Myynti- ja markkinointi I To 11.2.10 klo 14-20 Kouluttaja: Mäki Myynti- ja markkinointi II To 18.3.10 klo 14-20 Kouluttaja: Rajala, Bergroth Kehittämishanke ja osaamisportfolio/työstä oppiminen 13 opintopistettä Kehittämishankkeen ohjaus, ml. ohjauskokoukset, sähköpostit 10-15/tuntia per opiskelija Talous- ja rahoitusosaaminen (5 op) 2 lähipäivää Talous- ja rahoitus I To 22.4.10 klo 14-20 Kouluttaja: T. Saranpää Talous- ja rahoitus II To 27.5.10 klo 14-20 Kouluttajat: Kinkki, Koski Yhteenveto workshop ja kehittämishankkeen päättö ja osaamisen näytöt 1 päivä (1 op) Syksy 2010 Yhteistyösopimus HAAGA-HELIAAN 30.11.09 mennessä HOPS HAAGA- HELIAAn 18.12.09 Aiheanalyysi 31.1.2010 1.Väliraportti 12.4 Väliarviointi 30.4. 2. Väliraportti 6.9.10 Loppuraportti 30.10.2010 Loppuarviointi Osaamisportfolion tehtävät Tehtäviä annetaan opintojen kuluessa. Yritysvierailut (osaamisportfolio tehtävä 2). Opiskelijoiden tulee käydä tutustumiskäynnillä jokaisen oman ryhmänsä jäsenen yrityksessä. 5-6 vierailua + raportit Moodleen kesäkuu 2010 mennessä.

Kasvuyrityksen johtaminen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (30 op) 1. valmennus 13.9.2010 14-18 2. valmennus 20.9.2010 14-18 Ryhmätapaaminen 3. valmennus Orientaatiot Strategia 4.10.2010 14-18 18.10.2010 14-18 27.10. 16-18 8.11.2010 14-18 Myynti ja markkinointi 7.12.10 14-18 14.2.11 klo 14-18 13.6.2011 klo 9-13.12.10 14-18 28.2.11 klo 14-18 16 10.1.2011 16-18 17.1.11 14-18 Talous- ja rahoitus 10.3.11 klo 16-18 14.3.11 klo 14-18 Kehittämishankkeen työstämistä 12.4.2011 16-18 Yhteenveto 4. valmennus 22.11.10 klo 14-18 31.1.11 14-18 28.3.11 klo 14-18 Valmentajat kouluttajat/asiantuntijaohjaajat + yliopettaja Mika Saranpää Jukka Ala-Mutka Pekka Töytäri Seppo Kinkki asiantuntijaohjaaja, työpaikkaohjaaja, oma ryhmä kouluttajat/asiantun tija-ohjaajat Paikka HAAGA-HELIA HAAGA-HELIA HAAGA-HELIA HAAGA-HELIA oma työpaikka HAAGA-HELIA Oppimistehtävät Ennakkotehtävä palautus 1.9.2010 Oppimistehtävä 1 palautus 29.11.2010 Oppimistehtävä 2 palautus 7.2.2011 Oppimistehtävä 3 palautus 4.4.2011 Kehittämishanke valmis palautus 20.5.2011 Yhteistyösopimus HEKS Kehittämishanke Ohjauskokous Työpaikkaohjaaja palautus 20.9.2010 palautus viim 30.10.2010 perehdytys 9.9.2010 kl 14-16 HEKSin tarkistus tammikussa 2011 Työstetään koko ohjelman ajan, väliraportti tammikuu 2011. Lopullisen version palautus viimeistään 20.5.2011 kirjoita tähän ohjauskokousten ajankohdat kirjoita tähän milloin tapaat työpaikkaohjaajasi Arviointi Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Väliarviointi Loppuarviointi

Kasvuyrityksen johtaminen, koulutuksen viitekehys KEHITTÄMISTASOT Strategia Myynti ja markkinointi Talous Mitä olemme tekemässä? Perusta toiminnalle Strategiset vaihtoehdot Asiakasstrategiat Investoinnit Missä toimimme? Toimintaympäristö Kilpailukentän tuntemus Verkoston hallinta Rahoitus Miten toimimme? Toiminta Strategian hankkeistaminen ja arviointi Myynnin ja markkinoinnin toteuttaminen Kannattavuus Miten mallinnamme? LIIKETOIMINTA- MALLI Oppimistehtävä 1 Strategiamalli Oppimistehtävä 2 Myynti- ja markkinointimalli Oppimistehtävä 3 Talouden hallinnan malli Miten toteutamme käytännössä? KEHITTÄMISHANKE, jossa yhdistyy työssä ja lähipäivillä oppiminen sekä kirjallisuus (oppimistehtävät 1-3 & synteesi)

Huomioita Aikataulutuksesta Lähijaksoja vähän: riittävästi, sopivan aikajakson välein Teorian ja työssä oppimisen yhteys Ryhmäyttäminen

Asiantuntijaohjaajat (1) Työstä oppimista ja kehittämishankeen työstämistä tukevat ja täydentävät teoriaopinnot sekä asiantuntijaohjaaja että työpaikkaohjaaja. Asiantuntijaohjaajat ovat tässä koulutuksessa työstä oppimisen ohjaajia, jotka huolehtivat siitä, että opiskelija pystyy liittämään kaiken oppimansa omaan kehittämishankkeeseensa, työhönsä ja omaan työpaikkaansa. Jokaiselle opiskelijalle on nimetty oma asiantuntijaohjaaja.