Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv),

Transkriptio

1 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv),

2 FUTUREX Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu

3 Miksi? Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU-uudistus) Aikuiskoulutus tärkeä osa työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa sekä koulutus- ja korkeakoulupolitiikkaa Aikuisten osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää Ammatillisen liikkuvuuden tuki Tuottavuuden parantaminen Työurien pidentäminen Työllisyysasteen nostaminen Työvoiman saatavuuden parantaminen

4 AKKU-uudistus oppisopimustyyppisen koulutuksen taustalla (Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus) Uudistuksen yhteydessä Opetusministeriö linjasi mm.: aikuiskoulutusta on joustavoitettava, tutkinnon osien suorittamista helpotetaan, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista helpotetaan, erityispätevyyksien hankkimista varten luodaan näyttötutkintojärjestelmä, oppisopimustyyppinen koulutus korkeakoulutetuille otetaan käyttöön ja työelämän kanssa luodaan laajoja osaamiskokonaisuuksia (Opetusministeriö 2008). Opetusministeriö (2008) Opetusministeriön Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:38

5 Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma (KESU) Aikuiskoulutusta koskevat etenkin KESU:n kohdat Tällä hetkellä aikuiskoulutus on tarjontapainotteista, aikuisilla on yksilölliset tarpeet (vrt. aiempi koulutus-, työ- ja elämänäura) pitää siirtyä kysyntäpainotteisuuteen Koulutuksen tulisi tavoittaa ne, jotka jäävät koulutuksen ulkopuolelle Aikuiskoulutustilit ensisijaisesti lyhytkestoiseen ja osa-aikaiseen opiskeluun Koulutusrahasto ja työsuhteen aikainen koulutusoikeuden kertyminen (selvitetään kuluvalla hallituskaudella)

6 Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma (KESU) 152. Korkeakoulututkinnon jälkeistä koulutusta kehitetään muodostamalla laajoja osaamiskokonaisuuksia mm. nykyisten erikoistumiskoulutusten ja opintojen pohjalta. Nämä kokonaisuudet voivat sisältää myös osia tutkintoon johtavasta koulutuksesta ja ne voidaan suorittaa oppisopimustyyppisenä aikuiskoulutuksena. Luodaan näille osaamiskokonaisuuksille yksittäisten koulutusten tunnustamiseen liittyvä laadunvarmistusjärjestelmä.

7 Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, rahoitus Rahoitus haetaan vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustuksina OKM:n kirje , Dnro 25/522/2012: Rahoitus myönnetään laskennallisesti siten, että 30 op:n laajuinen koulutus edellyttää korkeintaan vuoden mittaista opiskelua. Yhden opiskelijan vuoden mittaisiin opintoihin osoitetaan 3268,70 euroa. (Vrt. ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavan koulutuksen yksikköhintaa.) Uutta: koulutuksesta voidaan periä osallistumismaksuja: Osallistumismaksut voivat olla suuruudeltaan korkeintaan koulutuksen toteuttamisesta syntyvien kustannusten ja valtion avustuksen välisen erotuksen verran. Koulutusta ei voi järjestää taloudellisen voiton saavuttamiseksi. Rahoitus myönnetään korkeakoululle yhtenä kokonaisuutena

8 Vuoden 2012 haku - kriteereistä OKM:n kirje , Liite 1: Esitysten arvioinnissa painotetaan työympäristön hyödyntämistä osana toteutusta, kokemusten saamista kattavasti eri kohderyhmille sekä koulutus- ja toimialoille suunnatuista koulutuksista ja koulutuksen kytkeytymistä korkeakoulun opetus- ja tutkimustehtävään. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjaukset, korkeakoulujen oma priorisointi

9 Vuoden 2012 haku OKM:n kirje , Liite 1: Koulutuksen toteuttaminen edellyttää oppisopimusta työnantajan ja työntekijän/opiskelijan välillä sekä sopimusta korkeakoulun ja työnantajan välillä, kuten OKM työryhmämuistiossa 38:2008 on kuvattu. Mikäli työpaikka vaihtuu, sopimukset voidaan solmia uudelleen. Korkeakoulut voivat toteuttaa koulutuksen myönnettyä laskennallista opiskelijamäärää laajempana myönnetyn erityisavustuksen ja täydentävän rahoituksen puitteissa.

10 Vuonna toteutuneista oppisopimustyyppisistä koulutuksista Toteutuneista oppisopimustyyppisistä täydennyskoulutuksista (Petri Haltia, suullinen esitys Futurex-seminaarissa ): Yhteiskunnallinen tai työnantajan/organisaation tarve usein toisiinsa limittyneet Tutkinnon jälkeinen erikoistuminen Akateemisten uusien ja vakiintuneiden ammattien koulutus (esim. lähialoilta samaan tehtävään, korvaa kokonaan uutta tutkintoa) Asioiden hallinta (asia- ja verkostokoulutus) samassa työympäristössä tai saman haasteen ympärillä toiminen Ammattitaidon uudistaminen muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin: asioiden ja asenteiden parantaminen muuttuva erityisosaaminen

11 Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Tutkinnon jälkeinen täydennyskoulutus, ei tutkintoon johtavaa tai sen osien koulutusta (huom. ei hyväksi lukua ylempään ammattikorkeakoulututkintoon) Korkeakoulutetuille (amk, maisteri), mutta voi ottaa mukaan opistotason koulutuksen suorittaneita sikäli (esim. opistotason sairaanhoitajat) Työpaikalla tapahtuva oppiminen on vähintään puolet opiskelusta Vastuu koulutuskokonaisuudesta korkeakoululla Perustuu sopimuksiin Osaaminen osoitetaan näytöin

12 Oppisopimustyyppisen koulutuksen toimijat Oppisopimustyyppisen koulutuksen toimijoita ovat Opiskelija Työpaikkamentori Työnantaja Vastuuopettaja Korkeakoulu Oppisopimustyyppinen koulutus edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja tiivistä vuorovaikutusta

13 Yhteistyöverkosto Koulutuksen rahoituksen hakemisen vaiheessa on hyvä olla olemassa yhteistyöverkosto Työelämälähtöiset osaamistavoitteet Työnantajan sitoutuminen Sopimukset Mentorin nimeäminen Työnantajan puolto koulutukseen osallistumiselle Työnantajalle on annettava selkeä kuva siitä, mitä koulutus vaatii Aikaresurssi opiskelijalle ja mentorille

14 Osaamistavoitteiden laatiminen Ideaalitapauksessa työelämän kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä jo alkumetreiltä lähtien Työelämän mukanaolo on erittäin tärkeää tavoitteiden kohdentamisessa työelämän osaamistarpeisiin (autenttinen työssä tarvittava osaaminen, työpaikalla tapahtuvan oppimisen mahdollisuudet) Osaamisperustainen opetussuunnitelma Osaamisen taso EQF/NQF 6 tai 7

15 Osaamisen osoittaminen näytöillä Oppisopimustyyppisessä koulutuksessa keskeistä on osaamisen osoittaminen näytöillä Esim. oppimis- / kehittämistehtävät Projektit Voivat olla kirjallisia tai autenttisia osaamisen näyttöjä Oppimistehtäviä on koko koulutuksen ajan Etenevät prosessina Osaamisen osoittaminen kytkeytyy opittaviin aihealueisiin Oppimis-/kehittämistehtävä tehdään omaan organisaatioon Kehittämisaihe valitaan omasta työympäristöstä, yhdessä lähiesimiehen / työyhteisön kanssa

16 Työstä oppimisen ohjaaminen Opiskelijat laativat HOPSin / HEKSin koulutuksen osaamistavoitteista Ohjausta tapahtuu koko koulutuksen ajan niin oppilaitoksessa kuin työpaikoilla: Vastuuopettaja Suunnittelija (hallinnolliset / yleisasiat) Mentori Lähiesimies Työyhteisö Ohjaus on erittäin keskeistä oppisopimustyyppisessä koulutuksessa!

17 Työstä oppimisen ohjaaminen Koulutuksen järjestäjät ja työelämän edustajat tiedottavat osaamisen osoittamisesta eri osapuolille ja järjestävät opiskelijoille ohjausta oppimisen eri vaiheissa Ohjauksessa huomioidaan kunkin opiskelijan yksilölliset tarpeet ja lähtötaso HOPS-/HEKS -keskustelut Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ohjaa mentori (sovitut ohjauskeskustelut ja ad hoc ohjaaminen)

18 Mentorin rooli Mentori nimetään ennen koulutusta opiskelijan omasta työyksiköstä, käytössä voi olla myös asiantuntijaohjaaja korkeakoulutsta tai toisesta organisaatiosta Mielellään myös jo jonkin verran työkokemusta Mentorin rooli on tukea opiskelijaa oppimisessa, ei perinteistä opiskelijan ohjausta / opettamista Tukija, sparraaja, rinnalla kulkija Säännölliset ohjauskeskustelut ja ad hoc -ohjaus Kannattaa tehdä ohjaussuunnitelma ja sopia tapaamiset Jotta mentori voi tukea opiskelijaa, on hänen myös perehdyttävä koulutuksen sisältöön ja materiaaliin Mentorit valmennetaan tehtäväänsä Mentorin työaikaan on myös resursoitava mahdollisuus käydä ohjauskeskusteluja

19 KIITOS!