Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Kaavoitus Liite 3 Vaihtoehto VeAb Lokka-Koitelainen -Kevitsa oyk Vaihtoehto VeB Vaihtoehto VeC Kuntaraja Asemakaavoitettu alue Yleiskaavat (Maankäyttö- ja rakennuslaki) Yleiskaava (Rakennuslain aikainen) Sodankylä, Kelujärvi-Rajala oyk Sattasen oyk Savukoski Kirkonkylä-Aska oyk Sodankylä Orajärven oyk Pelkosenniemi Kemijärvi Rovaniemi Rovaniemi, Vikajärven oyk 0 5 10 20 30 km} Lähteet: OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu 2014, Lapin liitto 2014, Maanmittauslaitos 2014
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Luonnonsuojelu Liite 4 Vaihtoehto VeAb Vaihtoehto VeB Vaihtoehto VeC Kuntaraja Suojeluohjelma Luonnonsuojelualue Natura 2000-alue Viiankiaapa Koitelainen / Koitelaiskairan luonnonpuisto Savukoski Ellitsa ja Pitkäjängän Kuusikon-Rahkavaaranaava Sodankylä Käyrästunturin luonnonhoitometsä. Kemihaaran suot Pelkosenniemi Rovaniemi Kemijärvi 0 5 10 20 30 km} Lähteet: OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu 2014, Lapin liitto 2014, Maanmittauslaitos 2014
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Pohjavesi Liite 5 Vaihtoehto VeAb Vaihtoehto VeB Vaihtoehto VeC Kuntaraja Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Muu pohjavesialue Savukoski Sodankylä Pelkosenniemi Kemijärvi Rovaniemi 0 5 10 20 30 km} Lähteet: OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu 2014, Lapin liitto 2014, Maanmittauslaitos 2014
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Maisema ja kulttuuriperintö Vaihtoehto VeAb Liite 6 Vaihtoehto VeB Vaihtoehto VeC Kuntaraja Ehdotus maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi (vahvistetaan 2015) Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Maakuntakaavan kulttuuriympäristö tai maisema-alue Savukoski Sodankylä Lismanaavan kylä Torvisen kylä Kairala Pelkosenniemi Pelkosenniemen kirkonkylä Rovaniemi Kemijärvi 0 5 10 20 30 km} Lähteet: OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu 2014, Lapin liitto 2014, Maanmittauslaitos 2014
VAIHTOEHTOJEN VERTAILU LIITE 7 Vaikutusten merkittävyyden luokittelu + + Myönteinen tai erittäin myönteinen vaikutus + Kohtalainen myönteinen vaikutus Neutraali muutos tai ei vaikutusta - Vähäinen tai kohtalainen kielteinen vaikutus - - Merkittävä tai erittäin merkittävä kielteinen vaikutus Vaihtoehto Ab Rovaniemi - (Sodankylä) -Kevitsa (Sito 2014) Vaihtoehto B Kemijärvi Kevitsa Vaihtoehto C Kemijärvi - Kevitsa Johtopäätökset Huom Ominaisuudet Ratapituus (km) Kemijärvi - Sodankylä Ratapituus (km) Kemijärvi - Kevitsa Ratapituus (km) Rovaniemi (Sodankylä) - Kevitsa - 111 115-137 156 (131) 157 - - Tunneliosuus (km) 10,0 3,9 0,0 Linjaus Natura- tai luonnonsuojelualueella tunnelissa (km) Linjaus suoalueella tai pehmeiköllä (km) 2,4 2,4 0,0 83,0 68,0 90,0 Tiesillat (kpl) 34 25 28 Vesistösillat (ratasillat) (kpl) 7 9 17 Asemat Pinta-asema (P) Rovaniemi (nyk.) Sodankylä (P) Rakentamiskustannukset: Sodankylä (Rovaniemi) Kevitsa. Indeksi 136,4 (2005=100), sis. yhteiskustannukset, riskivaraus 10 %, alv 0 % (Indeksi 150.0 (2005=100)) Alueiden kehitys ja maankäyttö Ilman sähköistystä (M ) Sisältäen sähköistyksen (M ) Elinkeinoelämä, alueiden kehittyminen Kemijärvi (nyk.) Pyhätunturi (P, optio) Pelkosenniemi (P, optio) Sodankylä (P) 358 (394) 291 (320) 295 (324) 397 (437) 308 (339) 333 (366) Sodankylän ympäristön kaivostoiminnan tarpeita varten on mahdollista rakentaa tarvittavat pistoraiteet lastausalueille Ratalinjaus sijoittuu Pelkosenniemen pohjoisja itäpuolella mahdollisten tulevien kaivosalueiden läheisyyteen. Mahdollistaa Sodankylän henkilöliikenneaseman Kemijärvi (nyk.) Pyhätunturi (P) Pelkosenniemi (P, optio) Sodankylä (P) Mahdollistaa Pyhätunturin ja Sodankylän henkilöliikenneasemat Ratalinjaus sijoittuu Pelkosenniemen pohjoisja itäpuolella mahdollisten tulevien kaivosalueiden läheisyyteen
Vaihtoehto Ab Rovaniemi - (Sodankylä) -Kevitsa (Sito 2014) Vaihtoehto B Kemijärvi Kevitsa Vaihtoehto C Kemijärvi - Kevitsa Johtopäätökset Huom Kaavoitus Rovaniemen kaupunkialue (Nivavaara) Sivuaa asemakaavoitettua aluetta noin 600 metrin matkalla nykyisen radan osuudella. Asemakaava on noin 200 metrin matkalla. Linjauksen (silta) kohdalla uusi linjaukseen nähden poikittainen katu. Yleiskaava ei ulotu linjauksen alueelle. Kemijärven kaupunkialue Läntinen linjaus on asemakaavoitetulla alueella noin 650 metrin matkalla. Ei asemakaavan osoittamaa rakentamista linjauksen sijoittuessa tien rinnalle. Itäinen linjaus sijoittuu asemakaava-alueelle noin 1200 metrin alueella. Linjaus on pääosin liikennealueella (LR) tai lähivirkistysalueella (VL). Kemijärven kaupunkialue Läntinen linjaus on asemakaavoitetulla alueella noin 650 metrin matkalla. Ei asemakaavan osoittamaa rakentamista linjauksen sijoittuessa tien rinnalle. Itäinen linjaus sijoittuu asemakaava-alueelle noin 1200 metrin alueella. Linjaus on pääosin liikennealueella (LR) tai lähivirkistysalueella (VL). Kaikki linjaukset vaativat kaavamuutoksia. Vaihtoehdot eivät eroa merkitsevästi toisistaan kaavoituksen näkökulmasta. Lähtökohtana on huomattava, että tässä selvityksessä tutkittava rata on esillä ensimmäisen kerran, joten sitä ei ole otettu huomioon kuntien kaavoissa. Rovaniemi, Vikajärvi Lyhyellä matkaa Vikajärven yleiskaava (KV 16.4.2007), jossa ei ole merkittävää maankäyttöä linjauksen kohdalla (ulkoilureitti sekä maa- ja metsätalousaluetta). Pyhätunturille menevä pistorata päättyy Pyhätunturilla asemakaavoitettua alueen tuntumaan. Alueelle on laadittu yleiskaavaa, jossa on loma-asutusta ja asutusta. Rata kiertää maankäytön laajenemisalueet. Sodankylä, Aska Oikeusvaikutukseton Kirkonkylä-Askaosayleiskaava, jossa on linjauksen kohdalla lomaasuntojen alueita. Sodankylä, Orajärvi 7,5 kilometrin matkalla Orajärven osayleiskaava (vahvistettu 27.2.1996). Linjauksen kohdalle Kemijärventien varrelle on esitetty uutta asutusta (AP), joka ei ole toteutunut. Sodankylä, Kelujärvi-Rajala osayleiskaava Yli 20 kilometrin matkalla Kelujärvi-Rajala osayleiskaava (KHO 1.11.2012). Myös Narvikin suunnan yhteydet sijoittuvat osayleiskaavan alueelle 2 4 kilometrin matkalla. Ristiriitoja suojelualuemerkintöjen (SL) ja joidenkin rakennuspaikkojen ja -alueiden kanssa (A, RA). Muutoin linjaukset sijoittuvat suurimmilta osin maa- ja metsätalousalueelle. Useita luonnon monimuotoisuudenkannalta tärkeitä alueita (luo). Sodankylä, Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaava. Yli 47 kilometrin matkalla Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaava (2001). Eteläosa on pääosin maa- ja metsätalousaluetta. Linjaus on ristiriidassa erityisesti Kitisen rantojen ja lomarakentamisen (RA) ja virkistysalueiden (VR) aluevarauksista. Muutoin linjaus sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousalueelle. Sodankylä, Kelujärvi-Rajala osayleiskaava Noin 24 kilometrin (etelä pohjois-suunta) ja 22 kilometrin (Narvikin suunta) matkoilla Kelujärvi- Rajala osayleiskaava (KHO 1.11.2012). Ristiriita Palkisvaaran virkistysaluevarauksen (VR) kanssa. Muutoin linjaus on pääosin maa- ja metsätalousalueella. Useita luonnon monimuotoisuudenkannalta tärkeitä alueita (luo). Narvikin suunnalla ristiriitoja joidenkin rakennuspaikkojen ja -alueiden kanssa (A, RA). Muutoin linjaukset sijoittuvat suurimmilta osin maaja metsätalousalueelle. Useita luonnon monimuotoisuudenkannalta tärkeitä alueita (luo). Sodankylä, Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaava Noin 50 km matkalla Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaava Eteläosa pääosin maa- ja metsätalousaluetta. Linjaus on ristiriidassa erityisesti Kitisen rantojen ja lomarakentamisen (RA) ja virkistysalueiden (VR) aluevarauksista. Muutoin linjaus sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousalueelle. Poronhoito Vaihtoehto sijoittuu kolmen paliskunnan alueelle; Pyhä-Kallio (n.51 km), Poikajärvi (n. 43 km) ja Oraniemi (n. 22 km). Ratalinjaus sijoittuu pääosin Pyhä-Kallion ja Poikajärven paliskuntien raja-alueille. Linjaus halkoo alkuosassa parasta kesälaidunaluetta ja ylittää kevät- ja syyskiertoreitit. Sivuaa pitkältä osalta puolustusvoimien aluetta. Ratalinjaus sivuaa syys- ja jäkälälaidunalueita. Oranimen paliskunnan puolella linjaus ylittää kuljetusreittejä ja sijoittuu aivan kokoamisalueen viereen. Linjaus sijoittuu lähelle paliskunnan rajaa talvi- paras talvilaidun- sekä poronhoidon kannalta tärkeille jäkälälaidun alueille. Linjaus Pyhä-Kallion (n. 66 km) ja Oraniemen (n. 100 km) paliskuntien alueilla. Linjaus on suurelta osin lähellä olemassa olevia valtateiden linjauksia. Pohjoisosissa linjaus halkoo yhtenäisempiä metsäalueita. Pääosin sijaitsee paliskuntien reuna-alueilla. Pyhä-Kallion paliskunnassa linjaus Kemijoen ja valtatien 5 kanssa samansuuntaisesti. Etenkin paliskunnan pohjoisosassa porojen luontaiset kulkusuunnat ovatvastakkain linjauksen kanssa. Linjaus halkoo mm. kahta parasta kesälaidunaluetta. Alueella on talvi-, kevät- ja syyslaidun alueita. Linjaus sijoittuu mainittujen laidunalueiden reunamille. Pyhä-Kallion paliskunnan itäosat ovat tärkeitä laidunalueita. Linjaus Pyhä-Kallion (n.66 km) ja Oraniemen (n. 120 km) paliskuntien alueilla. Monin paikoin suhteellisen kaukana olemassa olevista valtateistä. Jakaa Oraniemen paliskunnan kolmeen osaan. Pyhä-Kallion paliskunnassa linjaus porojen luontaisia kulkusuuntia vasten. Halkoo kolmea parasta kesälaidunta ja kahta vasomisen kannalta tärkeää kevätlaidunta. Ylittää yhden kuljetusreitin. Alueelle sijoittuu syyslaitumia ja linjauksen kanssa samansuuntaisia syys- ja kevätkiertoreittejä. Oranimen paliskunnan eteläosassa linjaus sijoittuu osin poronhoidon kannalta merkittävälle laajalle jäkälälaitumelle ja halkoo luppolaidunta ja sivuaa kokoamisaluetta. Linjaus ylittää myös kuljetusreittejä Kaikki ratalinjaukset muuttavat paliskuntien laidunalueiden rakenteita ja aiheuttavat uuden esteen porojen luontaisille kulkureiteille. VeC pirstaloi eniten yhtenäisiä laidunalueita. VeC linjaus sijoittuu myös useassa kohdassa poronhoidon kannalta merkittäville jäkälä- ja Poronhoidon osalta on tarkasteltu tässä vaiheessa yleisellä tasolla paliskuntien poronhoidon rakenteita ja laitumia ja niiden sijoittumissa suhteessa tarkasteltaviin ratalinjausvaihtoehtoihin. Eri vaihtoehtojen laajaalaisempaa vaikutusta porotalouteen ei ole tässä vaiheessa tutkittu.
Vaihtoehto Ab Rovaniemi - (Sodankylä) -Kevitsa (Sito 2014) Vaihtoehto B Kemijärvi Kevitsa Vaihtoehto C Kemijärvi - Kevitsa Johtopäätökset Huom Oraniemen paliskunnassa linjaus sijoittuu erilaisille laiduntyypeille. Halkoo poronhoidon kannalta tärkeitä jäkälälaitumia, luppolaidunta sekä sivuaa kahta kokoamisaluetta. Sijoittuu useassa kohdassa porojen kuljetusreitille. ja luontaisia kulkureittejä ja erotusalueen. Linjaus halkoo pohjoisosissa erityyppisiä laidunalueita. Sivuaa pienialaisia jäkälä- ja luppolaitumia. Pohjoisin osuus sijoittuu lähelle paliskunnan rajaa ja valtatietä 4, sekä sivuaa osin kokoamisaluetta. luppolaitumille, sekä kokoamisalueille. Kaikki ratalinjaukset lisäävät poroonnettomuuksien riskiä. Luonnonympäristö Luonnonympäristö Halkoo luonnonympäristöä laajoilla alueilla. Rikkoo luonnonmaisemaa osin koskemattomilla alueilla. Halkoo luonnonympäristöä laajoilla alueilla, mutta tukeutuu pitkälti valtatien 5 maastokäytävävään. Ratalinjaus on sovitettu siten, että arvokkaita alueita ei jää linjauksen kohdalle. Rikkoo luonnonmaisemaa osin koskemattomilla alueilla. Halkoo luonnonympäristöä laajoilla alueilla, mutta tukeutuu pitkälti valtatien 5 maastokäytävävään. Ratalinjaus on sovitettu siten, että arvokkaita alueita ei jää linjauksen kohdalle. Rikkoo luonnonmaisemaa osin koskemattomilla alueilla. Nykytiedon perusteella ei voida esittää merkittäviä eroja vaihtoehtojen välillä. Suojelukohteet Sivuaa Käyrästunturin luonnonhoitometsää n. 4,4 kilometrin matkalla (luonnosuojeluohjelma). Lähellä myös pienialainen Järälän luonnonsuojelualue. Sijoittuu Viiankiaapa- suojelualueen ja Natura 2000 -alueen laidalle osin tunnelissa noin 2,4 kilometrin matkalla ja sivuaa aluetta myös pidemmältä matkalta. Sivuaa laajalaista Kemihaaran suot-nimistä Natura 2000-aluetta lyhyen matkaa (Kilpiaapa). Se on lähimmillään alle 100 metrin etäisyydellä. Ylittää Pitkäjängän Kuusikon-Rahkavaaranaavan / rauhoitusalueen / Ellitsan (luonnonsuojeluohjelma). Molemmin puolin linjausta sijaitseva Ellitsan Natura 2000-alue on lähimmillään noin 300 metrin etäisyydelle. Sijoittuu Viiankiaapa- suojelualueen ja Natura 2000 - alueen laidalle osin tunnelissa noin 2,4 kilometrin matkalla ja sivuaa aluetta myös pidemmältä matkalta. Sivuaa laajalaista Kemihaaran suot-nimistä Natura 2000-aluetta lyhyellä matkalla (Kilpiaapa). Se on lähimmillään alle 100 metrin etäisyydellä. Ellitsan Natura 2000-alue ja luonnonsuojeluohjelman alue on lähimmillään alle 100 metrin etäisyydellä. Sivuaa Koitelaiskairan luonnonpuistoa ja Natura 2000-aluetta sijoittuen lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä. Nykytiedon perusteella ei voida esittää merkittäviä eroja vaihtoehtojen välillä. Vaikutukset suojelualueisiin ja Natura-2000 alueisiin on tutkittava tarkemmassa suunnittelussa. Pohjavedet Sivuaa Ylilamminkankaan pohjavesialuetta (muu Sijoittuu välijoen vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle noin 500 metrin osuudella. Sijoittuu Jouttikeron pohjavesialueelle (muu pohjavesialue) noin 800 metrin osuudella. Sijoittuu Ala-Säynäjä-Vuolammen pohjavesialueelle (muu pohjavesialue) noin 800 metrin osuudella. Sijoittuu Käyrämönjärven pohjavesialueelle (muu pohjavesialue) noin 700 metrin osuudella. Sijoittuu Kivilehdon pohjavesialueelle (muu pohjavesialue) noin 500 metrin osuudella. Sijoittuu Kattilalammen pohjavesialueelle (muu pohjavesialue) 600 metrin osuudella. Sama osuus sivuaa Askankankaan vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Sijoittuu Lehmikotimaan pohjavesialue (muu pohjavesialue) noin 500 metrin osuudella. Sijoittuu Koskimaan pohjavesialueelle (muu pohjavesialue) noin 500 metrin osuudella. Sijoittuu Pahalaaksonmaan pohjavesialueen itäreunalle noin 1,3 kilometrin osuudella (muu Sijoittuu Kersilönkankaan pohjavesialueen poikki noin 3,5 kilometrin osuudella (muu Sijoittuu Almanpalon pohjavesialueen kaakkoisreunalle noin 1 kilometrin osuudella (muu Sivuaa Honkalammen pohjavesialuetta (muu Sijoittuu Airosvaaran vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle noin 500 metrin osuudella. Pyhätunturille johtava pistorata sijoittuu Vuostimojärven pohjavesialueelle (muu pohjavesialue) noin 1,0 kilometrin osuudella. Sijoittuu Huhdanojan pohjavesialueen luoteisreunalle noin 900 metrin osuudella (muu Sijoittuu Komovaaran pohjavesialueen lounaisreunalea noin 750 metrin osuudella (muu Sijoittuu Peräjoen pohjavesialueen keskeltä noin 1,4 kilometrin osuudella (muu Sijoittuu Orajärven vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen keskelle 700 metrin osuudella noin 200 metrin päässä vedenottamolta. Sijoittuu Pahalaaksonmaan pohjavesialueen itäreunalle noin 1,3 kilometrin osuudella (muu Sijoittuu Kersilönkankaan pohjavesialueen poikki noin 3,5 kilometrin osuudella (muu Sijoittuu Almanpalon pohjavesialueen kaakkoisreunalle noin 1 kilometrin osuudella (muu Sivuaa Honkalammen pohjavesialuetta (muu Sijoittuu Peräharjun pohjavesialueelle (muu pohjavesialue) noin 600 metrin osuudella. Sijoittuu Sieniojanharjun vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle 800 metrin osuudella.. Sijoittuu Huhdanojan pohjavesialueen luoteisreunalle noin 900 metrin osuudella (muu Sijoittuu Komovaaran pohjavesialueen lounaisreunalle noin 1,3 kilometrin osuudella (muu Sijoirruu Pennavaaran pohjavesialueelle (muu pohjavesialue) noin 500 metrin osuudella. Länsisuuntainen Narvikin suunta sijouttuu Riivikkoharjujen pohjavesialueelle noin 1 kilometrin osuudella (muu Sijoittuu Almanpalon pohjavesialueen kaakkoisreunalle noin 1 kilometrin osuudella (muu Vaihtoehto VeB sijoittuu noin 700 metrin osuudella vedenhankintaa varten tärkeälle eli I- luokan pohjavesialueelle ja 10 kilometrin osuudella muille eli III-luokan pohjavesialueille (6 kpl). Vaihtoehto VeC sijoittuu 800 metrin osuudella I-luokan pohjavesialueelle, 5,3 kilometrin osuudella muille III-luokan pohjavesialueille (6 kpl). Vaihtoehto Ab sijoittuu III-luokan pohjavesialueille yhteensä noin 10 kilometrin osuudella (10 kpl) ja yhdelle I- luokan alueelle 500 metrin osuudella Vaihtoehdot VeAb ja VeB lävistävät suunnilleen yhtä paljon saman laatuisia pohjavesialueita. Vaihtoehdossa VeC on näitä vähemmän
Vaihtoehto Ab Rovaniemi - (Sodankylä) -Kevitsa (Sito 2014) Vaihtoehto B Kemijärvi Kevitsa Vaihtoehto C Kemijärvi - Kevitsa Johtopäätökset Huom pohjavesialueita. Vedenottoa tai suunniteltua vedenottoa on vain I- luokan pohjavesialueilla. Rakentamisen ja käytön aikaisilla varotoimilla voidaan estää radan ja liikenteen mahdolliset haitalliset vaikutukset pohjavesiin. Tältä pohjalta pohjaveden suojelun näkökulma ei ole ratkaiseva eri vaihtoehtoja valitessa. Kulttuuriperintö ja maisema Linjaus sivuaa Lisman ja Torvisen kyliä, joka ovat maakuntakaavan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita. Linjaus kiertää Kemijokivarren maisema-alueen (maakuntakaavan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue). Linjaus sivuaa Pelkosenniemen kirkonkylä sekä Kairalaa, jotka ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat). Kairala on myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Linjaus kiertää Kemijokivarren maisema-alueen (maakuntakaavan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue). Linjaus sivuaa Pelkosenniemen kirkonkylää (valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY) ja Kairalan kylää (valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY). Vaihtoehtojen välillä ei merkittäviä eroja. Rataverkolliset vaikutukset Linjaus mahdollistaa Sodankylän henkilöliikenneaseman. Pidempi matka Keski-Lapista Murmanskin (Kelloselän) suuntaan. Suorempi yhteys Kirkkoniemeen Pohjoispuolen osuus voidaan linjata Sodankylän jälkeen itään ja pohjoiseen kuten VeC - linjaus Linjaus mahdollistaa Sodankylän henkilöliikenneaseman. Pohjoispuolen osuus voidaan linjata kuten VeC (Iso Palovaaran kohdalta lähtien) Pidempi matka Keski-Lapista Perämeren suuntaan Linjaus mahdollistaa Pyhätunturin ja Sodankylän henkilöliikenneasemat. Lyhyempi matka Kemijärveltä Kevitsan kaivokselle Pohjoispuolinen osuus voidaan linjata kuten VeB (Iso Palovaaran kohdalta lähtien) Vaihtoehto mahdollistaa ratalinjaukset Perämeren, Kelloselän, Narvikin, Soklin ja Jäämeren suuntaan