Valtatien 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 - kaupungin raja

Valtatien 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 - kaupungin raja

Valtatien 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 - kaupungin raja Tiehallinto Oulu 2008

Pohjakartat: Valokuvat: Viistokuva: Genimap Oy, Lupa L4356 Oulun kaupunki, Tekninen keskus, Kartastopalvelut Tiehallinto, tiekuva-palvelu Oulun kaupunki Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Oulun tiepiiri Telefaksi 0204 22 6884 TIEHALLINTO Oulun tiepiiri Veteraanikatu 5 PL 261 90101 Oulu Puhelinvaihde 0204 22 11

TIIVISTELMÄ Valtatien 22 kehittämisselvitys välille valtatie 4 - kaupungin raja käynnistettiin joulukuussa 2006. Kyseessä on yleissuunnitelmaa edeltävä pitkäntähtäimen suunnitteluvaihe (noin 30 vuotta). Toimenpiteiden tavoitteena on parantaa valtatien liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta sekä samalla mahdollistaa alueen maankäytön toiminta- ja kehittämisedellytykset tulevaisuudessa. Selvityksessä on esitetty ehdotus toimenpiteiden vaiheittain toteuttamisesta sekä niiden nivoutumisesta kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämiseen neliporrasmallin mukaisesti. Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2030, Oulun seudun yleiskaava 2020 ja Oulun yleiskaava 2020 sekä rajatun alueen täytäntöönpanopäätöksellä Oulujokivarren osayleiskaava (vuoteen 2025). Asemakaava on voimassa valtatien 4 ja Heikkilänkankaan välillä. Kaavamuutostoimenpiteitä aiheuttaa mm. Oulun seudun yleiskaavan ja Oulun yleiskaavan Joutsentien liittymän ristiriitainen ratkaisu sekä Heikkilänkankaan ja Madekosken eritasoliittymävaraukset. Suunnittelualue on ollut vuosina 2002-2006 Suomen muuhun päätieverkkoon suhteutettuna riskialttiimpi henkilövahinkoon johtaneille onnettomuuksille - erityisesti vilkkaimmissa liittymissä tapahtuneet liikenneonnettomuudet nousevat selkeästi esille. Suunnittelujaksolla tapahtuu keskimäärin kuusi henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa. Nykyisin valtatie 22 on kaksiajoratainen Joutsentien liittymästä keskustaan päin. Muualla tien poikkileikkaus on yksiajoratainen. Toimivuudeltaan nykyiset valo-ohjatut liittymät (3 kpl) alkavat olla kehityskaarensa loppupäässä. Vilkkaimmissa valo-ohjaamattomissa liittymissä (2 kpl) ongelmana on voimakkaat mutta lyhytkestoiset ruuhka-ajat, joissa liikennevirrat ovat vahvasti suuntautuneet joko keskustaan (aamu) tai keskustasta poispäin (iltapäivä). Tien poikkileikkaus on nykyisille liikennemäärille riittävä, mutta ennustetilanteessa tilanne huononee merkittävästi ellei kapasiteettia lisätä. Kehittämisselvityksessä esitetään valtatien 22 tavoitetilanteeksi ratkaisua, jossa tie on 2+2-kaistainen valtatien 4 ja Madekosken välillä. Liittymät ovat eritasossa. Madekosken eritasoliittymäratkaisu on ajankohtainen aikaisintaan uuden poikittaisen tieyhteydessä toteutuessa Kempeleeseen. Madekosken ja Pikkaralan välille on esitetty säännöllisin välein rakennettavia ohituskaistoja. Kevyen liikenteen verkko muodostaa selkeän erillisen kokonaisuuden Oulun ja Muhoksen välillä. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan pysäkkien saavutettavuutta parantamalla ja liikennevaloetuuksia lisäämällä. Melusuojauksiin esitetään merkittävää lisäystä nykyiseen. Ennen suurempien hankkeiden toteutukseen tähtäävien toimintojen aloittamista on tehtävä poliittisia ratkaisuja mm. vilkkaimpien liittymien toimivuuden parantamiseksi selvittämällä ruuhkahuippujen pohjimmaiset syyt ja keinot tilanteen parantamiseksi. Kulkumuodon valintaan on annettava aitoja kilpailukykyisiä vaihtoehtoja mm. maankäytön suunnittelun sekä hinnoittelun ja sääntelyn avulla. Myös informaatiopalveluiden ja telematiikan lisäämisellä sekä joukkoliikenteen tarjonnan parantamisella on edistettävä koko liikennejärjestelmän toimivuutta. Rakenteellisten toimenpiteiden toteutusvaiheet on jaettu ennen vuotta 2015, vuosina 2015-2025 ja vuoden 2025 jälkeen toteutettaviin hankkeisiin. 1. vaiheen kustannukset ovat 6,45 M, 2. vaiheen 14,90 M ja 3. vaiheen 24,85 M. Koko hankkeen kustannusarvio vaiheittain toteutettuna on noin 46,2 M.

ALKUSANAT Valtatien 22 kehittämisestä Oulun kaupungin alueella on laadittu 1990-luvulla useita selvityksiä, joissa on käsitelty tiejakson parantamistarpeita ja esitetty toimenpiteitä. Selvitykset ovat osittain vanhentuneita ja mm. kaikkia alueen maankäytön muutoksia ei ole otettu niissä huomioon. Kehittämisselvitys on laadittu Oulun tiepiirin ja Oulun kaupungin toimeksiannosta Ramboll Finland Oy:n Oulun toimistossa. Suunnittelua on ohjannut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet Risto Leppänen, pj. Oulun tiepiiri Timo Mäkikyrö Oulun tiepiiri Jorma Heikkinen Oulun kaupunki Hanketta on esitelty Oulussa 28.8.2007 järjestetyssä yleisötilaisuudessa ja 8.10.2007 Oulun kaupungin teknisen keskuksen suunnitteluryhmälle. Oulun tiepiiri pyytää kehittämisselvityksestä lausunnot, joiden pohjalta päätetään jatkotoimenpiteistä. Seuraavaksi on tarpeen laatia maantielain mukainen yleissuunnitelma. Jatkosuunnittelun päätöksenteon yhteydessä harkitaan myös se, mitkä esitetyistä toimenpiteistä voidaan toteuttaa laatimalla niille tie- ja rakennussuunnitelmat. Konsulttina on ollut Ramboll Finland Oy, jossa mukana ovat olleet Matti Jäntti, Jani Karjalainen ja Sanna Kaikkonen. Oulussa tammikuussa 2008 Tiehallinto Oulun tiepiiri

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 9 Sisältö TIIVISTELMÄ ALKUSANAT 1 TAVOITTEET 11 1.1 Suunnittelutyö 11 1.2 Teknisten ratkaisujen suunnittelu- ja mitoitustavoitteet 11 1.3 Talous 11 2 LÄHTÖKOHDAT 12 2.1 Suunnittelualue 12 2.2 Tiejakson suunnittelutilanne 12 2.3 Maankäyttö 13 2.4 Liikenneturvallisuus 17 2.5 Nykyisen tien ominaisuudet 20 2.6 Nykyiset ja ennustetut liikennemäärät 21 2.7 Liikenteen sujuvuus 23 2.7.1 Palvelutason tulkinta suunnittelussa 23 2.7.2 Valtatien palvelutaso 23 2.7.3 Liittymien toimivuus 24 3 YHTEENVETO KEHITTÄMISTARPEISTA 27 4 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 29 4.1 Autoliikenne 30 4.2 Kevyt liikenne 33 4.3 Joukkoliikenne 34 4.4 Tieympäristö 35 5 VAIHEITTAIN TOTEUTUS 36 5.1 Neliporrasmallin soveltaminen 36 5.2 Toimenpideohjelma ja kustannukset 38 5.3 Vaikutukset 40 5.3.1 Liikenne 40 5.3.2 Maankäyttö ja ympäristö 41 5.3.3 Kaavoitus 42 6 JATKOTOIMENPITEET 43 7 LIITTEET 44

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 11 1 TAVOITTEET 1.1 Suunnittelutyö Kehittämisselvitys tukeutuu maakuntakaavaan sekä Oulun ja Oulun seudun maankäytön suunnitteluun ja liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Suunnitelmassa esitetään pitkän aikavälin (noin 30 vuotta) toimenpiteet, joilla valtatien liikenteen turvallisuus ja sujuminen sekä maankäytön liittyminen siihen turvataan. Lisäksi esitetään kehittämispolku toimenpiteiden vaiheittain etenemisestä 4-porrasajattelua soveltaen. 1.2 Teknisten ratkaisujen suunnittelu- ja mitoitustavoitteet Liikenne, tie- ja katuverkko Kainuuntietä kehitetään korkeatasoisena pääväylänä, jonka luonne ja tekniset ratkaisut muuttuvat Oulun keskustaa lähestyttäessä. Toimenpiteiden suunnittelussa nopeustavoitteena käytetään vähintään 80 km/h ja liikenteen palvelutason tulee olla ennusteajankohtien huipputuntien liikennemäärillä vähintään tyydyttävä (HCM-2000 mukainen mitoituspalvelutasotavoite on C). Nopeustavoitteen suhteen poikkeuksena käsitellään väliä Joutsentiestä kaupunkiin päin, jossa voidaan käyttää nopeustavoitteena 60 km/h. Toimenpiteiden tulee parantaa valtatien 22 eli Kainuuntien ja siihen välittömästi liittyvän tie- ja katuverkon liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. Suunnittelussa otetaan huomioon Kainuuntien merkitys suurten erikoiskuljetusten reittinä. Ympäristö ja maankäyttö Tie- ja katujärjestelyt sekä eritasoliittymät täytyy sopia mahdollisimman hyvin maankäyttöön ja alueen ympäristökuvaan sekä niiden kehittämiseen. Toimenpiteiden suunnittelussa pyritään vähentämään tien ja sen liikenteen aiheuttamaa estevaikutusta sekä liikenteen melu- ja muita ympäristöhaittoja, enimmäismelutasoina käytetään valtioneuvoston ohjeen mukaisia arvoja. 1.3 Talous Toimenpiteiden tulee olla toteuttamisen ja käytön kannalta perusteltuja, kustannustehokkaita sekä vaiheittain toteutettavia.

12 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja LÄHTÖKOHDAT 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue Kehittämisselvityksessä käsiteltävän valtatien 22 pituus välillä valtatie 4 kaupungin raja on noin 20 km. Tiejakso on osa Oulu Kajaani yhteysväliä. Valtatie 22 kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN-tieverkkoon (Trans European Network). Tie on osa poikittaista tieyhteyttä Ruotsista Tornion raja-asemalta Vartiuksen raja-aseman kautta Venäjälle. Valtatie 22 on myös tärkein Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien välinen tieyhteys. Kuva 1. Suunnittelualue. 2.2 Tiejakson suunnittelutilanne Valtatietä 22 koskevia suunnitelmia on aikaisemmin laadittu: valtatie 22 välillä Heikkilänkangas Muhoksen kunnan raja, yleissuunnitelma 1992 valtatien 22 yleissuunnitelma välillä Oulun kaupungin raja Korivaara 1993 (suunnittelualueen ulkopuolella) valtatie 22 välillä Kaukovainio Heikkilänkangas, yleissuunnitelma 1996 tasoristeysten poistaminen rataosalta Oulu Kajaani, tarveselvitys 1996

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 13 LÄHTÖKOHDAT tasoristeysten poistaminen Oulu-Kajaani radalta, yleissuunnitelma 1998 Valtatien 22 ja Joutsentien eritasoliittymävaihtoehdot ja tilavaraukset, tilavarausselvitys 2000 Valtatie 22 Oulu Kajaani yhteysvälin kehittämisselvitys, 2002 Valtatien 4 parantaminen välillä Ouluntulli Raitotie, kehittämisselvitys 2003 2.3 Maankäyttö Suunniteltava tiejakso sijaitsee Oulun kaupungin alueella. Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava 2030 on vahvistettu 17.2.2005 ja Oulun seudun yleiskaava 2020 on vahvistettu 18.2.2005 ympäristöministeriössä ja ne ovat lainvoimaisia. Oulun yleiskaava 2020 on tullut voimaan kaupunginvaltuuston 26.1.2004 hyväksymässä muodossa 19.1.2007. Oulujokivarteen on laadittu osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 21.5.2007. Kaava ei ole vielä lainvoimainen, koska hyväksymispäätöksestä on jätetty 16 valitusta Oulun hallinto-oikeuteen. Kaupunginhallitus on tehnyt rajatulta alueelta täytäntöönpanopäätöksen, jonka Oulun hallinto-oikeus on pitänyt voimassa 21.12.2007 tekemällään välipäätöksellä. Oulun kaupungin asemakaava on voimassa Heikkilänkankaalle asti. Suunnittelualueella valtatien 22 vaikutusalueella asuu nykyisin noin 28 000 asukasta. Oulujokivarren osayleiskaavassa (ohjevuosi 2025) on varauduttu 4200 asukkaan kasvuun, jolloin Madekoski-Sanginsuu- Pikkarala alueella asuisi yhteensä noin 5800 asukasta (nykyisin 1600). Kaavatyön yhteydessä on pohdittu myös pitkän aikavälin kehittämismahdollisuuksia, missä on kaavailtu alueelle noin 10 000 asukasta. Kuva 2. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta.

14 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja LÄHTÖKOHDAT Kuva 3. Ote Oulun seudun yleiskaavasta. Kuva 4. Ote Oulun yleiskaavasta.

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 15 LÄHTÖKOHDAT Kuva 5. Ote Oulujokivarren osayleiskaavasta. 140 as ->400 as 550 as ->3100 as 460 as ->1600 as Kuva 6. Oulujokivarren osayleiskaavan keskeisimmät mitoitusalueet.

16 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja LÄHTÖKOHDAT Kuva 7. Oulun kaupungin kaavoitustilanne 9.3.2007.

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 17 LÄHTÖKOHDAT Kuva 8. Oulujokivarren pitkän aikavälin maankäytön suunnitelmaluonnos, missä varaudutaan mm. uuteen tieyhteyteen Kempeleen ja Madekosken välillä. Oulun seudun yleiskaavassa on esitetty eritasoliittymä valtatien 22 ja Joutsentien liittymään samoin kuin Oulun seudun liikenne 2020 liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Oulun yleiskaavassa em. varausta ei ole (ks. kuvat 3 ja 4). 2.4 Liikenneturvallisuus Vuosina 2002-2006 on suunnittelujaksolla tapahtunut 144 liikenneonnettomuutta. Vuosittainen onnettomuuksien määrä on ollut kasvussa viime vuosien aikana. Suurin osa onnettomuuksista on johtanut aineellisiin vahinkoihin (113 kpl). Henkilövahinko-onnettomuuksia on sattunut kaikkiaan 31 kpl, joista kuolemaan on johtanut 2 kpl. Henkilövahinkoonnettomuuksissa on loukkaantunut yhteensä 44 ja kuollut 2 henkilöä. Tyypillisimmillään liikenneonnettomuus tapahtuu alkuviikosta joko maanantaina tai tiistaina. Myös perjantaisin on tapahtunut muihin viikonpäiviin verrattuna jonkin verran enemmän onnettomuuksia. Onnettomuustapahtumien kellonaika noudattelee liikennemäärien tuntikäyrää; eniten onnettomuuksia tapahtuu klo 15-17 välisenä aikana. Selkeästi eniten suunnittelujaksolla tapahtuu liittymäonnettomuuksia (risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet): 62 % kaikista onnettomuuksista. Seuraavaksi eniten on tapahtunut eläin- ja yksittäisonnettomuuksia (31 %). Seurauksiltaan vakavimpia ovat olleet kevyen liikenteen onnettomuudet sekä risteämis- ja kääntymisonnettomuudet. Suunnittelujaksolla on tapahtunut lisäksi yksi kohtaamisonnettomuus, jossa kuoli yksi ja loukkaantui neljä ihmistä.

18 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja LÄHTÖKOHDAT Kuva 9. Tieliikenneonnettomuudet valtatiellä 22 (tieosoite 2/0-6/0) v. 2002-2006. Selkeimmät onnettomuuskasaumat ovat valtatien 4, Joutsentien, Poikkimaantien, Oulunlahdentien, Sääskensuontien ja Madekoskentien liittymissä, missä suurten liikennemäärien vuoksi tapahtuu runsaasti autoilijoiden virhearvioinneista johtuvia onnettomuuksia. Kauempana Oulun keskustasta tapahtuu verrattain paljon hirvieläinonnettomuuksia.

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 19 LÄHTÖKOHDAT Liikenneonnettomuudet onnettomuusluokan mukaan muu onnettomuus muu eläinonnettomuus hirvionnettomuus jalankulkijaonnettomuus polkupyöräonnettomuus mopo-onnettomuus peräänajo-onnettomuus kohtaamisonnettomuus risteämisonnettomuus ohitusonnettomuus kääntymisonnettomuus yksittäisonnettomuus Kuolemaan joht. Loukaantumiseen joht. Omaisuusvahinkoon joht. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 kpl Kuva 10. Tieliikenneonnettomuudet onnettomuusluokan mukaan valtatiellä 22 (tieosoite 2/0-6/0) v. 2002-2006. Suunnittelualueella on sattunut keskimäärin 6,2 henkilövahinkoonnettomuutta vuodessa. Henkilövahinko-onnettomuusaste on keskimäärin noin 11,0 onn./100 milj.ajon.km/v. Taulukossa 1 on esitetty onnettomuuksien tunnuslukuja osaväleittäin. Heva-aste kuvaa henkilövahinkoonnettomuus-astetta (heva.onn./100 milj.ajon.km.). Taulukko 1. Vuosina 2002-2006 tapahtuneiden onnettomuuksien tunnuslukuja osaväleittäin. OSAVÄLIT: onn/v heva/v Valtatie 4 Heikkilänkangas ( sis. Sääskensuontien liitt.) suorite (milj. ajon.km) onnaste hevaaste 18,6 3,6 26,6 70,0 13,5 Heikkilänkangas - kaupungin raja 10,2 2,6 29,6 34,5 8,8 yht 28,8 6,2 56,2 51,3 11,0 Oulun tiepiirin alueella valtateiden keskimääräinen henkilövahinkoonnettomuusaste vuonna 2005 oli 6,6 heva-onn./100 milj.ajon.km ja koko maassa 6,7 heva-onn./100 milj.ajon.km (lähde: Liikenneonnettomuudet maanteillä 2005, Helsinki 2006). Suunnittelujaksolla on selkeästi korkeampi riski joutua henkilövahinkoon johtavaan liikenneonnettomuuteen kuin keskimäärin koko tiepiirin alueen tai jopa Suomen valtateillä. Toisaalta suurten taajamien vilkkaat sisääntulotiet ovat onnettomuusalttiimpia kuin haja-asutusalueen linjaosuudet. Tiepiirin ja koko maan onnettomuusasteessa on mukana myös hajaasutusalueen valtatieosuudet. Suunnittelualue on pääasiassa tilastolliseksi taajamaksi tulkittavaa aluetta ja kaupungin rajan lähettyvillä voidaan puhua vähintään asutustihentymästä.

20 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja LÄHTÖKOHDAT 2.5 Nykyisen tien ominaisuudet Valtatien leveys vaihtelee yksiajorataisella osuudella (Joutsentien liittymästä kaupungin rajalle) 9,5 metristä 14,0 metriin. Kaksiajorataisella osuudella ajoratojen leveydet ovat 7,5 metriä ja keskikaistan ollessa noin 5 metriä. 1-ajorataisten pääteiden peruspoikkileikkaus 10,5 metriä (KVL 3000-9000 ajon./vrk) täyttyy 5,7 km matkalla (29 % 1-ajorataisesta tiepituudesta). 2-ajorataisten pääteiden poikkileikkausvaatimus täyttyy 1,0 km matkalla (100 % 2-ajorataisesta tiepituudesta), kun KVL on yli 15 000. Pääteiden poikkileikkauksen mitoitusohjeet on esitetty sivulla 29. Tiejaksolla on 10 maantien liittymää. Yksityisteiden liittymiä on runsaimmin tiejakson itäpäässä Paason ja Viskaalinmäen välillä. Valtatien 4 ja 22 liittymä on eritasoliittymä. Joutsentien, Poikkimaantien ja Oulunlahdentien liittymän ovat valo-ohjattuja ja kanavoituja liittymiä. Pääsuunnan kanavointi on tehty Sääskensuontien (Heikkilänkangas) ja Madekoskentien liittymään. Väistötiloja on yhteensä kolme; Konttisentien (pohjoinen), Pukintien ja Harakkamäentien liittymissä. Tien nopeusrajoitus on 80 km/h tai alle noin 11 km:llä tiepituudesta ja 100 km/h noin 9 km matkalla. Yhtenäinen 60 km/h rajoitus on tiejakson alkupäässä Joutsentien ja valtatien 4 välillä. Lisäksi Poikkimaantien ja Iinatintien liittymäalueilla on pistekohtaiset 60 km/h nopeusrajoitukset. 100 km/h nopeusrajoitus kesällä on yhtenäinen Turkasta Pikkaralaan ja Pikkaralasta kaupungin rajalle. Pikkaralan kohdalla on 80 km/h pistemäinen nopeusrajoitus. Tien vaaka- ja pystygeometria ovat pääosin hyvät. Tieosuudella on vähintään 460 metrin näkemä yli 70 % tiepituudesta noin 16 km matkalla. Ohitusnäkemät ovat huonohkot Vasankankaan ja Viskaalinmäen välillä, missä 460 metrin näkemä on vain 58 % tiepituudesta. Siltoja tiejaksolla on yhteensä 12 kpl, joista vesistösiltoja on kolme (kaksi noin 20 metriä pitkiä ja yksi alle 5 metriä) ja risteyssiltoja yksi (Haarankankaantien ylikulkusilta). Muut sillat (8 kpl) ovat kevyen liikenteen alikulkukäytäviä. Siltojen hyötyleveydet vaihtelevat kaksiajorataisen osuuden noin 24,5 metristä yksiajorataisen osuuden 10-20 metriin. Silloista neljä ovat valmistuneet 60-luvulla ja uusin vuonna 2001. Kevyen liikenteen väylä tai kevyelle liikenteelle tarkoitettua rinnakkaistietä on suunnittelujakson alusta Laitasaareen (Muhos) asti. Valtatien molemmin puolin väylää on valtatien 4 ja Poikkimaantien välillä. Muualla kevyen liikenteen väylä on tien pohjoispuolella. Risteämiset valtatien kanssa ovat eritasossa valtatien 4 ja Heikkilänkankaan välillä. Tievalaistus on toteutettu koko suunnittelujaksolle.

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 21 LÄHTÖKOHDAT 2.6 Nykyiset ja ennustetut liikennemäärät Nykytilanne Nykytilanteen liikennemäärät saatiin selville suorittamalla liikennelaskentoja (vko 19, toukokuussa 2007), käyttämällä liikennevaloilmaisimien keräämää tietoa hyväksi samalta viikolta (Joutsentie/Oulunsuuntien, Poikkimaantien ja Oulunlahdentien liittymät) sekä tutkimalla liikenteen automaattisen mittauspisteen tietoja (Maikkulan LAM-piste, 1241). Valtatiellä 22 Oulun kaupungin itäisellä sisääntulojaksolla liikennemäärä on kasvanut yhteensä 7,8 % vuosien 2002-2006 aikana (noin 1,9 % vuodessa). Maankäytön kehittyminen valtatien 22 vaikutusalueella on ollut maltillista ja uutta rakennuskantaa on syntynyt lähinnä pientalojen muodossa. Kaakkurin kasvaminen on myös osaltaan lisännyt liikennettä valtatiellä 22. Liikennemäärien kasvu on tyypillistä yleisestä autoistumisesta seurannutta kasvua. Liikenteen automaattisen mittauspisteen (LAM 1241) mukaan vuonna 2006 vuoden keskivuorokausiliikenne on ollut 12 541 ajon./vrk., josta raskasta liikennettä 5,4 %. LAM-piste sijaitsee Poikkimaantien ja Oulunlahdentien välillä. Valtatien 22 keskivuorokausiliikennemäärä vaihtelee siten, että vilkkaimmillaan se on valtatien 4 ja Joutsentien välillä (16 200 ajon./vrk.) ja pienimmillään Pikkaralassa (5350 ajon./vrk.). Raskaan liikenteen osuus on korkeimmillaan valtatien 4 ja Joutsentien sekä Madekosken ja Pikkaralan välillä ollen molemmilla osuuksilla 10 %. Kuva 11. Maikkulan liikenteen automaattinen mittauspiste (LAM) ja liikennelaskentakohteet viikolla 19, toukokuussa 2007.

22 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja LÄHTÖKOHDAT Ennuste Liikenne-ennusteina on käytetty Oulun seudun liikennemallin liikenneennustetta sekä Tiehallinnon ennustetta tieliikenteestä 2006-2040. Oulun seudun asukas- ja työpaikkamäärän sekä henkilöautonomistuksen kasvusta johtuen autoliikenteen määrä kasvaa Oulun seudulla keskimäärin noin 1,5-kertaiseksi jo vuoteen 2020 mennessä. Valtatiellä 22 liikennemäärien ennustetaan kasvavan valtatien 4 ja Haarankankaantien suuntaisliittymään välillä 1,6 2,0 kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Eniten ennustetaan liikennemäärän kasvavan Poikkimaantien ja Joutsentien välillä. Tähän vaikuttaa huomattavasti Poikkimaantien uusi siltayhteys joen yli sekä Hiukkavaaran maankäytön lisääntyminen. Tiehallinnon mukaan Pohjois-Pohjanmaan valtateillä liikennemäärien kasvu on vuoteen 2030 mennessä ennustettu olevan keskimäärin 44 %, jota on sovellettu valtatielle 22 Oulun seudun liikennemallin ulkopuolella. Kuva 12. Suunnittelujakson nykyiset ja ennustetut liikennemäärät vuodelle 2030.

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 23 LÄHTÖKOHDAT 2.7 Liikenteen sujuvuus 2.7.1 Palvelutason tulkinta suunnittelussa Liikenteen sujuvuutta kuvataan palvelutasolla, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan liikenneoloja kuvaavaa laadullista mittaria tien käyttäjän kannalta. Palvelutason tekninen luokittelu perustuu vakiintuneeseen HCMluokitteluun (Highway Capasity Manual), jossa palvelutaso jaetaan kuuteen luokkaan A F, joista A on paras ja F on huonoin. Palvelutasoa kuvataan mm. liikenteen nopeuden, ajoväljyyden, matka-aikojen sekä viivytysten avulla. Tielinjalla käytetään palvelutasoluokittelua seuraavan jaottelun ja ajoolosuhteita kuvaavien ominaisuuksien mukaisesti: Palvelutaso A: Erittäin hyvä Palvelutaso B: Hyvä Palvelutaso C: Tyydyttävä Palvelutaso D: Välttävä Palvelutaso E: Huono Palvelutaso F: Erittäin huono Liittymissä palvelutasoa mitataan sillä, kuinka pitkän viivytyksen väistämisvelvollisuus tai liikennevalo-ohjaus aiheuttaa liikennevirrassa. Myös liittymien palvelutasoluokkia kuvataan tunnuksilla A F, joista A on paras ja F huonoin. Käytännön suunnittelussa palvelutasoja tarkastellaan joko vilkkaimman tunnin tai vilkkaimman 15 minuutin liikennemäärien perusteella ja johtopäätöksiä tehdään tällä perusteella. Toimenpiteitä harkittaessa on tarpeen ottaa huomioon em. ruuhkatunnin tai ruuhkavartin aikajakso, joka tarkoittaa käytännössä myös ko. palvelutason kestoaikaa. Jos esim. liittymän palvelutaso on vilkkaimman 15 minuutin liikennemäärien perusteella huono, tämä tarkoittaa samalla sitä, että muina aikoina liittymä toimii tätä paremmin eikä ongelmia ole. Niukkojen resurssien takia parantamistoimenpiteitä ei voida toteuttaa niin nopeassa aikataulussa kun palvelutasolaskelmat ja -tavoitteet edellyttäisivät. Pahimmissa paikoissa saattavat ruuhkautumisen kestoajat pidentyä tämän takia ja myös onnettomuusriskit voivat lisääntyä. Ongelmiin joudutaan sopeutumaan tai esim. henkilöauton käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa palvelutasoon mm. porrastamalla tiellä liikkumista mahdollisuuksien mukaan pahimpien ruuhka-aikojen ulkopuolelle. Myös joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkumuotojen lisääminen parantaa tiejaksojen ja liittymien palvelutasoa, koska henkilöautojen määrä vähenee samalla. 2.7.2 Valtatien palvelutaso Nykyisin valtatien palvelutaso on koko suunnittelujaksoa ajatellen varsin tyydyttävä. Joutsentien ja Oululahdentien välillä ilmenee tosin usein ruuhkautumista. Muualla liikenne sujuu vähintään tyydyttävästi.

24 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja LÄHTÖKOHDAT Vuodelle 2030 ennustetuilla liikennemäärillä nykyinen tie ruuhkautuu pahoin Joutsentien ja Oulunlahdentien välillä, jos toimenpiteitä ei tehdä. Liikennettä on niin paljon, että sivusuunnista valtatielle liittyminen on vaikeaa liikennevaloista huolimatta. Liikenne ruuhkautuu selvästi myös Oululahdentien ja Asemakyläntien välillä. Palvelutaso huononee suunnittelujaksolla keskimäärin tyydyttävästä välttävään normaalin iltapäivähuipputunnin liikennemäärällä. Kuva 13. Suunnittelujakson nykyinen ja vuodelle 2030 ennustettu palvelutaso, mikäli mitään toimenpiteitä ei tehdä. 2.7.3 Liittymien toimivuus Valo-ohjatut Joutsentie ja Oulunsuuntie Liittymän keskimääräinen palvelutaso on nykyisin aamun ja iltapäivän huipputuntien aikana välttävä. Aamulla pisimmät jonot ilmenevät valtatien 22 suunnassa ollen ajoittain yhdellä kaistalla yli 200 metriä. Iltapäivän aikana liikennevirrat jakaantuvat tasaisemmin, ja pisimmät jonot jäävät alle 100 metriin. Liikennemäärien kasvaessa tulosuunnittain tasaisesti 10 %, alkaa ongelmia ilmetä erityisesti iltapäivän huipputunnin aikana, jolloin palvelutaso muuttuu huonoksi. Jonopituudet kasvavat tällöin kolmella tulosuunnalla ajoittain yli 200 metriin.

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 25 LÄHTÖKOHDAT Poikkimaantie Liittymän keskimääräinen palvelutaso on nykyisin aamun huipputunnin aikana välttävää ja iltapäivällä huono. Aamulla pisimmät jonot ilmenevät valtatien 22 suunnassa ollen ajoittain 170 metriä. Iltapäivän aikana pisimmät jonot ovat 350 metriä pitkiä. Liikennemäärien kasvaessa tulosuunnittain tasaisesti jo 10 %, alkaa ilmetä merkittäviä ongelmia, jos mitään uusia järjestelyjä ei tehdä. Tekemällä pääsuunnan vasemmalle kääntymiskaistat ja sivusuuntien ryhmitymiskaistat, ja lisäämällä liikennettä 10 % nykyisestä, pysyy palvelutaso nykyisenlaisena, vaikkakin iltapäivän maksimijononpituus kasvaakin 450 metriin. Tätä suuremmat liikennemäärät alkavat edellyttää pääsuunnan nelikaistaistamista. Oulunlahdentie Nykytilanteessa liittymässä ilmenee huomattavia ongelmia niin aamun kuin iltapäivän huipputuntien aikana, jolloin palvelutasot ovat erittäin huonoja. Jonot ovat kaikilla suunnilla yli 250 metriä. Nykytilanne vaatii kaistajärjestelyjä erityisesti sivusuunnille. Jos pääsuunnalle Oulun suunnasta lisätään oikealle kääntymiskaista ja sivusuunnille kaikille ajosuunnille omat kaistansa, päästään nykytilanteessa lähes tyydyttävään palvelutasoon. Jos liikennemäärä kasvaa samalla 10 %, jää palvelutaso huonoksi niin aamun kuin iltapäivän huipputunnin aikana. Valo-ohjaamattomat Yleisesti ottaen sujuvuusongelmia ilmenee Sääskensuontien ja Madekoskentien liittymissä vain aamun ja iltapäivän lyhyinä ruuhka-aikoina, jolloin sivutieltä pääsy valtatielle on hankalaa erityisesti vilkkaimman vartin aikana. Muuna aikana liittymät toimivat moitteettomasti. Lyhytkestoisia ruuhkahuippuja onkin syytä tasata ensin muilla keinoilla kuin liittymiä kehittämällä. Sääskensuontien liittymä Nykyisin aamun huipputunnin aikana liittymän toimivuus on HCM 2000 palvelutasoluokituksen mukaan tyydyttävä ja iltapäivän huipputunnin aikana jopa hyvä. Liittymän ruuhkaisimman suunnan kuormitusaste on 0,70 eli liikennevalot olisivat jo nykyisin tarpeelliset liikenteen sujuvuus- ja turvallisuustekijöiden perusteella, mikäli sivusuunnan liikennevirtaa ei saada jakaantumaan tasaisemmin ruuhkaisimpiin aikoihin. Aamun ja iltapäivän huipputuntien aikana jonoutumista muodostuu eniten Sääskensuontieltä käännyttäessä vasemmalle keskustaan päin. Keskimääräinen viivytys on tästä suunnasta aamun huipputunnin aikana 22 sekuntia ja iltapäivän aikana 14 sekuntia ajoneuvoa kohti. Vilkkaimman 15 minuutin aikana viivytys on 50 sekuntia ajoneuvoa kohti, jolloin palvelutaso on erittäin huono. Lukantieltä vasemmalle kääntyminen on niin ikään ongelmallista, mutta nykyiset sen suunnan liikennevirrat ovat niin vähäisiä, ettei niillä ole merkitystä kokonaisuuden kannalta. Liittymän toimivuus on laskettu päätien nopeusrajoituksella 80 km/h. Jos nopeusrajoitus lasketaan 60 km/h keskimääräiset viivytykset putoavat pahimmalta suunnalta 3 sekuntia ajoneuvoa kohti. Liikennemäärän kasvaessa yli 20 % jokaiselta suunnalta alkaa huipputunnin pahimman suun-

26 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja LÄHTÖKOHDAT nan viivytys kasvaa jyrkästi aiheuttaen merkittäviä ongelmia pääsuunnan liikennevirtaan liityttäessä ts. ruuhka-aikoina odotusajat ja jonopituudet kasvavat, muuna aikana liittymä toimii vielä hyvin. Aamu (klo 7.15-8.15): Iltapäivä (15.45-16.45): <- Oulu Lukantie <- Oulu Lukantie Muhos -> Muhos -> Sääskensuontie Sääskensuontie Kuva 14. VT 22 ja Sääskensuontien liittymän huipputuntien nykyiset liikennemäärät laskentojen (vko 19, toukokuu 2007) perusteella. Madekoskentien liittymä Nykyisellä aamu- ja iltapäivän huipputuntien liikennemäärillä liittymän toimivuus on hyvä. Liittymän ruuhkaisimman suunnan kuormitusaste on 0,32, joten liikennevalot eivät ole tarpeen sujuvuuden kannalta. Jonoutumista muodostuu eniten iltapäivän huipputunnin aikana Madekoskentieltä käännyttäessä vasemmalle Muhoksen suuntaan. Viivytys on tällöin keskimäärin noin 15 sekuntia ajoneuvoa kohti ja vilkkaimman 15 minuutin aikana 20 sekuntia, jolloin palvelutaso on tyydyttävä. Aamu (klo 7.15-8.15): Iltapäivä (15.45-16.45): <- Oulu Madekoskentie <- Oulu Madekoskentie Pysäkkitie Muhos -> Pysäkkitie Muhos -> Kuva 15. VT 22 ja Madekoskentien liittymän huipputuntien nykyiset liikennemäärät laskentojen (vko 19, toukokuu 2007) perusteella. Jos liikennemäärä kasvaa 2,5 % vuodessa, tarvitaan liikennevalot liikenneteknisesti sujuvuuden kannalta noin vuonna 2015, mikäli sivusuunnan liikennevirtaa ei saada jakaantumaan tasaisemmin ruuhkaisimpiin aikoihin muilla keinoilla. Ennen liikennevalojen asentamista kannattaa nopeusrajoitus laskea 60 km/h, jolloin sivusuunnan toimivuus ja turvallisuus paranevat. Sivusuunnan kaistamäärien lisäys auttaa jonkin verran, mutta tilaa on vähän läheisten yksityistieliittymien vuoksi.

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 27 YHTEENVETO KEHITTÄMISTARPEISTA 3 YHTEENVETO KEHITTÄMISTARPEISTA Liikenteen toimivuus: Tielinja: o Nykytilanteessa ei ongelmia o Ennustetilanteessa palvelutaso (nopeustaso ja liikkumisen miellyttävyys) heikkenee merkittävästi, ellei kapasiteettia lisätä Liittymät: o Valo-ohjatut huonoin tilanne Oulunlahdentien liittymässä, joka on jo nykytilanteessa ruuhkautunut Joutsentien liittymä kestää n. 10 % liikenteen kasvun, Oulunsuuntien lisäkaistan rakentaminen parantaa merkittävästi sujuvuutta Poikkimaantien liittymässä jo 10 % liikenteen kasvu aiheuttaa merkittäviä ongelmia Valo-ohjaamattomat Sääskensuontien liittymässä liikennevalojen tarve; 60 km/h nopeusrajoitus helpottaa tilannetta hieman Madekoskentien liittymä kestää noin 45 % liikenteen kasvun ennen liikennevalotarvetta, sitä ennen 60 km/h nopeus päätielle Eritasoliittymätarpeet: Päätien nopeustavoite (reuna-alueilla 80 km/h ja Joutsentien kohta 60 km/h) yhdessä suurten ennusteliikennemäärien kanssa edellyttää eritasoliittymäratkaisuihin varautumista, jotta liikenteen turvallisuus ja sujuvuus voidaan turvata Liikenneturvallisuus: Tielinja o Nykytilanteessa ei ole ongelmallisia kohtia o Ennustetilanteessa riskit mm. kohtaamisonnettomuuksille kasvavat liikennemäärien kasvaessa, koska ohitustarpeet lisääntyvät; parantamistoimenpiteinä voivat olla keskikaide tai välikaista Liittymät o Jo nykytilanteessa Joutsentien, Poikkimaantien, Oulunlahdentien ja Madekoskentien liittymissä onnettomuuskasautumia sekä Sääskensuontien liittymässä onnettomuusriskejä sujuvuusongelmien takia; tilanne huononee liikennemäärien kasvaessa ellei liittymiä paranneta Kevyt liikenne: o Kevyen liikenteen verkko ja tien poikittaisyhteydet paranevat merkittävästi käynnissä olevien hankkeiden valmistuttua, päätien parantamisen ja alueen maankäytön kehittämisen yhteydessä myös kevyen liikenteen verkon kehittäminen on tarpeen

28 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja YHTEENVETO KEHITTÄMISTARPEISTA Joukkoliikenne: o valtatie 22 toimii sekä pitkämatkaisen että kaupunkiseudun linja-autoliikenteen reittinä, jolla on pysäkit olemassa olevien alikulkujen yhteydessä o uusia pysäkkejä on tarpeen rakentaa Maikkulassa olevan nykyisen alikulun yhteyteen sekä tulevaisuudessa päätien kehittämisen yhteydessä tehtävien eritasoliittymien ja alikulkujen yhteyteen Ympäristö ja maankäyttö: o valtatien 22 varrella on melusuojaustarpeita mm. Kaukovainion, Oulunsuun, Talonpojankankaan, Maikkulan ja Iinatin, Heikkilänkankaan ja Madekosken kohdilla o myös valtatiehen tukeutuvan maankäytön kehittäminen edellyttää valtatien estevaikutusten vähentämistä sekä liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamista Kuva 16. VT 22 ja Oulunlahdentien liittymä on suunnittelualueen liittymistä toimivuudeltaan huonoin sekä liikenneturvallisuudessa kolmanneksi vaarallisin. Näkymä Oulunlahdentieltä valtatielle 22.

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 29 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 4 KEHITTÄMISSUUNNITELMA Suunnitelmassa on esitetty ratkaisut päätien poikkileikkaukselle, päätiehen liittyville uusille tai parannettaville rinnakkaistieyhteyksille, joukkoliikennejärjestelyille ja kevyen liikenteen väylille. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty melusuojaustarpeet. Kainuuntien eli valtatien 22 kehittämissuunnitelmassa on esitetty tulevaisuuden toimenpiteet sillä tarkkuudella, että toteuttamiskelpoisuus ja tilantarve on varmistettu. Vuoden 2030 tavoitetilanteen ratkaisumalli suunnitteluosuudelle on taulukon 2 mukainen. Taulukko 2. Valtatien 22 tavoitetilanne vuonna 2030. Osuus Poikkileikkaus Liittymät Nopeustaso Vt 4 Joutsentie 2+2 eritaso 60 km/h Joutsentie-Poikkimaantie 2+2 eritaso 80 km/h Poikkimaantie- 2+2 eritaso 80 km/h Oulunlahdentie Oulunlahdentie Sääskensuontie 2+2 eritaso 80 km/h Sääskensuontie Madekoski 2+2 eritaso 100 km/h Madekoski Pikkarala 1+1 ja ohituskaistoja taso 100 km/h Suunnitelma sisältää lisäksi tasoristeys- ja yksityistiejärjestelyjä, joiden tarkoituksena on vähentää liittymien määrää valtatiellä 22. Järjestelyt edellyttävät rinnakkaistieratkaisuja, joita on esitetty erityisesti kaksiajorataisille ja ohituskaistaosuuksille. Mitoitusohjeet pääteillä (Liikenne ja väylät II, 2006) KVL 3000-6000: poikkileikkaus 10,5/7,5, yksittäisiä ohituskaistoja tai -kaistapareja nousujen kohdalla KVL 6000-9000: poikkileikkaus 10,5/7,5, ohituskaistoja säännöllisin välein, myös keskikaiteellisia 1+1-osuuksia välialueilla TAI keskikaiteellinen ohituskaistatie KVL 9000-15000: keskikaiteellinen ohituskaistatie tai 2-ajoratainen tie KVL yli 15000: 2-ajoratainen tie

30 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kuva 17. Valtatien 22 tavoitetilanne vuonna 2030. 4.1 Autoliikenne Valtatietä 22 ei ole aikaisemmin tutkittu Oulun kaupungin alueella kokonaisuudessaan tällä suunnittelutarkkuudella. Valtatie 22 esitetään parannettavaksi nykyiselle paikalleen. Toteuttamisvaihtoehtoja on tutkittu tarkemmin kolmen eritasoliittymien osalta; Joutsentie, Sääskensuontie ja Madekoskentie. Joutsentien ja Oulunsuuntien liittymään valtatielle 22 on kaavailtu eritasoliittymää jo vuoden 1996 yleissuunnitelmassa. Vuonna 2000 on tehty lisäksi erillistarkastelu niin sanotusta kiertoeritasoliittymästä. Nyt tehdyssä tarkastelussa todettiin, että kiertoeritasoliittymä ei ole toteuttamiskelpoinen vuonna 2003 laaditun valtatien 4 kehittämissuunnitelman toteutuessa, missä valtatieltä 22 on esitetty uusi ramppi valtatielle 4 pohjoisen suuntaan (R8). Kriittiseksi kohdaksi tarkastelussa muodostui liian lyhyt ramppien nokkaväli (260 m), kun vaatimus 60 km/h mitoitusnopeudelle on 400 m, jos ramppien välissä käytetään yhtenevää lisäkaistaa. Jos peräkkäisillä rampeilla olisi toisistaan erilliset erkanemis- ja liittymiskaistat, olisi nokkavälivaatimus 500 m. Suunnitelman pohjaksi valittiin näin ollen vaihtoehdon 1 mukainen esitys (kuva 18, ylempi kuva). Poikkimaantien ja Maikkulan eritasoliittymät ovat lähes kokonaan vuoden 1996 tehdyn yleissuunnitelman mukaisia. Maikkulan kohdalla Haarankankaatielle päätettiin esittää suuntaisramppeja Oulun keskustaan päin. Uutta tieyhteyttä Oulunlahdentieltä Haarankankaantielle ei esitetä. Nokkavälitarkastelu osoittaa, että Haarankankaatien rampit on rakennettavissa 80 km/h mitoitusnopeudelle.

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 31 KEHITTÄMISSUUNNITELMA VE 1 VE 4 Kuva 18. Valtatien 4 sekä Joutsentien ja Oulunsuuntien eritasoliittymien vaihtoehtojen nokkavälitarkastelu. Sääskensuontien kohdalle esitetään eritasoliittymän rakentamista siten, että valtatie 22 kulkee osittain leikkauksessa risteyssillan ali. Tämä on melusuojauksen kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Valtatie 22 viedään leikkaukseen niin paljon kuin mahdollista, niin ettei läheisen vesistösillan tasausta tarvitse muuttaa. Esitetty ratkaisu on puolirombinen eritasoliittymä, jossa toisella puolella on silmukkaramppi.

32 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja KEHITTÄMISSUUNNITELMA Madekoskella tutkittiin eritasoliittymän toteutusvaihtoehtoja, joiden perusteella päädyttiin rombiseen ratkaisuun. Läheisen rautatien risteysjärjestelyjen tutkimiseksi luonnosteltiin kaksi vaihtoehtoa; Madekoskentie menee joko ali tai yli. Pohdintojen jälkeen päädyttiin, että rautatien kohdalle toteutetaan Madekoskentielle alikulkusilta vaihtoehdon 2 mukaisesti, jossa käytetään vaihtoehdon 1 mukaista Madekoskentien linjausta. Vaihtoehdot pituusleikkauksineen on esitetty liitteessä 1. Madekoskentien eritasoliittymä tulee ajankohtaiseksi Oulujokivarren osayleiskaavan ja mahdollisen uuden Madekoski-Kempele -tieyhteyden toteutuessa. Heikkilänkankaan ja Madekosken eritasoliittymien välillä tarvitaan mittavia rinnakkaistiejärjestelyjä viimeistään silloin, kun Madekosken eritasoliittymä on ajankohtainen. Tasoliittymiä ei voida hyväksyä kaksiajorataiselle osuudelle, jossa muut liittymät ovat eritasoliittymiä. Konttisentietä levennetään ja lisäksi rakennetaan ajoradasta erotettu kevyen liikenteen väylä. Heikkilänkankaan ja Madekosken välillä tutkittiin myös 2+1 ajorataista poikkileikkausta (kuva 19). Ratkaisu mahdollistaa Konttisentien liittymisen tasossa valtatiehen 22 siten, että ohituskaistojen puoleisuuden vaihtopiste on ko. liittymässä. Liittymässä olisi näin ollen pääsuunnan kanavointi. Vaihtoehto voi olla välivaiheena ennen Madekosken eritasoliittymän rakentamista. Kuva 19. Tutkittu 2+1 kaistainen vaihtoehto Heikkilänkankaan ja Madekosken välille. Pikkaralan kohdalla tutkittiin kahta vaihtoehtoa toteuttaa ohituskaistapari: kohdakkain tai peräkkäin. Kohdakkain ollessaan ohituskaistojen pituudeksi tulisi noin 1,5 km, ja ne sijaitsisivat Pukintien ja Vasankankaantien liittymien välillä. Peräkkäisessä vaihtoehdossa Kajaanin suunnan kaista olisi em. paikassa ja Oulun suunnan kaista olisi Vasankankaantien liitty-

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 33 KEHITTÄMISSUUNNITELMA mien välissä ollen noin 1,0 km pitkä. Seuraava ohituskaistapari Muhoksen suuntaan mentäessä alkaisi Hangaksentien liittymän jälkeen Pikkaraisenkylän kohdalla. Ohituskaistat olisivat kohdakkain muodostaen näin ollen 2,1 km pituisen jakson (ks. suunnitelmakartta 3). 4.2 Kevyt liikenne Valtatien 4 ja Heikkilänkankaan välillä kevyen liikenteen järjestelyt liittyvät tien leventämiseen kaksiajorataiseksi ja eritasoliittymien rakentamiseen. Mittavimmat muutokset tapahtuvat Heikkilänkankaan ja Pikkaralan välillä, missä rakennetaan uusi alikulku ja uutta väylää noin 6 km. Konttisentien parantamisen yhteydessä rakennetaan tielle ajoradasta erotettu kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu Jyräntietä Madekoskentielle asti. Madekosken koulun kohdalle tehdään valtatien (ja rautatien) ali uusi alikulkusilta Kummunkankaantien jatkeeksi. Kummunkankaantien muutettaisiin kevytliikennepainotteiseksi tieksi Artturilantien ja valtatien välillä, samoin kuin Konttisentie valtatien ja Honkarinteen välillä. Alikulun korkeus suunniteltaisiin siten, että se mahdollistaisi päivittäisen huoltoliikenteen. Oulun tiepiiri on linjannut, että Määttälänkankaantietä, Pukintietä ja Vasankankaantietä ei paranneta kevyen liikenteen verkoston vaatimusten mukaisesti (nykyisin sekaväylänä välillä Oulu-Muhos), vaan valtatien varteen varaudutaan rakentamaan erillinen kevyen liikenteen väylä em. teiden kohdilla. Kuva 20. Oulun ja Muhoksen välillä valtatien rinnakkaistiestö toimii paikoin kevyen liikenteen väylänä. Kuva Pukintieltä.

34 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja KEHITTÄMISSUUNNITELMA 4.3 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen kilpailukykyä yksityisautoilun rinnalla pitää kehittää siten, että kauempana keskustaa tai naapurikunnissa olevilta asuinalueilta on suorat ja nopeat yhteydet keskeisimmille työpaikka- ja oppilaitosalueille. Nykyisin esimerkiksi Kaakkurista (lähtöpaikka Oulunsalossa) kulkee vain yksi harvaan liikennöivä linja (no. 18) Oulunlahdentietä Maikkulaan ja edelleen Oulunsuun (ja OYS:n) kautta keskustaan. Valtatien 22 käyttöä joukkoliikenteen nopeana yhteytenä tulee kehittää linjatarjontaa parantamalla, jolloin se on aidosti vaihtoehto yksityisautoilulle. Uusia linja-autopysäkkipareja rakennetaan yksi, joka tulee Maikkulaan olemassa olevan alikulun kohdalle. Muut pysäkkijärjestelyt liittyvät tien leventämiseen tai liittymien parantamiseen. Nykyisten liittymien valoohjaus- ja kaistajärjestelyjen uusimisessa tulee huomioida mahdolliset etuisuusjärjestelyt joukkoliikenteelle. Eritasoliittymien rakentamisen yhteydessä tulee varmistaa, että joukkoliikenteen nopeat yhteydet ovat mahdollisia. Uusia katoksia ei esitetä tässä vaiheessa rakennettavaksi. Suurimmat pysäkkikohtaiset nousijamäärät on Hangaksentien Ouluunpäin menevällä pysäkillä ja Maikkulantien Muhokselle päin menevällä pysäkillä, joissa nousijamäärät ovat noin 14 henkilöä vuorokaudessa. Nousijamäärät perustuvat Koskilinjojen antamiin tietoihin viikolta 45 (5.-9.11.2007). Linjaautopysäkkien yhteyteen voidaan rakentaa nykyaikaisia lukittavia polkupyörätelineitä välille Maikkula-Pikkarala valtatielle 22 ja sen rinnakkaistiestölle. Hyvä esimerkki polkupyörätelineen sijoittamisesta on Heikkilänkankaan pysäkki Sääskensuontiellä, jolloin koko alueen saavutettavuus paranisi oleellisesti. Kuva 21. Asianmukaisella pysäkkien varustelulla myös polkupyöräily voidaan valjastaa liityntäliikennemuodoksi. Kuva Kempeleestä Lentokentäntieltä.

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 35 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 4.4 Tieympäristö Melusuojaustarpeiden tarkastelut on tehty vuonna 2001 valmistuneen Oulun meluselvityksen sekä vuonna 2005 valmistuneen Oulujokivarren osayleiskaavan meluselvityksen pohjalta. Suunnitelmassa on esitetty näiden selvitysten perusteella melusuojaustarpeet. Melusuojauksen rakenteelliseen ratkaisuun ei ole otettu kantaa. Melusuojaustarpeita valtatiellä 22 on: Oulunsuun ja Kaukovainion kohta Talonpojankangas Heikkilänkangas Heikkilänkangas (välillä Sääskensuontie-Konttisentie) Madekosken kohta Kuva 22. Heikkilänkankaan melusuojaustarpeet on todettu kiireelliseksi myös asukkaiden mielestä.

36 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja VAIHEITTAIN TOTEUTUS 5 VAIHEITTAIN TOTEUTUS 5.1 Neliporrasmallin soveltaminen Tarveanalyysin pohjalta tarkastellaan liikenneympäristöön kohdistuvia kehittämiskeinoja neljässä portaassa. Niin sanottu neliporrasmalli on kehitetty kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien kehittämisperiaatteiden ohjenuoraksi, jota voidaan tarkemmassa mittakaavassa soveltaa esim. tiehankkeiden kehittämisen perustellumpaan vaiheittain toteutukseen. Perinteisesti teiden parantamissuunnitelmat sisältävät neliporrasmallin mukaan tyypillisesti kolmannen tai neljännen portaan toimenpiteitä. Itse asiassa myös päätös tiekohtaisen suunnitelman laatimisesta merkitsee jo tietyn kehittämispolun päätepistettä, missä ainoastaan liikennepolitiikalla ei asioihin voida enää merkittävästi vaikuttaa. Tiekohtaisen suunnitelman näkökulmasta kyseeseen voi tulla mm. seuraavia neliporrasmallin toimenpiteitä: Ensimmäisellä portaalla: Keinot, joilla vaikutetaan liikennetarpeeseen ja kulkumuotojen suhteeseen (maankäytön vaihtoehdot ja liikenteen haittojen ehkäisy, joukkoliikenteen järjestelyt, kevyen liikenteen edistämiskeinot, liityntäpysäköinti, raskaan liikenteen vaihtoehdot, liikenteen säätelymaksut) Toisella portaalla: Keinot, joilla tehostetaan nykyisen liikenneverkon toimintaa (liikenteen hallinnan keinot - nopeusrajoitukset, liikenteen ohjaus ja tiedotus mukaan lukien telematiikka, liikenneverkon tai ajoratojen jäsentely, joukkoliikenteen sujuvuusjärjestelyt) Kolmannella portaalla: Pienet liikenneverkon parantamistoimenpiteet (kaistajärjestelyt ja lisäkaistat, liittymien parantaminen, liikennevalo-ohjaus, pienet väyläjärjestelyt, kevyen liikenteen väylien järjestelyt, joukkoliikenteen sujuvuuskohteet ja pysäkit, väylien rakenteen vähäinen parantaminen) Neljännellä portaalla: Suuret investoinnit (uusien väylien rakentaminen tai suurehko perusparantaminen, eritasoliittymien rakentaminen, suuret telematiikkainvestoinnit) Ensimmäisen portaan toimenpiteitä: Liikkumisen ja kuljettamisen kysyntään ja kulkutapoihin voidaan vaikuttaa tehokkaimmin maankäytön suunnittelulla sekä hinnoittelu- ja sääntelytoimilla. Ihmisten liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on työläämpää ja monivivahteisempaa, mihin vaikuttaa eniten yleinen elintaso. Uusien alueiden tai maankäytön merkittävän lisäämisen suunnittelussa alueen liikenneverkko tulee jäsennellä siten, että joukko- ja kevyen liikenteen käytön edellytykset ovat vähintään hyviä tai paranevat oleellisesti. Palvelut, koulut ja päiväkodit tulee suunnitella sijainniltaan sellaisiksi, ettei

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 37 VAIHEITTAIN TOTEUTUS liikenneverkkoon muodostu valmiiksi pullonkauloja. Asuinrakennusten kortteleiden ja tonttien hinnoittelussa pitäisi voida ottaa huomioon niiden sijainti siten, että helpoimmin saavutettavat korttelit ja tontit olisivat hinnaltaan halvempia, jolloin alueen rakentuminen tapahtuisi suotuisassa järjestyksessä. Vilkkaimmissa liittymissä on tieverkon kuormitusta lyhyinä ruuhkaaikoina pyrittävä ennen mittavia rakenteellisia parannustoimia vähentämään esimerkiksi joukko- ja kevyen liikenteen edellytyksiä parantamalla. Ratkaisuna on lisätä tai ottaa käyttöön suurimpien työpaikka- ja oppilaitosalueiden pysäköintipaikkojen osa- tai täysiaikaista maksullisuutta tai aikarajoitusta erityisesti sellaisilla alueilla, joihin on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Myös oppilaitosten lukujärjestyksissä sekä päiväkotien toiminnassa pitää pystyä siirtymään voimakkaammin porrastettuun toimintaan. Toisen portaan toimenpiteitä: Reaaliaikaisen informaation lisääminen niin joukko- kuin autoliikenteen osalta tehostaa liikennejärjestelmän hyväksikäyttöä. Esimerkiksi Heikkilänkankaalla olisi hyvä olla mahdollista seurata valtatien 22 ja Sääskensuontien liittymän jonotusaikoja internetissä, jolloin vilkkaimpien aikojen ruuhkapiikit mahdollisesti loivenisivat. Pysäkkien reaaliaikaisia infotauluja tulee merkittävästi lisätä koko kaupungin alueella. Joukkoliikenteen kilpailukykyä yksityisautoilun rinnalla pitää kehittää myös siten, että kauempana keskustaa tai naapurikunnissa olevilta asuinalueilta on suorat ja nopeat yhteydet keskeisimmille työpaikka- ja oppilaitosalueille. Kilpailukykyinen joukkoliikenne ei voi olla ajankäytön kannalta merkittävästi huonommassa asemassa kuin yksityisautoilu. 1. 2. 3. 4. Kuva 23. Neliporrasmalli liikennejärjestelmän kehittämisessä (lähde: Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnittelun kehittäminen raporttiluonnos 18.12.2007).

38 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja VAIHEITTAIN TOTEUTUS Kolmannen ja neljännen portaan toimenpiteet perustuvat liikenneverkon rakenteelliseen parantamiseen. Nämä toimenpiteet on esitelty kappaleessa 5.2, samoin kuin sellaiset rakenteelliset ja pienet toimenpiteet, jotka voidaan katsoa kuuluvaksi kahteen ensimmäiseen portaaseen. 5.2 Toimenpideohjelma ja kustannukset Toimenpide-ohjelma sisältää tieverkon välittömät rakenteelliset toimenpiteet. Liikennepolitiikkaan sekä ylläpitoon, hoitoon ja telematiikkaan liittyviä ensimmäisen ja toisen portaan toimenpiteitä on esitetty kappaleessa 5.1. Toimenpideohjelma on jaettu kolmeen toteutusvaiheeseen, jotka kuvaavat hankkeiden ajoitusta. Hankkeen sijoittumista neliporrasajatteluun on indikoitu kustannusarvioon merkityin värein: 1. porras 2. porras 3. porras 4. porras Taulukko 3. Valtatien 22 rakenteellisen kehittämisen vaiheittain toteutus ja kustannusarviot. Toimenpideryhmä MAKU 2000 = 100; 130,2 Kevyen liikenteen verkon kehittäminen Madekoski Pikkarala yhteys Konttisentien Kummunkankaantien välille (valtatien alitus ja radan alitus) Kustannus (1000 EUR) toteutusvaiheittain I II III 1 350 650 Joukkoliikenteen kehittäminen pysäkkien parantaminen (pp-telineet) uudet pysäkit ja siihen liittyvät jkp.tie-järjestelyt o Maikkulan akk kohdalla o Oulunsuuntie-Huuhkajanpuisto jatke Melusuojaukset Oulunsuun ja Kaukovainion kohta Talonpojankangas Heikkilänkangas Heikkilänkangas (välillä Sääskensuontie-Konttisentie) Madekosken kohta 30 130 210 570 420 510 20 Nopeusrajoitukset väli Joutsentie-Poikkimaantie (kiinteä 60) Sääskensuontien liittymä (vaihtuva 80/60) Madekoskentien liittymä (vaihtuva 80/60) Pikkaralan kohta (vaihtuva 80/60) Liikennevalot (mukaan lukien kaistajärjestelyt) Joutsentien liittymä (sis. vesistösillan ja alikulun leventämisen) Sääskensuontien liittymä Poikkimaantien valojen saneeraus Oulunlahdentien liikennevalojen saneeraus (Haarakankaan suuntaisramppien yhteydessä) Madekosken liittymä 0 20 20 330 650 500 20 110 140

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 39 VAIHEITTAIN TOTEUTUS Toimenpideryhmä MAKU 2000 = 100; 130,2 Päätien poikkileikkauksen leventäminen Joutsentie Oulunlahdentie (2+2 keskikaide) Oulunlahdentie Sääskensuontie (2+2 keskikaide) Sääskensuontie Madekoski (2+2 keskikaide) - liittymien järjestelyt/rinnakkaisyhteydet Madekoski Pikkarala kuntaraja - 10,5/7,5 metriä sekä ohituskaistoja (VE A) - liittymien järjestelyt/rinnakkaisyhteydet Eritasoliittymien rakentaminen tie- ja katujärjestelyineen Joutsentie Poikkimaantie Oulunlahdentie Haarankankaantie (suuntaisrampit) Sääskensuontie Madekoski Muut tie- ja liittymäjärjestelyt Juurussuontien väistötila valtatielle 22 Madekosken tasoristeys-, rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyt (eivät liity toisen ajoradan tai ohituskaistan rakentamiseen) - Määtäntien liittymän katkaisu - Louhelantien ja idemmässä sijaitsevan y-tien tasoristeysten poistaminen ja tieyhteyden täydentäminen Särkisuontien ja Kalilantien välillä sekä Särkisuontien jatke y-tielle - y-tien tasoristeyksen poistaminen ja rinnakkaisen metsäautotien rakentaminen Asemakyläntien rautatiesilta ja tiejärjestelyt Hangaksentien rautatiesilta ja tiejärjestelyt Kustannus (1000 EUR) toteutusvaiheittain I II III 1 710 950 40 2 450 5 890 3 950 170 2 020 3 100 4 910 3 900 7 620 800 400 Vihertyöt Työnaikaisen liikenteen järjestely 300 60 650 150 1 200 250 YHTEENSÄ (1000 eur): 6 450 14 900 24 850 46 200 Toteutusvaiheiden alustavat aikataulut: ensimmäinen - 2015 toinen 2015-2025 kolmas 2025 - Heikkilänkankaan ja Madekosken välille voidaan ennen 2+2 kaistaisen poikkileikkauksen ja Madekosken eritasoliittymän toteuttamista rakentaa 2+1 kaistainen tie, jolloin Konttisentien liittymä kanavoituna liittymänä ja ohituskaistojen suunnanvaihtopisteenä on hyväksyttävä toteutustapa (ks. kuva 19).

40 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja VAIHEITTAIN TOTEUTUS 5.3 Vaikutukset 5.3.1 Liikenne Liikenneturvallisuus Valtatien 22 kehittäminen korkealuokkaiseksi väyläksi parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Ajosuuntien erottaminen toisistaan keskikaiteella estää kohtaamisonnettomuudet, ja eritasoliittymäjärjestelyt nykyisissä tasoliittymissä estää risteämisonnettomuudet. Kummatkin em. onnettomuustyypit ovat yleensä erittäin vakavia, joiden syntymisen parantamistoimenpiteet ehkäisevät tehokkaasti. Liikenneturvallisuus paranee myös yksityis- ja rinnakkaistiejärjestelyjen myötä. Tiejärjestelyillä voidaan erottaa pitkämatkainen ja paikallinen lyhytmatkainen liikenne toisistaan, jolloin molempien tienkäyttäjäryhmien liikkuminen helpottuu ja liikenneturvallisuus paranee. Myös rautatien tasoristeyksien liikenneturvallisuus paranee. Rinnakkaistiejärjestelyt pohjautuvat osittain tasoristeysjärjestelyihin, jossa tavoitteena on vähentää yhdeksän tasoristeystä suunnittelualueella. Viisi tasoristeystä poistetaan kokonaan ja neljä korvataan eritasoristeyksellä. Madekoskella on tällä hetkellä rakenteilla rautatien alikulkusilta, jolla korvataan Juurussuontien tasoristeys. Liikenteen sujuvuus Esitetyillä toimenpiteillä valtatien 22 liikenneolosuhteet parantuvat merkittävästi liikenteen kasvusta huolimatta. Toinen ajorata ja eritasoliittymät mahdollistavat 80 km/h nopeustason osuudella Joutsentie Madekoskentie. Myös Madekoskentien liittymästä itään päin on pääsääntöisesti 80 km/h nopeustaso mahdollinen. Joutsentien eritasoliittymä parantaa liikenteen sujuvuutta merkittävästi verrattuna nykyiseen valo-ohjattuun liittymään. Liikenteen sujuvuuden parantuessa matkanopeudet kasvavat, ajomukavuus paranee ja ohitusmahdollisuudet parantuvat. Korkealuokkaisten järjestelyjen ja vähintään 80 km/h nopeusrajoituksen (valtatien 4 ja Joutsentien välillä 60 km/h) myötä myös liikenteen päästöt vähentyvät liikennevirran nopeustason pysyessä tasaisena verrattuna siihen, että autojen pitäisi pysähtyä ja kiihdyttää tasoliittymissä ja erityisesti liikennevaloissa. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen edellytykset paranevat lähinnä sujuvamman liikenteen ja pysäkkien varustelutason parantamisen myötä. Pysäkeille tehtävillä pyörätelineillä parannetaan omalta osaltaan joukkoliikenteen saavutettavuutta, kun on periaatteessa miellyttävämpää tulla pysäkille hieman kauempaakin esim. polkupyörällä. Eritasoliittymien yhteyteen rakennettavat pysäkit suunnitellaan siten, että ne mahdollistavat nopean ja suoran yhteyden keskustaan. Pysäkkimäärä eritasoliittymissä pyritään optimoimaan siten, että mahdollisimman moni linja voi niitä hyväksi käyttää.

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 41 VAIHEITTAIN TOTEUTUS Kuva 24. Valtatien 22 palvelutaso vuonna 2030 esitettyjen toimenpiteiden jälkeen. Kevyt liikenne Korkealuokkaisen väylän estevaikutuksia minimoidaan rakentamalla riittävät kevyen liikenteen kulkuyhteydet eritasossa pääväylään nähden. Uusia ali- tai ylikulkuja ei eritasoliittymäjärjestelyjä lukuun ottamatta rakenneta kuin Madekosken koulun kohdalle, mikä lisää kylällä olevien koululaisten sekä päivittäisen asiointi- ja huoltoliikenteen liikenneturvallisuutta. Tällä on vaikutusta myös valtatien liikenneturvallisuuteen ja sujuvuuteen, jos alikulun avulla voidaan pitää osa paikallisesta liikenteestä pois valtatieltä. Oulu-Muhos välin kevyen liikenteen yhteydet selkeytyvät ja liikenneturvallisuus paranee, kun Määtänkankaantien, Pukintien ja Vasankankaantien sekaväylät korvataan valtatien varteen rakennettavalla erillisellä kevyen liikenteen väylällä. Valtatien varressa on myös valaistus, mikä lisää kevyen liikenteen väylän käyttöä vuoden pimeinä aikoina. 5.3.2 Maankäyttö ja ympäristö Valtatiehen 22 tukeutuvan nykyisen maankäytön toimintaedellytykset parantuvat liikenneyhteyksien parantuessa. Suunnitellut tiejärjestelyt mahdollistavat myös maankäytön kehittämisen ja uusien alueiden käyttöönoton.

42 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja VAIHEITTAIN TOTEUTUS Esitetyt tiejärjestelyt eivät aiheuta merkittävää haittaa rakennetulle ympäristölle, koska tie parannetaan nykyiselle paikalleen eikä tiealueen välittömässä läheisyydessä ole asutusta. Madekoskella eritasoliittymän rakentaminen vaatii muutamien rakennusten lunastamista. Lisäksi alueen katuverkkoa täytyy jäsentää ja rakentaa uusiksi, jotta jäljelle jääviin ja uusiin rakennettaviin asuntoihin pääsy on mahdollista. Neliporrasmallin periaatteiden mukaisesti toteutettuna Madekosken sisäinen liikenneverkko on selkeämpi ja toimivampi, mikä osaltaan parantaa vaihtoehtoisten liikennemuotojen käyttöä. Maankäytön suunnitelma ja sen toteuttamisohjelma laaditaan siten, että se ehkäisee ennalta liikenteellisten ongelmien synnyn. Juurusojalla Kummunkankaantien liittymän poistuminen valtatielle 22 aiheuttaa tarpeen muodostaa uusi yhteys Artturilantieltä Vehkakankaantien ja Vakkatien kautta Heikkilänkankaalle. Juurusojalla asutuksen mahdollisesti lisääntyessä on otettava tarkasteluun uuden katuyhteyden rakentaminen Vehkakankaantieltä suoraan Sääskensuontielle. Pukin kohdalle tulevat ohituskaistat eivät vaadi järeitä rinnakkaistiejärjestelyjä. Vaihtoehdossa A, jossa ohituskaistat ovat kohdakkain, rakennetaan Pikkuharjuntieltä uusi yhteys Kariontien kautta valtatielle. Vaihtoehdossa B, jossa ohituskaistat ovat peräkkäin, voidaan Raita-ahontien liittymä sallia suuntaisliittymänä. Tämä edellyttää ohituskaistojen päissä kääntöpaikkojen järjestämistä tai uutta yhteyttä Raita-ahontieltä Asematielle. Kehittämissuunnitelmassa esitettyjen melusuojausten toteuttaminen vähentää valtatien liikenteen aiheuttamia meluhaittoja merkittävästi. 5.3.3 Kaavoitus Asemakaavoituksessa on tällä hetkellä varauduttu valtatien 22 leventämiseen kaksiajorataiseksi valtatien 4 ja Heikkilänkankaan välillä sekä valtatien 4 eritasoliittymän täydentämiseen. Heikkilänkankaan ja Madekosken välillä ei ole asemakaavaa. Seuraavien liittymien alueilla pitää tehdä asemakaavamuutos: Joutsentie/Oulunsuuntie Poikkimaantie Haarankankaantie Sääskensuontie Oulun seudun yleiskaavan ja Oulun yleiskaavan ristiriitaisuuden korjaaminen Joutsentien eritasoliittymän osalta edellyttää Oulun yleiskaavan tarkistamista. Samalla on käsiteltävä Heikkilänkankaan eritasoliittymän sisällyttäminen molempiin yleiskaavoihin. Madekoskella on syytä varautua maankäytön jatkosuunnittelussa eritasoliittymän tilavaraukseen. Seuraavaksi laadittavassa asemakaavassa on otettava tarkasteluun alueen sisäisen katuverkon rakenne ja liittymiset valtatiehen 22 tämän kehittämisselvityksen periaatteiden mukaisesti.

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja 43 JATKOTOIMENPITEET 6 JATKOTOIMENPITEET Kehittämissuunnitelmasta pyydetään lausunnot Oulun kaupungilta Pohjois-Pohjanmaan liitolta Ympäristökeskukselta Oulun seutu yhteistyöorganisaatiolta Lausuntopyyntöjen aikana Oulun kaupunki voi halutessaan asettaa suunnitelman nähtäville. Lausuntojen perusteella Tiehallinto hyväksyy suunnitelman, joka toimii pohjana maankäytön ja liikenteen jatkosuunnittelulle.

44 VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja LIITTEET 7 LIITTEET Liite 1 Madekosken eritasoliittymän ja rautatiesillan tutkitut vaihtoehdot Liite 2 Piirustus 1: suunnitelmakartta 1 1 : 20 000 Piirustus 2: suunnitelmakartta 2 Piirustus 3: suunnitelmakartta 3

VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja Liite 1 (1/2) LIITTEET Madekosken eritasoliittymän ja rautatiesillan tutkittu vaihtoehto 1:

Liite 1 (2/2) VT 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja LIITTEET Madekosken eritasoliittymän ja rautatiesillan tutkittu vaihtoehto 2: