Ajankohtaiskatsaus varhaiskasvatuslainsäädännön valmistelun tilanteesta 17.11.2014 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivä Hallitusneuvos Hanna-Mari Pekuri Koulutuspolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen vastuualue
Hallinnonalasiirto Lasten päivähoidon lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus on siirretty 1.1.2013 alkaen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön (909/2012, HE 159/2012). lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaiset tukiasiat kuuluvat edelleen STM:öön Päivähoito ei ole siirron jälkeen enää sosiaalihuoltolain 17 :n tarkoittama sosiaalipalvelu, vaan osa kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. siirto toteutettiin siten, ettei se aiheuttanut muutoksia päivähoitopalveluiden asiakkaille eikä päivähoitojärjestelmän toimivuudessa tapahtunut laadullisia heikennyksiä päivähoitoon sovelletaan edelleen joiltakin osin sosiaalihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä ei aiheuttanut muutoksia henkilöstön asemaan tai työehtoihin
Keskeisin sovellettava lainsäädäntö Laki ja asetus lasten päivähoidosta (36/1973, 239/1973) Laki ja asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista (272/2005, 608/2005) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992, 912/1992) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009)
Hallitusohjelmassa todetaan mm.: Hallitusohjelmasta (2011) Laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Pienten lasten vanhempien mahdollisuutta perheen ja työn joustavaan yhdistämiseen tuetaan. Päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena. Päivähoitojärjestelmää kehitetään tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön. Varmistetaan lasten päivähoidon turvallisuus ja korkea laatu. Päivähoitoa syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna kehitetään. Päivähoito säilytetään maksuttomana pienituloisille perheille eivätkä maksut muodosta työllistymiskynnystä. Erityisesti huomioidaan yksinhuoltajien asema. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa. Osapäiväisen ja osa-aikaisen hoidon maksu muutetaan määräytymään kunnan ja palvelun käyttäjän sopiman hoitoajan perusteella.
Rakennepoliittisesta ohjelmasta Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (29.8.2013) ja päätökset ohjelman toimeenpanosta (29.11.2013 ja 25.3.2014) mm.: subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen (rajoitetaan subjektiivista päivähoito oikeutta sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys, isyys, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella) kotihoidon tuen puolittaminen kelpoisuusehtojen väljentäminen ja joustavoittaminen päivähoidon asiakasmaksukertymän nostaminen kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen
Lain uudistamisen lähtökohtia Nykyinen lainsäädäntö (laki ja asetus lasten päivähoidosta) yli 40 vuotta vanha (1973=>) lakiin tehty useita kymmeniä osittaisuudistuksia vuosikymmenien aikana ei vastaa enää lähtökohdiltaan eikä sisällöltään nyky-yhteiskunnan vaatimuksia hallinnonalasiirron myötä päivähoitoa koskevat säännökset on uudistettava osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää
Työryhmän tehtävänä oli Työryhmän toimeksianto valmistella hallitusohjelman mukaisesti varhaiskasvatusta koskevat säädösehdotukset sekä arvioida esitysten taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä muut vaikutukset. Työryhmän tuli ottaa huomioon säädösehdotusten valmistelussa muun muassa hallitusohjelman asiaan liittyvät tavoitteet, päivähoidon kokonaisuus, käytettävissä oleva tutkimus- ja arviointitieto sekä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ja kehityssuunnat. Esitys tuli valmistella valtion talouden kehysten puitteissa. Työryhmän toimikausi 7.12.2012 28.2.2014.
Työryhmän esitysten yleisiä linjauksia Tavoitteena päivähoitolain käsitteellinen ja sisällöllinen modernisointi Haluttu korostaa lapsen etua ja oikeutta varhaiskasvatukseen lapsen ja huoltajien osallisuutta ja toimijuutta lapsen saaman tuen merkitystä monialaista yhteistyötä tavoitteiden modernisointia ja kattavuutta toiminnan suunnitelmallisuutta ja arviointia varhaiskasvatusympäristön merkitystä ohjausjärjestelmän selkeyttä
Lakityöryhmän esityksen luvut ja aihekokonaisuudet 1 luku Yleiset säännökset (soveltamisala, määritelmä ja tavoitteet) 2 luku Varhaiskasvatustoiminnan järjestäminen 3 luku Lapsen ja lapsen huoltajien asema ja oikeudet 4 luku Menettelysäännökset 5 luku Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja arviointi 6 luku Henkilöstön tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset 7 luku Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus 8 luku Tietojen vaihto ja salassapito Lisäksi työryhmä esitti näkemykset ohjausjärjestelmästä ja yksityisen varhaiskasvatuksen järjestämisestä.
Työryhmän raportit ja lausuntojen yhteenveto Kohti varhaiskasvatuslakia. Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:11 Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat. Taustaaineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:12 Vaikuta varhaiskasvatukseen. Lasten ja vanhempien kuuleminen osana varhaiskasvatuksen lainsäädäntöprosessia. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:13 Työryhmän pykäläesitykset olleet lausunnolla keväällä 2014, lausuntoja saatu 103 kpl raportit ja lausuntoyhteenveto sähköisenä opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivuilla www.minedu.fi
Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Huom! Työryhmän esitys, ei välttämättä lakiin esitettävä muotoilu Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin on vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, johon sisältyy tai jota on täydennetty lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman opinnoilla, taikka lapsi- ja perhetyön perustutkinto. Muutos nykyiseen (sosiaalihuollon kelpoisuuslain 8 ): lähihoitajan tilalle nimikkeenä lastenhoitaja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa edellytettäisiin tietyn, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman opintoja mahdollisuus täydentää sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa myöhemmin lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman opinnoilla nykyisin käy myös muu vastaava tutkinto, esityksen mukaan ainoastaan mainitut sosiaali- ja terveysalan perustutkinto sekä lapsi- ja perhetyön perustutkinto edellyttäisi siirtymäsäännöksiä
Perhepäivähoitaja Huom! Työryhmän esitys, ei välttämättä lakiin esitettävä muotoilu Kelpoisuusvaatimuksena perhepäivähoitajan tehtäviin on vähintään perhepäivähoitajan ammattitutkinto tai muu soveltuva tutkinto, johon sisältyy tai jota on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen tai opetuksen opinnoilla. Muutos nykyiseen (sosiaalihuollon kelpoisuuslain 11 ): nykyisin edellytetään soveltuvaa ammattitutkintoa tai muuta soveltuvaa koulutusta, esitys edellyttäisi aina tutkintoa tutkintona kävisi perhepäivähoitajan ammattitutkinto tai muu soveltuva tutkinto, jossa olisi oltava jonkin verran lasten hoidon, kasvatuksen tai opetuksen opintoja tai soveltuvaa tutkintoa olisi voitu näillä täydentää edellyttäisi siirtymäsäännöksiä
Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi Kansallisen varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi toteutettiin vuosina 2012-2013 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) ja koulutuksen arviointineuvoston (KAN) yhteisarviointi Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa - kokonaiskuva ja tieto varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta - tietoa eri koulutusten vahvuuksista ja kehittämishaasteista suhteessa varhaiskasvatustyön kehittyviin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämis-tarpeista Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2013 Koulutuksen arviointineuvoston sivuilta luettavissa www.edev.fi (Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Koulutuksen arviointineuvosto yhdistyneet)
Arvioinnin kohteena olleet koulutusasteet ja -sektorit Arviointi kohdentui yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä toisella asteella ammatillisena koulutuksena toteutettavaan varhaiskasvatuksen koulutukseen. Arviointiin sisällytettävien koulutusten valinnassa lähtökohtana oli lainsäädäntö sosiaalihuollon ammattihenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Arvioinnin piiriin sisällytettiin 9 koulutusta, jotka kattavat valtaosan alle kouluikäisten varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus-, opetus- ja johtamistehtäviin kelpoisuuden tuottamista tutkinnoista. Ammatillisen koulutuksen tutkinnoista: sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lapsija perhetyön perustutkinto, perhepäivähoitajan ammattitutkinto Kohdejoukko muodostui 98 koulutuksen järjestäjästä (7 yliopistoa, 21 ammattikorkeakoulua, 70 ammatillisen koulutuksen järjestäjää). Arvioinnin kohteet: opiskelijavalinta, opetussuunnitelma ja koulutusprosessi, työelämälähtöisyys ja -vastaavuus, koulutusjatkumo.
Ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä vahvuuksia Lähde: Kirsti Karila Tutkinnon perusteiden vahva ohjaava rooli yhtenäistää koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelman sisällöllisiä tutkintoja, painotuksia ja laatua. Arvioinnin piiriin kuuluneet ammatilliset koulutukset toteuttavat tarkasteltavana olleita varhaiskasvatuksen osaamisalueita keskimäärin hyvin. Oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien osalta koulutuksen vahvuudeksi nousee työelämäyhteistyö, erityisesti työssäoppimiseen, näyttöihin ja tutkintotilaisuuksiin liittyvät yhteistyön muodot. Oppimisen ja osaamisen arvioinnin vahvuuksia ovat arvioinnin perusteiden ja arviointikäytäntöjen yhdenmukaisuus sekä opettajien arviointiosaaminen ja arviointiin liittyvä keskinäinen yhteistyö. Lapsi- ja perhetyön- sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutusta järjestävien panostus soveltuvuusarviointiin osana opiskelijavalintaa.
Ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä kehittämissuosituksia Lähde: Kirsti Karila Toisen asteen koulutuksia tulee kehittää siten, että varmistetaan opiskelijoille kyseiselle koulutusasteelle riittävän monipuolisen ja syvällisen varhaispedagogisen osaamisen saavuttaminen. Koulutuksissa on edelleen vahvistettava ymmärrystä lapsen kehityksen ja oppimisen prosesseista sekä hoivan pedagogisesta toteutuksesta. Lisäksi nykyistä vahvempaa sisällöllistä huomiota vaativia osaamisalueita ovat monikulttuurisuus, moniammatillisuus, tuen tarpeiden huomiointi ja ennalta ehkäisevä tuki, kasvatuskumppanuus ja muu varhaiskasvatukseen kytkeytyvä perhetyö sekä myös mm. tieto- ja viestintätekninen osaaminen. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa varhaispedagogiseen osaamiseen kohdennetun koulutuksen osuutta tulee vahvistaa ja selkiyttää.
Lapsi- ja perhetyön koulutuksen järjestäjien tulee edelleen suunnata voimavaroja opetussuunnitelmien jatkuvaan kehittämiseen. Tässä kehitystyössä tulee erityisesti huomioida uusimman tutkimustiedon ja aineistojen hyödyntäminen läpäisevästi koko koulutuksen järjestäjien kentällä. Perhepäivähoitajan ammattitutkinnon kehittämisen lähtökohtana tulee ensisijaisesti huomioida varhaiskasvatustyön toimintamuotojen muutokset. Ammatillisia tutkintoja tulee kehittää siten, että tutkintojen perusteet vastaavat ammatilliselle perustutkinnolle ja ammattitutkinnoille asetettuja osaamistavoitteita. Koulutusten laajuuksien ja rakenteiden tulee mahdollistaa osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Koulutuksen arvioinnin yleiset suositukset ja johtopäätökset Varhaiskasvatuksen koulutuksen sisällöllinen kehittäminen Varhaiskasvatuksen koulutusten opetussuunnitelmia uudistettava sisällöllisesti Opetussuunnitelmadokumenttien läpinäkyvyyttä ja viestivyyttä parannettava Koulutuksen järjestäjien tiivistettävä opetussuunnitelmayhteistyötään Uudenlainen yhteistyömuoto luotava koulutushenkilöstölle Varhaiskasvatuksen koulutuksen opiskelijavalinnan ja pedagogisten prosessien kehittäminen Alalle soveltuvuuden arviointi sisällytettävä opiskelijavalintoihin Koulutuksen järjestäjien ja työelämän kehitettävä uusia yhteistyömuotoja
Varhaiskasvatuksen koulutusrakenteen toimivuuden ja koulutusjatkumoiden kehittäminen Ammatti- ja koulutusrakennetta selkiytettävä Koulutusten aloituspaikkojen määrää ja keskinäisiä suhteita tarkasteltava kokonaisvaltaisesti Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen koulutuksen yhteistyöryhmä perustettava Perus- ja täydennyskoulutuksen välille luotava toimivia jatkumoita Joustavia väyliä kehitettävä lisäpätevyyksien hankkimiseksi Seuranta-arviointi toteutettava viiden vuoden kuluttua.
Vireillä varhaiskasvatuslain lisäksi Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan perustuva hallituksen esitys on valmisteltu ja ollut lausunnolla muutettaisiin voimassa olevaa päivähoitolakia esitystä ei ole toistaiseksi annettu eduskunnalle Päivähoidon asiakasmaksut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain tilalle on valmisteltava oma lakinsa päivähoidon asiakasmaksuista Esiopetuksen velvoittavuus Hallituksen esitys eduskunnan käsiteltävänä (HE 135/2014)
Varhaiskasvatuksen kehittäminen tulevaisuudessa Lainsäädäntötyö Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta varhaiskasvatuksen pitkäjänteinen tutkimuksen ja kehittämisen ohjelma valmisteilla Varhaiskasvatuksen tiedontuotannon kehittämistyö käynnistynyt osana lainsäädäntöprosessia Tulevaisuudessa uuden varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen uuden lain valmistuttua Varhaiskasvatuksen laadunhallinnan kehittäminen ja vahvistaminen Varhaiskasvatuksen koulutusten tarkastelu suhteessa koulutusjärjestelmän meneillään oleviin uudistuksiin (mm. Tutke 2) ja koulutusten arvioinnin tuloksiin Varhaiskasvatuksen tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tukeminen
Kiitos ja mukavaa koulutuksen kehittämispäivää!