1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Moision asemakaavan muutos, Hattulanmäki OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia yksityisen maanomistajan aloitteesta. 2. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Hattulanmäellä Tampereentien ja Moisiolammentien liittymän pohjoispuolella. Siihen kuuluu kortteli 173 ja siihen liittyviä virkistys-, liikenne- ja katualueita. Alueella on pientaloasutusta sekä yritys, joka valmistaa lasikuitutuotteita. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus opaskartalla.
2 3. Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa suunnittelualueella oleva teollisuustontti asumiskäyttöön ja tarkistaa tonttien ja katualueiden rajauksia sekä rakennusoikeuksia vastaamaan kiinteistöjen rajoja ja nykyisiä tarpeita. 4. Lähtötiedot 4.1. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Tampereentie/Kuljuntie on tärkeä yhdystie (yt). Moisionjoen varteen on osoitettu viheryhteystarve (vihreä katkoviiva). Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kuljun-Marjamäen-Moision-(Keskustan) osayleiskaavan muutos ja laajennus, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 23.10.1996. Osayleiskaavan mukaan kortteli 173 on suurimmaksi osaksi pientalovaltaista aluetta (AP). Tontti 7 on pientalovaltaista asuntoaluetta sekä teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (AP/TY). Hattulanmäen laella ja Moisionjoen rannassa on luonnonmukaista lähivirkistysaluetta (VLL), jolla on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokasta aluetta (pistekatkoviiva). Moisiolammentien varressa on erityisaluetta.
3 Ote Kuljun-Marjamäen-Moision-(Keskustan) osayleiskaavasta. Suunnittelualue on merkitty kaavakarttaan punaisella reunaviivalla. Asemakaava Hattulanmäen alueella on voimassa 9.5.1983 vahvistettu asemakaava. Sen mukaan korttelin koillisosassa on rivitalotontti (AR). Tontin ja kadun välissä on autopaikkojen korttelialuetta (LPA) sekä teknistä huoltoa varten varattujen rakennusten ja laitosten alue (ET). Hattulanmäen laella ja Moisionjoen rannassa on puistoa (VP)
4 Ote asemakaavasta. Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Tampereentie, Lempäälä meluselvitys, Ramboll 31.1.2012 Tehtävät selvitykset Tarvittaessa tehdään seuraavat selvitykset: meluselvityksen täydentäminen selvitys pilaantuneista maista 5. Arvioitavat vaikutukset Kaavoittaja arvioi asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvat vaikutukset rakennettuun ja luonnonympäristöön. Vaikutusten arviointi esitetään kaavaselostuksessa. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan seuraavat asemakaavan vaikutukset: vaikutukset luonnonoloihin vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen vaikutukset palveluihin vaikutukset asumiseen vaikutukset virkistykseen vaikutukset ympäristön häiriötekijöihin taloudelliset vaikutukset vaikutukset tekniseen huoltoon vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen
5 6. Osalliset Suunnittelutyön osallisiin kuuluvat mm: maanomistajat rajanaapurit suunnittelualueella toimivat yhdistykset suunnittelualueen ja lähiseudun asukkaat kunnan hallintokunnat viranomaiset o Pirkanmaan ELY-keskus o Pirkanmaan maakuntamuseo o Tampereen aluepelastuslaitos Lempäälän Lämpö Oy LNI Verkko Oy Elisa Oyj/Verkonsuunnitteluosasto Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelu koskee (MRL 62 ). 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 7.1. Kaavoituksen vaiheista tiedottaminen Asemakaavamuutoshankkeen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta ilmoitetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan Internet-sivuilla ja Lempäälän kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla. 7.2. Nähtävilläolojen järjestäminen Kaava-asiakirjoja pidetään nähtävillä kunnan palvelupisteessä ja kunnan Internet-kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään nähtävillä koko kaavan valmisteluvaiheen ajan, ja siihen tehdään työn kuluessa tarvittavia muutoksia ja täydennyksiä. Kaavaluonnosta ja kaavaehdotusta pidetään nähtävillä 30 päivän ajan. Jos kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen ilmenee syitä tehdä kaavaehdotukseen olennaisia muutoksia, se asetetaan korjattuna uudelleen nähtäville. 7.3. Mielipiteiden ja muistutusten esittäminen Osalliset voivat tehdä huomautuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Huomautus tulee tehdä ennen asemakaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaehdotuksesta voi esittää kirjallisia muistutuksia sen nähtävilläoloaikana. Kaavoittaja antaa mielipiteisiin ja muistutuksiin perustellut vastaukset. Muistutuksen esittäjällä on oikeus saada muistutukseen kirjallinen vastine, jos hän antaa muistutuksen yhteydessä osoitetietonsa. Mielipiteet ja muistutukset tulee lähettää sähköpostitse osoitteeseen kunta @lempaala.fi, toimittaa henkilökohtaisesti kunnan palvelupisteeseen tai lähettää postitse osoitteeseen: Lempäälän kunta Tekninen toimi PL 36 37501 Lempäälä
6 7.4. Valitusoikeus Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus esittää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitus kaavan hyväksymispäätöksestä valitusaikana, joka on 30 vuorokautta kaavan hyväksymispäätöksen julkistamisesta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.5. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään Pirkanmaan ELY-keskukselle. Asemakaavaluonnoksista pyydetään osallisilta viranomaisilta alustavat lausunnot ja asemakaavaehdotuksesta virallinen lausunto. Tarvittaessa järjestetään viranomaisten työneuvotteluja. 8. Kaavoitusta koskevat päätökset ja sopimukset Kunnanhallitus on päättänyt asemakaavan laatimisesta 23.6.2014 197. Asemakaavan muutoksen laatimiseen saattaa liittyä maankäyttösopimuksia. 9. Alustava aikataulu Alla on esitetty kaavoituksen arvioitu aikataulu. Asemakaavaluonnos voidaan tarvittaessa asettaa uudelleen nähtäville. Myös asemakaavaehdotus voidaan palauttaa valmisteluun nähtävilläolon jälkeen, jos ilmenee tarvetta tehdä siihen merkittäviä muutoksia. Ajankohta Syyskuu 2014 Loppuvuosi 2014 Kevättalvi 2015 Kevät- kesä 2015 Syksy 2015 Loppuvuosi 2015 Alkuvuosi 2016 Kaavoituksen vaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville Kaavaluonnoksen laatiminen Kaavaluonnoksen nähtävilläolo Vastineiden antaminen kaavaluonnoksesta esitettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin, kaavaluonnoksen tarkentaminen kaavaehdotukseksi Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Vastineiden antaminen kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin, mahdolliset vähäiset tarkistukset kaavakarttaan Kaavan hyväksymiskäsittely 10. Asemakaavan suunnittelija Lempäälän kunta, tekninen toimi kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Tampereentie 8 PL 36, 37501 Lempäälä puh. 050 3839 656 sähköposti: soili.lampinen@lempaala.fi Lempäälässä 10.2.2015 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Ilari Rasimus kaavoituspäällikkö
LIITE 2 LEMPÄÄLÄN KUNTA Soili Lampinen 3.8.2015 Rakennusinventointi, Hattulanmäki
1 Hattulanmäen sijainti Hattulanmäki sijaitsee Moision alueella noin viisi kilometriä Lempäälän keskustasta pohjoiseen, Tampereentien, Moisionlammentien ja Moisionjoen välisellä alueella. Rakennukset sijaitsevat lähellä noin 10 metriä ympäristöään korkeammalle kohoavan kekomaisen mäen lakea. Ne eivät kuitenkaan näy maisemassa kauas, koska niiden ympäristössä on korkeaa puustoa. Hattulanmäen tilan sijainti opaskartalla Hattulanmäki pohjakartalla
2 Kiinteistö Hattulanmäellä sijainneen maatilan rakennukset ovat nykyisin kahden eri kiinteistön alueella. Kiinteistö 418-424-9-638 Hattulanmäki on muodostettu lohkomalla 18.7.1972. Sen pinta-ala 3100 m². Kiinteistön ovat vuodesta 1995 lähtien omistaneet Tuula Petäkoski-Hult ja Heikki Hult. Hattulanmäen itäpuolella on tila 9:636 Parvis, jonka omistaa Thh-palvelut Oy. Maatilan pihapiiriin ovat kuuluneet seuraavat rakennukset, joista kolme ensimmäistä sijaitsee Hattulanmäen tilalla, neljäs Parvis-nimisellä kiinteistöllä. Rakennus Rakennusajankohta Käyttötarkoitukset ennen ja nyt 1 Päärakennus 1924 Asuinrakennus 2 Aitta Varastorakennus 3 Sauna 1950-luku? (omistajan arvio) 4 Teollisuus- ja varastorakennus Sauna, alkujaan autotalli Teollisuus- ja varastorakennus, jossa on noin 40 vuoden ajan valmistettu lasikuitutuotteita. Nykyisin rakennuksessa on myös vuokrattavaa varastotilaa. 1960- luvulle saakka rakennuksen alakerrassa on ollut navetta ja yläkerrassa kanala. Tilan historia Hattulanmäellä sijainneen tilan nimi oli aiemmin Perttuli. Vuonna 1932 tila esiteltiin Suomen maatilat -matrikkelin II osassa seuraavasti: PERTTULI, 0,5 km Moision asemalta ja 20 km Tampereelta. Omistajat Pauli Perttuli v sta 1923 ja puolisonsa Greta (o.s. Bergius) v:sta 1919. Ollut emännän suvulla 71 v. Muodostettu Jutilan, Mäki- Äijälän, Yli-Äijälän ja Heikkilän tiloista, joista 2 ensinmainittua ollut aikaisemmin yhdysviljelyksessä Kukkolan kanssa ja siirtyneet perintönä nykyiselle omistajalle. Erotettu 6 ha:n suuruinen palstatila. Pinta-ala 445 ha, josta puutarhaa 0,3, peltoa 87, niittyä 10, viljeltyä laidunta 3 ja metsämaata 344,7 ha. Pellot epätasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Rakennukset viljelysten keskellä, Tampereen Lempäälän maantien varrella, Moision joen rannalla. Osittain 3-kerroksinen päärakennus (10 huon.) puusta v:lta 1924. Karjasuoja, jossa on 45 lehmän navetta, 9 hevosen talli, sikala, karjakeittiö, maitohuone ja navetan päällä 100 kanan kanala, rakennettu kalkkitiilistä v. 1924. Sikalan osa on sementtitiilistä ja kanala puusta. Sähköpumppu nostaa veden navettaan ja talliin; navetassa automaattiset juottolaitteet ja lypsykone. Viljelyskiertoja 3: A. kesanto, ruis ja vehnä, 3 heinää, 2 suviviljaa; 13. (suomaata) vapaa viljelys; C. juurikasvit, kevätvilja, 2 heinää. V. 1930 oli 7,25 ha kesantona, 6 ruista, 1,25 vehnää, 23,5 kauraa, 2 ohraa, 4 vihantarehua, 2,25 perunaa, 2 rehujuurikasveja ja 38,75 ha heinää. Kotieläimiä: 9 hevosta, 36 lehmää, 1 sonni, 10 sikaa, 7 lammasta ja 60 kanaa. Karja LSK- ja sekarotua; siitä 25 % kantakirjassa ja nuoremmista useat siihen oikeutettuja. Siat ovat SY-, lampaat maatiais- ja kanat leghornrotua. Myydään viljaa, maitoa, lihaa, munia, perunoita ja puutarhantuotteita Tampereelle. Hoidettu havumetsä, josta on myyty
3 saha-, paperi- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima Lempäälän Sähkö Oy:ltä. Kotitarvemylly, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja 2»Tähkä» riihtä. Saatu palkintoja 2-vuotisissa sianhoitokilpailuissa. Omistaja on metsänhoito-, koeviljelys- ja sadontarkkailuyhdistyksen jäsen Valokuva Perttulin tilan rakennuksista vuonna 1932 julkaistussa Suomen maatilat II teoksessa. Päärakennus ja aitta ovat kuvan vasemmassa reunassa. Muut kuvassa näkyvät rakennukset on purettu. 1. Asuinrakennus Hattulanmäen asuinrakennus on rakennettu maatilan päärakennukseksi vuonna 1924. Asuinrakennuksen päämassa, hirsirunkoinen 1920-luvulla rakennettu talo, on pintamateriaaleja lukuun ottamatta lähes alkuperäisessä asussa. Rakennuksen pohjoispäässä on 1980-luvulla rakennettu laajennus, jossa on sauna ja kodinhoitohuone sekä varasto ja teknistä tilaa. Vuonna 1996 on saatu rakennuslupa, joka koski vesikatteen uusimista, parvekkeen rakentamista talon eteläpäätyyn, autotallin muutamista kodinhoitohuoneeksi ja tekniseksi tilaksi, kylpyhuoneen rakentamista yläkertaan ja uunisen muutamista puukäyttööön. Muutoinkin korjauksia on tehty vanhaa kunnioittaen. Rakennus lämpiää vesikiertoisella keskuslämmityksellä, jonka polttoaineena on maakaasu. Talossa on myös seitsemän toimivaa kaakeliuunia, joista joitakin on uusittu, mutta osa on luultavasti alkuperäisessä asussa. Rakennuksen kerrosala on noin 350 m². Runkomateriaali on hirsi. Katemateriaali on konesaumattu pelti. Kate on uusittu1990-luvulla, jolloin poistettiin tiilikate. Tiilten alla ollut pärekatto on jätetty paikoilleen. Ulkoseinän pintamateriaali on pystylaudoitus. Laudoitus on maalattu vaalean keltaiseksi. Sokkeli on luonnonkiveä. Kattomuoto on satulakatto. Rakennuksen kerrosluku on I¾. Rakennuksessa on talouskellari. Rakennuksen kunto on silmämääräisesti arvioituna erittäin hyvä.
4 Pääsisäänkäynnin puoleinen julkisivu. Päärakennuksen oikealla puolella on aitta. Lännen puoleinen pitkä sivu Pohjoispääty
5 Rakennuksen eteläpääty Olohuoneen kaakeliuuni Alakerran pohjapiirros
Yläkerran pohjapiirros 6
7 Julkisivut 2. Aitta Rakennus on rankorakenteinen Katemateriaali on kattohuopa. Ulkoseinän pintamateriaali on pystylauta. Ulkoväri on punainen. Sokkelimateriaali luonnonkivi. Kattomuoto on satulakatto Kerrosluku on I½. Rakennus on silmämääräisesti arvioiden erittäin huonossa kunnossa. Katto on rikkinäinen, joten vesi on päässyt rakenteisiin. Aitalle on saatu purkulupa kesäkuussa 2015. Aitta
8 3. Sauna Rakennus on rankorakenteinen Katemateriaali on pelti. Ulkoseinän pintamateriaali on pystylauta. Ulkoväri on punainen. Sokkelimateriaali luonnonkivi. Kattomuoto on satulakatto. Kerrosluku on I. Rakennus on silmämääräisesti arvioiden erittäin hyvässä kunnossa. Sauna on ollut alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan autotalli 4. Teollisuusrakennus Rakennuksen alakerta on tiiltä. Yläkerta on puurakenteinen. Katemateriaali on pelti. Ulkoseinän pintamateriaali on alakerrassa rappaus, yläkerrassa pystylauta. Alakerran ulkoväri on harmaa, yläkerran keltainen. Sokkelimateriaali betoni Kattomuoto on satulakatto. Kerrosluku on II. Rakennus on silmämääräisesti arvioiden hyvässä kunnossa.
9 Entinen navetta on nykyisin teollisuus- ja varastokäytössä 5. Lähteet Maatalousmuseo Saran Internet-sivut http://sukutilat.sarka.fi/ Facta-kuntarekisteri Rakennuslupa-asiakirjat 80/1996 Suullisia tietoja Tuula Petäkoski-Hultilta
LIITE 4 Lempäälän kunta 2089 Moisio-Hakkarin asemakaavan muutos, Hattulanmäki Asemakaavaluonnoksesta saatu palaute ja kaavoittajan vastineet Hattulanmäen asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 18.2.-20.3.2015. Kaavaluonnoksesta saatiin neljä lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Pirkanmaan liitto ilmoitti 16.3.2015, ettei se jätä lausuntoa asemakaavan muutosluonnoksesta. Sisällys 1. Pirkanmaa ELY-keskus 1 2. Pirkanmaan maakuntamuseo 2 3. Ympäristöjaosto 2 4. Lempäälän Lämpö Oy 2 5. Vesa ja Marjo Mäenranta 3 6. Kiinteistö Oy Lempäälän Sinisalo 3 1. Pirkanmaa ELY-keskus Lausunto 31.3.2015 Asemakaava-alue sijaitsee maantien 3003, Tampereentien pohjoispuolella lähes 100 metriä valtatiestä 3, moottoritiestä länteen päin. Alue sijaitsee lähimmillään noin 150 metrin päässä pääradasta. Moottoritien liikennemäärä kaava-alueen kohdalla on yli 26 700 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Tampereentien lähes 4 600 ajon./vrk. Tampereentie on toiminnalliselta luokaltaan yhdystie, joka on uusimpien selitysten perusteella luokiteltu maantieksi joka palvelee suuressa määrin maankäytön synnyttämää paikallista liikennettä. Liikenteellisen asemansa vuoksi Tampereentie on asemakaavoissa osoitettava katuna. Tampereentien alue on rajattava mukaan Hattulanmäen asemakaava-alueeseen. Tampereentie muuttuu kaduksi asemakaavojen perusteella kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä. Asemakaavaselostuksessa on viitattu vuonna 2012 tehtyyn Tampereentien meluselvitykseen, jossa ei ole kaavaselostuksen mukaan kuitenkaan huomioitu eri väylien; moottoritien, Tampereentien sekä radan; melun yhteisvaikutusta. Asemakaavan toteuttamiskelpoisuus mm. melun suhteen on tutkittava kaavoitusvaiheessa. Kaavaluonnoksessa AP-26 ja AO-58 merkintöjen selityksen tekstiä Alueelle saa rakentaa asuinrakennuksia edellyttäen, ettei leikki- ja oleskelualueena käytettävän piha-alueen melutaso ylitä 55 db ei pitäisi esittää, koska lähtökohtaisesti kaavan hyväksymisen ehtona on, että alueelle pitää tarvittavien selvitysten perusteella muodostua melun ohjearvot alittavat piha-alueet. Lausunnolla olevan kaavan jatkosuunnittelussa on tehtävä selvityksiä riittävien melun ohjearvot alittavien leikki- ja oleskelualueiden muodostumisesta tonteille huomioiden eri väylien melun yhteisvaikutus. Meluselvityksessä on tutkittava mm. voidaanko riittävillä etäisyyksillä ja rakennusmassoilla suojata piha-alueita siten, että muodostuu em. suojatut piha-alueet vai onko kaavan maankäytön toteuttamisen yhteydessä rakennettava erillisiä meluesteitä. Kaavaan on annettava meluselvityksen perusteella tarvittavia merkintöjä ja määräyksiä meluesteiden rakentamisesta. Mahdollisten meluesteiden suunnittelu ja rakentaminen kuuluvat joko Lempäälän kunnalle tai alueen rakentajille. 1
LIITE 4 Vastine Tampereentie liitetään Hattulanmäen kohdalta kaava-alueeseen ja se osoitetaan katualueeksi. Hattulanmäen etäisyys valtatiestä 3 ei ole lähes 100 metriä vaan noin yksi kilometri. Destia teki Hattulanmäen alueelta meluselvityksen, joka on valmistui 6.6.2016. Meluselvityksen mukaan moottoritien liikenteen aiheuttamalla melulla ei ole merkitystä Hattulanmäen alueella. Raideliikenteen aiheuttama melu ei ylitä päiväajan ohjearvoja suunnittelualueella vuoden 2040 ennustetilanteessa. Selvityksen mukaan Tampereentien liikenteen aiheuttama melu asuntojen ulko-oleskelutiloissa on torjuttavissa rakennusten sijoittelulla ja kahden metrin korkuisella meluaidalla myös vuoden 2040 ennustetilanteessa. Asemakaavakarttaan lisätään meluntorjuntarakenteita koskeva määräys. 2. Pirkanmaan maakuntamuseo Lausunto 23.4.2015 Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Museo on aikaisemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa todennut, että alueella on jälkiä oletettavasti 1900-luvun alkuun ajoittuvasta rakennuskannasta ja edellyttänyt suunnittelualuetta koskevien tietojen täydentämistä kaava-aineistoon. Kaavaselostukseen on lisätty tiedot Hattulanmäen tilan rakennuskannasta. Rakennetun ympäristön tiedot ovat edelleen puutteelliset eikä asemakaavan vaikutuksia voida luotettavasti arvioida. Puuttuvat tiedot alueen vanhemmasta rakennuskannasta tulee lisätä kuvaukseen kuten myös kulttuuriympäristöä koskevien vaikutusten arviointi. Lähtökohtaisesti maakuntamuseo katsoo, että Hattulanmäen tilan päärakennuksen säilymistä tulee tukea asemakaavallisesti vähintään merkitsemällä rakennusala olemassa olevan rakennuksen mukaisesti ja määrittelemällä rakennusoikeus olevan rakennuksen mukaan. Vastine Hattulanmäen tilan rakennuksista on tehty selvitys, joka liitetään kaavaselostukseen. Hattulanmäen päärakennus merkitään kaavakarttaan lausunnossa esitetyllä tavalla. 3. Ympäristöjaosto Lausunto 17.3.2015 Ympäristöjaosto toteaa lausuntonaan Moisio-Hakkarin asemakaavan muutoksesta (Hattulanmäen alue), ettei sillä ole kaavaluonnoksesta lausuttavaa. 4. Lempäälän Lämpö Oy Lausunto 23.2.2015 Lempäälän Lämpö Oy on tutustunut Moisio Hakkarin Hattulanmäen aluetta koskevaan asemakaavamuutokseen ja toivoo, että alueella oleva Lempäälän Lämpö Oy:n omistama maakaasun jakeluverkosto huomioitaisiin kaavassa ja kaavaan merkittäisiin jakeluputkiston osalta johtoa varten varattu alueen osa. Alueella sijaitseva maakaasuverkosto on havainnollistettu liitteenä olevassa kartassa. 2
LIITE 4 Liitekartta: maakaasulinjan sijainti Vastine Kaasulinjan sijainnista on neuvoteltu sekä Lempäälän Lämmön että maanomistajan kanssa. Maakaasujohto siirretään nykyisen teollisuustontin rajan suuntaiseksi. 5. Vesa ja Marjo Mäenranta Mielipide 28.2.2015 Vesa ja Marjo Mäenranta pyytävät, että heidän kaava-alueeseen rajoittuva tonttinsa (korttelin 174 tontti 4) otetaan mukaan Hattulanmäen asemakaavamuutosalueeseen ja että siihen liitetään tontin länsireunalla oleva kuuden metrin levyinen kaistale, jonka he ovat vuokranneet Lempäälän kunnalta. Vastine Mielipiteessä mainitulla tontilla sijaitsevan asuinrakennuksen kulma on kiinni tontin länsirajassa. Asuinrakennuksen rakennuslupapäätöksessä kuuden metrin levyinen vuokra-alue on luettu mukaan rakennuksen rakennuspaikkaan. Tontti otetaan mukaan asemakaavan muutosalueeseen ja vuokra-alue liitetään tonttiin. 6. Kiinteistö Oy Lempäälän Sinisalo Mielipide 20.3.2015 Kiinteistö Oy Lempäälän Sinisalo esittää, että Hattulanmäen asemakaava-alueen koillispuolella sijaitsevat kiinteistöt 9:632 ja 9:633 muutetaan teollisuustonteista asuinrakennusten tonteiksi. Perusteena on teollisuustoiminnan aiheuttama haitta alueen asukkaille. Lisäksi Kiinteistö Oy Lempäälän Sinisalo esittää, että 9:632 viheraluetta pienennetään tasapuolisuuden nimissä vastaamaan rakennettujen tonttien etäisyyttä Moisionjoesta. 3
LIITE 4 Kiinteistö Oy Lempäälän Sinisalon mielipiteen liitekartta Vastine Hattulanmäen koillispuolisen alueen asemakaavan tarkistus tehdään erillisenä kaavahankkeena. Tonttiin liitettäväksi esitetty alue on luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää aluetta, jolla on luontoselvityksen mukaan avainbiotooppi. Lisäksi alue on alavaa lammikon rantaa, joka soveltuu huonosti rakentamiseen. Virkistysalueen rajausta ei muuteta luonnoksessa esitetystä. 4
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 418 Lempäälä Täyttämispvm 12.08.2016 Kaavan nimi Moisio-Hakkarin asemakaavan muutos, Hattulanmäki Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 17.09.2014 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 2089 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 7,1435 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,0000 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,0000 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 7,1438 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 7,1435 100,0 9168 0,13 0,0000 1345 A yhteensä 3,7109 51,9 9168 0,25 0,7476 3883 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 0,0000 0-0,8459-2538 V yhteensä 2,4766 34,7 0,0353 R yhteensä L yhteensä 0,8094 11,3 0-0,0340 0 E yhteensä 0,1466 2,1 0,0970 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 7,1435 100,0 9168 0,13 0,0000 1345 A yhteensä 3,7109 51,9 9168 0,25 0,7476 3883 AP 1,8552 50,0 4638 0,25 1,8552 4638 AR 0,0000 0-0,8995-2249 AO 1,8557 50,0 4530 0,24-0,2081 1494 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 0,0000 0-0,8459-2538 TT 0,0000 0-0,8459-2538 V yhteensä 2,4766 34,7 0,0353 VP -2,4413 VL 2,4766 100,0 2,4766 R yhteensä L yhteensä 0,8094 11,3 0-0,0340 0 Kadut 0,6956 85,9 0 0,4577 0 LPA 0,1138 14,1 0 0,0000 0 LYS -0,4917 E yhteensä 0,1466 2,1 0,0970 ET 0,0496 33,8 0,0000 EV 0,0970 66,2 0,0970 S yhteensä M yhteensä W yhteensä