JALASJÄRVEN KUNTA Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014-2017 1

JALASJÄRVEN KUNTA Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014-2017 1

Sisällysluettelo Budjetin esipuhe, kunnanjohtaja Esko Juntunen...3 Talousarvion ja -suunnitelman laadintaperusteet... 5-8 Kunnanhallitus 3.12. 2 Kuntakonsernin tavoitteet... 9-11 Talousarvioasiakirjat ja talousarvion sitovuus...12 Strategiat... 19-30 Käyttötalousosa... 31-50 Osastot yhteensä...32 Yleishallinnon osasto määrärahat... 33-38 Elinkeinopalvelut ja yleishallinnon maksuosuudet... 37-38 Hallinto-, talous- ja ruokapalvelut...39 Maaseutulautakunta...40 Lomituspalvelut...41 Sosiaalipalvelut...42 JIK-Tilaajalautakunta...43 Sivistysosasto määrärahat...44 Koulutuslautakunta...45 Vapaa-ajan lautakunta...46 Tekninen lautakunta... 47-49 Tuloslaskelmaosa... 51-54 Investointiosa... 55-61 Rahoituslaskelmaosa... 63-66 JAKK-liikelaitos... 67-74 Liitteet...75 Virat ja toimet... 76-81 Talousarvioasetelma... 82-84 Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet... 85-90 Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014-2017

Kunnanjohtajan katsaus Euroopan murrosvaihe Etelä-Euroopan maista lähtenyt talouskriisi jatkuu edelleen. Kriisimaiden kansantalouksien velkaantuminen on vaatinut euromailta mittavia tukitoimia. Kreikka sai jo mittavan anteeksiannon omien luottojensa suhteen. Se tuskin on viimeinen helpotus ja lisää lienee luvassa Espanjan ja Portugalin osalle. Tämä aiheuttaa sen, että taloustaantuma ei ole ohimenevä ilmiö, vaan pidempiaikainen taantuma. Lama tosin on vielä vältetty, mutta sekin seurannee lähiaikoina. Euroopan murrosvaihe tulee tältä osin jatkumaan vielä pitkään. Suomessa työttömyys on lisääntynyt odotettua maltillisemmin. Rakenteellinen noin 6 %:n työttömyys huomioon ottaen parin prosentin lisäys on todella vähän - erityisesti, kun otetaan huomioon talouskasvun pysähtymisen rajuus. Selitystekijöitä tähän on löydettävissä mm. väestörakenteen muutoksesta, sillä suurten 50 -luvun alussa syntyneiden ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen pehmentää työttömyystilastoja. Asialla on se negatiivinen puoli, että työikäisen väestön väheneminen on Suomessa Euroopan nopeinta ja se vaikeuttaa oleellisesti Suomen talouden nousemista tästä aallonpohjasta. Elinkeinoissa uskoa tulevaan Jalasjärven elinkeinorakenne on vahva ja hyvä. Yritysten pohja on vahvassa sitoutumisessa omaan kuntaan. Jalasjärven osalta Euroopan talouden myllerrys ei vielä kovin raskaasti ole näkynyt. On kuitenkin merkkejä olemassa, että vaikutukset näkyvät pian tietysti myös täällä. Toistaiseksi työttömyys meilläkin on pysynyt normaalilla tasolla. On myös niin, että johtavat yrityksemme ovat vahvalla pohjalla ja jopa laajentaneet ja pystyneet näin hyödyntämään laskusuhdanteen vaikutuksia. Toivottavasti satsaukset edesauttavat selviytymään paremmin kiristyvillä markkinoilla. Kunnan toiminta Kunnan osalta kuluva vuosi on ollut varsin normaali. Tietysti JAKK:n tilanteen selvittäminen on painanut leimansa vuoteen ja myös tulevien vuosien osalta epävarmuus JAKK:n suhteen rajoittaa kunnan pitkäjänteistä suunnittelua. Lopullinen KHO:n päätös asialle on tulossa kevään aikana. Joka tapauksessa JAKK:n osalta edetään yhtiöittämisen kautta toiminnan tervehdyttämiseen. Jalasjärven kunta on päättänyt käynnistää valmistelussa olevan rakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen Seinäjoen ja Kurikan kaupunkien kanssa. Selvitys käynnistyy varsinaisesti vuoden 2013 alussa ja kestää koko vuoden. Selvitys on merkittävä, koska rakennelakiluonnoksen mukaan alle 20 000 asukkaan kuntana Jalasjärvi on pakotettu tekemään ratkaisut siitä, mihin suuntaan se suuntautuu. Rakenneselvitystä lähdetään laatimaan avoimin mielin, miten palvelut turvataan ja parannetaan vastaamaan kansalaisten tarpeita, ei vain hakemaan kustannussäästöjä keskittämisen kautta. Samalla on ratkaistava myös JIK sotealueen tulevaisuus ja sen niveltyminen maakunnalliseen sosiaali- ja terveyspalveluiden ratkaisuun. VT3 ja VT19 risteysalueen kehittäminen etenee yhdessä tiehallinnon kanssa ja elinkeinojen kehittäminen on vahvana painopisteenä kunnan toimintojen kehittämisessä. Vapaa-ajan palveluilla parannetaan kuntalaisten viihtyvyyttä ja kunnan ylläpitämistä. Tässä tarkoituksessa Kiuaskallion kehittäminen on keskeinen osa luoda mahdollisuuksia vapaa-ajan aktiviteeteille. Vaikeudet on tehty voitettavaksi. On katsottava eteenpäin ja pyrittävä löytämään oikeat reitit, jotta karikot voidaan välttää. Tässä mielessä toivomme uusille luottamushenkilöille kaukonäköisyyttä ja viisautta luotsata Jalasjärveä talouden karikkoisissa vesissä. Esko Juntunen kunnanjohtaja 3

4

YLEISPERUSTELUT Kunnan alue, väestö ja työpaikat Jalasjärven kunta sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Länsi-Suomen läänissä. Naapurikuntia ovat Kauhajoki, Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki, Kihniö, Parkano ja Karvia. Kunnan kokonaispinta-ala on 829,9 km², josta maapinta-ala on 821,5 km². Maakuntajaossa kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liittoon. Kunta kuuluu myös Suomenselän alueen kuntiin. Seinäjoen seutu on yhteistoiminta-alue, jonka muodostavat Seinäjoen, Kurikan ja Lapuan kaupungit sekä Ilmajoen ja Jalasjärven kunnat. Seinäjoen kaupunkiseutuun eli ns. K8 kuntiin kuuluvat lisäksi Alavus, Kauhava ja Kuortane. Kunnan väkiluku 31.12.2011 oli 8130. Työssä käyvän väestön määrä 31.12.2010 oli 3206, josta alkutuotannossa toimivia on 20,3 %, jalostuselinkeinoissa toimivia 25,3 % ja palveluissa toimivia 53 %. Työpaikkojen määrä kunnassa on n. 3100 ja nettopendelöinti n. -200. Yleinen taloudellinen tilanne 1. Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä, käänne on odotettavissa vasta vuoden 2013 puolivälin lähestyessä. Koko EU-alueen BKT supistuu tänä vuonna 0.3 prosenttia. Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan noin 2 prosenttia. Venäjällä kokonaistuotannon kasvu hidastuu 3.5 4 prosenttiin. Kiinassa liikutaan vielä 7.5 8 prosentin paikkeilla, mutta läntisen maailman kysynnän heikkeneminen ja kotimaiset inflaatiopaineet jarruttavat kasvua sielläkin. Koko maailman kokonaistuotannon kasvu hidastuu viimevuotisesta 3.5 prosentista 2.8 prosenttiin. Kasvua jarruttavat markkinapaineiden vuoksi kiristetty finanssipolitiikka ja euromaiden kriisi. Maailmantalouden kasvu voi nopeutua vuoden 2013 puolivälissä, jos Euroopan kriisimaiden vajeiden kehitys saadaan kestävälle uralle ja markkinoiden luottamus palautuu. Finanssipolitiikka on yhä tiukkaa useassa maassa, mutta yksityisellä sektorilla olisi varaa velkaantumiseenkin. 2. Viennin ja kulutuksen heikon kehityksen vuoksi Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna vain 0.5 prosenttia; ensi vuonnakin kasvu jää 1 prosenttiin. 3. Kuluttajahinnat nousevat Suomessa 2.9 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna; ensi vuonna hintoja nostavat arvonlisäveron korotus ja elintarvikkeiden hintojen nousu. 4. Yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 1.1 prosenttia; ensi vuonna kulutuksen kasvu putoaa 0.6 prosenttiin, kun ostovoima lisääntyy vain niukasti. 5. Heikon kysynnän vuoksi yritysten investoinnit supistuvat sekä tänä että ensi vuonna. 6. Työttömyysaste on tänä vuonna 7.7 prosenttia ja nousee ensi vuonna 8.0 prosenttiin. 7. Talouskasvun hidastumisen vuoksi saattaa hallituksen tavoite kääntää velan bkt-suhde laskuun jäädä toteutumatta. (Lähde: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2012 syyskuussa 187 000, mikä oli 7 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,1 prosenttia, kun se edellisvuoden syyskuussa oli 6,9 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 7,5 ja naisten 6,6 prosenttia. 15 24- vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli syyskuussa 17 prosenttia, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisen vuoden syyskuussa. 5

Kuntatalous vuosina 2012 2013 Kuntaliiton tiedotteen 30.8.2012 mukaan hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtionosuuksien leikkauksilla ja uusilla tehtävillä, joista merkittävimpänä mainitaan vanhuspalvelulaki. Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen ja kuntien velkaantumiseen. Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuodelle kuluvaan vuoteen verrattuna 125 miljoonaa. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 miljoonalla eurolla. Hallituksen muodostamisen yhteydessä päätetty 631 miljoonan euron leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla tämän vuoden valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi. Kuntien kannalta myönteistä budjettiesityksessä on, että valtio kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset ja että pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kuntakokeiluun saadaan rahoitus luvatun suuruisena. Edelleen Kuntaliiton kuntataloustiedotteessa 3/2012 arvioidaan, että kuntien verotulojen tilitykset lisääntyvät 2012 kokonaisuudessaan 1,5 %, ja vuonna 2013 4,1 %. Arvioon vaikuttaa monta tekijää: ansiotulojen kasvuvauhdin hidastuminen, ansiotuloverotuksen indeksitarkistusten jäädyttäminen, kunnallisverosta tehtävien vähennystä lisääminen 2012, yleisen taloudellisen epävarmuuden vaikutus yhteisöveron tuottoon ja yhteisöveron kuntien jako-osuuteen liittyvät päätökset. Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset tulivat voimaan 1.1.2012 ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Vuonna 2013 kunta-alan palkkasumman kasvu jäänee ansiotasoindeksin muutoksen tasolle, joka on arvioitu 2,3 %:ksi. Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kunta-alan kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuoden 3,3 %:ia hieman hitaampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoamisen arvioidaan hidastuvan edelleen arviolta 2,3 %:iin. TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET Palkat ja henkilöstömenot Palkkakustannusten mitoitusperusteena on käytetty 2,5 %:n korotusta vuoden 2013 budjetin palkkamäärärahatasoon. Kunta-alalla on voimassa palkkaratkaisu ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksut sekä muut henkilösivukustannukset ovat n. 33 %. Eläkemenoperusteiset maksut on varattu Kuntien eläkevakuutuksen luettelon mukaisina. Vuoden 2013 kokonaispalkkasumma on 19,5 milj. euroa ja sosiaalikustannukset 6,6 milj. euroa. Työllisyysvaroin palkattujen, koululaisten, kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkkaamiseen on varattu määräraha palvelutoimintojen tulosalueelle työllisyyden hoidon tulosyksikköön. Kuntayhtymien menot Kuntayhtymien käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat maksuosuudet: 6

Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät saavat toimintaansa valtiolta täyden yksikköhinnan mukaisen rahoituksen lisättynä 10 %:n investointilisällä. Tämän ns. ylläpitäjä-mallin mukaan ei enää ole erikseen määräytyvää kotikuntaosuutta. Jäsenkuntien suoritusvelvollisuudesta kuntayhtymän menoihin on sovittu perussopimuksissa. Eskoon osalta jäsenkunnat hyväksyivät 2011 perussopimuksen muuttamisen siten, että eläkemenoperusteinen maksu kerätään KEVA:n kuntakohtaisen laskelman perusteella eikä enää lisäämällä sitä nykyisen palvelutuotannon suoritemenoihin. Tämä nosti Jalasjärven osuutta kustannuksista. Avustusmäärärahat Talousarviossa osa avustusmäärärahoista on sidottu tietyille avustusten saajille, osittain avustukset ovat toimielimen päätettävissä olevina yhteissummina. Lautakunnat päättävät avustusten jaosta myönnetyn euromäärän rajoista Maksut Vuonna 2013 maksuja ja myyntituloja arvioidaan kertyvän 16,6 milj. euroa, 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa. Nousu johtuu osittain palvelujen it-, taloushallinto-, henkilöstöhallinto- ja kiinteistönhoitopalvelujen myynnistä tytäryhtiöille. Lisäksi vesi- ja viemärilaitos nostaa taksojaan. Maksut ja taksat kootaan hallinnonaloittain yhdeksi kirjaksi ja tuodaan päätettäväksi asianomaisille elimille. Talouden tasapainotus Kunnalla oli kumulatiivista alijäämää vuoden 2011 lopussa noin 13,8 milj. euroa. Alijäämä muodostui JAKK liikelaitoksen valtionosuuksien takaisinperintään otetusta 30 miljoonan euron pakollisesta varauksesta vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Jalasjärven kunnalla on lainaa 31.12. noin 3,01 milj. euroa eli noin 381 euroa/asukas. Jos JAKK-liikelaitoksen valtionosuuksien takaisinmaksettava summa jouduttaisiin maksamaan takaisin lainaa ottamalla, nostaisi tämä kunnan lainamäärän yli 10-kertaiseksi. Myös seuraavina vuosina lainanhoitokuluihin jouduttaisiin ottamaan lainarahoitusta. Talouden tasapainottaminen on edellä mainitusta johtuen pitkän tähtäimen kysymys. Yksittäisen 7

vuoden osalta tarkastelua ei ole mielekästä tässä tilanteessa tehdä, vaan tasapainotus vaatii vähintään kahden seuraavan suunnitelmakauden mittaista tasapainotusohjelmaa. Kuluvan vuoden aikana on perustettu Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy, jonka kautta toteutetaan suunnitellut paloaseman ja uuden päiväkodin uudisrakennukset. Lisäksi kiinteistöosakeyhtiö Jalasjärven vuokratalot Oy rakentaa hoivayksikön uudisrakennuksen. Tasapainottamistoimina tulee selvitettäväksi myös omaisuuden myynti. Kunnan omistamia, palvelutuotannossa tarpeettomia kiinteistöjä on vuonna 2012 myyty ja tätä työtä jatketaan. Talousarviossa mahdollisia tasapainottamisesta johtuvia myyntituloja ei ole huomioitu, koska niistä valtuusto päättää erikseen. Lainanottovaltuutta on esitetty 3,25 milj. euroa. Sijoitusvarallisuudesta on laskettu kotiutettavaksi 2 milj. euroa. Kriisikuntakriteerit Kriisikunnan raja-arvot täyttyvät, jos kunnan tilinpäätöksen mukainen taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. Raja-arvot alittuvat myös jos em. tilinpäätösten mukaan: 1) vuosikate on ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen; 2) tuloveroveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti; 3) lainamäärä/asukas ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän/asukas vähintään 50 %; 4) kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää; 5) kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia; 6) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. Tunnusluvut lasketaan virallisesta tilinpäätöksestä, johon on yhdisteltävä JAKK:n ja kunnan tilinpäätökset. Tätä yhdistelyä ei tehdä talousarvioon, joten kriteerien tarkastelu on talousarviolukujen yhteydessä vain suuntaa-antavaa. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu yllä numeroituja edellytyksiä ja muita tunnuslukuja. Tunnusluvut, joita ei talousarvion yhteydessä määritellä, on merkitty -. 8

Konserni KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Omistajaohjaus Omistajaohjausmekanismiä kehitetään suunnittelukaudella. Tytäryhteisöt ja kuntayhtymät Konsernitilinpäätökseen yhdistetyt (kpl) Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 5 Muut yhtiöt 7 Kuntayhtymät 5 Yhteensä 17 Osakkuusyhteisöt As Oy Puskanrivi Jalasjärven Pankkitalo Yhteensä 2 kpl 9

Konserni KUNTAKONSERNI, tytäryhteisöjen tavoitteet Valtuuston talousarviossa tytäryhteisölle hyväksymät tavoitteet ja toiminnalliset laajuustiedot, jotka raportoidaan kunnanvaltuustolle osavuosikatsauksen 1-6 sekä tilinpäätöskertomuksen 31.12. yhteydesssä. Jalasjärven Lämpö Oy TP 2011 Tpe 2012 Liikevaihto 1 668 183 1 750 000,00 2 040 000 290 000,00 Tilikauden tulos * 104 453-100 000,00 120 000 220 000,00 Sij. pääoman tuotto % 3,4-3,00 3 6,00 Omavaraisuusaste % 23,8 20,00 30 10,00 Quick Ratio 2,60 0,80 2 0,70 Myyntisaamisten kierton. 55,80 60,00 60 0,00 Ostovelkojen kiertonop. 151,40 120,00 120 0,00 Henkilömäärä 7,0 7,00 7 0,00 Liitetty rakennuskanta m 3 Lämmöntuotanto/v MWh Paikallinen polttoaine % Investointitarve 830 000 34 093 87,9 953 495 Aikasarjatietoja, ei tavoitteita Aikasarjatietoja, ei tavoitteita Aikasarjatietoja, ei tavoitteita Aikasarjatietoja, ei tavoitteita *Tpe 2011 ja tavoite 2012 ennen veroja Tavoite TA 2013 Muutos/Kehitys Kävijämäärä/v Tpe 2012 TA 2013 Tilikauden tulos Tpe 2012 TA 2013 Kunnalta saadut Tpe 2012 avustukset TA 2013 Jalasjärven Uimahalli Oy Jalasjärven Urheiluhalli Oy 15000 8700 15 000 9 000 +/- 0 6,07 +/- 0 +/-0 105 000 105 000 45 000 45 000 JAKK OY Tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihto /otp Tilikauden tulos Sij. pääoman tuotto % Omavaraisuusaste % Opiskelijatyöpäivät Henkilöstö yht. Toimipaikkojen lkm TA 2013 5 748 695,00 69,26 141 122,00 10,52 83 000 67,00 7,00 Perustelut: JAKK koulutus Oy:n toiminta aloitetaan varsinaisesti vuoden 2013 alusta. JAKK liikelaitoksen liiketoiminnasta JAKK koulutus Oy:lle siirretään kaikki muu kuin OKM:n lupiin perustuva koulutustoiminta. 10

Konserni Lainamäärä Tpe 2012 TA 2013 Lainaa / Tpe 2012 asunto m2 TA 2013 Käyttöaste % Tpe 2012 Ki Oy Jalaspisnes Ki Oy Liikerati 0 0 0 0 Ki Oy Pentinlammi 120 618 93 400 As Oy Jokipiintie 236 000 236 000 0 0 77,62 559,51 0 0 60,1 559,51 100 % 100 % 100 % 99 % TA 2013 100 % 100 % 100 % 99 % Ki Oy Jalasjärven vuokratalot Oy 5 228 662 4 923 885 520,32 490,00 93,00 93,00 Perustelut: Kiinteistö Oy Jalasjärven vuokratalot Oy rakennuttaa uuden hoivakodin, suunnittelu aloitetaan 2013. Ylläolevan lainamäärätavoitteen lisäksi saatetaan nostaa uutta lainaa hoivakodin rakennuttamiseksi. Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy Jalasjärven Kuntakapiteelin tehtävänä on vuonna 2013 rakennuttaa uusi paloasema ja päiväkoti. Lisäksi keväällä remontoidaan Kiinteistö Oy Jalasjärven virastotalosta ostetut toimitilat. 11

TALOUSARVIOASIAKIRJAT JA TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanvaltuusto vahvistaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden (2013) talousarviona noudatettavaksi ja taloussuunnitelman 2014-2017 ohjeellisena noudatettavaksi. Talouden suunnittelujännettä on jatkettu kahdella vuodella erityisesti investointisuunnittelun parantamiseksi. Samalla on kuitenkin tiedostettu ne epävarmuustekijät, jotka 5 vuoden suunnitteluaikaan liittyvät. Kunnanvaltuusto päättää määrärahat tulosalueittain ja toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Määrärahat myönnetään toimielimille, jotka jakavat edelleen käyttösuunnitelmien hyväksymispäätöksillä tulo- ja menomäärärahat ja toiminnalliset tavoitteet tulosalueilla ja tulosyksiköille. Talousarviossa ja -suunnitelmassa olevat *:llä merkityt määrä- ja laatutavoitteet on asetettu sitoviksi tavoitteiksi. Käyttötalouden määrärahat ovat kunnanvaltuustoon nähden sitovia tulosaluetasoisina kokonaismenoina ja kokonaistuloina tulosalueesta vastaavaan toimielimeen nähden sitovia tulosyksikön kokonaismenoina ja tuloina JAKK (Jalasjärven Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus) sisältyy talousarviokirjaan Kuntalain mukaisena kunnallisena liikelaitoksena. Kunnanvaltuusto on asettanut aikuiskoulutuskeskukselle taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, jotka on esitetty talousarviokirjan sivuilla 67-74. Investointiosan määrärahat ovat sitovia kunnanvaltuustoon nähden talonrakennuksen alueella kohteittain kunnallistekniikan ja vesi- ja viemärilaitoksen rakennuskohteet investointiryhmänä, paitsi 40.000 euroa ja sitä suuremmat hankinnat kohteittain irtain omaisuus talousarvion erittelytasoisena arvopaperit investointiryhmänä, paitsi yli 90.000 euron hankinnat hankkeittain. Investointiosan hankkeiden toteutuminen on valtionosuutta saavien kohteiden osalta ehdollinen niin, että toteuttamisen aloittaminen edellyttää valtionosuuspäätöksen. Sosiaali- ja terveystoimien sekä opetus- ja kulttuuritoimen (oppilaitosten, liikuntarakentamisen ja kirjaston) perustamishankkeisiin haetaan valtionosuutta. Valtionosuuden hakeminen edellyttää hankesuunnittelua ja kustannusarviota. 12

STRATEGIAT PALVELUSUUNNITELMAT 13

JALASJÄRVEN STRATEGIA 1. PERUSTEHTÄVÄ Jalasjärven asukkailla on hyvän elämän edellytykset kehittyä osaaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Jalasjärvellä huolehdimme omasta ja toistemme hyvinvoinnista. Jalasjärvi kehittää aktiivisesti kuntaa ja on valmis yhteistyöhön seudun kehittämiseksi. 2. VISIO Jalasjärvi kannustaa ihmisiä omatoimisuuteen, yrittäjyyteen ja ennakkoluulottomien uusien toimintatapojen hakemiseen. Palvelut tuotetaan korkeatasoisina. Kehitämme palveluitamme ja organisoimme toimintamme vastaamaan ajan haasteita. Jalasjärvi on aktiivinen asuinkunta ja tarjoaa asukkailleen virikkeellisen ja avaran asuinympäristön. Sijaintimme VT 3:n ja VT 19:n risteyskohdassa antaa erinomaiset ja monipuoliset kehittämismahdollisuudet kansainvälistyvälle yritystoiminnalle. 3. TOIMINTA PAINOTTUU SEURAAVIEN TOIMINTALINJOJEN KAUTTA 1. Asiakkaan näkökulma toiminnassa - asiakaskyselyt joka toinen vuosi - aktiivinen tiedottaminen kuntalaisille - palautteiden käsittely, läpinäkyvyys ja vastaaminen 2. Laadukas palvelujen tuotanto - henkilöstön hyvinvointi: hyvinvointikartoitukset joka toinen vuosi - ajantasainen koulutus - säännölliset kehitys- ja tavoitekeskustelut 1 krt/v - asiakasmittaukset joka toinen vuosi - työtilat ja laitteet asianmukaiset - säännölliset henkilökunnan kanssa käytävät keskustelut ja palaverikäytännöt 3. Kustannustehokkuuden näkökulma - / as, /työntekijä, /rakennusneliöt, / käyttäjä, /käytetty palvelu; vertailu JIKkuntien kesken - vuosikate, tulos per asukas - vaikuttavuus: saadun palvelun hyöty suhteessa kustannuksiin 4. Toiminnan kehittäminen ja uudelleen organisoinnin näkökulma - investoinnit palveluihin tuottavasti ja tehokkaasti - organisaation rakenteen ja tehtävien tarkastelu uuden rekrytoinnin yhteydessä - tulevien palvelutarpeiden selvittäminen ja kartoitus - uudet tuotanto- ja toimintamuodot - seurataan alueellista ja valtakunnallista kehitystä 14

5. Aktiivinen elinkeinopolitiikka - Kivistönkylän kehittäminen - Keskustan kehittäminen - Ilkankallion tonttien myynti - Luopajärven kehittäminen mielenkiintoiseksi asuinalueeksi Seinäjoen kasvukehällä - Aktiivinen yritysyhteistyö - Yritysten neuvonta- ja kehityspalvelut - Aktiivinen yhteistyö Seinäjoen seudun kehityshankkeissa 6. Yhteistyötahot ja tehtävät - JIK:n kanssa yhteistyö: elinkeinoyhteistyö ICT- ja talouspalveluyhteistyö - Kurikan kanssa yhteistyö maataloushallinnossa: lähtenyt liikkeelle 2012 alusta Maatalouslomitusyhteistyö toimii hyvin - K 8- yhteistyö Jalasjärven kannalta myönteiset projektit Elinkeinoyhteistyö - Koulutuskuntayhtymä: Koulutustoimintaa Etelä-Pohjanmaata hyödyttävästi Jalasjärvellä ei yksiköitä Oman lukion kehittäminen tärkeää yhteistyössä muiden kanssa. Koulutuksen säilyttäminen Jalasjärvellä - E-P sairaanhoitopiiri: E-P sairaanhoitopiirin kustannustehokkaan ja laadukkaan toiminnan valvominen - 3. sektori yhteistyökumppanina vapaa-aikapalvelujen tuottamisessa Jalasjärven Jalas Mukula ry Nuorisovaltuusto 4H-yhdistys Ym. - Muut yhteistyötahot: ESKOO, käyttö vähäistä E-P:n liitto - edunvalvontaa maaseutukuntia ja Jalasjärveä hyödyttävästi. 7. JAKKin tilanteen hoito ja siitä johtuvat toimet - KHO:n valituksen innovatiivinen ja tietopuolinen eteenpäinvienti - vaihtoehtoislaskelmien laatiminen: selviytymisstrategia 15

JALASJÄRVEN ELINKEINO-OHJELMA PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET 1. Vetovoiman lisääminen: imagon kehittäminen; yrittäjyyteen kannustaminen; hyvät peruspalvelut; joustava päätöksenteko; kaavoitus; tapahtumien näyttävyys ja markkinointi. 2. Yritystoiminnan vahvistaminen ja uusien työpaikkojen luominen: uuden kannattavan yritystoiminnan hankkiminen; yhteistyön lisääminen ja kasvun tukeminen; tehokkaan logistiikan hyödyntäminen; tietoliikenneyhteyksien kehittäminen; kokonaistaloudellinen hankintapolitiikka; kunnan www-sivujen tehokas hyödyntäminen. 3. Osaavan työvoiman kouluttaminen: osaamiseen ja koulutukseen panostaminen; yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen; työharjoittelupaikkojen tarjoaminen eri oppilaitoksissa opiskeleville jalasjärveläisille nuorille yhteistyössä yritysten kanssa; oppisopimuskoulutuksen tukeminen; yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin vastaaminen JAKKin koulutus- ja kehittämispalvelujen avulla. 4. Valtateiden liikennevirtojen hyödyntäminen: Jalasjärven sijainnin merkitys valtateiden 3 ja 19 risteyskohdassa liiketoiminnan menestymiselle; Kivistönkylän kaava-alueen nimi, imago ja kehittäminen; logistiikkaosaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen; kaavoitusratkaisut. 5. Viestintä ja markkinointi: aktiivinen tiedottaminen ja lehdistösuhteiden hoitaminen; Jalasjärven kehittäminen kaikin viestinnän ja markkinoinnin keinoin; erottuminen kuntamarkkinoinnissa; Jalasjärven visuaalisen ilmeen, perusviestien ja sloganin aktiivinen käyttö; sisäinen viestintä; kansalaistiedottaminen; seutuyhteistyön hyödyntäminen 6. Asukasstrategian toimenpiteet: vuokra-asuntojen lisääminen; asuntojen saatavuus, jolla mahdollistetaan asukasluvun myönteinen kasvukierre, myönteinen kuntakuva ja kunnassa työskentelevien asuminen omassa kunnassa; yrittäjien kannustaminen rakentamaan ns. kovan rahan asuntoja; Ilkankallion imago ja alueen kehittäminen; Jalasjärven Lämmön energiavaihtoehdot ja lämmitysratkaisut; Iloniemen kaava; vanhan ala-asteen alueen ja tilojen käytön suunnittelu; uusien asuntoalueiden rakentaminen TAVOITTEET Elinkeinopolitiikan toteuttaminen on päämäärätietoista ja pitkäjänteistä työtä, joka perustuu toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja luottamukseen sekä yhteisiin pelisääntöihin. Elinkeinopolitiikan perusta on luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja yrittäjien tiivis yhteistyö sekä sitoutuminen tehtyihin päätöksiin. Kilpailukyvyn tärkeät osa-alueet ovat hyvinvointipolitiikka ja elinkeinopolitiikka. Monipuolinen elinkeinorakenne parantaa kunnan taloutta ja sen hallittavuutta. Keskeinen kilpailutekijä on toimiva, 16

kattava ja monialainen yritysten tarpeiden palvelu, jota kehitetään yhteistyössä yrittäjäjärjestön, JAKKin, TE - keskuksen, Uusyrityskeskuksen sekä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun kanssa. 1. Yhdyskuntasuunnittelu ja rakentaminen, kuten asuminen, ympäristö, liikenne ja viestintä 2. Koulutuspalvelujen järjestäminen ja työmarkkinoiden tarpeiden edistäminen 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja työmarkkinoiden edistäminen 4. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden järjestäminen 5. Elinkeinopolitiikan pitkäjänteinen suunnittelu mukaan lukien maaseutuelinkeinot 6. Yritysilmaston kehittäminen 7. Kunnan viestintä ja markkinointi 8. Yritysneuvonta 9. Yritysten välitön tukeminen 10. Kunnan verkottuminen keskeisten toimijoiden kanssa 4. ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMINTA-AJATUS Edistämme määrätietoisesti yritysten kasvua ja kehittämistä, uusien yritysten ohjautumista alueelle, jotka tukevat työpaikkojen syntymistä. Tätä tukee aktiivinen ja nopea päätöksenteko elinkeinojen kehittämisessä. Toiminta-ajatuksen toteuttaminen: Tukeudumme toimivaan paikalliseen pk-yrityskenttään sekä sen tarpeisiin ja osaamiseen. Teemme yhteistyötä uutta yrittäjyyttä ja uusia innovaatioita edistävien tahojen kanssa. Kuntamme toimintatapa on yrittäjäystävällinen ja nopeasti yhteiskunnan muutoksiin reagoiva. Kunnan maa-alueiden kaavoittaminen, kunnallistekniikka ym. helpottavat ja edistävät uusien yritysten sijoittumista alueelle. Tarjoamme yrityksille ja niiden henkilökunnalle virikkeellisen ja viihtyisän kehittymisympäristön. Kehitämme määrätietoisesti Jalasjärven positiivista sisäistä ja ulkoista imagoa. Edistämme Jalasjärven ja koko Seinäjoen seudun vetovoimaisuutta kunnan ja yritysten aktiivisella yhteistyöllä Jalasjärvellä ja koko seutukunnan alueella. 17

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN PERUSTEHTÄVÄ Ihmisten hyvinvoinnin tarkastelu kattaa koko ihmisen elinkaaren. Tärkeänä perustehtävänä on yksilön kannustaminen omaehtoiseen toimintaan ja aktiivisuuteen, vastuun ottamiseen omasta itsestään. Yhtä tärkeää on kuitenkin yhteisöllisyys, yhteisvastuu ja yhdessä tekemisen tukeminen. VISIO Tavoitteena on psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva kuntalainen. Hyvinvointityöryhmä asettaa kehittämiskohteet ja tavoitteet, joiden seuranta tapahtuu laadittavan hyvinvointikertomuksen avulla. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja se otetaan huomioon päätöksenteossa kaikilla tasoilla. TOIMINTA PAINOTTUU SEURAAVIEN TOIMINTALINJOJEN KAUTTA 1. Tiedottaminen: tiedottamisen suunnitelmallinen kehittäminen JIK-yhteistoiminta ja kaikki ikäryhmät huomioon ottaen 2. Kriisityön toiminnan kehittäminen yhteistyössä JIK ky:n kanssa 3. Lapset ja nuoret Lapsiperheiden tukeminen: - perheiden palvelujen kehittäminen matalan kynnyksen tukipisteeksi perhekeskusmallin mukaan - alle 10-vuotiaiden kesätoiminnan järjestämisen kartoitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja mielenterveyden edistäminen: - koulujen riittävän psykososiaalisen tuen järjestäminen: koulupsykologi - nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan vahvistaminen: liikunnanohjaajan toimen vakinaistaminen - kouluympäristö viihtyisäksi, turvalliseksi ja liikuntaan kannustavaksi: aloitus yläasteen pihaalueesta - kolmiportaisen tuen mallin vakiinnuttaminen: tavoitteena lapsen itsetunnon säilyminen oppijana, malli varhaiseen ja ennaltaehkäisevään tukeen - Kiva koulu -ohjelman juurruttaminen - vuosittainen yhteinen hyvinvointiin liittyvä teema nuorten kanssa toimiville: vuonna 2013 teemana Toisesta välittäminen - kouluterveyskyselyn tulosten huomioiminen ja ongelmiin puuttuminen - oppilaskuntatoiminnan laajentaminen alakouluille Kansansairauksien ehkäisy: - lasten ylipainoisuuden ehkäisy 4. Työikäiset Liikunta-aktiivisuuden lisääminen: - työikäisten ohjatut liikuntaryhmät - liikunnanohjaajan toimen vakinaistaminen - erilaisten kuntalaisten huomiointi koko kunnan alueella - kunta terveyden edistäjänä: työntekijöiden ohjatut ja omaehtoiset liikuntahetket 18

Terveystietoisuuden lisääminen: - vertaistukitoiminnan käynnistäminen - luentojen ja tilaisuuksien järjestäminen - mielenterveys- ja päihdestrategian sekä kulttuuristrategian hyödyntäminen - kunta terveyden edistäjänä Hyvinvointia tukeva asuin- ja elinympäristö - liikunta-alueiden ja -paikkojen ylläpito ja kehittäminen 5. Vanhusväestö Kuljetusten parantaminen: - asiointireittien aikataulu väljemmäksi - kuljetukset niille, jotka eivät pysty käyttämään asiointireittejä Päiväryhmätoiminta: - ryhmien ohjaajana toimivan työntekijän toimenkuvan muuttaminen Vapaaehtoistyö: - vertaisveturit: jatkuva koulutus, ihmisten omatoimisuus lisääntyy Kansalaisopiston kurssitarjonta ikäihmisille: - tietokone tutuksi -kurssi: keväällä 2013, jos osallistujia riittävästi - yhteisöllisyyden ja välittämisen kurssi: keväällä 2013, jos jokin suunniteltu kurssi peruuntuu tai myöhemmin - eläkeläisen turvakurssi: kevät 2013, jos jokin suunniteltu kurssi peruuntuu tai myöhemmin Yhteistyö kirjaston kanssa: - ikäihmiset oppivat hyödyntämään kirjaston palveluja 19

HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT Hallinto- ja talousosasto muodostaa kokonaisuuden, joka tuottaa kunnan tarvitsemat taloudenhoidon palvelut, yleishallinnon palvelut, henkilöstöhallinnon palvelut, tietohallintopalvelut, ruokapalvelut ja sosiaalipalvelut. Lisäksi talousosasto myy talous-, henkilöstö- ja it-palveluja tytäryhtiöille. A) Asiakasnäkökulma 1. Asiantuntemus Asiakas voi luottaa siihen, että hän saa oikeaa ja luotettavaa tietoa ja palvelu on kaikilta osiltaan asiantuntevaa ja luottamusta herättävää. Jokainen työtehtävä tehdään parhaalla mahdollisella tavalla. Vastuu asiantuntemuksen kehittämisestä on ensisijaisesti kullakin työntekijällä itsellä ja tiimillä. 2. Kokonaisvaltaisuus Asiakasta palvellaan kokonaisvaltaisesti ottamalla huomioon hänen palvelutarpeensa kokonaisuudessaan siten, että voidaan puhua yhden luukun palvelusta. Työtehtävä nähdään osaksi koko palvelu- tai työketjua. 3. Palveluhenkisyys Asiakasta palvellaan ystävällisesti ja kunnioittavasti. Kaikkia asiakkaita ja asiakasryhmiä kohdellaan tasapuolisesti. Työ- tai prosessiketjussa otetaan huomioon kaikki toimijat. 4. Luottamuksellisuus Asiakas voi luottaa siihen, että hänen asiansa pysyy luottamuksellisena ja vain asiaa käsittelevien henkilöiden tiedossa. B) Tehokkuuden ja laadun näkökulma 1. Suunnitelmallisuus Palvelutarjonta ja sen toteutus suunnitellaan siten, että se on kunnan strategisten linjausten mukaista ja edesauttaa tehokasta resurssien käyttöä. Prosessit suunnitellaan tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. 2. Kustannustehokkuus Toiminta on kokonaistaloudellisesti tehokasta. Resurssien käyttö suunnitellaan hyvin ja koko palvelukokonaisuutta palvelevat. 3. Laadukkaat palvelut ja osaaminen Henkilöstön henkilökohtaisen osaamisen kautta palvelut tuotetaan laadukkaina ja kilpailukykyisinä. C) Organisoinnin ja kehittämisen näkökulma Hallinto- ja talousosaston palvelut ovat pitkälti tukipalveluita. Näiden tukipalvelujen yhdistäminen mahdollisimman kattavasti tuottaa mittakaavaetuja sekä vähentää organisaa- 20