JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Johtokunta 28.3.2014 Yhtymäkokous 25.6.2014

1 SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2013 TOIMINNASTA... 3 1.2. KUNTAYHTYMÄN HALLINTO... 4 1.2.1 Yhtymäkokous... 4 1.2.2. Johtokunta... 4 1.2.3. Yksilöjaosto... 5 1.2.4. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja... 5 1.2.5. Johtoryhmä... 6 1.2.6. Tilaajalautakunta... 6 1.2.7. JIK ky:n organisaatiokaavio... 7 1.3. KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ... 8 1.4. TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 9 1.5. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN... 9 1.5.1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen... 9 1.5.2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus... 10 1.5.3. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta... 11 1.5.4. Sopimustoiminta... 11 1.5.5. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä... 11 1.6. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 11 1.6.1. Yleinen taloudellinen tilanne... 11 1.6.2. Kuntatalouden menokehitys... 12 1.6.3. Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys... 12 1.7. JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS... 12 1.7.1. Toiminta... 12 1.7.2. Talous... 13 1.7.3. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma... 13 1.8. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 16 1.9. TOIMINNAN RAHOITUS... 17 1.10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 18 1.11. KOKONAISTULOT JA -MENOT... 19 1.12. JOHTOKUNNAN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ... 19 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 20 2.1. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 20 2.1.1. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen... 20 2.1.1.1 Asiakas... 20 2.1.1.2. Prosessit/palvelutuotanto... 25 2.1.1.3. Talous... 27 2.1.1.4. Henkilöstö ja osaaminen... 28 2.1.2. Hallinto... 30 2.1.2.1. Hallinto ja talous... 34 2.1.2.1. Huolto... 35 2.1.3. Työterveyspalvelut... 35 2.1.4. Hyvinvointipalvelut... 37 2.1.4.1. Hyvinvointipalvelujen hallinto... 38 2.1.4.2. Terveys- ja sairaanhoitopalvelut sekä lääketieteelliset tukipalvelut... 38 2.1.4.3. Perhekeskus... 48 2.1.4.4. Kotihoito... 51 2.1.4.5. Asumispalvelut... 55 2.1.4.6. Projektit ja tutkimushankkeet... 58 2.1.4.7. Erikoissairaanhoito... 59 2.1.5. Suun terveydenhuolto... 60 2.1.6. Ympäristöterveydenhuolto... 62 2.1.7. Sosiaalitoimi (Kurikka)... 63 2.1.7.1. Sosiaalitoimen hallintopalvelut... 64 2.1.7.2. Vammaispalvelut... 65 2.1.7.3. Aikuissosiaalityö... 66 2.1.7.4. Lastensuojelu ja perhetyö... 69 2.1.8. Investoinnit... 70

2 2.2. KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 71 2.3. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 72 2.4. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 72 2.5. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 73 2.6. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 74 3. TILASTO-OSA... 75

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoden 2013 toiminnasta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto sekä sairaanhoitopiirin jäsenkunnat hyväksyivät Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman vuosille 2013-2016. Suunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa sovitaan kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. JIK ky:n palvelurakenne muuttui 2013 vuoden aikana talousarvioissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Omaishoidon tukipäivät ja kotihoidon suoritteet ylittyivät suunnitellusta, mikä osoittaa palvelurakenteen muuttumista avohoitoisemmaksi. Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueista JIK ky panosti eniten henkilöstövoimavaroja terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Yhteistyö näiden muutosten osalta tapahtui tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien eri hallintokuntien kanssa. JIK ky:n toimintaa ja sen kustannuksia kuvaavat osavuosikatsaukset antoivat ennusteen kuntayhtymän tuloksesta jo puoli vuotta aikaisemmin. Täten loppukesästä esimiehiä kehotettiin kiinnittämään huomiota sijaisten rekrytoinnin hillitsemiseen. JIK ky on pystynyt saavuttamaan omistajakuntien asettamat tavoitteet taloudellisuuden ja palvelurakenteen kehittämisen osalta. Kuntayhtymän tulos viideltä vuodelta on n. 670.000 euroa ylijäämäinen, talousarviot on laadittu omistajakuntien asettamissa raameissa. JIK ky:n omassa toiminnassa ei ole tullut yllätyksellisiä asioita kuntien talouteen. Myös erikoissairaanhoidon käyttö on pysynyt koko JIK ky:n osalta tasaisena. Vuonna 2013 kustannusten nousua aiheutti erityisesti ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin vastuulle. Ensihoidon osuus JIK-alueen sairaanhoitopiirin 9,9 %:n menojen kasvusta oli 4,3 %-yksikköä. Lääkärin virkoihin ei ole saatu uusia työntekijöitä. Koulutusvaiheen määräaikaisia lääkäreitä on ollut viisi. Kuusi lääkäriä on erikoistumassa yleislääketieteeseen. Kaikkiaan viittä lääkärin vakanssia vastaava lääkärityövoima on ostettu arkityöhön vuokralääkärityövoimaa toimittavilta yrityksiltä. Puitesopimus lääkäripalveluiden ostosta oli neljän palveluntuottajan kanssa. Lisäksi viikonloppupäivystys on kokonaan toteutettu ostopalveluna. Hammaslääkäritilanne huonontui JIK-alueella, kuten koko Suomessa. Suun terveydenhuollon palveluseteli otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta. Hoitohenkilökunnan osalta työntekijäpula ja sijaisten vaihtuvuus vaikeuttivat toimintaa ajoittain. Erityisesti sairaan-, laboratorio- ja röntgenhoitajasijaisista oli pulaa. Vakinainen henkilökunta on joustanut kiitettävästi työvuorojen suhteen ja kantanut paljon vastuuta toiminnan sujumisesta ja sijaistyövoiman perehdyttämisestä. Vuoden 2013 suoritetavoitteet toteutuivat kuntayhtymätasoisena keskiarvona 102,0-prosenttisesti, eli toiminta toteutui lähes suunnitellusti. Lääkäripalveluissa käyntitavoitteet toteutuivat lääkärikäynneissä 98,0 % ja puhelinkontakteissa 97,2 %. Vuodeosastohoidon tavoitteet ylitettiin toteuman ollessa 105,9 %. Terapiapalveluissa suoritetavoitteet alittuivat erityistyöntekijöiden henkilöstövajauksen takia. Aikuisten terveysneuvonnan käyntimäärätavoitteet alittuivat mm. toimintatapojen muutosten seurauksena. Sitä vastoin äitiys-, lasten- ja perhe-

4 suunnitteluneuvolan sekä kouluterveydenhuollon käyntitavoitteet ylittyivät selvästi. Suun terveydenhuollon suoritetavoitteet lähes saavutettiin toteuman ollessa 99,6 % hammaslääkärivajauksesta huolimatta, tosin kuntakohtaista vaihtelua oli toteumassa. Ikääntyneiden palveluissa suoritetavoitteet pääosin ylitettiin. Työterveyshuollon tavoitteena on kattaa omat toimintamenonsa toimintatuloillaan; tämä tavoite toteutui myös vuonna 2013. JIK ky:n palvelutuotantoon liittyviä kiinteistökysymyksiä käsiteltiin useassa virkamies- ja luottamushenkilötyöryhmässä. Asumispalveluiden kiinteistösuunnitelmiin liittyvät esitykset Valtion Asuntorahastolle on tehty jokaisesta JIK-alueen kunnasta syksyllä 2013. Kaikissa kunnissa esitetään toteutettavaksi sellaista uudisrakentamista, jolla puretaan ikäihmisten laitoshoito kokonaan. JIK ky:n taloudellinen tulos vuonna 2013 oli noin 630.400 euroa ylijäämäinen. Tarkkaan menotalouteen ja tavoitteeksi asetettujen suoritteiden saavuttamiseen on kuitenkin kiinnitettävä jatkuvasti huomiota. JIK ky:n viides toimintavuosi 2013 onnistui kokonaisuudessaan arvioituna hyvin. Kuntayhtymän tulos oli ylijäämäinen, palvelut pystyttiin turvaamaan väestölle ja henkilöstöä saatiin rekrytoitua virkoihin sekä sijaisuuksiin. Onnistuneesta palvelutuotannosta kuuluu kiitos ja tunnustus koko henkilöstölle, johtoryhmälle ja luottamushenkilöjohdolle, jotka ovat vieneet organisaatiota hallitusti eteenpäin. 1.2. Kuntayhtymän hallinto 1.2.1 Yhtymäkokous Yhtymän ylintä päätösvaltaa edustaa yhtymäkokous. Kunkin kunnan kunnanhallitukset valitsevat yhtymäkokousedustajat erikseen jokaista yhtymäkokousta varten. Jokaisesta kunnasta valitaan 1 edustaja kutakin alkavaa 3000:ta asukasta kohden, laskettuna kokousvuoden alun asukasluvulla, täten vuonna 2013 valittiin Jalasjärveltä kolme, Ilmajoelta viisi ja Kurikasta viisi edustajaa. Yhtymäkokous on kokoontunut kertomusvuoden aikana kolme kertaa ja käsitellyt 27 asiaa. 1.2.2. Johtokunta Johtokunnan tehtävistä määrätään perussopimuksessa ja hallintosäännössä. Johtokunta valitaan vaalikaudeksi kerrallaan, ja siihen kuuluu 9 varsinaista jäsentä; kolme jäsentä jokaisesta kunnasta eli Jalasjärveltä, Ilmajoelta ja Kurikasta sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi 2013 2016 johtokuntaan on valittu (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Osmo Metsä-Ketelä (Katja Kuusisto) Mervi Kujanpää-Mannila (Hannu Laulaja) Anna-Maija Koskela (Aino Liikaoja) Matti Koivuluoma (Vappu Kuivamäki) Raija Viitamäki (Jari Jokilehto) Esa Niemistö (Seppo Pirttikoski) Kirsi Kandolin (Margit Parkkamäki) Reetta Hakala (Outi Käkelä) Matti Ollila (Jukka Ala-Luopa)

5 Johtokunnan puheenjohtajana toimii Matti Koivuluoma ja varapuheenjohtajana Matti Ollila. Johtokunnan kokouksessa esittelijänä toimii liikelaitoskuntayhtymän johtaja Anna-Kaisa Pusa. Johtokunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 12 kertaa ja käsitellyt 175 asiaa. 1.2.3. Yksilöjaosto Johtokunnan alaisuudessa toimii yksilöjaosto. Yksilöjaoston tehtävänä on käsitellä erityislainsäädännössä määrätyt yksilöön kohdistuvat asiat, joissa laki edellyttää monijäsenisen toimielimen käsittelyä. Yksilöjaosto käsittelee myös asiakasmaksupäätöksistä sekä yksilöön kohdistuvista viranhaltijapäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset. Yksilöjaostossa on 6 varsinaista jäsentä, 2 kustakin jäsenkunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi 2013 2016 yksilöjaostoon on valittu (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Aino Liikaoja (Katja Kuusisto) Hannu Laulaja (Pentti Pyymäki) Markku Löppönen (Vappu Kuivamäki) Esa Niemistö (Pentti Luhtala) Sirpa Kinnari (Marja-Leena Peltola) Margit Parkkamäki (Juhani Kivipelto) Yksilöjaoston puheenjohtajana toimii Margit Parkkamäki ja varapuheenjohtajana Sirpa Kinnari. Yksilöjaoston kokouksessa esittelijänä toimii sosiaalijohtaja Veli-Erkki Wiberg. Yksilöjaosto on kokoontunut kertomusvuoden aikana 8 kertaa ja käsitellyt 34 asiaa. 1.2.4. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja Liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Tarkastuslautakuntaan kuuluu 6 jäsentä, 2 jokaisesta kunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. JIK ky:n yhtymäkokous on valinnut tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet kunnallisvaalikaudeksi 2009 2012 (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Kalevi Kujala (Päivi Mäkelä) Katja Kuusisto (Pekka Lehtinen) Matti Koivuluoma (Sari Mantere) Tuula Ranta (Matti Ylisaukko-oja) Matti Uusi-Kakkuri (Mauri Kananoja) Aarre Asiala (Pirkko Potka) Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja oli Matti Koivuluoma sekä varapuheenjohtaja Katja Kuusisto. Lautakunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 5 kertaa ja käsitellyt 38 asiaa.

6 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastajaksi vuosille 2009 2012 on valittu JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab, jonka vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii JHTT, HTM Ritva Mäenpää. Avustavana tarkastajana on toiminut tarkastaja Raija Ylevä. JIK ky:n yhtymäkokous on valinnut tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet kunnallisvaalikaudeksi 2013 2016 (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Kyllikki Anttila (Rauno Heinonen) Aulis Harju (Eija Mäntymäki) Juhani Filppula (Tuija Alanko-Luopa) Salme Hautala (Otto Mantere) Aaro Hakola (Sirpa Alakoski) Anna-Liisa Myllymäki (Erkki Riippi) Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimii Aaro Hakola ja varapuheenjohtajana Kyllikki Anttila. Lautakunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 7 kertaa ja käsitellyt 71 asiaa. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastajaksi vuosille 2013 2018 on valittu JHTT-yhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, jonka vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii JHTT Esko Säilä. Avustavana tarkastajana on toiminut HM Ilari Karhu. 1.2.5. Johtoryhmä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja, toimialajohtajat ja hallinnon johtajat/päälliköt muodostavat JIK ky:n johtoryhmän. Puheenjohtajana toimii johtaja Anna-Kaisa Pusa. JIK ky:n johtoryhmä: Johtaja vt. johtava ylilääkäri Työterveyshuollon ylilääkäri vt. ylihammaslääkäri Hoitotyön johtaja Hoivapalveluiden johtaja Terveysvalvonnan johtaja Hallintojohtaja Sosiaalijohtaja Talousjohtaja vt. tietohallintopäällikkö vs. tiedottaja Tiedottaja Anna-Kaisa Pusa, puheenjohtaja Elina Majapuro Liisa Lempiäinen Seppo Mylläri Elise Lepistö Tarja Palomäki Virpi Ala-Risku Hannele Koivisto Veli-Erkki Wiberg Arto Saarela Seija Haapala Sirpa Haataja, sihteeri (31.7.2013 saakka) Maria Parkkonen, sihteeri (1.8.2013 alkaen) 1.2.6. Tilaajalautakunta Tilaajalautakunnan tehtävänä on toimialueensa asukkaiden oman elämänhallinnan, sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden edistäminen sekä inhimillisen kasvun tukeminen. Tilaajalautakunta vastaa alueensa kunnille kuuluvien terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimesta.

7 JIK-tilaajatoimintojen yhteistoimintasopimuksen mukaan JIK-yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta on sijoitettu Jalasjärven kunnan organisaatioon. Tilaajalautakuntaan kuuluu 9 jäsentä, 3 jokaisesta kunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi 2013 2016 Jalasjärven kunnanvaltuusto on valinnut tilaajalautakunnan jäsenet ja varajäsenet (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Martti Selin (Susanna Viitala) Maire Hämeenniemi (Timo Järvilehto) Juntunen Esko Kalevi 30.9.2013 saakka (Erkki Hirsimäki) Juha Luukko 1.10.2013 alkaen (Erkki Hirsimäki) Mika Sillanpää (Tytti Luoto) Kirsti Yli-Ojanperä (Veli Haavisto) Sinikka Koivumäki (Matti Ylisaukko-oja) Marja-Leena Markus (Voitto Parkkonen) Paavo Tyrväinen (Kaarina Hautala) Pentti Ylinen (Jani Uusi-Kakkuri) Toimikaudella 2013-2016 tilaajalautakunnan puheenjohtajana toimii Martti Selin, Sinikka Koivumäki toimii I varapuheenjohtajana ja Marja-Leena Markus II varapuheenjohtajana. Tilaajalautakunnan kokouksissa esittelijänä toimii controller Johanna Kaari. 1.2.7. JIK ky:n organisaatiokaavio

8 1.3. Kuntayhtymän henkilöstö JIK ky:ssä oli 31.12.2013 palvelussuhteessa 1039 henkilöä. Vakinaisia oli 700 henkilöä, joista 609 kokoaikaista ja 91 osa-aikaista. Vakinaisista virkasuhteisia oli 97 ja työsuhteisia 603. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 339 henkilöä, joista 299 kokoaikaista ja 40 osaaikaista. Määräaikaisista virkasuhteisia oli 27 ja työsuhteisia 312. Työsuhteessa olevia oppisopimusopiskelijoita oli 7 henkilöä ja työllistämistuella työllistettynä oli 6 henkilöä. Henkilökunnan jakautuminen eri yksiköihin Palvelussuhteisen henkilöstön lukumäärä 31.12.2013 Vakinaiset Sijaiset Yhteensä Hallinto ja talous 25 5 30 Huolto 4 2 6 Hyvinvointipalvelujen hallinto 4 3 7 Työterveyspalvelut 15 1 16 Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 194 98 292 Perhekeskus 57 20 77 Kotihoito 121 48 169 Asumispalvelut (hoiva) 205 130 335 Projektit ja tutkimushankkeet 2 2 4 Suun terveydenhuolto 38 16 54 Ympäristöterveydenhuolto 11 3 14 Kurikan sosiaalitoimi 24 11 35 Yhteensä 700 339 1039 Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ilmenevät henkilöstöraportista. Toimintavuoden 2013 aikana JIK ky:n johtokunta on tehnyt seuraavat henkilöstöä koskevat päätökset: - 25.01.2013 12 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden kertapalkkiot kokoukseen osallistumisesta - 25.01.2013 14 Osasairauspäivärahaan oikeutetun henkilöstön kannustaminen osaaikaiseen työskentelyyn - 25.01.2013 15 Tehtävien vaativuuden arvointijärjestelmä - 25.01.2013 16 JIK ky:n palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä - 15.01.2013 17 Työhyvinvointiohjelma 2013-2017 - 25.03.2013 50 Paikallinen järjestelyerä 1.2.2013-19.04.2013 58 Yhteistoimintaelimen asettaminen kaudelle 2013-2017 - 17.05.2013 77 Virkoihin ja työsuhteisiin vaadittavat kelpoisuusvaatimukset - 14.06.2013 83 Yhteistyö JIK ky:n ja sen jäsenkuntien henkilöstön työkyvyn tukemisessa

9 1.4. Toimintaan vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät Johtokunta on päättänyt järjestetyn vakuutusten kilpailuttamisen perusteella, että liikelaitoskuntayhtymän vakuutukset otetaan vahinkovakuutusyhtiö IF Oy:stä 1.1.2009 lukien toistaiseksi. Omaisuusriskien osalta kullakin kiinteistöllä oleva irtaimisto on vakuutettu pääsääntöisesti täysarvovakuutuksella. Kiinteistöt ovat vuokralla liikelaitoskuntayhtymällä ja jäsenkuntien tai muiden kiinteistöjen omistajien vakuutusturvaan kuuluvia. Henkilöstöriskien osalta käytetään pääsääntöisesti pienintä yleisesti käytettävien vakuutusehtojen mukaista omavastuuta. Liikelaitoskuntayhtymän vahingonkorvausvastuuta varten on otettu vastuuvakuutus (toiminnanvastuu), ja hallinnonvastuuta varten vastuuvakuutus (erityisvastuu). Keskeytysvahinkoihin on varauduttu lisäkuluvakuutuksella liikelaitoskuntayhtymän toiminnan osalta. Vakuutukset kilpailutettiin uudestaan vuonna 2013 ja tarjouskilpailun perusteella vahinkovakuutusyhtiö IF Oy valittiin edelleen JIK ky:n vakuutusten hoitajaksi. 1.5. Sisäisen valvonnan järjestäminen Liikelaitoskuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetään kuntayhtymätasolla asetettujen tavoitteiden sekä hyvän hallintotavan vaatimusten mukaisesti. Liikelaitoskuntayhtymässä on yhtymäkokouksen 4.12.2013 23 hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Johtokunta on 14.12.2012 181 hyväksynyt JIK ky:n osasto- ja kustannuspaikkakohtaiset toiminnalliset- ja esimiesvastuuhenkilöt sekä laskujen hyväksyjät 1.1.2013 alkaen. JIK ky:n taloudenhoidon toimintaohjeet on johtokunta hyväksynyt 28.5.2010 295. JIK ky:n hankinta-ohjeet ja -valtuudet on johtokunta hyväksynyt (päivitys) 17.5.2013 67. 1.5.1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Liikelaitoskuntayhtymän päätöksenteko perustuu hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö, kuntayhtymän perussopimus, hallintosääntö sekä muut kuntayhtymän säännöt ja ohjeet. Johtokunta ja yksilöjaosto käsittelivät yhteensä 14 oikaisuvaatimusta, joista yksi (1) hyväksyttiin. Kahdesta (2) hylätystä oikaisuvaatimuksista on valitettu hallinto-oikeuteen. Toinen valitus on hylätty ja toisessa asia on palautettu takaisin käsiteltäväksi. Suoraan hallinto-oikeuteen tehtiin kolme (3) valitusta, joista kaikki on hylätty. Markkinaoikeuteen tehtiin kaksi (2) valitusta, joista toinen on hylätty ja toinen jätettiin tutkimatta. Aluehallintovirastolle tehtiin kolme (3) kantelua, joista kahdessa on ollut osittain huomautettavaa. Aluehallintovirasto selvitti asiakkaiden välitöntä yhteydensaantia terveyskeskuksiin virkaaikana. Lisäksi AVI pyysi selvitystä soitetuista ja vastatuista puheluista kolmen kuukauden seuranta-ajalla. Kiirettömän hoidon jonotilanne on ilmoitettu JIK ky:n ulkoisilla verkkosivuilla ja paikallislehdissä toukokuussa, syyskuussa ja tammikuussa. Hoitoon pääsyn määräaikoja seurataan kolme kertaa vuodessa potilastietojärjestelmän avulla. Myös Kurikan sosiaalitoimi antoi AVI:lle selvitykset lastensuojelun ja toimeentulotuen määräaikojen toteutumisesta. Kuntayhtymän esimiehet ovat tarkastaneet alaisuudessaan toimivien henkilöiden viranhaltijapäätökset KuntaToimisto-sovelluksen päätösarkistosta eikä niissä ole ilmennyt tarvetta otto-oikeuden käyttämiseen. Toimivallan delegoinnit on määritelty hallintosäännössä sekä joiltakin osin johtokunnan erillispäätöksissä. Johtajan päätökset on annettu tiedoksi

10 johtokunnan puheenjohtajalle mahdollisen otto-oikeuden käyttämiseksi. Viranhaltijoiden päätökset ovat olleet nähtävillä siten, kuin niistä on ennalta ilmoitettu. Valvontaviranomaisten tarkastuksissa tekemiin huomioihin on reagoitu (Niittykoti I ja II) tarvittavin toimenpitein. Henkilöstöasioissa on oikeuskäsittelyssä kaksi työsopimuksiin liittyvää riita-asiaa. Tietojärjestelmä- ja henkilörekisteriselosteet on pääosin tehty, ja ne ovat julkisesti luettavissa www.jikky.fi -sivustolla. Rekrytoitaessa uutta henkilöstöä on suoritettu lakisääteisten taustojen selvitykset (luvat, ammatinharjoittajan oikeudet ja tarvittaessa pyytää rikosrekisteriotteen) ja vaadittu salassapitositoumus. Vakituista henkilöstöä palkattaessa on huolehdittu, että virka- /työsuhteelle on olemassa asianmukainen vakanssi ja palkkamääräraha on varattu talousarvioon. Uuden henkilöstön tehtäväkohtaisen palkan määrittelyssä on hyödynnetty sähköistä raportointiohjelmaa, tehtävän vaativuuden arviointia sekä kunta-alan virka- ja työehtosopimuksia. Täydennyskoulutusvelvoitetta, työaikaa ja poissaoloja on seurattu sähköisiä ohjelmia hyödyntäen. Sähköinen matkahallintajärjestelmä on mahdollistanut matkakustannusten seurannan. Kehityskeskustelujen kattavuutta on seurattu esimiehille suunnatulla sähköpostitiedustelulla. Määräaikaisten työsopimusten yhdenjaksoisuutta on seurattu puolivuosittain. Palvelusuhteisiin liittyviä poikkeamia seurataan jatkuvasti, ja esimiehiä on tuettu virka- ja työehtosopimusten tulkinnoissa. Uusille esimiehille on järjestetty perehdytystä hallinnon ohjeistuksista ja menettelyistä. Potilastietojärjestelmän lokitietoja on tarkastettu sekä asiakkaiden pyynnöstä että sisäisenä valvontana. Käyttöoikeudet tietojärjestelmiin on annettu tietohallinnosta esimiesten pyynnöstä. HaiPro sovelluksen avulla on seurattu potilasturvallisuutta vaarantavia tapahtumia. Palo- ja pelastusturvallisuutta on parannettu laatimalla palo- ja pelastussuunnitelmia. Tiedonhallintasuunnitelmien noudattamista asiakirjojen käsittelyssä on tarkastettu ohjaavin arkistokäynnein muutamissa hoivapalvelujen yksiköissä. 1.5.2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Kuntayhtymän johdon tiedon mukaan tavoitteiden asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa ei ole tilikaudella tapahtunut olennaista virhettä. Työtehtävät on pyritty eriyttämään siten, ettei synny vaarallisia työyhdistelmiä. Kuntayhtymän menojen ja tulojen seurantaa toteutettiin osavuosikatsauksin kolmannes vuosittain johtokuntatasolla sekä kuukausittain johtajatasolla. Tilivelvolliset ovat seuranneet, että toiminta perustuu voimassa olevaan talousarvioon ja suunnitelmaan. Käteiskassojen vastuulliset hoitajat on nimetty. Johtokunnan nimeämä kassantarkastaja on tarkastanut kerran ennakolta ilmoittamatta yksiköille kuuluvat rahavarat ja raportoinut siitä. Toiminnan tavoitteiden ja kustannusten muutokset on käsitelty johtokunnassa talousarviomuutoksina. Talousjohtaja ja laskentapäällikkö ovat suorittaneet kirjanpidossa olevien pankki- ja rahatilien ja kassojen jatkuvaa tarkastusta. Kerran kuukaudessa on kirjanpidossa täsmäytetty tiliotteet taseen pankkitileihin. Käytössä on kuntayhtymässä kehitetty järjestelmä toiminnallisista mittareista, joiden avulla seurataan toteutuneita suoritteita. Kaikille projekteille on avattu kirjanpitoon oma kustannuspaikka. Laskujen hyväksyjistä on päivitetty luettelo. Menotositteiden asiatarkastus, hyväksyminen ja tulojen laskuttaminen on ohjeistettu johtokunnan hyväksymässä taloudenhoidon toimintaohjeessa. Tulojen kannon eri yksiköt hoitavat itsenäisesti pääsääntöisesti laskutusohjelmilla. Taloudellista riskiä on minimoitu sijoittamalla varoja turvallisiin korkoinstrumentteihin.

11 1.5.3. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintoja koskevat periaatteelliset ratkaisut tehdään strategisina linjauksina sekä osana toiminta- ja taloussuunnittelua, erityisesti investointien suunnittelua. Päälinjauksen mukaan liikelaitoskuntayhtymä omistaa itse toiminnoissa tarvittavat laitteet. Erikseen päätetyissä poikkeuksissa on käytetty vuokrausratkaisuja. Liikelaitoskuntayhtymässä ei ole tilikauden aikana todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olennaisia menetyksiä tai arvon alennuksia. Liikelaitoskuntayhtymä ei ole myöskään joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen omaisuusriskeihin liittyen. Hankintalakia on noudatettu kynnysarvojen ylittävissä ja johtokunnan hyväksymää hankintaohjetta kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Johtokunta on hyväksynyt päivitetyn hankintaohjeen 17.5.2013 ja se on tullut voimaan 1.6.2013. Hankintoihin valituilta toimittajilta tai palveluntuottajilta on saatu tarvittavat todistukset. Ostopalveluiden laatua on seurattu ja annettu palautetta tarvittaessa. Käyttöomaisuusohjelmassa on lueteltu investointihankinnat eli poistonalainen kalusto ja laitteet. Tietohallinto ylläpitää ajantasaista laiteluetteloa JIK ky:ssä käytössä olevista ja käytöstä poistetuista tietokoneista ja oheislaitteista. 1.5.4. Sopimustoiminta Sopimusten vanhentumisaikoja seurataan sähköisellä järjestelmällä. Liikelaitoskuntayhtymän johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita olennaisia negatiivisia seuraamuksia. Sopimusten nimenkirjoittajista on määrätty hallintosäännössä ja johtokunnan erillispäätöksissä. Sopimusten valmistelussa käytetään tarvittaessa lakiasiantuntijan palveluja. Sopimuksiin kirjataan vastuuhenkilöt. Sopimuksista tiedotetaan kaikille niille, joille se heidän tehtäviensä hoidon kannalta on tarpeen. 1.5.5. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Vastuu sisäisen tarkastuksen järjestämisestä on kuntayhtymän johdolla. Sisäistä tarkastusta toteutetaan sekä palvelualueiden sisäisenä että organisaation ulkopuolelta ostettavana palveluna. 1.6. Yleinen taloudellinen kehitys 1.6.1. Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2012 Suomen talous supistui -1,0 % (BKT). Suomen talous supistui myös vuonna 2013 ennakkotietojen mukaan -1,4 %. Vuoden 2014 kasvuksi ennustetaan 0,5 %. Talouden heikko kehitys on ollut laaja-alaista, sillä kysyntäeristä vain julkinen kulutus ja julkiset investoinnit vaikuttavat positiivisesti taloudelliseen aktiviteettiin. Yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit laskevat merkittävästi ja kasvua tukee hiukan se, että tuonti vähenee vientiä enemmän. Vuoden 2012 työttömyysaste oli 7,7 %. Vuonna 2013 työllisyys on heikentynyt ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 %:iin. Vuoden 2014 työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 %. Ansiotasoindeksi nousi vuonna 2013 noin 2,0 % ja vuoden 2014 nousuksi arvioidaan 1,3 %. Investoinnit supistuivat vuonna 2013 keskimäärin -4,6 %, kehityksen arvioidaan jatkuvan laskusuuntaisena -3,2 %:lla myös vuonna 2014. Yksityinen

12 kulutus vähentyi noin -0,8 % vuonna 2013. Vuonna 2014 yksityisen kulutuksen ennustetaan nousevan 0,2 %. Kuluttajahintaindeksin muutoksen vuonna 2013 arvioidaan olevan 1,5 %. Ennuste vuoden 2014 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on myös noin 1,5 %. 1.6.2. Kuntatalouden menokehitys Vuonna 2012 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli 5,0 %. Vuonna 2013 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli ennakkotietojen mukaan 2,6 %. Kuntaalan palkkamenoissa oli kasvua vuonna 2013 noin 2,2 % ja palvelujen ostoissa 3,4 %. Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti maksettiin 1.2.2013 lukien yleiskorotus 1,46 % ja paikallinen järjestelyerä 0,6 %. Palkantarkistusten kustannusvaikutus vuositasolla oli 1,9 %. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannustaso kohosi vuonna 2013 julkisten menojen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %. 1.6.3. Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys Vuonna 2012 kuntien verotulot kokonaisuudessaan kasvoivat 1,3 %. Verotulojen kokonaiskasvu vuoden 2013 ennakkotietojen mukaan oli 6,8 %. Vuonna 2014 verotulot kasvavat Kuntaliiton tämän hetkisen arvion mukaan noin 2,1 %. Vuonna 2012 kuntien valtionosuudet kasvoivat 5,4 % ja ennakkotietojen mukaan valtionosuuksien kasvu vuonna 2013 oli keskimäärin 2,9 %. Vuonna 2014 valtionosuudet laskevat Kuntaliiton arvion mukaan noin -1,3 %. 1.7. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminta ja talous 1.7.1. Toiminta JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä perustettiin Ilmajoen ja Jalasjärven kunnanvaltuustojen sekä Kurikan kaupunginvaltuuston päätöksillä 1.8.2008 ja kuntayhtymän varsinainen toiminta alkoi 1.1.2009. Vuoden 2013 alussa Kurikan sosiaalitoimen palveluiden tuottaminen siirtyi JIK ky:n tuottamaksi toiminnaksi. Kokonaisuutena ottaen vuoden 2013 talousarvioon sisältyvät toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin kuntayhtymän viidentenä toimintavuotena. Suoritetavoitteiden keskimääräinen toteumaprosentti oli kuntayhtymätasolla 102,0 %. Jäsenkunnittain suoritteet toteutuivat seuraavasti: Jalasjärvi 100,8 %, Ilmajoki 105,3 % ja Kurikka 99,8 %. Kurikan sosiaalitoimen osalta suoritetoteuma oli 105,5 %. Tarkemmat suoritetavoitteet ja -toteumat ovat tilasto-osassa.

13 1.7.2. Talous Käyttötalous: Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Toteuma-% Toimintatuotot 110.347.990 111.971.033 101,5 % Toimintakulut 109.835.790 110.928.747 101,0 % Toimintakate 512.200 1.042.286 203,4 % Käyttötalouden toteutuneet toimintatuotot olivat 1.623.043 euroa talousarviota suuremmat ja toimintakulut olivat 1.092.957 euroa talousarviota suuremmat. Toimintakate on 530.086 euroa talousarviota suurempi. Vertailut on tehty muutettuun talousarvioon 2013. Taulukoissa on näkyvissä myös alkuperäinen talousarvio 2013. Tuottojen osalta myyntituotot jäsenkunnilta ylittyivät 1.056.689 euroa. Tästä oman toiminnan osalta (tlk-tilaama) ylitys oli 1.155.694 euroa ja erikoissairaanhoidon osalta alitus oli 169.808 euroa sekä Kurikan sosiaalitoimen osalta ylitys oli 70.802 euroa. Terveyskeskusten asiakasmaksutulot alittuivat mm. terveyskeskusmaksuissa 9.654 euroa ja hammashuollon maksuissa 58.804 euroa. Tuloarvioiden ylityksiä myynti-/maksutuotoissa tuli mm. työterveyshuollossa 134.413 euroa, vakuutusyhtiöiden täyskustannuskorvauksissa 78.479 euroa sekä ikääntyneiden kotihoidossa ja asumispalveluissa 258.378 euroa. Kulujen osalta henkilöstömenot alittavat talousarviomäärärahan 246.737 euroa. Matkustusja kuljetuspalvelujen määräraha ylittyi 195.184 euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen (mm. laboratorio- ja röntgentutkimusostopalvelut) määräraha ylittyi 114.340 euroa. Suurin ylitys oli lääkäripalvelujen ostoissa määrältään 1.168.033 euroa, jota henkilöstömenojen määrärahaalitus ei riittänyt kattamaan. Asiakaspalvelujen ostojen menot alittivat talousarviomäärärahan 251.463 euroa, johtuen osaltaan asumisostopalveluiden siirtymisestä kokonaan palvelusetelien käyttöön, palvelusetelimenot kirjataan Avustukset kotitalouksillemenotiliryhmään. Avustuksissa omaishoidontuen määräraha ylittyi 264.977 euroa johtuen tukipäivien määrän 15,1 %:n ylittymisestä tavoitteeseen verrattuna. Pääomavuokrien menomääräraha alittui 133.964 euroa johtuen viitekoron arvioitua suuremmasta alentumisesta. Investoinnit: Investointien osalta talousarviomäärärahat olivat yhteensä 920.140 euroa ja määrärahan käyttö investointeihin oli yhteensä 482.037 euroa eli 52,4 % talousarviosta. Jalasjärven perhekeskuksen ja mielenterveysyksikön tilojen sekä Ilmajoen terveyskeskuksen laajennuksen valmistumisen siirtyessä vuoden 2014 puolelle, jäivät näihin varatut kalustomäärärahat käyttämättä vuodelta 2013. 1.7.3. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Toimintakate: Tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kulujen jälkeen jää rahoituskuluihin ja poistoihin. Toimintakate vuonna 2013 oli 1.042.286 euroa, mikä on 530.086 euroa talousarvion 512.200 euron määräistä toimintakatetta parempi. Vuosikate ja tilikauden tulos: Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, joka ilmoittaa, paljonko tuloja jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen, on kuntayhtymän tulorahoitus riittävä. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee kattaa sekä lainojen lyhennykset että investoinnit.

14 Lyhyellä aikavälillä investointeja ja lainojen lyhennyksiä voidaan kattaa uudella lainanotolla. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan vuosikate oli 1.169.097 euroa, mikä on 563.397 euroa talousarvion 605.700 euron määräistä vuosikatetta parempi. Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistot olivat 538.693 euroa. Näin ollen tilikauden tulos on 630.404 euroa ylijäämäinen. Rahoitus: Rahoituslaskelma on osa tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmassa esitetään rahaliikenteeseen vaikuttavat tekijät, joita ovat tulorahoitus, investoinnit, antolainojen muutokset ja lainojen lyhennykset. Näiden erien jälkeen on nähtävissä rahoitustarve. Tulorahoituksessa toiminnan rahavirta oli +1.169.097 euroa ja investointien rahavirta oli -482.037 euroa eli toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä +687.060 euroa. Rahoituksen (mm. saamisten ja korottomien velkojen muutos) rahavirta oli -65.851 euroa. Näiden erotuksena rahavarojen muutos vuonna 2013 oli +621.209 euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet: Jäsenkunnilta vuonna 2013 perityt myyntituotot jakaantuivat seuraavasti: Vertailut muutettuun talousarvioon 2013 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2013 muutettu TP 2013 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi 12 447 260 12 419 450-27 810 99,8 % Ilmajoki 14 018 520 14 727 562 709 042 105,1 % Kurikka 20 115 880 20 590 343 474 463 102,4 % Yhteensä 46 581 660 47 737 354 1 155 694 102,5 % Erikoissairaanhoito TA 2013 muutettu TP 2013 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi 10 101 650 10 144 481 42 831 100,4 % Ilmajoki 14 115 130 13 974 331-140 799 99,0 % Kurikka 17 832 660 17 760 820-71 840 99,6 % Yhteensä 42 049 440 41 879 632-169 808 99,6 % Kurikan sosiaalitoimi TA 2013 muutettu TP 2013 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Kurikka 10 282 040 10 352 842 70 802 100,7 % Yhteensä TA 2013 muutettu TP 2013 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi 22 548 910 22 563 931 15 021 100,1 % Ilmajoki 28 133 650 28 701 893 568 243 102,0 % Kurikka 48 230 580 48 704 005 473 425 101,0 % Yhteensä 98 913 140 99 969 829 1 056 689 101,1 %

15 Vertailut alkuperäiseen talousarvioon 2013 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2013 alkup. TP 2013 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi 12 434 630 12 419 450-15 180 99,9 % Ilmajoki 14 002 240 14 727 562 725 322 105,2 % Kurikka 20 102 520 20 590 343 487 823 102,4 % Yhteensä 46 539 390 47 737 354 1 197 964 102,6 % Erikoissairaanhoito TA 2013 alkup. TP 2013 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi 9 801 650 10 144 481 342 831 103,5 % Ilmajoki 12 795 130 13 974 331 1 179 201 109,2 % Kurikka 17 832 660 17 760 820-71 840 99,6 % Yhteensä 40 429 440 41 879 632 1 450 192 103,6 % Kurikan sosiaalitoimi TA 2013 alkup. TP 2013 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Kurikka 9 629 460 10 352 842 723 382 107,5 % Yhteensä TA 2013 alkup. TP 2013 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi 22 236 280 22 563 931 327 651 101,5 % Ilmajoki 26 797 370 28 701 893 1 904 523 107,1 % Kurikka 47 564 640 48 704 005 1 139 365 102,4 % Yhteensä 96 598 290 99 969 829 3 371 539 103,5 % Jäsenkunnilta perityt myyntituotot vuonna 2013 olivat yhteensä 99.969.829 euroa ja ylittivät vuoden 2013 muutetun talousarvion 1.056.689 eurolla (alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylitys oli 3.371.539 ). Toteumaprosentti oli 101,1 % (alkuperäiseen talousarvioon vrt. 103,5 %). Alkuperäiseen talousarvioon lisättiin jäsenkunnilta perittäviä myyntituottoja tehostettuun palveluasumiseen 42.270 euroa, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin 1.620.000 euroa ja Kurikan sosiaalitoimeen 652.580 euroa. Tarkemmat jäsenkuntien maksuosuuslaskelmat ovat tilasto-osassa.

16 1.8. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 110 461 754 93 261 837 Liiketoiminnan muut tuotot 1 064 839 700 418 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 462 049-3 360 189 Palvelujen ostot -58 829 550-62 291 599-51 129 637-54 489 826 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -31 962 160-29 845 196 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 455 886-4 963 747 Muut henkilösivukulut -1 809 477-39 227 523-1 780 241-36 589 184 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -538 693-538 693-426 521-426 521 Liiketoiminnan muut kulut -8 965 185-4 029 214 Liikeylijäämä(-alijäämä) 503 593-1 572 490 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 140 297 163 495 Muut rahoitustuotot 5 057 12 011 Korvaus peruspääomasta -15 030-17 220 Muut rahoituskulut -3 513 126 811-7 397 150 889 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 630 404-1 421 601 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 630 404-1 421 601 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 630 404-1 421 601 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 17,59-46,20 Voitto, % 0,57-1,52 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100*(Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä+kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut+muille maksetut korkokulut+korvaus peruspääomasta)/(oma pääoma+sijoitettu korollinen vieras pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto,% = 100*(Yli-/alijäämä ennen varauksia/liikevaihto)

17 1.9. Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA 2013 2012 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 503 593-1 572 489 Poistot ja arvonalentumiset 538 693 426 521 Rahoitustuotot ja -kulut 126 811 150 888 Tulorahoituksen korjauserät 539 1 169 097-994 541 Investointien rahavirta Investointimenot -482 037-801 430 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 449 Toiminnan ja investointien rahavirta 687 060-1 793 522 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 51 299-4 982 Vaihto-omaisuuden muutos -16 616 70 269 Saamisten muutos muilta -2 097 889-723 981 Korottomien velkojen muutos muilta 1 997 354 268 284 Rahoituksen rahavirta -65 852-390 410 Rahavarojen muutos 621 209-2 183 931 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 8 225 970 7 604 762 Rahavarat 1.1. 7 604 761 9 788 693 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -909 393 Investointien tulorahoitus, % 242,53-124,54 Kassan riittävyys, pv 27 29 Quick ratio 1,14 1,11 Current ratio 1,15 1,12 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset- Tuloverot) / Investointien omahankintameno Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)

18 1.10. Rahoitusasema ja sen muutokset TASE 2013 2012 2013 2012 VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT 1 579 616 1 636 271 A OMA PÄÄOMA 3 670 016 3 039 612 I Aineettomat hyödykkeet 451 414 465 491 I Peruspääoma 3 000 000 3 000 000 2. Muut pitkävaikutteiset menot 451 414 465 491 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 39 612 1 461 213 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 630 404-1 421 601 II Aineelliset hyödykkeet 1 128 196 1 170 774 4. Koneet ja kalusto 1 128 196 1 170 774 III Sijoitukset 6 6 1. Osakkeet ja osuudet 6 6 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 81 408 30 109 1. Valtion toimeksiannot 29 936 30 109 3. Muiden toimeksiantojen pääomat 51 472 E VIERAS PÄÄOMA 14 292 695 12 295 340 B VAIHTUVAT VASTAAVAT 16 464 503 13 728 790 II Lyhytaikainen 14 292 695 12 295 340 I Vaihto-omaisuus 156 695 140 079 7. Ostovelat 6 182 755 4 838 744 1. Aineet ja tarvikkeet 156 695 140 079 9. Muut velat 696 749 672 228 10.Siirtovelat 7 413 191 6 784 368 II Saamiset 8 081 838 5 983 950 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 18 044 119 15 365 061 Lyhytaikaiset saamiset 8 081 838 5 983 950 1. Myyntisaamiset 7 068 298 5 053 334 4. Muut saamiset 681 089 535 347 5. Siirtosaamiset 332 451 395 269 IV Rahat ja pankkisaamiset 8 225 970 7 604 761 VASTAAVAA YHTEENSÄ 18 044 119 15 365 061 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 20,34 19,78 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 12,82 13,09 Kertynyt ylijäämä, 1000 670 40 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma-saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

19 1.11. Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 111 526 592,74 Toimintakulut 110 484 306,92 Korkotuotot 140 296,93 Korvaus peruspääomasta 15 030,00 Muut rahoitustuotot 5 057,03 Muut rahoituskulut 3 513,21 Investoinnit Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointimenot 482 036,94 Kokonaistulot yhteensä 111 671 946,70 Kokonaismenot yhteensä 110 984 887,07 Kokonaistulot Kokonaismenot =111.671.946,70-110.984.887,07=687.059,63 Muut maksuvalmiuden muutokset + Rahavarojen muutos = [65.850,99]+[621.208,64]=[687.059,63] 1.12. Johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 87 k :n mukaan johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Johtokunta esittää yhtymäkokoukselle, että tilikauden ylijäämä 630.403,76 euroa liitetään taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille kuluvan vuoden kirjanpidossa.

20 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokouksessa 8.10.2008 päätettiin, että JIK ky:n toiminnan ja talouden tavoitteet käsitellään tasapainotetun tulosmittariston (BSC) muodossa. Vuoden 2013 toimintaa ja taloutta ohjaavat keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksyttiin yhtymäkokouksessa 4.12.2012. Tilivelvollinen vastuuhenkilö: kuntayhtymän johtaja KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Käyttötalous JIK ky yht. Toimintatulot 107 968 670 2 379 320 110 347 990 111 971 032,91 1 623 042,91 Toimintamenot 107 456 470 2 379 320 109 835 790 110 928 747,09 1 092 957,09 Toimintakate 512 200 0 512 200 1 042 285,82 530 085,82 Poistot ja arvonalentumiset 605 700 0 605 700 538 692,81-67 007,19 2.1.1. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen 2.1.1.1 Asiakas TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2013 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN JIK ky:n väestö saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti hoitotakuun ja/tai todetun hoidontarpeen määräämissä rajoissa. Palvelujen saatavuus on kansallisen terveysohjelman eli hoitotakuun mukainen. Välitön yhteydensaanti virka-aikana terveyskeskukseen. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat pääsevät lääkärin tai terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle saman päivän aikana. Välitön yhteydensaanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti lukuun ottamatta ajoittaisia ruuhkahuippuja (esim. maanantai-aamuisin). Kiireellisen hoidon saanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti.

21 Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon pääsee terveydenhuollon ammattihenkilölle kolmen arkipäivän kuluessa. Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon pääsy on toteutunut tavoitteen mukaisesti. Palvelut ovat laadukkaita ja laadunvarmistamista ja -mittaamista kehitetään mm. asiakas- ja potilastyytyväisyystutkimuksilla sekä takaamalla joustava potilasasiamiestoiminta potilasvahinkolain mukaisesti. Hoivapalveluiden saatavuus pohjautuu valtakunnallisiin laatusuosituksiin ja lainsäädäntöön. Asiakkaan tarpeiden ja elämän tilanteen kokonaisuuden huomioiva ammattitaitoinen palvelu sekä moniammatillinen työskentely. Joustavat hoitopolut (nopea tarpeen mukainen hoitoon pääsy, järkevä tutkimusstrategia, hoito ja kuntoutus). Lakisääteinen sosiaalipalveluiden arviointi toteutuu. Valtakunnalliset käypähoitosuositukset ja laatusuositukset käytössä. Aktiivinen yhteistyö erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön kanssa. Hoivapalveluiden vastuuyksikössä palveluiden saatavuus toteutuu valtakunnallisten laatusuositusten ja lainsäädännön mukaisesti. Jatkuvasti käytössä potilastietojärjestelmän yhteydessä. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman vuosille 2013-2016 hyväksytty koko Etelä-Pohjanmaalle. Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön Aksilan kanssa tehtävä yhteistyö, esim. OIOS-hanke. Tiivis yhteistyö Epshp:n tietohallinnon ja röntgenin kanssa. Ostopalveluiden Toteutuu tasapuolisesti joustava käyttö osana JIK-kunnissa. palveluprosesseja hoidon ja hoivan kokonaisuus huomioiden. Parannettavissa Palveluprosessien laadun sairauksissa toimii mittaaminen ja tehokas hoitoprosessi, arviointijärjestelmät. tavoitteena työ/toimintakyvyn palautuminen. Pitkäaikaissairauksissa taataan hoidon jatkuvuus sekä omatoimisuutta tukevat hoito-/palveluratkaisut. Pohjanmaan (Lakeuden) Potku-hankkeen myötä tulevat kehittämistoimenpiteet. Puitesopimukset voimassa usean palveluntuottajan kanssa. Hoidon saatavuuden seuranta. Hoitoaikojen seuranta. Potku I -projekti jatkunut Potku II projektilla.

22 Palvelutyytyväisyyskyselyt. Asiakkaat ovat tyytyväisiä. Asiakastyytyväisyyskysely tehty 2013 lääkärinvastaanotoissa ja vuodeosastoilla sekä vuodenvaihteessa 2013-2014 kotihoitoyksiköissä. Asumispalveluyksiköissä kysely on tehty 2012. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Terveyden edistämiseen liittyvät toimenpiteet - perheliikuntatapahtumat - ennaltaehkäisevät kotikäynnit - innovatiiviset palvelukokeilut Kuntien kanssa yhteistyössä tehtävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma. Perheliikuntatapahtumat 27.4.2013 yhdessä Jalasjärven kunnan kanssa, 24.8.2013 yhdessä Ilmajoen kunnan kanssa sekä 28.9. 2013 Jurvassa yhdessä Kurikan kaupungin kanssa. Tapahtumissa on tiedotettu perheiden liikunta- ja harrastusmahdollisuuksista. Ikääntyneiden palveluiden osalta aktiivinen yhteistyö kuntien kanssa on toteutunut ja mm. yhteiset terveyden edistämisen työryhmät toimivat Jalasjärvellä ja Kurikassa. Väestön osallistaminen palveluiden kehittämiseen ja omaehtoisen hyvinvointia tukevan toiminnan tukeminen. Aktiivinen väestölle tiedottaminen sekä neuvontapalvelut. Palvelujärjestelmästä tiedottaminen sekä viestinnän kehittäminen. Järjestettiin tilaisuuksia väestölle ja yhteisiä seminaareja peruskuntien kanssa ajankohtaisista teemoista. Kehitettiin palvelujärjestelmästä tiedottamista sekä viestintää mm. verkkosivuilla. Etelä-Pohjanmaan opistolla järjestettiin 10.4. ja 7.5.2013 infotilaisuudet JIK-alueen kauden 2013-17 valtuutetuille.

23 Etelä-Pohjanmaan opistolla järjestettiin Ikääntyvän JIK-alueen tarvitsema palvelurakenne -seminaari 6.11.2013 JIK ky:n johtokunnalle ja tarkastuslautakunnalle, JIK-tilaajalautakunnalle, JIK ky:n jäsenkuntien johtajajille ja luottamushenkilöille, JIK ky:n johtoryhmälle ja esimiehille. Luennoitsijana mm. professori, tutkija Erkki Vauramo. Potilas- ja asiakasturvallisuutta kehitetään STM:n linjausten mukaisesti. Systemaattinen tiedonkeruu asiakas- ja potilasturvallisuudesta Potilas- ja asiakasturvallisuuden jatkuva arviointi. JIK ky:ssä on vakituinen kokoaikainen laatusuunnittelija, jonka tehtäväalueena on mm. potilas/- asiakasturvallisuusasiat. Potilasvahinkoja vähän. HaiPro. HaiPro ohjelmisto on otettu käyttöön. Asiakkaan valinnanvapaus. Osa-aikainen potilasturvallisuuskoordinaattori. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto. Hoivan ostopalveluissa palveluseteliin siirtyminen. Ikääntyneiden asumispalveluiden ostotoiminta toteutuu palveluseteliä käyttämällä ja myös kotihoidossa on mahdollisuus saada palveluita palvelusetelillä. Potilas- ja asiakasturvallisuusindikaattorit Potilasturvallisuuden kehittäminen perustuu jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Kehittämisen avuksi on kerätty tietoja indikaattoreiden avulla. Kuviossa on määritelty erilaisia indikaattoreita, joista osa on käytössä ja osa tulossa. Potilaiden yhteydenottoja potilasasiamieheen on ollut alle 30 vuoden aikana. JIK ky:ssä on otettu käyttöön HaiPro- järjestelmä jonka avulla työntekijät anonyymisti raportoivat sähköisesti potilaille tapahtuneita vaaratapahtumia. Raportoidut vaaratapahtumat käsitellään yksiköissä syyllistämättömyysperiaatetta noudattaen. Vuoden aikana on tehty periaatepäätös että JIK ky:n alueelle hankitaan myös Potilaan HaiPro, jolloin potilaat voivat itse täyttää mahdollisen vaaratapahtumailmoituksen verkossa.

24 JIK ky:n alueella on tiivistetty hygienian parantamiseen tähtäävää yhteistyötä. JIK ky:n yksiköissä toimii 32 hygieniayhdyshenkilöä. He ovat tehneet käsihygieniaan liittyvää strukturoitua omavalvontaa JIK ky:n yksiköissä, osallistuneet JIK ky:n alueella järjestettäviin tapaamisiin, jossa kouluttaja on ollut sairaanhoitopiirin Sairaalahygieniayksiköstä. Lisäksi hygieniayhdyshenkilöt ovat käyttäneet yksiköissä kiertäneen DermCheck laitetta henkilökunnan käsien desinfioinnin varmentamisessa. Lääketurvallisuuden kehittämiseksi JIk ky:ssä on otettu käyttöön LOVe-koulutus. LOVe koulutus on verkossa tapahtuvaa lääkehoidon osaamisen varmistamiseen tähtäävää koulutusta. Jokainen JIK ky:n lääkehoitoa toteuttava työntekijä suorittaa tehtävänkuvansa mukaisen koulutuksen ja tentin, sekä antaa siihen kuuluvat näytöt (lääkkeenjako, injektion pistäminen, suonensisäinen lääkehoito). Tämän jälkeen hän saa lääkehoidon toteuttamiseen luvan joka on määräajan voimassa (5 vuotta). Vuoden aikana LOVe tenttejä (maaliskuujoulukuu) on suorittanut 277 tenttijää 35 eri tenttitilaisuudessa. Lisäksi JIK ky:n alueella henkilökunta on aloittanut opiskelun Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuksessa, joka on valtakunnallinen potilasturvallisuuden parantamiseen tähtäävä koulutus. JIK tekee yhteistyötä myös EPSHP:n alueellisessa potilasturvallisuusryhmässä, sekä JIK ky:n laaturyhmässä on EPSHP:n edustus. Kuvio:

25 2.1.1.2. Prosessit/palvelutuotanto TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2013 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Asiakkaan ja potilaan kokonaishoito toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Väestön sairastavuus huomioidaan palvelutuotannon suuntaamisessa. Oikea hoidon porrastus: Potilas oikealla hoidon tasolla kotihoidon, asumispalveluiden (hoivan), perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa. Palvelurakenteen kehittäminen huomioiden koko JIK:n väestöpohja. Suoritetiedot 3 kk:n (hallintosäännön muutosesitys 4 kk:n) välein Erikoissairaanhoidon erikoisalojen kuukausitilastot. Pääsääntöisesti ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja (6 pv v. 2013, 4 pv v. 2012). Palvelurakennetta kehitetty avohoitopainotteiseksi (vuodeosastopaikkojen vähentäminen). Lähipalveluiden kehittäminen väestön tarpeiden mukaisesti. Kuntalaiskyselyiden pilotointi. Kiinteistörakentamisen ohjausryhmä ja sektorikohtaiset työryhmät. Palveluverkkoselvitykset jäsenkunnittain. Terveyskeskuspalveluiden sisällöllinen kehittäminen, perustehtävän selkiyttäminen. Kuntouttava hoiva- ja hoitotyö on kaiken käytännön työn lähtökohtana. Palvelurakenteen avohoitopainotteisuutta lisätään ja laitoshoitoa vähennetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Kehitetään terveyskeskusten vuodeosastojen hoitoympäristöä ja henkilöstömitoitusta siten, että aktiivinen kuntoutus ja akuuttihoito on mahdollisimman optimaalista. JIK ky:ssä ei ole enää vuoden 2012 alusta alkaen ollut terveyskeskusten pitkäaikaisosastoja, vaan ne on siirretty toiminnallisesti hoivakotiyksiköiksi eli ikäihmisten asumispalveluiden kokonaisuuteen. Terveyskeskusten vuodeosastohoitoa kehitetään terveyskeskussairaalatoimintana. Uudisrakentamisen sen mahdollistaessa, hoivakotiyksiköt siirretään pois terveyskeskuskiinteistöistä. Hoitopäivien ja hoitojaksojen seuranta. Potilaiden hoitoaika vuodeosaston akuuttiosastolla on alle 10 vuorokautta. Toteuma keskimäärin JIK ky:n akuuttiyksiköissä oli 9,6 hoitopäivää (v. 2012 8,1 hp).