NEPENMÄEN KOULUN KAAVAMUUTOS

KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ Kaavoitus 9.7.2014 NEPENMÄEN KOULUN KAAVAMUUTOS PUISTOALUEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYS REHEVÄÄ METSÄNREUNAA PYSÄKÖINTIALUEEN VIERESSÄ Vihersuunnittelu Heljä Tolvanen Joensuun kaupunki / kaavoitus

SISÄLLYSLUETTELO 1 1 YLEISTÄ 2 1.1 YLEISTÄ ALUEESTA JA RAJAUTUMINEN 2 1.2 TAUSTAA 3 1.3 PINNANMUODOT JA MAAPERÄ 3 1.4 KASVILLISUUSTYYPIT 4 1.5 SELVITYSALUEJAKO 4 2 YMPÄRISTÖSELVITYKSEN HAVAINNOT 4 2.1 1. ALUE 4 2.2 2. ALUE 5 3 MAISEMA- JA YMPÄRISTÖARVOT 7 4 YHTEENVETO 8

YMPÄRISTÖSELVITYS 2 1 YLEISTÄ 1.1 YLEISTÄ ALUEESTA JA RAJAUTUMINEN Kaavamuutosalue koskee Hukanhaudan kaupunginosassa Nepenmäen koulua (kortteli 1502) ja siihen rajautuvia lähivirkistysalueita (VL ja VU). Ympäristöselvitys keskittyy näihin lähivirkistysalueisiin. Selvitysalue muodostuu asutuksen ja koulun välisestä suojaviheralueesta ja sen yläpuolella olevasta rakentamattomasta urheilu- ja virkistyspalveluiden (VU) alueesta. Alueet ovat kokonaispinta-alaltaan yhteensä n. 1,5 hehtaaria. Puistoalue on ulkoilu- ja virkistysmetsää. Alueen eteläpää rajautuu Kärpänkatuun, länsipuolella Tapionkatuun ja sen varrella olevaan pientaloasutukseen. Itäpuolella on Nepenmäen koulu ulkoilualueineen ja pohjoisosassa on Nepenmäenpuiston lähiliikunta-alue. Pohjoispuolella on myös urheilukenttä. Selvitysalueen pohjoisosassa VU-alueella on pieni pysäköintialue. Niinivaaralta Penttilään vievä kevyen liikenteen väylä kulkee alueen läpi itä-länsisuunnassa. Asemakaavaotteessa kortteli 1502 ja puistoalueet rajattu sinisellä katkoviivalla

3 Ilmakuvassa selvitysalueen rajaus ja aluejako 1.2 TAUSTAA Nepenmäen puistoalueen ympäristöselvitys liittyy koulun kaavamuutokseen. Uusi, rakennettava saattoliikennereitti linjataan Kärpänkadulta Tapiontielle osittain puiston kautta. Viime talvena rakennetun viemärilinjan vuoksi osa puistokasvillisuudesta on jo poistettu. Niinivaaralta puiston poikki johtava kevyenliikenteen väylä on samassa yhteydessä kunnostettu. Muilta osin selvitysalueelle ei tule rakentamista. 1.3 PINNANMUODOT JA MAAPERÄ Nepenmäen viheralue on loivasti länteen viettävää moreenirinnettä. Selvitysalueella maanpinnan korkeus vaihtelee +83.00- +86.00. välillä. Viemärikaivannon perusteella maalaji on alueen eteläosassa savipitoista ja lähes kivetöntä hiesumoreenia. Pohjoista kohti mentäessä maalaji muuttuu enemmän hieta-hiekkamaaksi.

1.4 KASVILLISUUSTYYPIT 4 Kasvillisuustyypiltään alue on enimmäkseen tuoretta -lehtomaista kangasta. Tapiontien puoleisella sivulla kasvillisuus muistuttaa enemmän tuoretta lehtoa. Aluskasvillisuus on laajoilla alueilla rehevää. Luonnonvarainen pensas- ja alus-kasvillisuus on kuitenkin selvästi muuntunutta. 1.5 SELVITYSALUEJAKO Tarkasteltava alue jaettiin muotonsa perusteella kahteen osaan. Alue 1. on asutuksen ja koulun välinen kapea suojametsäkaistale. Alue 2. on viisikulmion muotoinen lähivirkistysalue edellisen pohjoispuolella. 2 YMPÄRISTÖSELVITYKSEN HAVAINNOT Aluetta ja kasvillisuutta havainnoitiin maastossa 18.6.2014 ja 28.6.2014. Selvityksessä käydään alue läpi Kärpäntieltä eli alueen eteläpäästä alkaen. 2.1 1. ALUE Korttelin 15153 AR ja AO-alueiden ja Tapionkadun sekä Nepenmäen koulun välinen kapea suojametsäkaistale, tyypiltään lehtomaista kangasmetsää - tuoretta lehtoa Puistokaistaleen keskiosan kasvillisuus on poistettu talvena 2013-2014 rakennetun viemärilinjan vuoksi. Reunoilla on säilynyt kasvillisuutta. Selvitystä tehtäessä on peitetyn viemärikaivannon siistimistyöt ollut meneillään eikä uutta kasvillisuutta ei vielä ollut kasvanut. Puistokaistaleen itäreunaa koulun kohdalla ja pohjoisempaa kuvattuna Kärpänkatua kohti Puistokaistaleen itäreunalla kasvaa harvakseltaan ylispuuna kuusta (Picea abies), mäntyä (Pinus sylvestris) ja rauduskoivua (Betula pendula). Alueelle on muodostunut oikopolkuja ja maapohja on toisin paikoin kulunut voimakkaasti. Koulun tontin kohdalla alikasvos on harvaa tai puuttuu. Vain joitakin pihlajan (Sorbus aucuparia) ja raidan (Salix caprea) vesoja on säilynyt. Koulun urheilukentän (Fresbee-rata) kohdalla on ylispuuna lisäksi joitakin nuoria

5 haapoja (Populus tremula) ja kuusia. Koulun rajalla välituntiladun mutkassa kasvaa korkea haapa. Alikasvoksessa kasvaa mm. koivua, vaahteraa (Acer platanoides), tuomea (Prunus padus) ja harmaaleppää (Alnus incana). Pensaskerroksessa on esimerkiksi metsävadelmaa (Rubus idaeus) ja pajuangervokasvustoja (Spiraea sp). Pohjakasvillisuus on ruohomaista ja rehevää. Kangasmetsän kenttäkerros on lähes hävinnyt. Heinäkasveista on valtalajeina koiranheinä (Dactylis glomerata) ja nurmilauha (Deschampsia cespitosa). Ruohokasveissa on runsaasti koiranputkea (Anthriscus sylvestris), vuohenputkea (Aegopodium podagraria), kortetta (Equisetum sp.), leinikkiä (Ranunculus sp.) ja lillukkaa (Rubus saxatilis). Pajuangervon lisäksi metsään on levinnyt ainakin herukkaa (Ribes sp.) ja karviaista (Ribes uva-crispa), jaloakileijaa (Aquilegia sp.) ja hopeatäpläpeippiä (Lamium maculatum). Avoimissa kohdissa kasvaa mm. maitohorsmaa (Epilobium agnustifolium), voikukkaa (Taraxacum sp.) ja koiranputkea. Puistokaistaleen länsireuna rajautuu omakoti- ja rivitalotontteihin. Pihoilta on ollut polkuja metsään. Säilynyt luonnonkasvillisuus on yleisesti lehtipuuvaltaisempaa ja pohjamaa lehtomaista. Kasvillisuus muistuttaa yleisesti rehevää lehtomaista kangasta. Ylispuuna on päälajeina koivua ja mäntyä. Alikasvoksessa on runsaasti kuusta ja pihlajaa, lisäksi koivua, harmaaleppää, tuomea ja raitaa. Näiden joukossa kasvaa nuorta vaahteraa ja tammea (Quercus robur). Pensaskerroksessa on pihlajan ja raidan joukossa useita vaahteran ja tammen siementaimia. Vadelmaa kasvaa yleisesti. Pihojen lähistöllä kasvaa puutarhakasveja esim. siperianhernepensasta (Caragana arborescens) ja herukkapensaita. Länsireunan sananjalkakasvustoa Rehevää kasvillisuutta, keskellä vaahteraa Aluskasvillisuus on ruohomaista. Heinäkasveista on valtalajeina koiranheinä ja nurmikat (Poa sp.). Ruohokasveissa on esimerkiksi käenkaalia (Oxalis acetosella), kangasmaitikkaa (Melampyrum pratense) ja metsämaitikkaa (Melambyrum sylvaticum), mansikka (Fragaria vesca) ja nurmitädykettä (Veronica chamaedrys). Aukkopaikoissa on esimerkiksi sananjalkakasvustoja (Pteridium aquilinum), koiranputkea, vuohenputkea (Aegopodium podagraria) ja piharatamoa (Plantago major). 2.2 2. ALUE Viisikulmion muotoinen alue rajautuu länsipuolelta Tapiontiehen. Alueen pohjoispuolella on urheilukenttä ja itäpuolella Nepenmäen lähiliikuntapuisto. Kaakkoissivultaan alue rajautuu koulun tontin rakentamattomaan ulkoilualueeseen (Fresbeerata). Koulun rajalle on muodostunut polku. Puistoalueen läpi kulkee vasta kunnostettu kevyen liikenteen väylä Ne-

6 penmäenkadulta Tapionkadulle. Puiston pohjoisosassa on pieni pysäköintialue. Viemärilinja kääntyy tällä alueella kohti Tapiontietä. Väliin jäävät kasvillisuusalueet ovat pieniä. Pyörätien eteläpuolelle jää hieman isompi metsäalue. Metsätyyppi on lähinnä harvennettua lehtomaista kangasta. Valtapuuna kasvaa vanhempia mäntyjä, paikoin kookkaita kuusia ja muutama koivu. Joukossa on useita komeita maisemapuita sekä mm. koivupökkelö. Aluskasvillisuudessa on kuusta, koivua ja leppää. Reuna-alueilla kasvaa lisäksi haapaa, tuomea, raitaa ja pihlajaa. Aukkopaikoissa on tiheitä pihlajavesakoita. Yleisesti kasvaa vadelmaa sekä tuomen, raidan ja pihlajan taimia. Metsästä löytyy lisäksi mm. ruusua (Rosa sp.), herukkaa ja koiranheittä (Viburnum opulus), kiiltotuhkapensasta (Cotonaester lucidus), kanukkaa (Cornus sp.) ja isotuomipihlajaa (Amelanchier spicata). Metsänpohjan kasvillisuutta: käenkaalia, alvejuurta, pihlajaa Varjoisan kuusikon keskiosassa kasvaa pääosin ruohokasvillisuutta. Kenttäkerroksessa on runsaasti mm. käenkaalia (Oxalis acetosella), metsätähteä (Trientalis europaea) ja oravanmarjaa (Maianthemum bifolium). Keskiosasta löytyy muutaman neliön alueella sudenmarjaa (Paris quadrifolia) ja suo-orvokkia (Viola palustris), metsäalvejuurta (Dryopteris carthusiana) ja metsäimarretta (Gymnocarpium dryopteris). Näiden joukossa sinnittelee harvassa puolukan (Vaccinium vitis-idaea) varpuja. Heinäkasveista täällä tavallisin on koiranheinä ja nurmilauha, lisäksi on paikoin lampaannataa (Festuca ovina). Alueen pohjoispäässä olevan pyöräilyreitin ja pysäköintialueen väliin jää kapea, enimmäkseen mäntyä kasvava kangasmetsälaikku. Pensaina on muutamia raidanvesoja. Reunoilla kasvaa metsämaitikkakasvustoja, kultapiiskua, lillukkaa, ahomansikkaa ja ojakellukkaa. Saniaisista kasvaa metsäimarretta ja hiirenporrasta. Reitin reunoilla on nurmilauhaa ja korpikastikkaa (Calamgrostis phragmitoides). Niittykasvillisuutta kuten suolaheinää (Rumex sp.), huopaohdaketta Cirsium helenoides), mataraa (Galium sp.) ja ahomansikkaa löytyy muualtakin reittien valoisammilta pientareilta. Länsiosassa Tapionkadun ja viemärilinjan välissä puusto on lehtipuuvaltaisempaa. Alue on tyypiltään lähempänä tuoretta lehtoa. Ylispuina on nuoria koivuja ja muutamia tukevia mäntyjä. Alikasvoksessa on tammea ja vaahteraa. Tiheässä pensaskerroksessa on

7 näiden siementaimia. Ruohoista kasvaa yleisesti koiranputkea, metsäkurjenpolvea (Geranium sylvaticum), huopaohdaketta, leinikkiä (Ranunculus sp.) ja poimulehteä (Alchemilla sp.). Tältä alueella kasvaa myös mm. puna-ailakkia (Silene dioica) ja tummasyyläjuurta (Scrophularia nodosa). Mäntyjä ja pihlajavesakkoa Rehevää aluskasvillisuutta Tapionkadun puolella Pysäköintialueen lähistöllä on metsäaukkoihin juurtunut pujokasvustoja (Artemisia vulgaris), nokkosta (Urtica dioica) ja pelto-ohdaketta (Cirsium arvense). Alueen pohjoispäässä urheilukentän ja pysäköintialueen välissä kasvillisuus on puistomaisesti hoidettua ja puiden väleissä on ajonurmikkoa. Pysäköintialueen tulotien molemmin puolin on istutettu kaksi serbiankuusta (Picea omorika). Urheilukentältän ja pysäköintialueen välissä nurmikolle muodostunut polku Istutetut serbiankuuset, etualalla viemärilinjaa 3 MAISEMA- JA YMPÄRISTÖARVOT Nepenmäen alue on Niinivaaran läntistä rinnettä. Puistoalue on määräajoin harvennettua ja hoidettua taajamametsää, jossa liikkuu päivittäin ulkoilijoita. Eri-ikäiset puut ja erilaiset kasvillisuusalueet luovat vaihtelua kaupunkiluontoon. Alueella on virkistysarvoa. Komeat männyt ja kuuset lisäävät alueen maisema-arvoa. Yhdyspolkuja on muodostunut lähistön kuntoradoille ja hiihtoladuille. Selvitysalue sijoittuu rinteen alaosaan, jossa kasvillisuus on rehevin-

8 tä. Alueelle vasta tehty viemärilinja on vähentänyt puuston suojavaikutusta, mutta toisaalta lisännyt näkymiä ja reittimahdollisuuksia. Muutamia alueen komeita puita ympyröitynä ja nimettynä 4 YHTEENVETO Selvitysalueen puusto on monipuolista ja kerrostunutta. Pohjamaa on viljavaa. Tuore ja lehtomainen kangasmaa kestää kulutusta, mutta luontainen pohjakasvillisuus on jo muuntunutta. Asutuksen myötä metsään on levinnyt kulttuurikasveja ja joutomaiden lajeja. Vieraslajeja ja rehevöitymistä on selvimmin nähtävissä metsälaikkujen ja polkujen reunoilla. Laajat pajuangervokasvustot voivat vähentää metsän arvoa. Ilman sopivia hoitotoimia on vaarana luontaisen aluskasvillisuuden häviäminen. Toisaalta yksittäiset kulttuurikasvit kuten selja, tammi tai vaahtera rikastuttavat lajistoa.

9 Alueelta ei maastokäynneillä löytynyt erityisen suojeltavia tai uhanalaisia kasvilajeja. Alue on säästynyt myös melko hyvin roskaajilta. Rakentamistoimien jälkeen alueen pohjoisosassa säilyy yhtenäisempiä kasvillisuusalueita. Siellä säilyy myös kookasta metsäpuustoa. Vanhoja haapoja löytyi koulun rajalta yksi. Kärpänkatuun rajautuva kapea puistokaistale sen sijaan on menettänyt suojaavan vaikutuksensa siihen saakka kunnes reunakasvillisuus on jälleen kasvanut. Rehevä kasvillisuus luo elinpaikkoja linnuille ja eläimille. Maastokäyntien aikana lauloi alueella ainakin laulurastas, mustarastas, peipponen, pajulintu ja talitiainen. Lisäksi alueella näkyi käpytikka ja liikkui orava ja jäniksiä. Selvitysalue kuuluu Nepenmäen laajempaan puistoalueeseen. Elinpaikkoja säilynee toisaalla rakentamisesta huolimatta. Joensuussa 9.7.2014 Heljä Tolvanen Vihersuunnittelu Heljä Tolvanen P. 040 7528475