Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma
|
|
- Miina Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma Taajama ja Lähiympäristön luonnonhoito Lepaa Kari Yli-Muilu
2 Sisällys 1 JOHDANTO 2 ALUEEN KUVA JA HOITOTOIMENPITEET 2.1 Maastotyöt ja metsäkartoitukset 2.2 Alueen ominaispiirteet Puusto Pensasto 2.3 Pähkinäpensas 2.4 Hoitosuunnitelma 2.5 Luonnonsuojelu 3 KUVIOKOHTAISET HOITO-OHJEET 3.1 Kuvio 1 Pähkinäpensaskuja 3.2 Kuvio 2 Pähkinäpensaskuja 3.3 Kuvio 3: Metsälehmusmetsikkö 3.4 Kuvio 4: Rantavyöhyke 3.5 Kuvio 5: Vaaraniemenpuisto 3.6 Kuvio 6: Koivu- ja kuusikujanne 3.7 Kuvio 7: Annilan puisto 3.8 Kuvio 8: Kuusimetsä 3.9 Kuvio 9: Haavikko 3.10 kuvio 10: Reitin varsi 3.11 Kuvio 9: Heikinpuisto 4 LÄHTEET
3 1 JOHDANTO Hasselbackan alue sijaitsee Etelä-Nokialla Turuntien ja Pyhäjärven välissä. Alue on lähes kokonaisuudessaan omakotitalovaltaista asuinaluetta, muutamaa pienteollisuusaluetta lukuun ottamatta. Alueen asukkaat ovat pääosin lapsiperheitä. Metsäalue ei ole yhtenäinen, vaan koostuu useista muutaman hehtaarin kokoisista ja sitä pienemmistä paloista jotka sijoittuvat tonttien ja teiden välille. Alueelle ei ole tehty hoitosuunnitelmaa, vaan koko Nokian kaupungin taajamametsäalueet kattava suunnitelma on vasta tulossa. Hoidetun ulkoilureitistön pituus on noin kolme kilometriä, lisäksi alueella on useita kilometrejä hoitamatonta metsäpolkua. Ulkoilureittiä käyttää keskimäärin kymmenkunta ihmisiä päivässä, vuodenajasta riippuen. Talvella käyttäjiä on reilusti vähemmän kuin kesällä. Ulkoilureitistö on valaistu vain osittain ja sillä ei ole talvikunnossapitoa. Tämä vaikuttaa varmasti talvikäytön vähäisyyteen. Osissa aluetta on tehty harvennushakkuita muutamia vuosia sitten, mutta muuten hoito on ollut erittäin vähäistä. Ulkoilureittien varsia on raivattu viimeksi vuosia sitten. Asemakaavassa alueet on merkitty luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (=PL) ja lähivirkistysalueeksi (=VL). 2 ALUEEN KUVA JA HOITOTOIMENPITEET 2.1 Maastotyöt ja metsäkartoitukset Maastotyöt tehtiin keväällä ja syksyllä Syksyn maastokäynneillä käytiin koko alue lävitse ja kartoitettiin puu- ja pensaslajisto sekä eri metsätyypit. Kuviointi perustuu pääsääntöisesti puuston lajivaihteluihin ja metsätyyppien sekä metsäalueiden rajoihin. Lisäksi keväällä raivattiin alustavasti lähes kaikkien ulkoilureittien reunat vapaiksi kasvillisuudesta. 2.2 Alueen ominaispiirteet Puusto Alue on pinnanmuodoiltaan erittäin vaihteleva. Yleisin metsätyyppi on lehtomaisen kankaan muodostama sekametsä. Alueella on myös jonkin verran tuoreen kankaan sekametsiä sekä lehtoa. Pääpuulajeina esiintyy kuusta (Picea abies), mäntyä (Pinus (sylvestris) ja koivua (Betula sp.). Lisäksi lähes kaikilla kuvioilla esiintyy paljon metsälehmuksia (Tilia cordata) ja jonkin verran vaahteraa (Acer platanoides) ja tammea (Quercus robur). Haapa (Populus tremula) on yleinen puu
4 koko alueella ja joillakin kuvioilla sitä esiintyy paikoin runsaasti. Tervaleppiä (Alnus incana), löytyy muutamia ryhmiä ranta-alueelta. Lahopuuta on vain vähän Pensasto Alikasvoksessa esiintyy paikoin runsaasti lehtipuiden ja kuusen taimia sekä pajua (Salix sp.) ja pihlajaa (Sorbus aucuparia). Alikasvostossa esiintyy jossain määrin myös taikinamarjaa (Ribes alpinum), lehtokuusamaa (Lonicera xylosteum), vadelmaa (Rubus idaeus), koiranheisiä (Viburnum opulus) ja raitoja (Salix caprea). Erityisen runsaana esiintyy seudulle nimensä antanutta pähkinäpensasta (Corylus avellana). 2.3 Pähkinäpensas Nokialla pähkinäpensasta esiintyy yleisesti ja suojeltuja pähkinäpensaslehtoja on useita. Pähkinäpensas on erittäin pitkäikäinen pensas, sillä vaikka yksittäiset haarat elävät vain noin 30 vuotiaiksi, pensas uudistuu jatkuvasti ja voi elää jopa yli 150 vuotiaaksi. Se kasvaa jopa 7-9 metriä korkeaksi ja viihtyy parhaiten valoisassa ja ravinteikkaassa lehtipuuvaltaisessa rinnemaassa. Se sietää jonkin verran varjoa, mutta kuusettuminen ja tiheä haavikko hävittävät pensaan nopeasti. Hoitosuunnitelmassa pensaan vaatimukset on otettu huomioon. 2.4 Hoitosuunnitelma Hoitosuunnitelman tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja toisaalta myös virkistyskäytön turvaaminen alueella. Metsillä ei ole puuntuotannollisia odotuksia. Asukkaat toivovat mahdollisimman vähäistä hoitoa ja vastustavat isompia hoitotöitä, kuten hakkuita. Metsänkuvan toivotaan säilyvän lähes ennallaan. Alueen luonteesta johtuen hoitotoimet kohdistuvat pääsääntöisesti alikasvuston ja nuorien puiden poistoon. Luontainen kehitys ei monin paikoin ole suotavaa, koska se johtaisi tiheiden kuusikoiden ja haavikoiden syntyyn. Alue on jaettu 11 kuvioon. Koska alue on suhteellisen pieni ja sitä hoidetaan lähinnä virkistysmetsänä, kuvioiden koko on myös melko pieni. Yksi kuvio on yhtenäinen puuston rakenteen, kasvupaikan ja suunniteltujen hoitotoimenpiteiden suhteen. Turvallisuus on otettava huomioon raivaus- ja kaatotöissä ja tarpeeksi laajat turva-alueet rajattava esimerkiksi nauhoilla. Tarvittaessa reitti voidaan myös sulkea töiden ajaksi. Kaikista töistä on tiedotettava etukäteen. Suurin osa kuvioista sijaitsee ulkoilureitin varrella. Näiden alueiden hoidon ensisijaisena tavoitteena
5 on liikkumisen turvallisuus. Risteyskohdat pidetään avoimina, kuten myös reittien reunat. Hoitotöiden helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi reiteillä on pystyttävä ajamaan pientraktorilla, joten pensaat eivät siis saa kasvaa reitin yli tai muuten tukkia sitä. Reittien reunat on hyvä raivata noin viiden vuoden välein. Mahdollisesti vaarallisia puita ei reittien varsilla juuri ole. Tilannetta täytyy toki seurata jatkuvasti. Muutamissa kohdissa voidaan avata näkymiä metsän sisälle ja järvelle. Näin saadaan maisemaan kaivattua vaihtelua. Pensaston annetaan kasvaa erityisen tiheänä ulkoilureittien niissä kohdissa joista on näköyhteys rakennuksiin. Näin luodaan mielikuvaa suuremmasta metsäalueesta. Alueen lehtomaisilla kangasmetsäalueilla korostetaan lehtomaisuutta suosimalla lehtipuita ja varsinkin metsälehmuksia, vaahteroita ja tammia. Nuoret kuusikot poistetaan varjostamasta, mutta vanhoja kuusia ei kaadeta. Isot kuuset ja männyt antavat metsälle kaivattua vihreyttä talvella ja lisäävät vaihtelua. Lisäksi niiden kaadoista pensaille ja nuorille lehtipuille aiheutuvat vahingot olisivat suuria. Vanhemmat puut kasvavat alueella muutamaa kuviota lukuun ottamatta melko väljästi, joten niille ei ole edes tarvetta tehdä harvennushakkuita. Metsän keskeltä ei vanhoja puita kaadeta, vaikka ne olisivatkin jo huonokuntoisia tai kuolleita. Ulkoilureittien reunoilla ja välittömässä läheisyydessä kasvavat huonokuntoiset puut, jotka voivat aiheuttaa henkilövahinkoja, voidaan huolellisen kuntoarvioinnin jälkeen kaataa. Alueen tuoreen kankaan sekametsien alueilla puustoa pyritään järeyttämään ja metsänkuvaa monipuolistamaan. Puuston kiertoaika pyritään nostamaan koko alueella mahdollisimman korkeaksi, noin vuoteen. Hoitosuunnitelmassa esitetyt työt on tarkoitus suorittaa muutaman vuoden sisällä, jos toisin ei ole erikseen mainittu. Tarkempia aikoja ei ole tarpeen esittää, koska kaupungin metsänhoitotyöt ovat vahvasti riippuvaisia kausityöntekijöiden saatavuudesta ja muun työn määrästä. Tarkempia aikatauluja ei siis todennäköisesti pystyttäisi noudattamaan. Metsänhoitotöitä voidaan tehdä joustavasti jaksoissa alue kerrallaan edeten. Hoitosuunnitelman yhtenä tavoitteena on, että varsinaisia puun kaatoja saati hakkuita ei näiden töiden jälkeen tarvitsisi juuri tehdä. 2.5 Luonnonsuojelu Luonnonsuojelulaissa on säädetty suojeltaviksi luontotyypeiksi pienialaisena esiintyvää tai harvinaista luontotyyppiä, jonka luontoarvo on merkittävä. Luontotyyppikriteerit täyttävässä pähkinäpensaslehdossa kasvaa vähintään kaksi metriä korkeita tai leveitä pähkinäpensaita ainakin 20 kappaletta hehtaarilla yhtenäisellä alueella. Suojellut jalopuumetsiköt ovat luontaisesti syntyneitä ja niissä kasvaa runkomaisina puina vähintään 20 jaloa lehtipuuta hehtaarilla yhtenäisellä alueella. Runkopuun läpimitta rinnankorkeudella on vähintään seitsemän senttimetriä.
6 Kuvioilla 1-5 metsälehmuksia on yli sata kappaletta ja tammia ja varsinkin vaahteroitakin esiintyy runsaasti. Alue täyttää siten suojeltavan jalopuumetsikön määrityksen. Se onkin vuonna 2001 merkitty suojeltavaksi luontotyypiksi. Myös pähkinäpensaita esiintyy alueella reilusti yli sata kappaletta, joten myös suojeltavan pähkinäpensaslehdon kriteerit täyttyisivät. Luonnonsuojelulain kohdan 29 mukaan suojeltujen luontotyyppien ominaispiirteiden säilymistä ei saa vaarantaa. Esimerkiksi rakentaminen, maaperän muokkaaminen ja luontaisen kasvillisuuden vahingoittaminen voivat helposti vaarantaa ominaispiirteiden säilymisen. Tämä oli otettava huomioon hoitosuunnitelman teossa. Hoitosuunnitelmassa onkin näiden kuvioiden kohdalla ehdotettu vain luontotyypin ominaispiirteitä korostavia ja säilyttäviä hoitotöitä, kuten kuusikon ja haavikon raivausta. Koska kyseinen alue on merkitty nimenomaan suojeltavaksi jalopuumetsiköksi, pähkinäpensaiden raivaus on mahdollista, mutta ei tietenkään kovin suotavaa. Siksi pensaita raivataankin vain niin vähän kuin on pakko ulkoilureitin pitämiseksi kulkukelpoisena. 3 KUVIOKOHTAISET HOITO-OHJEET Kuva 1: Kuviokartta
7 3.1 Kuvio 1: Pähkinäpensaskuja Kasvupaikka on lehtomainen kangasmetsä jossa kasvaa nuoria lehmuksia, noin vuotiaita koivuja ja joitakin samanikäisiä kuusia. Alikasvostossa kasvaa pähkinäpensasta, pihlajaa, taikinamarjaa, raitaa, vadelmaa, haapaa, pajua ja kuusentaimia. Kuvio rajoittuu toiselta sivultaan ulkoilureittiin. Ulkoilureitti pidetään kulkukelpoisena raivaamalla reitille työntyvät pensaan oksat. Reitin ulkomuoto pidetään kujanne tyylisenä. Kuvion järvenpuoleisessa päässä oleva järeä kuusikko jätetään nykyiselleen. Ulkoilureitin reuna raivatiin keväällä. Uusi raivaus on suositeltavaa tehdä viiden vuoden päästä. Pidetään ulkoilureitti kuljettavana. Poistetaan kokonaan pihlajat ja pajut, pähkinäpensaita raivataan varovasti ja vain välttämättömät osat. Kuusen ja haavan taimet poistetaan jotta vaahteran taimille ja pähkinäpensaille saadaan kasvutilaa. Kuva 2: Pähkinäpensaskuja
8 3.2 Kuvio 2: Pähkinäpensaskuja Kasvupaikka on lehtomainen kangasmetsä jossa kasvaa nuoria lehmuksia, noin vuotiaita koivuja ja muutamia samanikäisiä kuusia. Alikasvostossa kasvaa pähkinäpensasta, pihlajaa, taikinamarjaa, raitaa, vadelmaa ja pajua. Kuvio rajoittuu toiselta sivultaan ulkoilureittiin ja toisella puolella vastaan tulevat omakotitalojen piha-alueet. Ulkoilureitti pidetään kulkukelpoisena raivaamalla reitille työntyvät pensaan oksat. Reitin ulkomuoto pidetään kujanne tyylisenä. Pensaston annetaan kasvaa suhteellisen tiheänä, jotta talot jäävät kesällä pensaston taakse piiloon. Ulkoilureitin reuna on raivattu. Uusi raivaus on suositeltavaa tehdä viiden vuoden päästä. Pidetään ulkoilureitti kuljettavana. Poistetaan kokonaan pihlajat ja pajut, pähkinäpensaita raivataan varovasti ja vain välttämättömät osat. Raivataan haavan ja kuusen taimet, jotta saadaan kasvutilaa vaahteran taimille ja pähkinäpensaille. 3.3 Kuvio 3: Metsälehmusmetsikkö Kasvupaikka on kostea lehtometsä, jossa kasvaa metsälehmuksia, kuusia ja muutamia kookkaita koivuja ja haapoja. Alikasvostossa esiintyy pajuja, raitaa, vaahteroita ja pähkinäpensasta. Korostetaan metsikön lehtomaisuutta ja parannetaan metsälehmusten ja vaahteran taimien sekä pähkinäpensaiden kasvuolosuhteita. Harvennushakkuu tehty vuosia sitten. Hakkuun tarkoituksena on ollut turvata lehmuksien kasvu. Raivataan kaikki kuusen taimet ja pajukko pois ja kaadetaan kaikki noin vuotiaat ja sitä nuoremmat kuuset. Raivaus on syytä uudistaa sopivin väliajoin, esimerkiksi viiden vuoden välein.
9 3.4 Kuvio 4: Rantavyöhyke Kuvio on jyrkkärinteistä tuoretta kangasmetsää. Valtapuuna on vanhoja koivuja ja kuusia. Nuoria koivuja ja kuusia esiintyy myös jonkin verran. Lisäksi kuviolla kasvaa useita kymmeniä haapoja ja nuorehkoja mäntyjä. Alikasvostossa esiintyy kuusentaimitiheikköjä, haavikkoa sekä pajuja. Pähkinäpensaat ovat keskittyneet ulkoilureitin varrelle. Säilytetään ja lisätään metsän vaihtelevuutta. Avataan näkymiä järvelle penkkien kohdilta kaatamalla nuoria kuusia ja koivuja sekä raivaamalla pajukkoa, haavikkoa ja kuusikkoa. Pidetään ulkoilureitti vapaana. Ulkoilureitin reuna on raivattu. Vaihtelevuutta korostettiin jättämällä pähkinäpensaita ulkoilureitin varrelle tiheämpinä ryhminä. Pidetään ulkoilureitti vapaana. Harvennetaan taimikkoa ja muutamia nuorehkoja kuusiryhmiä ja jätetään vain parhaat yksilöt jäljelle. Raivataan pajukko ja haavikko. Raivaus on hyvä uudistaa noin viiden vuoden välein. Kuva 3: Rantametsää
10 3.5 Kuvio 5: Vaaraniemenpuisto Lehtomainen kangasmetsä jossa kasvaa valtapuina nuoria metsälehmuksia ja koivuja. Kuviolla kasvaa myös nuoria haapoja ja kuusia, yksittäisiä järeitä kuusia ja mäntyjä. Alueen keskiosassa kasvaa myös muutamia nuorehkoja vaahteroita. Alikasvostossa esiintyy pähkinäpensasta, pihlajaa, pajua ja paikoin tiheänä kuusen taimia. Kuvion keskiosassa on pieni kalliomäki. Kuviolla on pieni polkuverkosto. Kuvio rajoittuu yhdeltä sivulta ulkoilureittiin. Säilyttää ja korostaa metsikön lehtomaisuutta. Ulkoilureitin varsi on raivattu. Raivataan kuusentaimet, pajut ja pihlajat. Kaadetaan kaikki noin vuotiaat ja sitä nuoremmat kuuset ja muutama pienempi koivu pois varjostamasta. Raivaus on syytä uudistaa noin viiden vuoden välein. Kuva 4: Metsälehmusmetsikkö
11 3.6 Kuvio 6: Koivu- ja kuusikujanne Kuvion halkaisee ulkoilureitti, jonka toiselle puolelle on istutettu kuusikujanne ja toiselle puolelle koivukujanne. Kuvio on kosteaa kangasmetsää, jonka molemmilla puolilla on asuinalue. Valtapuina on kuusia ja koivuja. Ei juuri alikasvostoa. Säilyttää alue pääosin nykyisellään. Harvennushakkuu on tehty muutamia vuosia sitten. Pidetään ulkoilureitti käyttökunnossa. Seurataan kehitystä. 3.7 Kuvio 7: Annilan puisto Mäntyvaltaista tuoretta kangasmetsää. Valtapuuna kasvaa järeitä mäntyjä. Lisäksi kuviolla esiintyy nuorehkoja kuusia ja koivuja. Alikasvostossa esiintyy pähkinäpensasta, pajua, raitaa, haapaa, kuusen- ja koivun taimia. Kuviota halkoo kaksi ulkoilureittiä. Säilytetään komea männikkö. Lisätään kerroksellisuutta suosimalla metsälehmuksen ja koivun taimia. Parannetaan pähkinäpensaiden kasvuoloja. Ulkoilureitin reunat on raivattu viime keväällä. Erityistä huomiota kiinnitettiin nuoren haavikon raivaukseen pähkinäpensaiden tieltä. Raivataan pois kuusentaimet, pajukko ja haavikko. Tehdään tilaa koivun ja männyn taimille sekä pähkinäpensaille. Raivaus on syytä uudistaa noin viiden vuoden välein.
12 3.8 Kuvio 8: Kuusimetsä Kuusivaltaista tuoretta kangasmetsää. Valtapuina kuusi ja nuorehkot koivut. Lisäksi kuviolla kasvaa muutamia isoja mäntyjä. Haapaa esiintyy runsaasti, varsinkin alikasvostossa, mutta myös vanhoina isoina puina. Metsänkuva on vaihteleva, osissa metsää kasvaa järeitä kuusia tiheästi ja osissa ylispuusto puuttuu lähes kokonaan. Alikasvostossa yleisesti pähkinäpensasta ja haavikkoa. Lisäksi kuvion keskustassa esiintyy paikoitellen erittäin runsaasti pihlajan ja koivun taimikkoa. Kuviolla on laajahko polkuverkosto. Kuva 7: Tiheää taimikkoa kuviolla 8 Järeytetään puustoa. Pidetään ulkoilureitit kulkukelpoisina. Ulkoilureittien reunat raivattu viime keväällä. Erityistä huomiota kiinnitettiin nuoren haavikon raivaukseen pähkinäpensaiden tieltä. Raivauksessa otettiin esiin muutamia polun reunalla kasvavia isoja hyväkuntoisia kuusia ja koivuja. Harvennushakkuu on tehty vuosia sitten.
13 Järeytetään puustoa harventamalla nuoria puutiheikköjä. Jätetään kuitenkin paikoitellen tiheitä puustoryhmiä maiseman elävöittämiseksi. Haavikon ja pihlajien raivausta tulee jatkaa. Kuvion keskikohdan koivuntaimille on syytä tehdä harvennus. Harvennukset ja raivaukset on syytä uudistaa noin kymmenen vuoden välein. 3.9 Kuvio 9: Haavikko Lehtomaista kosteaa kangasmetsää. Valtapuuna on kuusta, koivua ja haapaa. Mäntyjä esiintyy myös jonkin verran. Alikasvostossa esiintyy runsaasti haapaa, pajua ja pähkinäpensaita. Alikasvostosta löytyy myös pihlajaa, taikinamarjaa ja raitaa. Kuvio rajoittuu toiselta sivultaan ulkoilureittiin ja toiselta sivultaan yksityistontteihin. Pitää alikasvosto tiheänä, ja peittävänä, jotta rakennukset eivät näkyisi reitille. Edistää pähkinäpensaan kasvua. Ulkoilureitin reuna on raivattu pähkinäpensasta suosien. Parannetaan pähkinäpensaiden kasvuoloja raivaamalla pajukkoa ja haavikkoa niitten ympäriltä. Harvennetaan puutaimikkoa parhaita yksilöitä suosien. Raivausta on syytä tehdä jo ensi keväänä ja uudistaa noin viiden vuoden välein kuvio 10: Reitin varsi Tuoretta kosteaa kangasmetsää. Valtapuuna on kuusta, koivua ja mäntyjä. Kuviolta löytyy myös joitakin haapoja. Alikasvostossa esiintyy runsaasti pajua ja pähkinäpensaita. Alikasvostosta löytyy myös haapaa, pihlajaa, taikinamarjaa ja raitaa. Kuvio rajoittuu toiselta sivultaan ulkoilureittiin ja toiselta sivultaan yksityistontteihin. Muuttaa alikasvostoa pähkinäpensasvaltaiseksi. Ulkoilureitin reuna on raivattu pähkinäpensaita suosien. Ulkoilureitin raivaus on hyvä uudistaa noin viiden vuoden välein.
14 3.11 Kuvio 11: Heikinpuisto Kuusivaltaista tuoretta kangasmetsää. Valtapuina on kuusia ja nuorehkoja koivuja. Lisäksi kuviolla kasvaa isoja mäntyjä ja joitakin haapoja. Kuvion läpi kulkee ulkoilureitti. Reitin varsilla on muutamia järeitä hyväkuntoisia kuusia. Alikasvostossa esiintyy runsaasti pihlajaa ja jonkin verran kuusen- ja koivuntaimia ja pähkinäpensasta sekä muutama pienehkö raita. Säilyttää alue pääosin nykyisen kaltaisena kuusivaltaisena sekametsikkönä. Lisätään kuitenkin hiukan metsän vaihtelevuutta suosimalla koivuja ja muita lehtipuita. Pidetään ulkoilureitti kulkukelpoisena. Ulkoilureitin varsia raivattiin jonkin verran osasta reittiä. Ulkolureitin raivauksen loppuunvieminen. Alikasvoston raivaus pähkinäpensaita ja koivun taimia suosien. Raivaus uudistetaan noin viiden vuoden välein.
15 LÄHTEET Kirjallisuuslähteet: Komulainen, M Metsälehti. Taajamametsien hoito. Gummerus. Jyväskylä. Kiuru, H Metsälehti. Pihapiirin puiston hoito. Karisto Oy, Hämeenlinna. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Hyvän metsänhoidon suositukset. Libris Oy, Helsinki. Internet-lähteet: Ympäristöministeriö lan=fi. (luettu )
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotAlemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
LisätiedotTräskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma
Luonnos 14.12.2009 / Virpi Sahi Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Suunnitelman ja toteutuksen vertailua kuvioittain joulukuu 2009 Yleistä hoito- ja käyttösuunnitelmasta
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotKuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.
Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotHoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMetsäohjelma 2016 16.11.2015
Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman
LisätiedotPÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II
SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan
LisätiedotLUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)
LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus
LisätiedotPUISTOMETSIEN JA LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO OHJELMA 2014 2015. Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Aki Männistö Juha Mäkitalo
PUISTOMETSIEN JA LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO OHJELMA 2014 2015 Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Aki Männistö Juha Mäkitalo Paakarlanpuisto JÄÄNYT KESKEN 2013-2014! Puistoalue Toivottu alueen harventamista
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotKiinteistöliikelaitos Anu Nuora Juha Mäkitalo. Puistometsien ja luonnonsuojelualueiden hoito-ohjelma 2013-2014
Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Juha Mäkitalo Puistometsien ja luonnonsuojelualueiden hoito-ohjelma 2013-2014 Muut erityispiirteet: Kotimetsä Lähivirkistysalue, luonnonpuisto Luontoselvitykset - Alueen
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotPlanterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos
Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Rastaalassa sijaitsevia kiinteistöjä 49-60-230-5 ja 6, osoitteissa Veininmäki 6
Lisätiedot20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat
3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotPituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotLiite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio
Liite. Mustauoren aastokatseluksen uistio Aika Paikka Läsnä.. klo 9.. Siuruainen Antti Mikkola Jyri Metsäsuunnittelija Järjestöedustaja Koollekutsuja Mustauoren aastokäynnin uistio Luontojärjestöt ehdottiat
LisätiedotVAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA
VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Vaakkolammin pohjois- ja länsipuolella olevat puiston metsäiset osat. Alue on vilkkaassa virkistyskäytössä ja kuuluu VHT 14:n mukaisessa luokituksessa
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
Lisätiedot3934/ /2014. Metsätyöohjelma
3934/14.03.02/2014 Metsätyöohjelma 2015 Espoon kaupunki 2014 Metsätyöohjelma 2015 1 (15) Yhteenveto Metsätyöohjelma 2015 on C-hoitoluokkien vuosityöohjelma, jonka ovat koonneet Espoon kaupunkitekniikka
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotKuvioluettelo. Sivu 20 (1) 26.3.2015
Siu 20 (1) 26.3.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 89 0,4 Metsämaa Tuore kangas,
LisätiedotTyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla
Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKestävää luontomatkailua
Ennallistamispoltot Repovedellä Susanna Lahdensalo Kestävää luontomatkailua Repovedelle hanke ESITYKSEN TAVOITE: Sertifioiduille oppailla aineistopankkiin tietoja Repoveden ennallistamispoltoista (erityisesti
LisätiedotSIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA
SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Esa Lammi 5.11.2018 SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja maastokäynti... 3 3 Alueen
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotKAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotNIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE
NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (9) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa lehdoille tyypillisen luontaisen lajiston elinmahdollisuuksia kolmessa lehtokohteessa.
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotJoensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS
1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,
Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha
LisätiedotKirkkonummen kunta Esityslista 6/2015 1
Kirkkonummen kunta Esityslista 6/2015 1 Aika 16.10.2015 klo 14:00 Paikka Yhdyskuntatekniikan kokoushuone Kielo, Ervastintie 2, Kirkkonummi Läsnä Piironen Marjokaisa puheenjohtaja Kämpe-Hellenius Jerri
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotHakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:
RINNEKOTI-SÄÄTIÖ on hakenut maisematyölupaa (2017-1309) metsänhakkuisiin kahteen kohteeseen: osoitteiden Mäenalus 15 sekä Rinnekodintie 3-7 takana oleviin metsiin (49-430-1-84, 49-430-1-85 ja 49-430-1-112).
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI
Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotTarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu
Tarmo Saastamoinen 29.6.2006 tarmo84@hotmail.com Sellukatu 10b33,90520, Oulu Liito-orava (Pteromys volans) selvitys Iisalmessa: Tutkimuskohteet Iirannalta, Soinlahdesta, Lapinniemestä, Tervakankaalta sekä
LisätiedotEspoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti:
ESPOON KAUPUNGIN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSEN luonnonhoito on hakenut maisematyölupaa (2017-1306) Leppävaaraan Sotatuomarin- ja Kenttäpäällikönpuistojen (51 P 57, 51 P 77 ja 51 E 17) metsänhakkuisiin Mestarintien
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotLillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo
Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2014 2024 Liite 13: Kuioluettelo 05.12.2014 Siu 1 ESPOO / Alue 1 / Metsäsuunnitelma 34 / Lillhemt / Palsta 1 / Lohko 34 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka
LisätiedotLuonnonhoidon hankehaku
Sivu 1 Luonnonhoidon hankehaku Luonnonhoidon alueellinen suunnitelma Yhteenveto Tulostuspäivämäärä: 10.10.2018 Palvelualue: Eteläinen palvelualue Suunnitelma, nimi: Keräkankareen paahderinteet Suunnittelija:
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotToimenpiteet kuvioittain
Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotHATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK
HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-
LisätiedotJollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola
Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotKuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019
Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.
LisätiedotKuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotMetsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
Lisätiedot