Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL
Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja nuorten paino Kuntotulokset? Miksi liikkua hyödyt tulevaan? Johtopäätökset nykytilasta
Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille: päivittäisen liikunnan määrä 7-18-vuotiailla Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008
TEHOA LIIKUNTAAN Päivittäiseen liikunta-annokseen tulee sisältyä useita vähintään 10 minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja (kunto ja sydänterveys) Vähintään kolme kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa
MONIPUOLISESTI JA IKÄÄN SOPIVALLA TAVALLA Perustaitojen oppiminen omista lähtökohdista on lapsen perusoikeus Perustaidot tukevat myös lapsen muuta kehitystä ja avaavat monia harrastusmahdollisuuksia Oppimaan oppimisen periaate tärkeä
ILOA LIIKUNTAAN Liikunta on luonnollista, hauskaa ja tuottaa iloa ja elämyksiä Sosiaalisen ja eettisen kehityksen kannalta liikunnan on hyvä perustua yhdessä työskentelyyn ja omatoimisuuteen Kilpailun ylikorostamista on syytä välttää
Lasten ja nuorten liikunta?
9 18-vuotiaiden osallistuminen vähintään kerran viikossa urheiluseuran harjoituksiin Laps Suomen -tutkimus % 100 80 60 40 20 % 100 80 60 40 20 Nuorten terveystapatutkimus Pojat Tytöt 0 9-v. 10-v. 11-v. 12-v. 0 12-v. 14-v. 16-v. 18-v. Ikä (v) Laps Suomen tutkimus (LIKES ym.) Nuorten terveystapatutkimus 2005 (Tay ym.)
Lasten ja nuorten osuudet (%), joilla vähintään kohtuullisesti kuormittavan liikunnan määrä ylitti 60 min/vrk vuosina 2001-2002. 100 % 80 60 Pojat Tytöt 40 20 0 11-vuotiaat 13-vuotiaat 15-vuotiaat Ikä (v) WHO koululaistutkimus 2001-02 (JY)
12 14-vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan liikunnan riittävyys vuosina 1991-2005 12-vuotiaat Tytöt Pojat 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 14-vuotiaat 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 % riittämätön riittävä 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 % % riittämätön riittävä 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 % 100 90 80 riittämätön 70 60 50 40 30 20 riittävä 10 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 100 90 80 riittämätön 70 60 50 40 30 20 riittävä 10 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Nuorten terveystapatutkimukset 1991-2005
16 18-vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan liikunnan riittävyys vuosina 1991-2005 16-vuotiaat 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 18-vuotiaat Tytöt % % riittämätön riittävä % % riittämätön riittävä 100 90 80 riittämätön 70 60 50 40 30 20 10 riittävä 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Pojat riittämätön riittävä 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Nuorten terveystapatutkimukset 1991-2005
Lasten ja nuorten paino kertoo myös liikkumisesta?
12 18-vuotiaiden tyttöjen ylipainoisuuden yleisyys - muutos 1977-2005 % 30 25 20 15 10 12-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat 18-vuotiaat 5 0-77 -79-81 -83-85 -87-89 -91-93 -95-97 -99-01 -03-05 Vuosi Lähde: Susanna Kautiainen 2008, Nuorten terveystapatutkimus
12 18-vuotiaiden poikien ylipainoisuuden yleisyys - muutos 1977-2005 30 % 25 20 12-vuotiaat 18-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat 15 10 5 0-77 -79-81 -83-85 -87-89 -91-93 -95-97 -99-01 -03-05 Vuosi Lähde: Susanna Kautiainen 2008, Nuorten terveystapatutkimus
Varusmiesten kunto?
PALVELUKSEEN ASTUVIEN MIESTEN JUOKSUTESTIN KESKIARVOT JA JAKAUMAT VUOSINA 1975-2009 JUOKSUMATKA 12 MIN (m) JAKAUMA (%) 2800 2700 2600 2500 2650 2699 2661 2722 2760 2734 2699 2683 2684 2662 2672 2713 2643 2678 2581 2665 2630 2632 2559 2620 2582 2611 2541 2514 2460 2480 2468 2456 2464 2430 2473 2451 2445 2445 2449 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 2400 5,0 2300 0,0 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 VUOSI Keskiarvo Kiitettävä Huono Santtila et. al., MSSE, 2006, mukaillen
PALVELUKSEN ASTUVIEN MIESTEN LIHAKUNTOINDEKSIN JAKAUMAT VUOSINA 1984-2009 LIHASKUNTOINDEKSI JAKAUMA (%) 80 70 65,7 66,7 66,5 66,8 60 56,5 56,2 61,2 61,2 63,0 61,3 58,4 57,0 57,5 51,2 50 44,5 44,9 43,7 40,1 42,2 41,8 42,6 41,2 44,2 41,6 41,6 41,4 42,1 40 30 23,0 21,3 21,2 24,5 24,2 24,4 24,3 25,2 23,4 25,0 26,0 26,4 27,7 20 10 16,5 16,3 12,1 12,1 12,1 13,5 10,2 13,5 9,1 8,6 8,1 10,4 16,1 18,1 0 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kiitettävä+hyvä Huono VUOSI Santtila et. al., MSSE, 2006, mukaillen
PALVELUKSEEN ASTUVIEN MIESTEN KEHONPAINO JA - PITUUS VUOSINA 1993-2009 KEHONPAINO (kg) KEHONPITUUS (cm) 78,0 76,6 77,0 77,1 76,8 77,4 190 76,0 74,0 72,1 72,8 72,5 73,0 73,2 73,9 74,6 75,2 185 180 72,0 70,8 70,8 71,2 71,2 175 70,0 170 68,0 165 66,0 160 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Santtila et. al., MSSE, 2006, mukaillen
Miksi lasten ja nuorten liikuntaa kannattaa edistää? Liikunta / fyysinen aktiivisuus -> ylipaino / lihavuusriski -> sairastavuus diabetekseen, ym. sairauksiin -> terveysongelmat heikentää työkykyä -> työkyvyttömyys lisää sairaseläkkeiden määrää -> sairastavuuden kasvu haastaa elinikää
Liikunta harrastus suojaa lihavuudelta Kouluterveyskysely (Mikkilä ym. Duodecim 2002) n. 30.000 14-16 -vuotiasta poikaa Liikunnan harrastaminen lihavuusriski harvemmin kuin viikoittain 1,00 1 3 kertaa viikossa 0,84 = -16% 4 6 kertaa viikossa 0,60 = -40% päivittäin 0,54 = -46% Päivittäin liikuntaa harrastavan riski olla lihava on n. puolet pienempi kuin enint. kerran viikossa harrastava
Seurauksia painon noususta ja aktiivisuuden vähenemisestä Helsingin yliopisto LL Nina Lammi 11/2009: Type 1 and type 2 diabetes among young adults in Finland - Incidence and perinatal exposures" (Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes suomalaisilla nuorilla aikuisilla - Ilmaantuvuus ja perinataaliset altisteet) Diabeteksen ilmaantuvuus 15-39 vuotiailla 1992-2001. Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus: 18 per 100.000/, sairastavuus lisääntyi tarkasteluaikana keskimäärin +3.9 % vuodessa.
Väitöstutkimus 14.11.2009 Tyypin 1 sairastuneissa selkeä miesenemmistö. Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus oli 13 per 100.000 vuodessa, sairastavuus lisääntyi tarkasteluaikana keskimäärin +4.3 % vuodessa. Korkea painoindeksi 3-11 vuoden iässä lisäsi huomattavasti riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen nuorella aikuisiällä (diabeetikoilla paino alkoi nousta varhain lapsena).
Väitöstutkimus 14.11.2009 Nina Lammi: Sekä tyypin 1 että 2 ilmaantuvuuden nousu nuorilla aikuisilla on hälyttävä Suomalaisilla korkea riski sairastua tyypin 1 diabetekseen ainakin 40 ikään! Vähintään 200-300 nuorta aikuista sairastuu tyypin 2 diabetekseen vuosittain määrä kasvaa jatkossa painon nousun mukaan.
Lasten ja nuorten liikunta ja sydäntautiriski Laaja poikkileikkaustutkimus Euroopassa 9- ja 15-vuotiaat Mitattiin laajasti sydäntautiriskejä: systolinen verenpaine, triglyseridi, kolesteroli/hdl-kolesteroli suhde, insuliiniresistenssi, rasvaprosentti ja aerobinen kunto Fyysinen aktiivisuus mitattiin Lapset ja nuoret jaettiin 5 ryhmään liikuntaaktiivisuuden mukaan Andersen ym. Lancet 2006;368:299-304
Lasten ja nuorten liikunta ja sydäntautiriski Verrattaessa eniten liikkuvaan viidennekseen kokonaissydäntautiriski: vähiten liikkuva viidennes: 3,3 x riski toisiksi vähiten liikkuva: 3,1 x riski kolmanneksi vähiten liikkuva: 2,5 x riski toiseksi eniten liikkuva: 2,0 x riski Toinen päätulos: Vähintään 90 minuutin päivittäinen liikkuminen saattaisi riittää estämään insuliiniresistenssiä (keskeisin muuttuja kokonaissydäntautiriskissä)!
Ylipaino nuorena - koronaaritauti aikuisena Tanskalaiset tutkivat 276.835 lasta 7-13 vuoden ikäisenä ja CHD samoilla henkilöillä yli 25-vuotiaina. 5.063.622 hlö-vuoden seuranta; 10.235 CHD tapausta miehillä ja 4.318 tapausta naisilla Jo 2-6 kg ylipainoa 7-13 vuotiaana lisää CHD kuoleman riskiä 25-60 vuotiaana 10-24% pojilla ja 7-23% tytöillä!! Baker Baker et. et. al alnejm 2007;357:2329-37. 2007;357:2329-37.
Keskiössä lapsiperheet Lasten ja nuorten ylipaino ja vähäinen liikunta heijastuu myös vanhemmista lasten vanhemmat lihovat muita aikuisia enemmän Kyseessä uraorientoitunut ja uusavuton lapsiperhe, jossa liikunta-aktiivisuus ei ole riittävä ja ruokakulttuurissa on paljon kehitettävää Lasten tilanne kehittyisi, jos vanhemmat saataisiin liikkeelle ohjattua toimintaa perheille Vaellusretkiä, yhteisiä ohjattuja liikuntahetkiä, yhdessä kokkaamista kokkisotaa kouluun
Kysymys lasten arkeen vaikuttamisesta Tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia rohkeita ratkaisuja ja kannustusta muutoksen tekoon Pitää puuttua lasten liikkumista estäviin tekijöihin Pitää vaikuttaa koulupäivän sisältöön (liikkumisen ja ruokailunkin osalta) Pelkkä valistus ja tieto ei yksin riitä Pitää tukea eniten apua tarvitsevia lapsia ja heidän vanhempiaan perheet liikkumaan Aktiiville iltapäivä- ja kerhotoiminnalle on edelleen tilaus
On tekojen aika Paino on noussut ja kunto on heikentynyt jo pidempään toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä pian Suomella ei ole enää varaa päästää lasten ja nuorten tilannetta enää pahemmaksi! Liikettä pitää lisätä yksittäisillä liikuntahetkillä, painoa pitää pudottaa kilo kerrallaan Nyt on aika kääriä hihat ja ryhtyä toimiin, mutta hokkus pokkus -ratkaisuja ei valitettavasti ongelmaan löydy Tuloksia saadaan aikaan hyvällä yhteistyöllä ja samanaikaisilla toimilla yhteiseen tavoitteeseen