Johtamisen foorumi 5.6.2013 Lukion uudistamisen johtaminen Veli-Matti Malinen opetusneuvos, yksikön päällikkö Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus Opetushallitus
Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista valmisteleva työryhmä Työryhmän puheenjohtajana on ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, opetusja kulttuuriministeriöstä ja jäseninä seuraavat henkilöt: johtaja Jari Rajanen opetus- ja kulttuuriministeriö, pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus, pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä Ylioppilastutkintolautakunta, eritysasiantuntija Olavi Arra Opetusalan ammattijärjestö OAJ, eritysasiantuntija Lieselotte Eskelinen Suomen Kuntaliitto, rehtori Riikka Lindroos Suomen Rehtorit ry, puheenjohtaja Aleksej Fedotov Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry, puheenjohtaja Daniel Sazonov Suomen Lukiolaisten liitto ry, puheenjohtaja Jukka Eero Vuorinen Suomen opinto-ohjaajat SOPO ry, rehtori Erja Vihervaara, rehtori Eija Tynkkynen, opinto-ohjaaja Kaisa Helle, professori Jarkko Hautamäki Helsingin yliopisto ja johtaja Harry Swanljung Vaasan kaupunki. Sihteereinä toimivat opetusneuvos Heikki Blom ja hallitusneuvos Janne Öberg, molemmat opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Työryhmän tehtäväksiannossa esille nostettua Yleissivistyksen vahvistamiseksi tulee lukioopinnoissa tavoitella tietojen ja taitojen lisäksi tulevaisuuden oppimistaitoja. Lisätään integroivaa ja kokonaisuuksien hallintaa vahvistavaa opetusta ja opiskelua kaikille yhteisinä opintoina. Kehitetään yhteisöllisempi ja osallistavampi toimintakulttuuri.
Työryhmän tehtäväksiannossa esille nostettua Mahdollistetaan joustavien opintopolkujen rakentaminen opiskelijoille myös muiden koulumuotojen opetustarjontaa hyödyntäen. Huomioidaan perusopetuksen yleisiin tavoitteisiin ja tuntijakoon tehdyt muutokset. Vahvistetaan erityisesti koulutuksellista tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta lukiokoulutuksessa koko maan alueella.
Työryhmän tehtäväksiannossa esille nostettua Otetaan huomioon esityksen valmistelussa mm. hallitusohjelman asiaan liittyvät toiveet, käytettävissä ole tutkimus- ja arviointitieto sekä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ja kehityssuunnat. Esitys tulee valmistella valtion talouden kehysten puitteissa.
Käyttöönotto Valtioneuvoston päätöksen jälkeen Opetushallitus päättää lukion opetussuunnitelman perusteista. Uudistukset valmistellaan siten, että käyttöönotto on 1.8.2016.
Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka muodostuu säädöksistä sekä paikallisista ja koulujen omista suunnitelmista johtamisrakenteista ja työn organisoinnista oppimiskäsityksestä ja pedagogiikasta sekä vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä.
Yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri Mitä enemmän oppilaat tuntevat olevansa koulussa hyväksyttyjä ja tarpeellisia, sitä myönteisemmäksi käyvät heidän asenteensa koulua kohtaan, sitä kiinteämmin he tuntevat kuuluvansa yhteen ja sitä paremmin he viihtyvät. Matti Koskenniemi ja Kaisa Hälinen: Didaktiikka (1970)
Yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ovat kahtalaiset: - toisaalta pyritään vahvistamaan yksilöä: hänen itsekunnioitustaan, itsetuntoaan ja kykyjään - toisaalta vahvistetaan ryhmää: sen turvallisuutta, kiinteyttä ja toimintakykyä. Nuorisotutkija Tomi Kiilakoski (2013)
Yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri Koulun ilmapiiri on avoin, keskusteleva, innostava, kannustava, ystävällinen ja oikeudenmukainen. Opiskelijat kokevat, että opettajat ovat heistä kiinnostuneita ja että koulussa on välittämisen ilmapiiri. Vuorovaikutus on toista kunnioittavaa, ja kohtaamiset ovat aitoja. Kouluyhteisö kannattelee ja houkuttelee mukaansa.
Yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri Oppimistehtävät ovat haastavia, innostavia ja sytyttäviä. Oppitunneilla käytetään monipuolisesti opiskelijalähtöisiä ja yhteistoiminnallisia työtapoja. Opiskelijoilla ja opettajilla on mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa. Opiskeluympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja opiskelun haasteita sekä tukea, ohjausta ja apua.
Yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri Opiskelijat otetaan mukaan koulun päätöksentekoon ja esimerkiksi teemapäivien valmisteluun. Oppilaskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa koulun opetussuunnitelmaan, lukuvuosisuunnitelmaan ja kurssitarjottimeen.
Pohdittavaksi Tavoitteena on, että opiskelijat omaksuvat tietojen ja taitojen lisäksi tulevaisuuden oppimistaitoja, hahmottavat opiskeltavat asiat nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kokevat olevansa kouluyhteisön täysivaltaisia ja arvostettuja jäseniä. Mitä tämä edellyttää a) koulujen opetussuunnitelmatyön johtamiselta? b) toimintakulttuurin kehittämisen johtamiselta?