KAAVOITUSKATSAUS 2016 16.11.2016 TEKNINEN PALVELUKESKUS SUUNNITTELU- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Havainnekuva uudesta liikuntahallista, jonka alueen asemakaavan muutos hyväksyttiin 9/2016 Vesiniityntie Vesitorni, jonka alueen ja ympäristön asemakaavan muutos hyväksyttiin 9/2016 Teollisu usalueek si kaavo itettav aa pelto a Huikankatu Takkulan teollisuusalueen laajennuksen aluetta. Ilmakuva vuodelta 2014.
KAAVOITUSKATSAUS 2016 Sivu 2 YLEISTÄ Kaavoituskatsaukseen on koottu kaavoituksen keskeiset työkohteet vuonna 2016 ja lähiaikoina todennäköisesti vireille tulevista kaava-asioista sekä esitetty maakuntakaavoituksen tilanne. Kaavoituskatsauksen laatimisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kaavoituksen työkohteet pohjautuvat osittain kaavoitusohjelmaan, jota tarkistetaan vuosittain. Myös maanomistajien aloitteesta laaditaan asemakaavoja ja asemakaavojen muutoksia. Kaavoituskatsauksen laatimisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä. Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsaukseen on lisäksi kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Laadittavasta kaavasta tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavahankkeen tavoite, sijainti, keskeiset arvioitavat vaikutukset, kaavan eteneminen, osalliset ja vaikutusmahdollisuudet. Kaavahankkeen osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa (mm. maanomistajat, asukkaat, naapurit, yritykset, työntekijät) sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee. Kaavasta tiedotetaan tiedossa oleville osallisille yleensä kirjeitse ja heillä on mahdollisuus osallistua valmisteluun, arvioida kaavan aiheuttamia vaikutuksia ja esittää mielipiteensä asiasta. Huittisissa kaavoitushankkeen käynnistämisestä, valmistelusta ja nähtävillä olosta päättää kaupunginhallitus. Näkymä Takkulan teollisuusalueen laajennusta koskevalle peltoalueelle.
Sivu 3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavan vireille tulosta ja valmisteluvaiheen nähtävillä olosta (MRL 62, MRA 30 ) kuulutetaan Lauttakylä-lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin nettisivuilla www.huittinen.fi/palvelut/kaupunkisuunnittelu/ nahtavilla_olevat_suunnitelmat/nahtavilla_olevat_kaavat. Osallinen voi jättää kaavaluonnoksesta suullisen tai kirjallisen mielipiteen nähtävillä oloaikana. Mikäli kaava on vaikutuksiltaan vähäinen, niin kaavaluonnos ei ole välttämätön. Ehdotusvaiheessa kaava pidetään nähtävillä vähintään 30 päivää (MRL 65, MRA 19, MRA 27 ). Vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta koskeva ehdotus on pidettävä nähtävänä vähintään 14 päivää (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisen muistutuksen, joka tulee toimittaa kaupunginhallitukselle ennen virallisen nähtävillä oloajan päättymistä. Kaavojen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Pienet ja merkitykseltään vähäiset asemakaavan muutokset hyväksyy johtosäännön mukaisesti tekninen lautakunta. Asemakaavan muutos on merkittävä, mikäli joku seuraavista ehdoista täyttyy: - alueen pääasiallista käyttötarkoitusta muutetaan. - rakennuksen kerroslukua tai suurinta sallittua korkeutta nostetaan enemmän kuin yhden kerroksen verran. - pientaloalueella tehokkuusluku nostetaan yli 0,3 tai minkä tahansa alueen rakennusoikeutta nostetaan yli 1000 kerrosneliömetriä. - alueen tai rakennuksen suojelumääräyksiä muutetaan tai kumotaan. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on valitusmahdollisuus Turun hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella olevaa asemakaavaa ja jolla valitus on jätetty tutkimatta tai jolla ei ole muutettu viranomaisen päätöstä, saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Vireilläolevista kaavoista löytyy tietoa kaupungin nettisivuilta osoitteesta: www.huittinen.fi/ PALVELUT/ KAUPUNKISUUN- NITTELU/kaavoitus/ vireilla_olevat_kaavat JA NÄHTÄVILLOLO- VAIHEESSA OLEVISTA KAAVOISTA : www.huittinen.fi/ palvelut/ kaupunkisuunnittelu/ nahtavilla_olevat_suu nnitelmat/ nahtavilla_olevat_kaav at Ilmakuva Huittisten keskustasta vt 2:n suunnalta v.2015.
KAAVOITUSKATSAUS 2016 Sivu 4 MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaavalla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Maakuntakaavan laadinnan tavoitteena on maankäyttö ja rakennuslain (MRL 1 ) mukaisesti järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on, että suunnittelussa turvataan jokaiselle halukkaalle osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen ylikunnallinen alueiden käytön suunnitelma. Maakuntakaava toimii kunnan Maankäyttö ja rakennuslain (MRL 26, 27 ) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaavan laatiminen on maakunnan liiton lakisääteinen tehtävä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Satakunnassa maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Satakuntaliitto, joka on Satakunnan kuntien lakisääteinen kuntayhtymä. Helmikuussa 2016 voimaan tulleet maankäyttö ja rakennuslain ja asetuksen muutoksien mukaan maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin. Ennen lakimuutosta maakuntakaavat hyväksyttiin ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. kaavoituksen perustana niin, että se on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yksityiskohtaisempia kaavoja. SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan maakuntakaavan 30.11.2011 (pois lukien valitusten alaiset osat). Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 13.3.2013. Satakunnan maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen. Maankäyttö ja rakennuslain 32 :n nojalla maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Lisäksi viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.
Sivu 5 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ote 13.3.2013 kokonaisuudessa lainvoimaiseksi tulleesta maakuntakaavasta Huittisten keskustan kohdalta. SATAKUNTALIITOLTA PYYDETTÄVÄT LAUSUNNOT Yleiskaavat Maankäyttö ja rakennusasetuksen 20 :n mukaan yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta. Yleiskaavan osalta käytäntö on jotakuinkin selvä. Yleiskaavasta pyydetään maakunnan liiton lausunto ehdotusvaiheessa. Yleiskaavat ovat usein varsin merkittäviä ja laajoja. Usein jo yleiskaavan luonnosvaiheessa on tarpeen saada viranomaisilta palautetta. Satakuntaliiton osalta palautteen anto voidaan tapauskohtaisesti harkiten toteuttaa joko lausuntopyynnöllä, kommentointipyynnöllä tai työneuvotteluilla. Luonnosaiheessa yleiskaavasta pyydetään maakunnan liitolta lausunto tapauskohtaisesti harkiten.
KAAVOITUSKATSAUS 2016 Sivu 6 SATAKUNTALIITOLTA PYYDETTÄVÄT LAUSUNNOT Asemakaavat Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 28 :n mukaan asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta, jos kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita. Jos alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava ja asemakaavaa laaditaan täysin sen mukaisesti, Satakuntaliiton osalta lausuntopyyntö asemakaavasta on usein tarpeeton. Niillä alueilla, joilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan luonnosvaiheessa voidaan noudattaa samaa periaatetta kuin yleiskaavoissa luonnosvaiheessa siten, että palautteen anto voidaan tapauskohtaisesti harkiten toteuttaa joko lausuntopyynnöllä, kommentointipyynnöllä tai työneuvotteluilla. VAIHEMAAKUNTAKAAVOITUS SATAKUNNASSA Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 Vaihemaakuntakaavassa 1 on osoitettu tuulivoimaloiden alue (tv1) - merkinnällä maa-alueita, jotka soveltuvat tuulivoimatuotannon alueiksi. Merkintään sisältyy maankäyttö ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Merkintä ilmaisee alueen soveltuvuuden kaavaselostuksessa esitetyillä perusteilla laajan tuulivoimala-alueen rakentamiseen. Vaihemaakuntakaavassa 1 on osoitettu 17 tuulivoimatuotannon aluetta. Maakunnallisesti merkittäviksi luokitellaan 8-10 tuulivoimalayksikön alueet, joilla on valtakunnallista, ylimaakunnallista, maakunnallista, seudullista tai ylikunnallista merkitystä. Vaihemaakuntakaavassa 1 on Huittisten osalta osoitettu tuulivoimaloiden aluetta Köyliön kunnan rajan tuntumaan, alueen sijoittuessa molempien kuntien alueelle. Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi 13.12. 2013 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1, jonka ympäristöministeriö vahvisti 3.12.2014. Vahvistamispäätöksen yhteydessä ympäristöministeriö hylkäsi kaavasta tehdyt viisi valitusta. Vahvistamispäätöksestä tehtiin kaksi valitusta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on 6.5.2016 antanut päätöksen, jossa todetaan, ettei ympäristöministeriön päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ole perusteita. Huittisten alueelle osoitetulla tuulivoimalan alueella (tv1) ei ole kaavoituskatsauksen laadintahetkellä vireillä tarkemman kaavatason hanketta.
Sivu 7 VAIHEMAAKUNTAKAAVOITUS SATAKUNNASSA Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 on vahvistettu ympäristöministeriössä 3.12.2014 ja korkein hallintooikeus on 6.5.2016 hylännyt vaihemaakuntakaa vaa 1 koskevat valitukset Ote Satakunnan vaihemaakuntakaavasta 1, vahvistettu 3.12.2014 ympäristöministeriössä. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Kaavan tavoitteet tukevat ilmasto- ja energiastrategiaa. Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti 23.11.2015 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteista. Maakuntahallitus hyväksyi myös Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 osallistumis- ja arviointisuunnitelman, jota on täydennetty ja tarkistettu lausuntojen ja mielipiteiden mukaisesti. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet pohjautuvat valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksiin sekä kansallisiin ja satakuntalaisiin strategioihin ja työssä laadittuihin ja laadittaviin selvityksiin sekä kuntien ja sidosryhmien tavoite-esityksiin. Lisäksi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet on sovitettu yhteen Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 tavoitteiden kanssa. Vaihemaakuntakaa -va 2 on laadinnassa satakuntaliitossa.
KAAVOITUSKATSAUS 2016 Sivu 8 VAIHEMAAKUNTAKAAVOITUS SATAKUNNASSA Kestävien energiaratkaisujen maakunta Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian visiona on, että Satakunta on ilmastoystävällinen, kestävien energiaratkaisujen maakunta. Energian tuotantoon painottuvan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet tukevat ilmasto- ja energiastrategian visiota: Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on kotimaisen energiantuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun perusperiaatteina ovat hyvän elinympäristön luominen sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen. Teemat ja prosessi Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 teemana on energiantuotanto; turve, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tarkistetun osallistumis ja arviointisuunnitelman (12.7.2016) mukaisen aikataulun mukaan maakuntakaavan valmisteluvaihe on vuosina 2015-2017 ja ehdotusvaiheen tavoite on välillä 2017-2018. Ehdotusvaiheen materiaaleja laaditaan kaksi, ensimmäisen vaiheen materiaalit toimitetaan lausunnoille ja toisen vaiheen materiaalit asetetaan nähtäville. Vaihemaakuntakaavan 2 hyväksymisvaiheen tavoitteena on vuosi 2018.
Sivu 9 YLEISKAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueen yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun, rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta ja yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kun yleiskaava kattaa vain osan kuntaa, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Oikeusvaikutteisella yleiskaavalla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti laadittua yleiskaavaa, jonka kunta on hyväksynyt 1.1.2000 jälkeen. Kun yleiskaava kattaa vain osan kuntaa, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Huittisten kaupungin keskustaa ja sen lievealueita koskeva oikeusvaikutteinen osayleiskaava 2030 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.10.2011. Osayleiskaava tuli kaupunginhallituksen määräyksellä voimaan 12.12.2011, lukuun ottamatta valitusten kohdealueita, ennen kuin se on saanut lainvoiman. Oikeusprosessin jälkeen kaava kuulutettiin kokonaisuudessaan lainvoimaiseksi 24.9.2014. Entisen Vampulan kunnan alueella on voimassa kaksi oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Yhdystien oikeusvaikutteinen osayleiskaava on vahvistettu 26.4.2010 ja Punolan oikeusvaikutteinen osayleiskaava on vahvistettu 11.8.2010. Oikeusvaikutteinen rantayleiskaava on vahvistettu 8.7.1999 ja 10.8.2001. Kaupunginvaltuusto on vuonna 1993 hyväksynyt koko silloisen Huittisten kaupungin alueen käsittävän yleiskaavan 2010. Alue ei sisällä entisen Vampulan kunnan aluetta. Tämä yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Vampulan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 4.3.1991 Vampulan rakenneyleiskaavan ja 30.12.1996 Rutavan ja Kukonharjan osayleiskaavat (uudempi kaava osin korvannut vanhemman). Nämä kaavat eivät ole oikeusvaikutteisia. Oikeusvaikutuksettomat kaavat ei ole voimassa oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen alueella.
KAAVOITUSKATSAUS 2016 Sivu 10 VIREILLÄ OLEVA OSAYLEISKAAVA Kiimasuon tuulivoimaosayleiskaava Eolus Vind AB PO/Auria Wind Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Huittisiin Korvenkyläntien läheisyyteen. Hankkeen laajuuden vuoksi kelpoisuus tuulivoimatuotantoon ratkaistaan yleiskaavatasolla ja kaavan nimi on Huittisten Kiimasuon alueen tuulivoimaosayleiskaava. Kahden kilometrin säteellä sijaitsee useita asuin- ja lomarakennuksia. Huittisten kaupunginhallitus on hyväksynyt vireilletulon yhteydessä kaavan laatijaksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n. Osayleiskaavan laadinta tuli vireille syksyllä 2014 ja sen osallistumis ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syksyllä 2014. Tuulivoimaosayleiskaavan luonnoksessa on esitetty seitsemälle, enintään 220 m korkealle, tuulivoimalalle sijoittumispaikat. Luonnos käsittää 18 km²:n alueen. Tuulivoimaosayleiskaavan luonnos oli nähtävillä 2.4.-6.5.2015 välisenä aikana. Luonnoksesta saatiin 18 mielipidettä, joissa yhteensä 125 allekirjoittajaa sekä 11 lausuntoa. Luonnoksesta saatu kansalaispalaute on ollut pääsääntöisesti hanketta vastustavaa. Saadun palautteen perusteella 24.9.2015 pidetyssä työneuvottelussa kaavaluonnoksen ratkaisuun on pyydetty maankäyttö ja rakennuslain nojalla tutkittavien eri vaihtoehtojen laatimista (esim. korkeus, lukumäärä ja sijainnit) sekä vaihtoehtojen vaikutusten arviointia. Hankkeen eteneminen on ollut tuulivoimayhtiön harkinnassa kaavoituskatsauksen laadintahetkellä yli vuoden. Ote 24.2.2015 päivätystä Kiimasuon tuulivoimaosayleiskaavan luonnoksesta
Sivu 11 LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVAT OSAYLEISKAAVAT Saaren tilan muutos luonnonsuojelualueeksi Huittisten kaupunginvaltuusto päätti 14.12.2015, että Huittisten keskustan ja sen lievealueita koskevasta osayleiskaavasta poistetaan Saaren tilan AP-aluevaraus ja merkintä. Vuonna 2011 hyväksytyn oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan alue on rakennuspaikan osalta pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Kyseinen vanha rakennuspaikka on tavoitteena osoittaa osaksi sitä ympäröivää luonnonsuojelualuetta. Noin 0,79 hehtaarin suuruinen alue on kaupungin omistuksessa. Satakunnan maakuntakaavassa alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL), valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (kh1), matkailun kehittämisvyöhykkeeksi (mv2) ja kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeeksi (kk). Kaavoituksen alkuvaiheessa tulee järjestää maankäyttö ja rakennuslain 66 :n sekä asetuksen 18 :n mukainen viranomaisneuvottelu Varsinais -Suomen ELY-keskuksen kanssa, johon kutsutaan myös Satakuntaliiton, Satakunnan Museon ja Metsähallituksen edustajat sekä Huittisten ympäristösihteeri ja muut mahdolliset viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Ote Huittisten keskustan osayleiskaavasta (lainvoima kokonaisuudessaan 24.9.2014) josta poistetaan ruksittu AP-varaus. Jokilevon teollisuusalueen laajennus Jokilevon teollisuusalue on hyvin täyttynyt yritystoiminnasta ja lähitulevaisuudessa on mahdollista, ettei vapaiden tonttien tarjonta ole riittävää. Osayleiskaavan muuttamisen tavoitteena on lisätä teollisuustonttien toteuttamismahdollisuuksia Jokilevon teollisuusalueelle. Alustavasta noin 7,2 ha:n aluerajauksesta alue on pääosin yksityisomisteista maa ja metsätalousvaltaista aluetta (yleiskaavamerkintä M-1) sekä hieman rakentumatonta asuntoaluetta (A). Alueeseen sisältyy myös kaupungin omistuksessa oleva noin 0,5 ha:n lähivirkistysalue (VL).
KAAVOITUSKATSAUS 2016 Sivu 12 LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVAT OSAYLEISKAAVAT Satakunnan maakuntakaavassa alue on teollisuus ja varastointitoimintojen alueen (T) välittömässä läheisyydessä taajamatoimintojen alueella (joka sisältää myös teollisuuden rakentamisalueet). Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota etenkin läheisen asuinrakentamisen ja teollisuustoiminnan yhteensovittamiseen. Jokilevon teollisuusalueen laajennuksen kaavoitustyö on tarkoitus aloittaa vuosien 2017 tai 2018 aikana. Kaavoituksen alkuvaiheessa tulee järjestää maankäyttö ja rakennuslain 66 :n sekä asetuksen 18 :n mukainen viranomaisneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Satakuntaliiton ja muiden mahdollisten viranomaisten, joiden toimialaa asia saattaa koskea, kesken. Teollisuusalueen alustavalaajennusalue Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta (lainvoima kokonaisuudessaan 24.9.2014) alustavalla teollisuusalueen laajennusalueella rajattuna.
Sivu 13 LÄHIAIKOINA MAHDOLLISESTI LAADITTAVAKSI ESITETTÄVÄ OSAYLEISKAAVA Taraskallion tuulivoimahanke YIT Rakennus Oy on suunnittelemassa tuulivoimapuistoa Huittisiin. Hankkeen alustava sijainti on valtatie 2:n eteläpuolella Taraskallion alueella. Hankkeen laajuuden vuoksi kelpoisuus tuulivoimatuotantoon ratkaistaan yleiskaavatasolla. Hanke on YIT:llä esivalmistelussa, eikä kaavoitushakemusta ole jätetty. Kaavoituskatsauksen laadintahetkellä YIT:n internetsivujen mukaan hankkeen toteutuminen edellyttää uutta tukimuotoa tuulivoimalle. www.yit.fi/yit_fi/infrapalvelut/tuulivoima/hankkeet -> Huittinen, Taraskallio Suuntaa-antava sijainti yleispiirteisesti.
KAAVOITUSKATSAUS 2016 Sivu 14 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava on kaavatasoista tarkin. Asemakaavalla osoitetaan tarkasti mm. katujen ja rakennuspaikkojen sijainnit, rakentamisen tyyppi (esim. kerrostalo tai asuinpientalo jne.) sekä voidaan tarkasti määritellä mm. rakentamisen sijaintia ja materiaaleja. Asemakaavoitus on vuorovaikutteinen prosessi, joka kestää yleensä noin vuoden. Pienet kaavamuutokset voivat onnistua noin puolet nopeammin. Huittisten kaupungin kaavoitusta ohjaava maapoliittinen periaateohjelma on laadittu vuosille 2008-2016. Ajantasaistetun Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 50 ) mukaan asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoitus on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten, ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunkija maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen. Elinkeinoelämän edistämistä asemakaavoituksen periaatteissa korostettiin vuonna 2015 hyväksytyssä maankäyttö ja rakennuslain lakimuutoksessa (MRL 51 ). ohjelman laadinta tulee ajankohtaiseksi alkuvuonna 2017. Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava (tarpeen mukaan) ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittava eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita (MRL 54 ).
Sivu 15 HYVÄKSYTYT Vesitornin ja lähipuiston kaavamuutos Noin 1,97 ha suuruinen asemakaavan muutosalue sijaitsee Untonmäessä Vesitornintien itäpuolella. Kaavoitusohjelman mukaisella kaavamuutoksella osoitettiin kaavallisesti vesitornin ja muiden yhdyskuntateknisiä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden sijoittuminen Vesitorninmäen puiston yhteyteen. Rakennusoikeutta muodostui 1270 k-m². Puisto jaoteltiin kaavamuutoksella pääosin taajamametsäksi ja vesitornin länsipuoleinen osa puistoksi niiden toteutuneen luonteen mukaisesti. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle osoitettiin matkaviestintukiaseman mastolle kaupunkikuvallisilta vaikutuksiltaan ja asutuksen kannalta parhaaksi arvioitu sijainti. Asemakaavan muutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.9.2016 ja on saanut lainvoiman 16.11.2016. Huittisten kaupungin kaavoitusohjelman mukaisen vesitornin ja sen lähipuiston kaavamuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26.9.2016. Vesitornin ja lähipuiston kaavamuutos (ei mittakaavassa), hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.9.2016.
KAAVOITUSKATSAUS 2016 Sivu 16 HYVÄKSYTYT Huhkolan liikuntahallin kaavamuutos Noin 1,13 ha:n suuruinen asemakaavan muutosalue sijaitsee urheilukentän ja Huhkolantien vieressä Huhkolassa. Kaupunginvaltuusto päätti 4.4.2016, että uusi urheilutalo rakennetaan vanhan urheilutalo Huhkolinnan ja uimahallin väliin. Kaupunginvaltuuston päätöksen mahdollistaminen edellytti kaavoitusohjelman ulkopuolista kaavamuutosta ripeällä aikataululla. Kaavamuutoksella urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU) laajennettiin uimahallin suuntaan, nostettiin rakennusoikeus yhdestä kahteen ja rakennusoikeus 3 000 k-m²:stä 4 000 k-m²:iin. Asemakaavan muutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.9.2016 ja on saanut lainvoiman 16.11.2016. Huittisten kaupungin kaavoitusohjelman ulkopuolisen Huhkolan liikuntahallin kaavamuutos tuli vireille 4.4.2016 ja kaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26.9.2016. Huhkolan liikuntahallin kaavamuutos (ei mittakaavassa), hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.9.2016.
Sivu 17 VIREILLÄ OLEVAT Osuuspankin tontin kaavamuutos Asemakaavan muutosalue sijaitsee Huittisten keskustassa Risto Rytin kadun, Pennintien ja Aaranteenkadun välisellä 6842 m²:n suuruisella rakennuspaikalla. Huittisten keskustan osayleiskaavassa (KV hyväksynyt v. 2011) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ja osittain maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi ja maisemaksi (Lauttakylän funktionalistiset rakennukset). Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on ajantasaistaa asuin-, liike-, ja toimistorakennusten mahdollistavan rakennuspaikan kaavamääräyksiä, nostaa rakentamistehokkuus e=0,45:stä e=0,8:aan ja suurin sallittu kerrosluku kolmesta neljään. Rakennuspaikalla sijaitsee osayleiskaavassa suojeltavaksi osoitettu Osuuspankin talo, joka velvoitti suojelumääräyksen osoittamisen myös asemakaavan muutoksen yhteydessä. Kaavamuutoksella muodostuu rakennusoikeutta yhteensä 5474 k-m², josta suojeltu Osuuspankin talo käyttää 3535 k-m². Alustavien suunnitelmien mukaan Osuuspankin talon taakse on suunnitteilla uusi kerrostalo tulevaisuudessa. Osuuspankin tontin kaavamuutos mahdollistaa rakennuspaikan kehittämisen tulevaisuudessa. Asemakaavan muutoksen luonnos oli nähtävillä 9.6.-1.7.2016. Kaavaluonnoksesta toimitettiin viranomaislausuntoja, joissa esitettiin mm. tarkempaa rakennusmateriaalien määräämistä, rakennusmassojen sijoittamisen ohjaamista sekä tarkempaa hulevesien ohjaamista kaavamääräyksin. Palaute arvioitiin ja tarpeellisiksi katsotut muutokset ja tarkennukset tehtiin kaavaehdotukseen, joka oli nähtävillä 15.9.-14.10.2016. Kaavaehdotuksesta saatiin palautetta Varsinais- Suomen ELY-keskukselta ja lausunto Satakunnan Museolta. Arvion mukaan kaavamuutos mahdollisine tarkistuksineen toimitetaan kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn joulukuussa 2016. Osuuspankin tontin kaavamuutoksen ehdotus 5.9.2016 (ei mittakaavassa).
KAAVOITUSKATSAUS 2016 Sivu 18 VIREILLÄ OLEVAT Korttelin 0202 tontin 3 laajennus 1 639 m²:n suuruisen alueen asemakaavan muutos sijaitsee Emauksenkujan varrella lähellä Huittisten keskustaa. Kaavamuutoksella yhdenmukaistetaan saman henkilön yksityisomistuksessa olevien maa-alueiden kaavamääräykset siten, että alueelle voidaan laatia yhtenäinen tonttijako ja siten osoittaa alue kaavallisesti yhdeksi rakennuspaikaksi. Alue on asuinpientalojen korttelialuetta, jonne voi osoittaa myös työtiloja. Rakentamisen tehokkuuteen tai kerrosalaan ei haettu muutosta. Kaavaehdotus oli nähtävillä 13.10.-11.11.2016. Nähtävillä oloaikana kaavamuutoksesta ei saapunut palautetta. Korttelin 0202 tontin 3 Kaavamuutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja arvion mukaan se toimitetaan teknisen lautakunnan hyväksymiskäsittelyyn vuodenvaihteen 2016-2017 tuntumassa. laajennuksen kaavamuutos laadittiin ilman luonnosvaihetta, koska kyseessä on vaikutuksiltaan hyvin vähäinen kaavoitusasia. Korttelin 0202 tontin 3 laajennuksen ehdotus 4.10.2016 (ei mittakaavassa).
Sivu 19 LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVAT Kuorma-autokorjaamo Mäkelän rakennuspaikan laajennus ja kaavamääräysten tarkentaminen Kuorma-autokonekorjaamo Mäkelän omistaja on hakenut 25.6.2016 päivätyllä ja 12.10.2016 täydennetyllä hakemuksella asemakaavan muutosta Jokilevonkadun ja Metsälinnankadun kulmassa sijaitsevalle rakennuspaikalle ja osittain Tehtaanpuiston viheralueelle. Hakija on myös jättänyt ostotarjouksen kaavamuutoksella rakennuspaikkaan osoitettavasta viheralueesta. Kaavamuutoshanke valmistellaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja vireille laitettavaksi loppuvuonna 2016. Hakijan tavoitteena on laajentaa teollisuuskiinteistöänsä nykyiselle lähivirkistysalueelle, joka parantaisi tontin toiminnallisuutta. Tavoitteena on myös kaavallisesti mahdollistaa enintään 20 % rakennetusta kerrosalasta osoitettavaksi pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja varten. Huittisten kaupungin tavoitteena on edistää keskustan osayleiskaavan toteutumista, huomioida suunnittelualueen lähivirkistysalueella olevat kunnallistekniset johdot sekä arvioida supistuvan lähivirkistysalueen vaikutuksia.. Ote ajantasa-asemakaavasta (20.9.2016) alustavalla suunnittelualuerajauksella, ei mittakaavassa.
KAAVOITUSKATSAUS 2016 Sivu 20 LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVAT Länsi-Suomen opiston ja Myllytien välinen alue (aikaisemmin käynnistetty ja keskeneräinen kaavahanke) sekä mahdollisesti Myllytien ja Sillakoskenpuron välinen alue Kaupunginhallitus on hyväksynyt Loimijoentien ja Loimijoen välisen alueen asemakaavaluonnoksen 1992. Alue on pilkottu kahdeksi erilliseksi kokonaisuudeksi, jossa toinen on Länsi-Suomen opiston ja Myllytien välinen alue (punainen viiva) ja toinen Myllytien ja Sillakoskenpuron välinen alue (oranssi katkoviiva). Molemmat kohteet on Huittisten kaavoitusohjelmassa ja kaavoitusprosessissa tutkitaan myös, että kannattaisiko molempia alueita kaavoittaa samalla kertaa. Myllytien alueen rakennupaikkojen muodostamalle noin 6 hehtaarin alueelle on rakennettu useita omakotitaloja 2000-luvulla vanhan kaavaluonnoksen periaatteiden mukaisesti. Rakentaminen on toteutunut osittain kookkaammille rakennuspaikoille kuin kaavaluonnoksessa on suunniteltu ja katuverkkoa varten on varattu likimäärin kaavaluonnoksen mukaiset alueet. Kiinteistöt on pääosin liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin. Asemakaavalla on tarkoitus selvittää alueen katuverkkotarpeet ja korttelijaotus. Myllytien kaakkoispuoleiselle alueelle on teetetty luontoselvitys vuonna 2014, jolloin ranta-alueella sijaitsi liito-oravia. Huittisten kaupungin keskustaa ja sen lievealueita koskevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan alue on asuntoaluetta (A). Alue on rakennetulta alueelta pääosin yksityisessä omistuksessa ja kehittämisen kannalta keskeisten maanomistajien kanssa laadittaneen maankäyttösopimuksia. Alustavien suunnitelmien mukaan alueen asemakaavoitus on tarkoitus aloittaa vuonna 2017. Alustava suuntaa-antava aluerajaus suunnittelualueesta, joka tarkentuu myöhemmin (punaisella Myllytien ja sen luoteispuoleinen kokonaisuus ja oranssilla mahdollisesti samassa yhteydessä suunniteltava alue).
Sivu 21 LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVAT Takkulan teollisuusalueen laajennus Vesiniityntien ja Huikankadun rajaamalle peltoalueelle Kaupunki on hankkinut omistukseensa Takkulan teollisuusalueelta Vesiniityntien ja Huikankadun välisen noin 8,7 hehtaarin kokoisen rakentamattoman maa-alueen 17.2.2012. Alue liittyy olemassa olevaan teollisuusalueeseen sekä länsi- että eteläosastaan. Alueen koillispuolella on Takkulantien länsipuolelle rakentunut asuntoalue. Idässä alue rajoittuu osittain lähivirkistysalueeseen, osittain liike - ja teollisuusrakennusten korttelialueeseen. Huittisten kaupungin keskustaa ja sen lievealueita koskevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan alue on eteläosastaan teollisuusaluetta (T) ja pohjoisosastaan asuntoaluetta (A). Reunaehtoja suunnittelutyölle asettaa vuonna 2014 julkaistu Tulviin varautuminen rakentamisessa opas, jossa teollisuusalueen tulviin varautumista on merkittävästi tiukennettu. Myös alueen tasaisuudesta johtuen sade ja sulamisvesien hallintaan pitää kiinnittää erityistä huomiota. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on eheyttää yhdyskuntarakennetta, lisätä teollisuustonttien tarjontaa ja osoittaa taajaman elinvoimaisuutta tukevia työpaikkatoimintoja alueelle. Suunnittelutyö on aloitettu vuonna 2014 alustavilla pohjatutkimuksilla sekä luonnostelemalla, mutta kaavaluonnos ei ole vielä valmis kaupunginhallituksen käsittelyyn. Vuoden 2016 aikana alueelta on teetetty konsulttityönä tulva ja hulevesien hallintaan koskevaa selvitystä sekä täydennetty pohjatutkimuksia alueen pohjavedenpinnan pitkäaikaistason selvittämisellä. Alustava suuntaa-antava aluerajaus suunnittelualueesta, joka tarkentuu myöhemmin. Alustavan suunnitelman tarkempaa kaavoitustyötä on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 aikana.
KAAVOITUSKATSAUS 2016 Sivu 22 LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVAT Sallilan koulun asemakaavan päivittäminen, Vampula Sallilan koululle on peruskorjaustarve, joka olisi alustavien suunnitelmien mukaan vuonna 2019 tai 2020. Alueella 1970 ja 1980 luvuilla hyväksytyissä asemakaavoissa toteutunut nykytilanne ei vastaa aluerajausten ja kaavamerkintöjen osalta joka osaalueella kaavassa osoitettua toimintaa. Alustava suunnittelualue on kaavoitettu opetustoimintaa palveleville rakennuksille, toriksi, rivitaloille sekä muille kytketyille rakennuksille, pysäköimisalueeksi ja kevyen liikenteen väyläksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia ja tarkistaa alueiden käyttötarkoituksia ja rajauksia, kuten torialueen ja pysäköintialueiden tarpeellisuuksia sekä rivitalon ja koulun rakennuspaikkojen muotoja. Kaavamuutoksessa tarkastellaan myös liikennejärjestelyiden mahdollisia kehittämistarpeita. Alustavan suunnittelualuerajauksen mukaan alueen pinta-ala on noin 2,1 ha. Kaupunki omistaa alueesta noin 1,6 ha ja loppuosa on yksityis ja seurakuntaomisteista maata. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Vampulan kunnanhallitus on vuonna 1991 hyväksynyt aluetta koskevan oikeusvaikutuksettoman Vampulan rakenneyleiskaavan, jossa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Satakunnan maakuntakaavassa (lainvoima 2013) alue on taajamatoimintojen aluetta, maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä ja kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä. Alustava suuntaa-antava aluerajaus suunnittelualueesta, joka tarkentuu myöhemmin.
Sivu 23 AIKAISEMMIN KÄYNNISTETYT KESKENERÄISET ASEMAKAAVAHANKKEET Loima, Myllytien ja Sillakoskenpuron välinen alue Asemakaavan laatiminen tähtää uuden pientaloasuinalueen rakentamiseen Loiman koulun vaikutuspiiriin kauniiseen jokirantamaisemaan. Tavoitteena on laadukas rantaan tukeutuva rakentaminen isoille tonteille ja kaupungin tonttitarjonnan monipuolistaminen. Reunaehtoja suunnittelulle asettaa alueen rajoittuminen Natura-verkostoon kuuluvaan Loimijokeen ja joen tulvaherkkyys. Suunnittelun yhteydessä on laadittava tarkentavia selvityksiä alueen topografiasta sekä arvioitava rakentamisen vaikutuksia jokiluontoon. Yleiskaavatyön yhteydessä laadittiin Natura-arviointi syksyllä 2010. Alueelta on laadittu luontoselvitys vuonna 2014, jolloin ranta-alueella sijaitsi liito-oravia. Huittisten kaupungin keskustaa ja sen lievealueita koskevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan alue on pohjoisosastaan asuntoaluetta (A) ja eteläosastaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueen lounaisosassa on pientalovaltaista asuntoaluetta, jolla sijaitsee suojeltava Loiman kylämaisema (AP/sr-2 79). Noin 8,6 ha:n alue pääosin kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueeseen tulee todennäköisesti sisältymään myös jonkin verran yksityisten maita. Kaavoitusohjelman mukaiselle alueelle on laadittu alustavia luonnoksia ja teetetty luontoselvitys vuonna 2014, mutta asemakaavan laadintaa ei ole laitettu vireille. Alueelta on myös luonnos vuodelta 1992. Myllytien ja Länsi-Suomen opiston välinen alue on kaavoitusohjelmassa ajoitettu aiemmaksi, ja sen alueen kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta kaavoittaa myös molemmat alueet yhtenä kokonaisuutena. Alustava suuntaa-antava aluerajaus suunnittelualueesta, joka tarkentuu myöhemmin.
KAAVOITUSKATSAUS 2016 Sivu 24 TONTTIVARANTO Kaupungilla on tällä hetkellä myynnissä kunnallistekniikan piirissä olevia asuinpientalotontteja seuraavilta alueilta: (merkitty karttaan punaisella): Kuninkainen 3 Sampu 6 Nanhia 13 Ihaninmäki, Vampula 19 Matkusjoki, Vampula 16 Kaupungilla on lisäksi myynnissä kunnallistekniikan piirissä rivitalotontteja (kartalla magnetalla): Hein-Erkkilä 4 Kuninkaisiin on tulossa myyntiin 19 uutta asuinrakennuspaikkaa hyvälle sijainnille kaupunkirakenteessa. Alueen kunnallistekniikka on arvioitu valmistuvan keväällä 2017. Erillispientalotonttien lisäksi kaupungilla on myytävänä tällä hetkellä: 7 teollisuustonttia (kartassa sinisellä) 4 liiketonttia (kartassa vihreällä). Tarkemmat ja ajantasaiset tiedot tonteista löytyy osoitteesta www.huittinen.fi => Palvelut / asuminen ja rakentaminen / vapaat tontit Viime vuosina kaupunki on keskimäärin luovuttanut 3 erillispientalo-tonttia / vuosi. Vuonna 2016 kaavoituskatsauksen laadintahetkellä Huittisten kaupunki on myynyt yhden erillispientalotontin, yhden teollisuustontin ja yhden päiväkotitontin. Tavoitteena on, että kaupungin tonttivaranto vastaa viiden vuoden kysyntää. Kuninkaisista on tulossa myyntiin talvella 2016-2017 19 omakotitonttia, joiden osalta kunnallistekniikka on rakenteilla. Keskusta-alueen tonttivarantoa täydentävät Vampulan taajamassa sijaitsevat tonttialueet.
Sivu 25 TONTTIVARANTO Kartassa on esitetty Huittisten kaupungilla myynnissä olevat tontit..
KAAVOITUSKATSAUS 2016 Sivu 26 Huittisten kaupungin uudistettu rakennusjärjestys tuli voimaan 1.8.2016 RAKENNUSJÄRJESTYS Huittisten kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin rakennusjärjestyksen 20.6.2016 ja se tuli voimaan 1.8.2016. Voimassa olevaan rakennusjärjestykseen voi tutustua osoitteessa www.huittinen.fi/palvelut -> Asuminen ja rakentaminen -> Rakennusvalvonta -> Ohjeet. Risto Rytin katu 36 32700 Huittinen www.huittinen.fi KAAVOITUS Kaavoitusinsinööri, kaavoittaja Arttu Salonen 044 560 4195 Suunnitteluavustaja Anne Rämö 044 560 4386 RAKENNUSVALVONTA Rakennustarkastaja Seija Holmi 044 560 4395 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@huittinen.fi Kaavoittamisen tarkoituksena on suunnitella kaupunkilaisia ja elinkeinoelämää palveleva kaupunkiympäristö hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaisesti niin, että kaupunkirakenteesta muodostuu hallittu, taloudellinen ja ympäristön kestävää kehitystä tukeva kokonaisuus.