HUITTISTEN KAUPUNGIN KAAVOITUSOHJELMA

Transkriptio

1 Tekninen palvelukeskus / kaavoitus / / AS Sivu 1/8 HUITTISTEN KAUPUNGIN KAAVOITUSOHJELMA Kaavoitusohjelma sisältää kolmen seuraavan vuoden merkittävimmät yleis- ja asemakaavoituskohteet aikatauluineen. Yleensä kunkin vuoden kuluessa tulee lisäksi vireille muutamia pienehköjä alueita koskevia asemakaavan muutoksia. Kaavoitushankkeiden ajoitus eri vuosille perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä ja kestosta sekä kaavoitukseen ja yhdyskuntatekniikan rakentamiseen varatuista resursseista. Kaavoitusohjelman ja vireillä olevien muiden töiden pohjalta laaditaan vuosittain kaavoituskatsaus. Kaavoituskatsaus antaa kaavoitusohjelmaa yksityiskohtaisempaa tietoa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavoista ja muista maankäyttöön liittyvistä suunnitelmista. YLEISKAAVOITUS Yleiskaavan merkitys Yleiskaava on keskeinen kunnan alueiden käytön kehittämisväline. Se on nimensä mukaisesti yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan alueiden käytön periaatteet kunnassa. Yleiskaavassa määritetään siis esimerkiksi rakennetaanko alueet pääasiassa kerros- vai pientaloalueina sekä missä sijaitsevat elinkeinotoiminnan alueet, virkistysalueet ja suojelualueet sekä millainen on liikenneverkon rakenne. Oikeusvaikutteisena laadittu yleiskaava antaa kaupungille lisää ratkaisuvaltaa maankäytön suunnittelussa ohi maakuntakaavan. Kun yleiskaava kattaa vain osan kunnan alueesta, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Suunnittelualueiden rajaukset ovat ohjeellisia ja tarkentuvat kaavoituksen alkuvaiheessa. 1. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan muuttaminen Saaren tilan APaluevarauksen osalta Ajoitus Kaupunginvaltuusto päätti , että Huittisten keskustan ja sen lievealueita koskevasta osayleiskaavasta poistetaan Saaren tilan AP-aluevaraus ja merkintä. Vuonna 2011 hyväksytyn oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan alue on rakennuspaikan osalta pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Kyseinen vanha rakennuspaikka on tavoitteena osoittaa kaavallisesti osaksi sitä ympäröivää luonnonsuojelualuetta. Noin 0,79 hehtaarin suuruinen alue on kaupungin omistuksessa.

2 Tekninen palvelukeskus / kaavoitus / / AS Sivu 2/8 2. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan muuttaminen Jokilevon teollisuusalueen laajentamiseksi Ajoitus työn aloitus Osayleiskaavan muuttamisen tavoitteena on lisätä teollisuustonttien tarjontaa Jokilevon teollisuusalueelle. Noin 7,2 hehtaarin alustava suunnittelualuerajaus on vuonna 2011 hyväksytyn osayleiskaavan mukaan pääosin (n. 5,1 ha) yksityisomistuksessa olevaa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jossa on sallittu maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista (M-1) sekä asuntoaluetta (A) n. 1,6 ha. Suunnittelualuerajaukseen sisältyy myös kaupungin omistuksessa olevaa noin 0,5 ha lähivirkistysaluetta (VL). Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota läheisen asuinrakentamisen ja teollisuustoiminnan yhteensovittamiseen. ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoitusohjelma sisältää asemakaavojen muutoksia, joilla ohjataan maankäyttöä nykyisten tarpeiden mukaisesti, uusia asemakaavoja, jotka eheyttävät yhdyskuntarakennetta tukeutuen olemassa oleviin rakenteisiin ja infrastruktuuriin sekä ajantasaisuuden arviointia. Tiedossa olevia kaavamuutostarpeita ovat Vampulassa Sallilan koulun ja sen lähiympäristön kaavallinen tarkastelu ja kehittäminen sekä Lauttakylän koulun alueelle on suunnitteilla laatia lähivuosina kaavamuutos, kun alueen tarkempi käyttötarkoitus selviää. Uusilla asemakaavoilla osoitetaan teollisuus- ja työpaikkatoimintoja sekä asutusta kaupunki-, taajama- ja kylärakenteiden yhteyteen. Asutukseen liittyvä kaavoittaminen on painottunut Loiman kylärakenteeseen sekä Hein-Erkkilään Vt 2:n ja Koskitien väliselle alueelle tulevaisuudessa. Suunnittelualueiden rajaukset ovat ohjeellisia ja tarkentuvat kaavoituksen alkuvaiheessa. Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 51 :n ja 60 :n 1 momentin mukaan kaupungin on seurattava asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. MRL 60 :n 2 momentti sisältää erityisen arviointimenettelyä koskevan säännöksen: - Arviointitarve koskee alueita, joissa asemakaava on ollut voimassa yli 13 vuotta ja alue on yhä merkittävältä osalta toteutumatta. - Näillä alueilla rakennuslupaa ei saa myöntää uuden rakennuksen rakentamiseen, jos rakennuksella arvioidaan olevan olennaista merkitystä ympäristökuvan tai alueiden käytön kannalta.

3 Tekninen palvelukeskus / kaavoitus / / AS Sivu 3/8 - Rakennuslupa voidaan myöntää vasta kun kaupunki on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. - Arviointi ei ole tarpeen, mikäli ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden 5 vuoden aikana. Asemakaavan muutosten luokittelu Huittisissa Pienet ja merkitykseltään vähäiset asemakaavan muutokset hyväksyy johtosäännön mukaisesti tekninen lautakunta. Asemakaavan muutos on merkittävä, mikäli joku seuraavista ehdoista täyttyy: 1. Alueen pääasiallista käyttötarkoitusta muutetaan. 2. Rakennuksen kerroslukua tai suurinta sallittua korkeutta nostetaan enemmän kuin yhden kerroksen verran. 3. Pientaloalueen tehokkuusluku nostetaan yli 0,3 tai minkä tahansa alueen rakennusoikeutta nostetaan yli 1000 kerrosneliömetriä. 4. Alueen tai rakennuksen suojelumääräyksiä muutetaan tai kumotaan. 1. LOIMA, Länsi-Suomen opiston ja Myllytien välinen alue Ajoitus Noin 6 ha:n alueelle on rakennettu useita omakotitaloja 2000-luvun aikana 1990-luvulla laaditun kaavaluonnoksen periaatteiden mukaisesti. Rakentaminen on toteutunut osittain kookkaammille rakennuspaikoille kuin kaavaluonnoksessa on suunniteltu ja katuverkkoa varten on varattu likimäärin kaavaluonnoksen mukaiset alueet. Kiinteistöt on osittain liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin. Asemakaavalla on tarkoitus selvittää alueen katuverkkotarpeet ja korttelijaotus. mukaan alue on asemakaavoitettavaksi tarkoitettua asuntoaluetta (A). Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja kehittämisen kannalta keskeisten maanomistajien kanssa laaditaan maankäyttösopimukset. Alueen kaakkoispuolella on Huittisten kaupungin omistamaa maa-aluetta, joka on kaavoitusohjelman kohde nro 7. Rakennetun alueen kaavoittaminen ennen kaupungin aluetta selkeyttää uutta myöhemmin kaavoitettavaksi tarkoitettua laajennusaluetta koskevia kunnallistekniikan ratkaisuja, etenkin liittymistä Loimijoentieltä alueelle.

4 Tekninen palvelukeskus / kaavoitus / / AS Sivu 4/8 2. TAKKULA, Vesiniityntien ja Huikankadun välinen alue Ajoitus Kaupunki on hankkinut omistukseensa Takkulan teollisuusalueelta Vesiniityntien ja Huikankadun välisen noin 8,7 hehtaarin kokoisen rakentamattoman maa-alueen Alue liittyy olemassa olevaan teollisuusalueeseen sekä länsi- että eteläosastaan. Alueen koillispuolella on Takkulantien länsipuolelle rakentunut asuntoalue. Idässä alue rajoittuu osittain lähivirkistysalueeseen, osittain liike- ja teollisuusrakennusten korttelialueeseen. mukaan alue on pääosin teollisuusaluetta (T) ja pohjoisosastaan asuntoaluetta (A). Reunaehtoja suunnittelutyölle asettaa vuonna 2014 julkaistu Tulviin varautuminen rakentamisessa opas, jossa teollisuusalueen tulviin varautumista on merkittävästi tiukennettu. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on eheyttää yhdyskuntarakennetta, lisätä teollisuustonttien tarjontaa ja osoittaa taajaman elinvoimaisuutta tukevia työpaikkatoimintoja alueelle. Suunnittelutyö on aloitettu vuonna 2014 alustavilla pohjatutkimuksilla sekä luonnostelemalla. Vuoden 2016 aikana alueelta on teetetty tulva- ja hulevesien hallintaa koskevaa selvitystä sekä täydennetty pohjatutkimuksia alueen pohjavedenpinnan pitkäaikaistason selvittämisellä. 3. VAMPULA, Sallilan koulun kaavan päivittäminen Ajoitus Sallilan koululle on peruskorjaustarve, joka tapahtuisi alustavien suunnitelmien mukaan vuonna 2019 tai Vuosina 1988 ja 1974 hyväksyttyjen asemakaavojen osalta toteutunut koulu- ja sen lähiympäristö ei vastaa aluerajausten ja kaavamerkintöjen osalta joka osa-alueella kaavassa osoitettua toimintaa. Alustava suunnittelualue on asemakaavoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, torialueeksi, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi, pysäköimisalueeksi ja kevyen liikenteen väyläksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia ja tarkistaa asemakaavan alueiden käyttötarkoituksia ja niiden rajauksia, kuten torialueen ja pysäköintialueiden tarpeellisuuksia sekä rivitalon ja koulun rakennuspaikan muotoja. Kaavamuutoksessa tarkastellaan myös liikennejärjestelyiden mahdollisia kehittämistarpeita. Alustavan suunnittelualuerajauksen mukaan alueen pinta-ala on noin 2,1 ha. Kaupunki omistaa alueesta noin 1,6 ha ja loppuosa on yksityis- ja seurakuntaomisteista maata. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Vampulan kunnanhallituksen hyväksymän oikeusvaikutuksettoman Vampulan rakenneyleiskaavan mukaan alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Alue on vuona 2013 lainvoiman saaneen Satakunnan maa-

5 Tekninen palvelukeskus / kaavoitus / / AS Sivu 5/8 kuntakaavan mukaan taajamatoimintojen aluetta (A), maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (kh2) ja kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä (kk). 4. LAUTTAKYLÄ, Lauttakylän koulun alue Ajoitus Asemakaavassa osittain suojeltavaksi osoitettu koulurakennus on tutkimuksissa todettu olevan laajalti kosteus- ja mikrobivaurioitunut. Koulurakennusta on suojeltu kaavamerkinnällä sr-8, joka on kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Kaavamääräyksen mukaan rakennusta ei saa purkaa. Suojelumääräyksestä poikkeamista koulun purkamiseksi puollettiin ympäristö- ja rakennuslautakunnassa ja ELY-keskus myönsi poikkeamisluvan suojelumääräyksestä rakennuksen purkamiseksi Kaavamuutoksella muodostettava alueen käyttötarkoitus täsmentyy myöhemmin. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan alue on suojeltua keskustatoimintojen aluetta (C/s-1) ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alustavan rajauksen mukaan suunnittelualue koskee opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, katualuetta ja viheraluetta. Noin 2,5 ha alue on kokonaan kaupungin omistuksessa. 5. SAHKO, Sahkon kauppapaikan ajantasaisuuden tarkistus Ajoitus Sahkon kauppapaikka on asemakaavoitettu vuonna Siitä kaupungin omistuksessa olevaa rakentamatonta aluetta rakennuspaikkoineen, pysäköintialueineen ja katuineen on noin 7,2 ha. Alueelle tehdään ajantasaisuuden tarkistus, jossa tutkitaan mm. pysäköintijärjestelyn, liikenneverkon, tonttien muotojen ja käyttötarkoitusten toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Maankäyttö- ja rakennuslakiin on myös kaavoitusohjelman laadintahetkellä valmisteilla tarkistuksia kaupan alan kaavoittamista ohjaaviin lakeihin. Ajantasaisuuden tarkistuksella selviää, että onko alueelle tarpeen tehdä asemakaavan muutosta. mukaan alue on kaupallisten palvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Alustavaa ajantasaisuuden arviointityötä valmisteltiin maa- ja elinkeinopolittiseen toimikuntaan kesäkuussa 2016 keskusteltavaksi. Alustavaa arviointia tehtiin, koska kaavarakenteen yksi oleellisimmista asioista on pääkatuverkko ja Sahkonkadun rakentamisesta oli tehty päätös. Valmistellun arviointityön ja maa- ja elinkeinopoliittisen toimikunnan käsittelyssä ei

6 Tekninen palvelukeskus / kaavoitus / / AS Sivu 6/8 ilmennyt tarvetta tarkistaa Sahkonkadun linjausta. Lopullista ja kokonaisvaltaista arviointia siirrettiin johtoryhmän pyynnöstä myöhempään ajankohtaan. 6. HEIN-ERKKILÄ, Vt 2:n, Koskitien ja asuinrakentamisen rajaama alue Noin 6,4 hehtaarin suuruinen alue sijaitsee alle kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Aluetta rajaa etelässä valtatie 2, lännessä Koskitie ja Tiilikujan varren asuinrakennukset sekä pohjoisessa ja koillisessa Vahaojankadun asuinrakennukset. Alustava suunnittelualue on rakentamatonta peltoa. Alue on suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa tehtyjen maakauppojen jälkeen. Huittisten keskustaa ja sen lievealueita koskevassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa alue on asuntoaluetta (A), suojaviheraluetta (EV) ja melualuetta (me-1, me-2). Alue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen eheyttäen sitä. Olemassa olevaa, alueeseen rajautuvaa, katu- ja muuta kunnallistekniikan infrastruktuuria voidaan käyttää hyvin hyödyksi, joka alentaa alueen rakentamiskustannuksia. Alueelle on myös rakenteilla yleiskaavan mukaiselle suojaviheralueelle meluvallia kaavoitusohjelman laadintahetkellä. 7. LOIMA, Myllytien ja Sillakoskenpuron välinen alue Asemakaavan laatiminen tähtää uuden pientaloasuinalueen rakentamiseen Loiman koulun vaikutuspiiriin kauniiseen jokirantamaisemaan. Tavoitteena on laadukas rantaan tukeutuva rakentaminen isoille tonteille ja kaupungin tonttitarjonnan monipuolistaminen. Reunaehtoja suunnittelulle asettaa alueen rajoittuminen Natura-verkostoon kuuluvaan Loimijokeen ja joen tulvaherkkyys. Suunnittelun yhteydessä on laadittava tarkentavia selvityksiä alueen topografiasta sekä arvioitava rakentamisen vaikutuksia jokiluontoon. Yleiskaavatyön yhteydessä laadittiin Natura-arviointi syksyllä Alueelta on laadittu luontoselvitys vuonna 2014, jolloin ranta-alueella sijaitsi liito-oravia. mukaan alue on pohjoisosastaan asuntoaluetta (A) ja eteläosastaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueen lounaisosassa on pientalovaltaista asuntoaluetta, jolla sijaitsee suojeltava Loiman kylämaisema (AP/sr-2 79). Noin 8,6 ha:n alue on kokonaan kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueeseen tulee mahdollisesti sisältymään myös jonkin verran yksityisten maita.

7 Tekninen palvelukeskus / kaavoitus / / AS Sivu 7/8 8. SAHKO, Loimijoentien ja Loimijoen välinen alue Noin 5,3 hehtaarin suuruinen alue sijaitsee kaupungin keskustan läheisyydessä, Sahkon liikekeskuksen alueella. Aluetta rajaa etelässä valtatie 2, lännessä Loimijoentie ja idässä Loimijoki. Suunnittelualueella sijaitsee rakennustarvikeliike, muuten alue on rakentamatonta peltoaluetta. Alue on suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Huittisten keskustaa ja sen lievealueita koskevassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa alue on varattu ensisijaisesti ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman toimitilarakentamisen alueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa myös julkista palvelua tai hallintoa palvelevaa rakentamista. Alueesta on tarkoitus muodostaa korkealuokkainen ja viimeistelty kokonaisuus, jonka suunnittelussa on erityisesti huomioitu jokirantasijainti. Suunnittelun yhteydessä tulee selvittää mahdolliset valtatien 2 liittymän parannustoimenpiteet, joista tulee neuvotella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Meneillään olevassa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vetämässä valtatien 2 kehittämishankkeessa on Huittisten edustajien osalta tuotu esiin tämän alueen kohdalla oleva uuden liittymän kehittämistarve. 9. LOIMA, Loimijoentien länsipuoli Loiman alue sijaitsee noin 4 kilometriä keskustasta etelään, Loiman koulun ja Länsi- Suomen opiston vaikutuspiirissä. Keskustasta Loiman koululle johtaa yhtenäinen kevyen liikenteen väylä. Kaupunki omistaa alueella noin 20 hehtaarin metsäpalstan, jonka pohjoisosa on helposti liitettävissä yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Loimijoentien varressa sijaitsee tällä hetkellä 6 pientalotonttia, jotka ovat yksityisten omistuksessa. mukaan alue on asuntoaluetta (A). Asemakaavan laatimisen tavoitteena on täydentää kylätyyppistä asutusta koulun ympäristössä noin tontin kokonaisuudella. Alueelle suunnitellaan m 2 :n kokoisia omakotitalotontteja, joilta on suorat yhteydet metsäluontoon.

8 Tekninen palvelukeskus / kaavoitus / / AS Sivu 8/8 10. VAMPULA, Yhdystien alue Noin 11 hehtaarin kokoinen Yhdystien alue sijaitsee Vampulan keskustaajaman kupeessa ja liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sekä pohjois- että eteläosastaan. Kaupunki omistaa alueella noin 6 hehtaarin rakentamattoman peltoalueen, joka rajoittuu Yhdystiehen. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on eheyttää yhdyskuntarakennetta ja osoittaa taajaman elinvoimaisuutta tukevia työpaikkatoimintoja alueelle. Alueelle on laadittu Yhdystien osayleiskaava, jossa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Alueelle saa sijoittaa toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia. Alueen tavoitteellinen kerrosluku on I-II ja tavoitteellinen tonttitehokkuus e=0,25-0,4. Alueen koillisosa on osayleiskaavassa osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2010.