Loviisan kaupunki. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Kaupunginhallitus 25.05.2015

2

Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2015 Kaupunginvaltuusto Julkaisija: Loviisan kaupunki Taitto: Maria Lindroos Kuvat: Kansikuva, koulukeskus, Tessjö skola, Olavi Kaleva/Peak press

SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2014 3 Kaupunginjohtajan katsaus 6 Loviisan kaupungin organisaatio ja henkilöstö 8 Kaupunginvaltuusto 9 Vaalit 11 Tarkastuslautakunta 11 Kaupunginhallitus 13 Henkilöstö 15 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS 16 Toimintakertomusraportointi 20 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 23 KONSERNITILINPÄÄTÖS 29 Kuntakonsernin toiminta ja talous 30 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 35 YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO 36 Hallintopalvelut 39 Talouspalvelut 44 Kehittämispalvelut 47 PERUSTURVAKESKUS 50 Hallinto ja terveyden edistäminen 53 Lasten ja nuorten palvelut 55 Työikäisten palvelut 59 Senioripalvelut 65 Alueelliset palvelut 70 SIVISTYSKESKUS 72 Hallinto ja kehittäminen 77 Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut 80 Koulutus 84 Lukio- ja ammatillinen koulutus 87 Vapaa sivistystyö 89 Vapaa-aikatoimi 91 Museo- ja kulttuuritoimi 93 Kirjastotoimi 94 TEKNINEN KESKUS 96 Hallinto-, talous ja toimistopalvelut 98 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 100 Kaupunkisuunnittelu 102 Rakentaminen ja ylläpito-osasto 105 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 107 Tuloslaskelman toteutuminen 110 Investointien toteutuminen 112 Rahoitusosan toteutuminen 118 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 119 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 121 LIITETIEDOT 131 LOVIISAN VESILIIKELAITOS 143 VESILIIKELAITOKSEN TOIMINTA VASTUUALUEITTAIN 146 Hallinto 146 Vesi 146 Jätevesi 147 Tilinpäätöslaskelmat 150 Liitetiedot 155 Allekirjoitus ja merkinnät 161 Luottelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista 162 5

6 Kaupunginjohtajan katsaus Olavi Kaleva, kaupunginjohtaja Vuosi 2014 oli Loviisan kaupungin tuloksen kannalta hyvä. Kaupungin tulos oli noin 6,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka talousarvio oli laadittu 1,79 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Näin suuri kirjanpidollinen ylijäämä johtui Loviisan sataman yhtiöittämisestä. Vaikka tilinpäätös osoittaakin reilua ylijäämää, moni talouden tunnusluku heikkeni vuoteen 2013 verrattuna. Vuosikate per asukas laski 223,80 euroon edellisen vuoden tilinpäätöksessä sen ollessa peräti 559,20 euroa per asukas. Myös omavaraisuusaste laski 60,4 %:iin, mitä ei kuitenkaan voida pitää vielä huonona. Niin ikään vuosikateprosentti laski lukuun 92,1 %, kun tunnusluvun arvoa 100 % pidetään tulorahoituksen kannalta riittävänä. Vaikka talouden tunnusluvut heikkenivät, voidaan myönteisenä asiana nähdä kuitenkin toimintakulujen maltillinen kasvu, joka jäi noin yhteen (1) prosenttiin. Sitä vastoin verotulot vähenivät noin 2,3 miljoonaa euroa ja valtionosuudetkin noin 1,45 miljoonaa euroa. Koska tulevaisuuden haasteet liittyvät pitkälti talouteen ja siellä tulorahoituksen riittävyyteen ja menojen hillitsemiseen ja karsimiseen, vuonna 2013 hyvin käyntiin lähtenyttä talouden tasapainottamisohjelmaa tulee jatkaa tavoitteena sellaiset rakenteelliset uudistukset, jotka vahvistavat taloudellista asemaamme tulevina vuosina. Olemme vielä taloudellisessa mielessä kohtuullisen hyvässä tilanteessa onhan meillä kertynyttä ylijäämää vajaa 16,2 miljoonaa euroa, eli asukasta kohden laskettuna 1 045 euroa ja lainaakin vain 1 654 euroa asukasta kohden. Tästä huolimatta toimintojen kustannustehokkuuteen ja rahoituksen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muutoin on vaarana, että eräänlaisina taloudellisina puskureina toimivat kertyneet ylijäämät on kulutettu muutamassa vuodessa loppuun. Vuoden 2014 toimintaa leimasivat suuret rakenteelliset uudistukset, kuten kuntarakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus (ns. sote-uudistus) sekä valtionosuusuudistus. Sote-uudistus odottaa vielä lopullista hyväksyntää eduskunnalta. Kunnat ottivatkin useaan otteeseen vuoden aikana kantaa näihin mittaviin uudistuksiin. Vuoden 2014 aikana valmistuivat Itä-Uudenmaan kuntarakenneselvitys sekä Loviisan ja Lapinjärven kuntarakenneselvitys. Selvitysten pohjalta kaupunginvaltuusto päättää maaliskuussa 2015, johtavatko selvitykset jatkoneuvotteluihin kuntaliitossopimuksesta vai jatkaako Loviisa myös tulevaisuudessa itsenäisenä kuntana. Vuoden 2014 aikana yhteistyötä ja vuorovaikutusta yrittäjien ja yrittäjäyhdistyksen kanssa lisättiin. Seudullinen elinkeino-ohjelma valmistui vuoden aikana ja vuoropuhelu ja suunnittelu mm. keskustan kehittämiseksi yhteistyössä yrittäjien kanssa aloitettiin. Loviisan läntisen liittymän kehittäminen voimistui vuonna 2014, kun ensimmäinen yrityskohde alueelle valmistui ja kahden muun yrityskiinteistön rakentaminen aloitettiin. Vaikka vuoden 2014 aikana tapahtui paljon myönteistä elinkeinoelämän puolella, myös elinkeinopoliittisia takaiskuja koettiin, kuten Schneider Electricin päätös siirtää toiminnot Tanskaan ja Puolaan. Tämä merkitsee, että kaiken kaikkiaan noin 100 loviisalaista jää tehtaalta työttömäksi. Tilanteen johdosta Loviisan kaupunki haki valtiolta äkillisen rakennemuutosalueen statusta, joka sille myönnettiin vuodeksi 2015. Yhteistyössä Schneider Electricin, kehittämisyhtiöiden ja valtion kanssa Loviisan kaupunki pyrkii aktiivisesti löytämään keinoja työntekijöiden uudelleentyöllistämiseksi ja uuden yritystoiminnan löytämiseksi sekä investointien suuntaamiseksi korvaamaan muun muassa työpaikkamenetyksiä.

7 Haluan kiittää kaikkia kaupungin palveluksessa olevia, niin työntekijöitä kuin luottamushenkilöitä, sekä yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Haasteet Loviisan kaupungin talouden ja toiminnan kehittämiseksi jatkuvat. Uskon kuitenkin, että hyvällä yhteistyöllä ja määrätietoisella kehitysmyönteisellä asenteella saamme vielä paljon hyvää aikaiseksi. Olavi Kaleva kaupunginjohtaja 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Asukasmäärä 15 493 15 519 15 522 15 559 9 049 9 065 8 943 8 963 6 444 6 454 6 579 6 596 2014 2013 2012 2011 ruotsinkieliset suomenkieliset ja muut kieliryhmät asukasmäärä Toimintakulut 110,7 milj. euroa 2 % 1 % 1 % 2 % 8 % Perusturva Sivistys Tekninen 12 % Yleinen ja konserni 51 % Ruokahuolto Siivous 23 % Vesiliikelaitos Verotulot /asukas Lainakanta /asukas 4 250 4 200 4 150 4 100 4 050 4 000 3 950 3 900 3 850 3 800 3 750 4 071 4 216 4 009 3 932 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1 654 1 176 1 056 1 282 2014 2013 2012 2011 2014 2013 2012 2011 Tilikauden yli-/alijäämä Kertynyt ylijäämä / 1 000 7 000 6 000 5 000 4 000 6 663 4 220 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 16 187 9 524 3 000 2 000 1 000 1 356 2 617 8 000 6 000 4 000 2 000 5 304 3 966 0 0 2014 2013 2012 2011 2014 2013 2012 2011

8 Loviisan kaupungin organisaatio ja henkilöstö

9 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston työskentely 2014 Haluan kiittää kaupungin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä menneestä vuodesta 2014. Vuosi 2014 oli taloudellisesti huomattavasti ennakoitua parempi päättyen peräti 6,6 miljoonan euron ylijäämään. Loviisan kaupunki on ollut mukana kuntarakennelain velvoittamassa Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksessä sekä vapaaehtoisesti Loviisan ja Lapinjärven kuntaliitosselvityksessä. Vuoden 2014 aikana on pidetty kaupunginvaltuuston iltakouluja mm. kouluverkkoselvityksestä ja sataman yhtiöittämisestä sekä Itä-Uudenmaan kuntien yhteisiä valtuustoseminaareja kuntarakenneselvityksistä. Kuluneen vuoden 2014 suurin hanke oli suomenkielinen koulukeskus, joka valmistui kesän aikana ja lukukausi päästiin aloittamaan uusissa tiloissa elokuussa 2014. Merkittävää oli myös uuden E18-moottoritien valmistuminen välillä Koskenkylä Loviisa ja Valkon satamatoimintojen yhtiöittäminen Loviisan Satama Oy:ksi. Mielestäni nyt katseet tulee kiinnittää tulevaisuuteen ja nähdä Loviisa mahdollisuuksien paikkakuntana. Kaupunki voi omalla toiminnallaan antaa myönteisiä signaaleja ja valaa uskoa tulevaisuuteen sekä luoda edellytyksiä yritysten syntymiselle ja uusien asukkaiden muuttovirralle Loviisaan. Me kaikki, sekä luottamushenkilöt että kaupungin työntekijät, kuten myös kaikki kaupungin asukkaat, toimimme Loviisan käyntikortteina maailmalla. Vaikka kaupungin peruspalvelut ovat tällä hetkellä kaupungin kokoon nähden hyvässä kunnossa, tulee varmistua siitä, että palvelut ovat hyvät ja kilpailukykyiset myös tulevaisuudessa. Valtuustotyön haasteet ovat suuret ja tulemme tekemään parhaamme, jotta Loviisa myös tulevaisuudessa olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvässä kunnossa. Arja Isotalo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuusto Loviisan kaupungin valtuustossa on 59 valtuutettua valtuustokaudella 2013 2016. Valtuusto kokoontui 12 kertaa vuonna 2014 ja teki päätöksen 159 asiakohdassa. Kaupungin valtuustossa toimi puheenjohtajana Arja Isotalo, (SDP), I varapuheenjohtajana Petra Paakkanen (RKP), II varapuheenjohtajana Kari Hagfors (KOK).

10 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) C10 Valtuusto (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄL- KEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut -109-115 -115-120 -5 4 % josta sisäiset -5-4 -4-5 -1 34 % Toimintakate -109-115 -115-120 -5 4 % josta sisäiset -5-4 -4-5 -1 34 % Toimintakate ulkoinen -104-111 -111-115 -3 3 % LOVIISAN KAUPUNGINVALTUUSTO 2014 RKP Liljestrand, Tom Heijnsbroek-Wirén, Mia Karlsson, Mikael Alm, Agneta Lindfors, Leena Paakkanen, Petra Stenvall, Patrik Björkman-Nysten, Nina Rosenberg, Thomas Ekebom-Jönsas, Benita Andersson, Otto Turku, Roger Skog, Kim Björklöf, Johan Bäcklund, Lars Björkell, Jan-Eric Grundström, Maria Hansson, Kenneth Lönnfors, Torbjörn Hydén, Pia Karlsson, Håkan Willner, Stefan Mether, Cosmo Lindholm, Glenn Meriheinä, Thérèse SDP Isotalo, Arja Grönberg, Merja Lappalainen, Kalevi Tähtinen, Keijo Lohenoja, Pertti Eriksson, Mats Kekkonen, Jari Holmström, Eeva Laitinen, Åke Wilenius, Yvonne Ekström, Veikko Hämäläinen, Satu KOK Hagfors, Kari Lepola, Janne Pere, Nina Erämaja, Elias Karvonen, Juha Melamies, Päivi Antas, Camilla Haverinen, Katri Pekkola, Janne PERUSSUOMALAISET Väkevä, Antti Fellman, Atte Lång, Saara Peltoluhta, Vesa Kouvo, Katja Järvinen, Paula VIHREÄT Ilvetsalo-Koskinen, Sonja Noroviita, Timo KESKUSTA Eloranta, Kimmo VASEMMISTOLIITTO Lindell, Armi Träskelin, Jerry Eriksson, Sari SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) Sihvonen, Jarmo

11 Vaalit Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Vuoden aikana järjestettiin EU-vaalit. Keskusvaalilautakunta piti vuonna 2014 3 kokousta. Loviisan äänioikeutetuista äänioikeuttaan käyttivät europarlamenttivaaleissa 42,8 prosenttia (koko Suomi 39,10 %). Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) C6 Vaalit (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄL- KEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot 24 24 25 1 0 % josta sisäiset Toimintakulut -37-37 -44-6 0 % josta sisäiset -1-1 0 % Toimintakate -13-13 -19-6 0 % josta sisäiset -1-1 0 % Toimintakate ulkoinen -13-13 -18-4 0 % Tarkastuslautakunta Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2014 Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta perehtyi arviointisuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti kaupungin hallintoon ja toimialojen toimintaan. Tarkastuslautakunta on seurannut ja arvioinut kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista, hallinnon toimivuutta ja kaupungin talouden kehitystä vastuualueiden raportoinnin ja johtavien viranhaltijoiden lautakunnalle antamien selvitysten pohjalta. Kaupunginvaltuuston kaudelle 2013 2016 valitsemana tilintarkastusyhteisönä toimii JHTT -yhteisö BDO Audiator Oy ja tilikaudella 2014 vastuullisena tilintarkastajana JHTT Krister Rehn. Lautakunnan avustamis- ja sihteeritehtävät ostettiin tilintarkastusyhteisöltä. Tarkastuslautakunta on pitänyt vuonna 2014 yhteensä 9 kokousta. Lakisääteinen tilintarkastus on suoritettu JHTT-tilintarkastusyhteisön toimesta, ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus sekä tilintarkastajan laatima tilintarkastuskertomus vuodelta 2013 käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 25.6.2014.

12 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) C8 Tarkastuslautakunta (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄL- KEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut -43-35 -4-39 -36 3-8 % josta sisäiset Toimintakate -43-35 -4-39 -36 3-8 % josta sisäiset Toimintakate ulkoinen -43-35 -4-39 -36 3-8 % LOVIISAN TARKASTUSLAUTAKUNTA 2014 Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Pertti Lohenoja, puheenjohtaja SDP Jaakko Isotalo SDP Kari Hagfors, varapuheenjohtaja KOK Lisbeth Konttinen KOK Berndt-Gustaf Schauman RKP Tony Granström RKP Raili Äijö RKP Nina Lundström RKP Auli Lehto-Tähtinen SDP Kielo Kallio-Taponen SDP Mari Ståhls KOK Pertti Ajomaa KOK Immo Stenberg PS Veli-Matti Mettinen PS

13 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen työskentely 2014 Uuden Loviisan viides toimintavuosi 2014 oli erityisen työntäyteinen varsinkin johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Epävarmuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta jatkui, valtio ajoi kunnat entistä ahtaammalle ja yritysten lakkauttamiset koettelivat myös Loviisaa. Kaupunki oli mukana kahdessa kuntarakenneselvityksessä: laajassa, koko itäistä Uuttamaata koskevassa selvityksessä sekä Loviisan ja Lapinjärven yhdistymisselvityksessä. Erityisesti ensin mainittuun liittyi runsaasti työryhmä- ja ohjausryhmäkokouksia itäisen Uudenmaan eri kunnissa. Hiljattain yhdistymisen läpikäyneessä Loviisassa selvitykset tutuivat monista hieman turhauttavilta, koska aikaa olisi tarvittu myös oman kaupungin kehittämiseen. Selvitykset tarjosivat kuitenkin uusia yhteistyömahdollisuuksia ja niistä saatiin hyödyllistä tietoa, jota tulee nyt käyttää tehostettaessa omaa toimintaa. Kouluverkkoselvitys oli suuri keskustelun aihe sekä omassa hallinnossa että mediassa. Siihen osallistuivat aktiivisesti myös vanhemmat ja kylien asukkaat. Kiitokset sangen perusteellista työtä tehneelle kouluverkkotyöryhmälle! Prosessi ja sen jälkeinen kaupunginvaltuuston päätös 29.10. osoittavat, että yleisesti vallalla oleva keskittämisinto ei ole Loviisan linja, vaan pienet koulut ja kylien elinvoima asetetaan etusijalle. Valkon sataman yhtiöittämisen valmistelu oli kaupunginhallitukselle suuri kysymys. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen 14.5. ja uusi Loviisan Satama Oy aloitti toimintansa 1.9. Vuoden aikana aktivoitui myös rakentaminen läntisen liittymän alueella. Keskukset noudattivat hyvin kaupunginhallituksen ohjeita vuoden 2015 talousarviota laadittaessa. Talousarvio ja tasapainotusohjelma hyväksyttiin siten 12.11. ilman, että kaupunginvaltuusto teki niihin suurempia muutoksia. Ikäihmisten asumisen kehittämisestä tuli lähivuosien investointien painopiste. Kaupunginhallituskauden lähestyessä loppuaan halusimme siivota pöydän, jotta uudelle kaupunginhallitukselle saataisiin mahdollisimman hyvä lähtötilanne. Kiitos koko kaupunginhallitukselle hyvästä yhteistyöstä ja erityisesti hallintojohtajalle siitä, että saimme käsiteltyä niin runsaasti asioita vuoden lopulla. Ikuisuuskysymykseksi muodostunut vapaa-ajan rantatonttien myynti hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa. Aktiivinen elinkeinoelämän etujen valvonta oli tuloksellista ja valtioneuvosto myönsi 18.12. Loviisalle äkillisen rakennemuutoksen alueen statuksen. Haluan esittää kiitokseni kaikille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille hyvästä yhteistyöstä vuosina 2013 2014 sekä ennen kaikkea kiittää kaupungin koko henkilöstöä kovasta ja tinkimättömästä työstä kuntalaistemme parhaaksi. Tom Liljestrand kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2013 2014 Kaupunginhallitus Loviisan kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kokouksiin voivat osallistua myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston jäsenet ja heillä on näissä läsnäolo- ja puheoikeus. Kaupunginhallitus kokoontui 22 kertaa vuonna 2014 ja teki päätökset yhteensä 340 asiakohdassa. Kaupunginhallituksessa toimi puheenjohtajana Tom Liljestrand (RKP), I varapuheenjohtajana Janne Lepola (KOK) ja II varapuheenjohtajana Merja Grönberg (SDP). Kaupunginhallituksessa toimi esittelijänä kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ja sihteerinä hallintojohtaja Kristina Lönnfors.

14 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden C11 Kaupunginhallitus (1 000 euro) TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS- ARVIO 2014 TA- MUUTOK- SET TA 2014 MUUTOS- TEN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot 1 417 1 338 0 1 338 1 354 17 1 % josta sisäiset Toimintakulut -1 245-1 250 49-1 201-1 125 76-6 % josta sisäiset -8-8 -8-11 -4 46 % Toimintakate 173 88 49 137 229 93 68 % josta sisäiset -8-8 -8-11 -4 46 % Toimintakate ulkoinen 180 96 48 144 241 96 67 % Poistot ja arvonalentumiset -5 LOVIISAN KAUPUNGINHALLITUS 2014 Puheenjohtajisto Puheenjohtaja Tom Liljestrand, RKP I varapuheenjohtaja Janne Lepola, KOK II varapuheenjohtaja Merja Grönberg, SDP Varsinaiset jäsenet Ruotsalainen kansanpuolue Tom Liljestrand Mia Heijnsbroek-Wirén Mikael Karlsson Agneta Alm Leena Lindfors Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Merja Grönberg Veikko Ekström Kansallinen kokoomus Janne Lepola Nina Pere Perussuomalaiset Vesa Peltoluhta Vasemmistoliitto Armi Lindell Henkilökohtaiset varajäsenet Kim Skog Nina Björkman-Nystén Roger Turku Johan Björklöf Benita Ekebom-Jönsas Eeva Holmström Harri Hakala Juha Karvonen Camilla Antas Saara Lång Marita Peltokorpi

15 Henkilöstö Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 Hallintopalvelut 29 29 29 1 1 2 30 30 31 Talouspalvelut 86 82 78 9 8 8 95 90 86 Kehittämispalvelut 64 68 60 13 13 4 77 81 64 Perusturvakeskus 320 324 317 108 83 110 428 407 427 Sivistyskeskus 333 331 333 146 122 98 479 453 431 Tekninen keskus 73 73 70 10 7 8 83 80 78 Yhteensä 905 907 887 287 234 230 1 192 1 141 1 117 Yhteensä 1 117 henkilöllä oli 31.12.2014 päätoiminen palvelusuhde Loviisan kaupunkiin. Näistä oli vakituisia 887 ja 230 määräaikaisia. Henkilöstön kokonaismäärä on laskenut edellisvuodesta yhteensä 24 henkilöllä. Suurin vähennys on tapahtunut vakituisten palvelussuhteiden määrässä. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä oli vuoden lopussa samalla tasolla kuin aikaisemmin. Sivuvirat ja tehtävät ovat vähentyneet merkittävästi ja niiden määrä oli vuoden lopussa 112. Kaikki palvelussuhteet huomioiden on henkilöstön määrä vähentynyt 57 henkilöllä. Vuoden lopussa oli kolme työntekijää oppisopimussuhteessa ja tukityöllistettyjä oli 11. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 14. Omaishoitajia, perhehoitajia ja kotihoidon kuntalisän saajia oli vuoden 2014 aikana keskimäärin 277. Kokouspalkkiota maksettiin yhteensä 260 luottamushenkilölle. Kokonaispalkkamenot sivukuluineen olivat 48,9 miljoonaa euroa. Palkkamenot pienenivät n. 0,5 miljoonalla eurolla (n. 1 %) edellisvuodesta. Todellisuudessa palkkakustannusten vähennys on ollut hieman suurempi, kun otetaan huomioon kunta-alan palkankorotukset sekä työnantajan sivukulujen nousun. Henkilökunnasta suurin osa (82,3 %) oli naisia. Miesten osuus on kasvanut selvästi kuluneen vuoden aikana. Henkilöstön keski-ikä oli 46,4 vuotta, mikä on pysynyt muuttumattomana vuodesta 2013. Sairauspoissaolojen määrä on kokonaisuudessaan pysynyt samalla tasolla kuin 2013. Suhteutettuna henkilöstömäärään sairauspoissaolot olivat 13,0 työpäivää/työntekijä. Sairauspoissaolojen määrä on kasvanut hieman perusturvakeskuksessa sekä kehittämispalveluissa. Työterveyshuollon kustannukset ovat vähentyneet noin 40 000 eurolla. Vuonna 2013 jäi 36 henkilöä eläkkeelle. Kuudessa tapauksessa johtui eläke työkyvyttömyydestä. Ennenaikaisten eläkkeiden osuus on hieman vähentynyt vuodesta 2013. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,2 vuotta.

16 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätöksistä kerättyjen ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 1,86 miljardia euroa positiivinen. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardia euroa, joka on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Tulos ilman yhtiöittämistä on siten noin 440 miljoonaa euroa ja se on parantunut edellisen vuoden luvuista vain reilut 100 miljoonaa euroa. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kuntasektorilla kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä koko Suomen tasolla on ollut 1,2 miljardia euroa. Kuntaliiton tiedotteen mukaan kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonaa euroa ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonaa euroa. Peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Kiinteistö- ja yhteisöverotulot kasvoivat Suomen kunnissa keskimäärin yli 10 prosenttia. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Väestön ikääntyminen lisää kuitenkin palvelujen kysyntää ja samanaikaisesti kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa lisätään. Tilinpäätösten 2014 vuosikatteet olivat Suomessa negatiivisia 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli peräti 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Heikosta verotulokehityksestä ja valtionosuusleikkauksista johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja ja kunnat velkaantuivat. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen ja kunnilla on nyt lainaa keskimäärin 2 733 euroa jokaista asukasta kohti. Vastaava luku tilinpäätöksessä 2013 oli 2 553 euroa. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten sillä on vaikutusta myös kuntien tuloveroihin ja niiden ennustetaan kehittyvän jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti. Väestön vanheneminen lisää palvelutarvetta. Vaarana tulee olemaan se, että kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu yhä voimakkaana. Kunnallisveroihin tulee kohdistumaan suuria korotuspaineita ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään. Kuntaliiton mukaan kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa ja lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä valtion taholta tulevien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla.

17 Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n ennusteiden mukaan taloudessa on kuitenkin pientä valoa näköpiirissä, mutta siitä huolimatta pitkä taantuma jatkuu ja julkisen talouden tila on niin huono, että edessä on ikäviä ja kivuliaita päätöksiä. Vuonna 2015 Suomen BKT:n arvioidaan kasvavan vain 0,8 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa vastaavan kasvun ennustetaan olevan lähes kolmen prosentin luokkaa. Suomen 0,8 prosentin kasvu edellyttää kuitenkin sitä, että euroalueen elpyminen jatkuu ja että Suomen vienti säilyttää markkinaosuutensa. Julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä syvenee ja julkinen velkaantuneisuus kasvaa selvästi. Vuonna 2015 julkisen velan ennustetaan kohoavan valtion ja kuntien suurten alijäämien myötä 62,8 prosenttiin. Silloin se ylittää reilusti EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen suurimman sallitun 60 prosentin velkaantumistason. Oman alueen taloudellinen kehitys Heikko talouskehitys ja poikkeuksellisen suuret valtionosuusleikkaukset näkyvät myös Itä-Uudenmaan kuntien talouden hoidossa. Loviisan kaupungin ei tarvinnut vielä talousarvioon 2015 nostaa kunnallisveroprosenttia, mutta ellei kuluja saada karsittua, veroprosentin nosto on hyvin todennäköistä tulevassa talousarviossa. Toimintoja on tehostettu tarmokkaasti ja henkilöstön määrää on voitu vähentää eläköitymisien myötä. Tästä huolimatta on velkataakka kasvanut 478 euroa asukasta kohden verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen. Loviisan kaupunki on ollut mukana kuntarakennelain velvoittamassa Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksessä sekä vapaaehtoisessa Loviisan ja Lapinjärven kuntaliitosselvityksessä. Taustalla molemmissa selvityksissä on väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvaminen ja yhä niukkenevat taloudelliset resurssit. Lisäksi suunnitteilla olevalla sote-uudistuksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia kaupungin talouteen ja taloudenhoitoon, sillä sosiaali- ja terveystoimen menot ovat 51 prosenttia kokonaismenoista. Loviisan väkiluku on vuodessa vähentynyt ennusteen mukaan 26 henkilöllä. Työttömyysaste oli joulukuussa 11,5 prosenttia, kun se edellisen vuoden vastaavana aikana oli 11 prosenttia. Loviisan kaupungille on myönnetty äkillisen rakennemuutoksen status vuodelle 2015. TP 2014 TP2013 TP 2012 TP 2011 TP 2010 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 avoimet työpaikat 20 33 22 24 30 yli vuoden 161 197 189 242 286 alle 25 v 66 50 65 93 98 709 692 684 801 836

18 Loviisan kaupungin tulos Loviisan kaupungin tulos ennen tilinpäätössiirtoja on 6,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Merkittävin positiiviseen tulokseen vaikuttanut seikka on satamatoimintojen yhtiöittäminen, josta saatiin kirjanpidollista voittoa 6,8 miljoonaa euroa. Loviisan kaupungin ja Loviisan Vesiliikelaitoksen yhteenlaskettujen tuottojen ja kulujen erotus on siten noin 300 000 euroa alijäämäinen. Yksittäisenä eränä erikoissairaanhoidon menot ylittyivät HUS:n osalta noin 600 000 euroa ja Carean osalta 150 000 euroa. Henkilöstökuluista saatiin vastaavasti säästöjä. Vesiliikelaitos korotti vesimaksuja tilikauden aikana ja sai lisäksi tuntuvan hinnanalennuksen Loviisanseudun Vesi Oy:ltä, mistä johtuen Vesiliikelaitos pysyi budjetissa ja teki 12 000 euron ylijäämäisen tuloksen. Verotulot ja valtionosuudet vähenivät yhteensä 3,8 miljoonaa euroa verrattuna tilinpäätökseen 2013. Verotulot vähenivät 2,3 miljoonaa euroa (-3,6 %) ja valtion osuudet 1,5 miljoonaa euroa (-5,5 %). Loviisan kaupunki saa verotuloja 4 071 euroa asukasta kohden. Verrattuna edelliseen vuoteen laskua on 3,4 % (TP 2013: 4 216 euroa verotuloja per asukas). Loviisan kaupungin verotulot asukasta kohden ovat edelleen korkeammat kuin Manner-Suomen kunnissa keskimäärin ja tilinpäätöksessä 2014 valtionosuutta onkin vähennetty 3 204 081 euroa kuntien välisestä tasauksesta johtuen. Loviisalle maksettu valtionosuus oli 24,8 miljoonaa euroa tilinpäätöksessä 2014. Myös uusi, vuonna 2015 voimaan astuva valtionosuuslaki tarkoittaa Loviisan kaupungin osalta lisäsäästötavoitetta, sillä ydinvoimaloiden kiinteistöveroista on siirretty 50 prosenttia tasausjärjestelmän piiriin. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Loviisan kaupungin ja Loviisan Vesiliikelaitoksen yhteen laskettu vuosikate tipahti 8,7 miljoonasta eurosta 3,5 miljoonaan euroon. Vuosikate laski 335 euroa per asukas verrattuna viime vuoteen. Tulorahoitus ei siten riitä kattamaan poistoja, jotka tilinpäätöksessä 2014 ovat 3,8 miljoonaa euroa. Jatkossa on sekä tulorahoitusta lisättävä että investointimenoja karsittava. Positiivisena asiana voidaan kuitenkin todeta kulukurin pitäneen keskuksissa. Ulkoiset toimintakulut ovat alentuneet 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2014 talousarviovalmistelussa sovittiin noin kuuden miljoonan euron tasapainottamisohjelmasta vuosille 2014 2016 ja tämän työn aloittaminen näkyi jo tilinpäätöksessä 2013 ja näkyy edelleen tilinpäätöksessä 2014 siten, että keskuksissa noudatetaan tiukkaa taloudenpitoa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että säästämisellä ei enää saavuteta riittäviä euromääriä talouden kestävyyden kannalta, vaan jatkossa on tehtävä rakenteellisia muutoksia. Valtakunnallisesti arvioituna Loviisan kaupungin lainataso on edelleen maltillinen. Lainoja per asukas on 1 654 euroa tilinpäätöksessä 2014 (TP 2013: 1 176 euroa/asukas). Viime vuoden tilinpäätökseen verrattuna lainamäärä on siten kasvanut noin 500 euroa per asukas. Tammikuussa 2014 nostettiin pitkäaikaista lainaa kaksi miljoonaa euroa ja lyhytaikaisten kuntatodistusten määrää on kasvatettu 10 miljoonasta 15 miljoonaan euroon. Tavoitteena on, että Loviisan kaupungin asukkaiden palvelutaso voidaan säilyttää ja kaupungin talous on jatkossakin terveellä ja kestävällä pohjalla.

19 Oheiseen taulukkoon on laskettu tunnuslukuja Loviisan kaupungin tilinpäätöksistä 2014, 2013 ja 2012 sekä verrattu niitä asukasmäärältään samankokoisten kuntien sekä Manner-Suomen kuntien vastaaviin keskiarvolukuihin. Tunnuslukuja euro/asukas, tilinpäätös 2014 TILINPÄÄTÖS 2014 LOVIISA TILINPÄÄTÖS 2014 LOVIISA TILINPÄÄTÖS 2013 LOVIISA TILINPÄÄTÖS 2012 KUNNAT, JOIDEN ASUKASLUKU 10 000 20 000 MANNER- SUOMEN KUNNAT KESKI- MÄÄRIN Asukasluku 15 493 15 519 15 519 10 001 20 000 5 445 000 per asukas per asukas per asukas per asukas per asukas per asukas Lainat 1 654 1 176 1 056 2 684 2 733 Bruttoinvestoinnit 1 677 698 303 470 517 Vuosikate, % poistoista 92,1 % 212 % 126 % 120 % 101 % Verotulot 4 071 4 216 4 009 3 479 3 869 Valtionosuudet 1 599 1 690 1 659 2 014 1 496 Toimintatuotot 1 618 1 655 1 734 1 450 1 571 Toimintakulut 7 146 7 123 7 119 6 571 6 667 Vuosikate 224 559 357 344 373 Tilikauden tulos 417 291 75 87 311 Rahavarat 313 492 372 548 806 Henkilöstökulut ja erikoissairaanhoidon kulut suurimmat kuluerät Henkilöstökulut ovat merkittävin erä kulurakenteessa. Ne muodostavat 45 prosenttia kaikista kuluista. Henkilöstökulut toteutuivat 590 710 euroa pienempinä kuin tilinpäätöksessä 2013. Tilinpäätökseen 2012 verrattuna henkilöstökulut ovat pienentyneet yli miljoonalla eurolla. Henkilöstökulujen jälkeen suurimman yksittäisen kuluerän muodostaa erikoissairaanhoito, joka puolestaan on 16 prosenttia kaupungin kokonaiskuluista. Talousarviossa 2014 erikoissairaanhoitoon oli varattu 17,8 miljoonaa euroa. Lopullinen erikoissairaanhoidon lasku oli Loviisan kaupungille 18,6 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna maksettiin 16,6 miljoonaa euroa. Kasvua oli peräti kaksi miljoonaa euroa verrattuna tilinpäätökseen 2013. Investoinnit Investointihankkeisiin oli talousarviossa 2014 varattu yhteensä 12,8 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen erä, 6,7 miljoonaa euroa, oli budjetoitu suomenkielisen koulukeskuksen rakennushankkeelle. Hankkeen kokonaiskustannus on 12,1 miljoonaa euroa ja toteutuneita kustannuksia tilinpäätökseen 2014 on kertynyt 6,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä koulukeskushankkeeseen oli käytetty 5,1 miljoonaa euroa. Investointien toteutumisprosentti on kaiken kaikkiaan 70.

20 Toimintakertomusraportointi 1. Miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty Loviisan kaupungissa? Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Loviisan kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan yleisohjeen 9.10.2013. Asiasta järjestettiin koulutusta laajennetulle johtoryhmälle ja konserniyhtiöille sekä tietoisku kaupunginvaltuustolle 7.5.2013. Loviisan kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2014 talousarviossa toiminnallisesta tavoitteesta, jonka mukaan toiminnalliset ja taloudelliset riskit määritellään. Riskienhallinnan järjestäminen kuvataan ja riskikartoitukset tehdään. Kaupunginhallitus käsitteli 1.12.2014 arviointikehikkomallia, jonka avulla tytäryhteisöt, keskukset ja vastuuyksiköt arvioivat riskejä oman perustehtävänsä erityispiirteiden ja taloutensa perusteella. Keskuskohtaiset tulokset raportoidaan lautakunnille, vesiliikelaitoksen tulos johtokunnalle sekä tytäryhteisöjen tulokset hallituksille. Tulokset, toisin sanoen mitä riskejä tytäryhteisön, keskuksen tai liikelaitoksen toiminnan järjestämiseen liittyy ja miten niitä voidaan hallita ja valvoa, dokumentoidaan ja kerätään osaksi kaupungin kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Keskusten ja vastuualueiden näkökulmasta merkittävimmät riskit sekä niiden hallinnan ja valvonnan toimenpiteet raportoidaan kaupunginhallitukselle. Riskit arvioidaan hyväksytyn talousarvion näkökulmasta ja seuranta tehdään puolestaan osa-vuosiraportoinnin sekä tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä, jolloin kaupunginhallituksella on myös riittävät tiedot lausua toimintakertomuksessa Loviisan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 2. Miten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä arvioidaan? Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä arvioitiin 17.12.2014 pidetyssä laajennetun johtoryhmän työpajassa. Keskuskohtainen riskienhallinnan arviointi tehtiin käyttämällä viitekehyksenä hyväksyttyä talousarviota 2015. Tehtävänä oli arvioida talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia keskusten toimintoihin ja palveluprosesseihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia kaupungin ja konsernin tulojen toteutumiseen, menojen hallintaan sekä taloudelliseen asemaan vaikuttavia tapahtumia. Lisäksi arvioitiin keskuksittain riskejä ja sisäisen valvonnan menettelyiden riittävyyttä seuraavissa toiminnoissa: henkilöstöjohtaminen, talous ja taloudenhoito, tietohallinto, sopimushallinta sekä kiinteistöjen hallinta. 3. Sisäinen valvonta eri toiminnoissa ja prosesseissa Sisäinen valvonta on oleellinen osa kaupungissa tehtävää normaalia johtamistyötä ja siitä vastaavat ennen kaikkea esimiesasemassa olevat työntekijät. Hyvä hallinto on perusoikeus, johon sisältyy muun muassa käsittelyn julkisuus sekä asianosaisen oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta. Tehtyjen kanteluiden, oikaisuvaatimusten ja valitusten sekä niiden johdosta saatujen päätösten valossa voidaan todeta, että keskuksissa ja vesiliikelaitoksessa noudatetaan lakia, päätöksiä ja hyvää hallintotapaa. Yksittäisissä tapauksissa todetut menettelyvirheet on korjattu ja toimintatapoja muutettu vaatimusten mukaisesti.

21 Toiminnan tuloksellisuus Tilinpäätös 2014 osoittaa määrärahojen riittäneen talousarviota paremmin. Talousarvion toteutumista seurataan ja arvioidaan tilinpäätöksen lisäksi osavuosikatsausten yhteydessä kaksi kertaa vuodessa. Toteutumatietojen perusteella laaditaan talousarvion toteumaennuste loppuvuodeksi. Mikäli ennuste osoittaa budjettipoikkeamia, niihin puututaan riittävillä johtamistoimenpiteillä, joiden avulla talouden ja toiminnan tasapaino saavutetaan ja talousarviossa pysytään. Raportointi koskee kaupunkia ja vesiliikelaitosta. Tytäryhteisöt ovat osavuosikatsausraportoinnin ulkopuolella, mihin tullaan jatkossa kiinnittämään huomioita. Kuntalain muutokset tarkoittavat jatkossa sitä, että kriisikuntamittarit lasketaan koko konsernin tasolla. Tuloksesta 80 % muodostuu kaupungista ja vesiliikelaitoksesta ja 20 % tytäryhteisöistä. Resurssien kohdentumisesta ennaltaehkäisevän työn ja toisaalta ns. tulipalojen sammuttamisen välillä ei voida varmuudella sanoa. Tämän takia on tärkeätä, että jaksossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota seuranta- ja arviointimenettelyiden kehittämiseen, koska ennaltaehkäisy on kuitenkin yleensä vaikuttavampaa. Sopimusten hallinta Kaupungin intressit turvaavien sopimusehtojen laatiminen sekä niiden toteutumisen ja vanhentumisaikojen valvonta on jokaisen asiasta vastuussa olevan viranhaltijan velvollisuus. Jokainen keskus vastaa omien sopimustensa arkistoinnista. Sopimuksenhallintajärjestelmäksi on valittu Dynasty -järjestelmä. Sopimusten tekemiseen ja niiden arkistointiin liittyvä ohjeistaminen on viranhaltijoiden vaihtuessa tärkeätä ja siihen tulee jatkossakin panostaa. Sopimuksiin liittyvät sisäiset toimintatavat vaativatkin jatkossa organisaation sopimusosaamisen lisäämistä, ohjeistuksen terävöittämistä ja jalkauttamista. Käyttöomaisuuden (mm. koneet ja laitteet) ja kiinteistöjen hankinnan, hoidon ja myynnin valvonta Loviisan kaupungilla on useita kiinteistöjä ja niihin liittyvä suuri korjausvelka. Lisäksi tilat ovat usein vanhoja ja toimintojen näkökulmasta epäkäytännöllisiä, ja ylläpitokustannukset ovat korkeita. Osa vesi- ja viemärijohtoverkostosta on huonokuntoista ja edellyttää laajoja saneeraustoimenpiteitä. Etenkin Rantatiellä sijaitsevan putkiverkoston huono kunto sisältää kriittisen tason riskin. Verkosto sijaitsee kaksi metriä maan ja myös normaalivedenpinnan alapuolella ja siten sen uusiminen on erittäin vaativa ja kallis toimenpide. Vauriotilanteessa verkoston korjaaminen aiheuttaa merkittävän tulvariskin, jolloin vaarana on, että osa vanhasta kaupungista jää tulvaveden alle. Rantatien perusparantamisesta on tehty suunnitelma, mutta hanke on viivästynyt lähinnä sen kalleuden vuoksi. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää sekä teknisen toimen että vesiliikelaitoksen yhteistyötä. Resurssien käytön painopisteenä ovat viime vuosina olleet äkilliset korjaustarpeet peruskorjausten sijaan. Tekninen keskus valmistelee kuntokartoituksia ja laatii pitkän tähtäimen investointisuunnitelman. Kiinteistöyhtiöillä on yleisesti kiinteistöihin liittyvää merkittävää korjausvelkaa.

22 4. Mitkä ovat keskeiset toimintaan liittyvät riskit ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osa-alueiden kehittämisalueet? 1. Ikääntyvän väestön kodinomaisen asumismuodon sekä vireän ja elämäniloisen ikääntymisen turvaaminen. 2. Varautuminen sosiaali- ja terveysuudistukseen sekä sen tuomiin palveluiden saatavuuteen, rahoitukseen ja kiinteistöihin liittyviin riskeihin sekä kaupungin oman palvelutuotannon sopeuttaminen tuleviin muutoksiin. 3. Laaja palveluverkko sivistyskeskuksessa suhteessa taloudellisiin resursseihin ja asukaslukuun. 4. Rantatien vesi- ja jätevesiverkostojen huono kunto sekä mahdollisiin ongelmiin varautumisen riittävyys. 5. Kiinteistöyhtiöiden taloudellinen tilanne ja tasapainottamistoimenpiteiden vaikuttavuus. 6. Sopimushallintaan liittyvät kontrollit. 5. Suunnitellut riskienhallinnan ja valvonnan kehittämistoimet 1. Palveluiden ja resurssien käytön painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään ja ikääntyvän väestön toimintakykyä edistävään työhön. Laitospaikkavaltaisen palvelurakenteen purkaminen ja painopisteen siirtäminen kotihoitoon. Harmaakallio-hanke. 2. Omien palvelutuotantoprosessien hiominen kilpailukykyisiksi ja kustannusvaikuttaviksi. 3. Sivistyskeskuksen palveluverkon tarkastelu, arviointi ja laajuudesta päättäminen. 4. Rantatien putkiverkoston toimenpidesuunnitelman sisällyttäminen investointisuunnitelmaan. 5. Kiinteistöyhtiöiden fuusioiminen ja johtamisen ammattimaisuuden lisääminen sekä omistajaohjauksen terävöittäminen. 6. Organisaation sopimusosaamisen lisääminen, ohjeistuksen terävöittäminen, sen vieminen käytäntöön ja seuranta. 6. Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen toimeksiannot ostetaan tarvittaessa ulkopuolisina asiantuntijapalveluina. 7. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Sisäinen valvonta sijoittuu Loviisan kaupungissa tyydyttävän ja hyvän tason välimaille. Loviisan kaupungin sisäinen valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu riittävään ohjeistukseen ja läpi organisaation toteutettu systemaattinen riskikartoitus tehtiin ja kehittämistyö käynnistettiin seminaaripäivällä 17.12.2014. Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät erilaiset riskit kartoitettiin talousarvion 2015 näkökulmasta ja organisaatiossa ymmärretään riski myös mahdollisuudeksi. Sisäisellä valvonnalla pyritään systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan.

23 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

24 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 25 066 25 683 Toimintakulut -110 710-110 555 Toimintakate -85 644-84 872 Verotulot 63 078 65 422 Valtionosuudet 24 776 26 229 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 29 13 Muut rahoitustuotot 1 660 2 217 Korkokulut -422-310 Muut rahoituskulut -10-19 Vuosikate 3 467 8 679 Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset -3 764-4 092 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 6 763 Satunnaiset kulut -64 Tilikauden tulos 6 466 4 523 Tilinpäätössiirrot 198-302 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 6 663 4 220 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintakate osoittaa verorahoituksen osuus toiminnan kuluista. Toimintatuotot/Toimintakulut % 22,6 23,2 Tunnusluku näyttää maksurahoituksen osuus toimintamenoista Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate/Poistot % 92,1 212,1 Kun tunnusluvun arvo 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate euro/asukas 223,8 559,2 Asukasmäärä 15 493 15 519

25 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 467 8 679 Satunnaiset erät 6 763-64 Tulorahoituksen korjauserät -7 079-307 Investointien rahavirta Investointimenot -26 371-10 833 Rahoitusosuudet investointeihin 389 151 Pysyvien vastaavien höydykkeiden luovutustulot 14 102 366 Toiminnan ja investointien rahavirta -8 729-2 007 Rahoitustoiminnan rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -209-47 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 5 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 101-3 644 Lyhytaikaisten lainojen muutos 8 479 498 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -1 233 2 072 Rahoituksen rahavirta 5 936 3 878 Rahavarojen muutos -2 793 1 870 Rahavarat 31.12. 4 856 7 649 Rahavarat 1.1. 7 649 5 778-2 793 1 870 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euro -9 088-359 Loviisan kaupungin kuntaliitoksesta 2010 alkaen, vrt luku 4 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 13,3 81,2 Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella Pääomamenojen tulorahoitus, % 11,8 60,4 Lainanhoitokate 1,1 2,3 Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riittävyyden korkojen ja lyhennysten maksuun. Luku 2 on hyvä, 1-2 on tyydyttävä Kassan riittävyys, pv 13 22 Asukasmäärä 15 493 15 519

26 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2014 2013 VASTATTAVAA 2014 2013 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 94 094 78 253 OMA PÄÄOMA 62 703 56 039 Aineettomat hyödykkeet 612 687 Peruspääoma 46 015 46 015 Aineettomat oikeudet 50 50 Arvonkorotusrahasto Atk-ohjelmat Muut omat rahastot 500 500 Muut pitkävaikuitteiset menot 562 637 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä 9 524 5 304 Ennakkomaksut Tilikauden yli- /alijäämä 6 663 4 220 Aineelliset hyödykkeet 66 184 62 211 Maa ja vesialueet 8 130 8 890 POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET 1 675 1 873 Rakennukset 29 816 20 856 Poistoero 1 675 1 873 Kiinteät rakenteet ja laitteet 23 322 24 358 Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto 799 851 Muut aineelliset hyödykkeet 2 2 PAKOLLISET VARAUKSET 766 329 Ennakkomaksut ja kesk. hankkeet 4 115 7 254 Eläkevaraukset 106 116 Sijoitukset 27 298 15 355 Pakolliset varaukset 660 213 Osakkeet ja osuudet 25 044 13 310 Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 203 1 195 Muut lainasaamiset 1 924 1 767 Valtion toimeksiannot 34 32 Muut saamiset 330 278 Lahjoitusrahastojen pääomat 1 169 1 163 Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 271 1 237 Valtion toimeksiannot 5 7 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 196 1 159 VIERAS PÄÄOMA 40 186 31 810 Muut toimeksiantojen varat 71 71 Pitkäaikainen 13 524 14 625 VAIHTUVAT VASTAAVAT 11 169 11 757 Lyhytaikainen 26 662 17 186 Vaihto-omaisuus 90 92 Saamiset 6 223 4 016 Pitkäaikaiset saamiset 2 360 65 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 106 534 91 247 Lyhytaikaiset saamiset 3 863 3 951 Rahoitusomaisuusarvopaperit 693 893 Rahat ja pankkisaamiset 4 163 6 755 VASTAAVAA YHTEENSÄ 106 534 91 247 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 60,4 63,5 Omavaraisuusasteen tavoite on yli 70 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 35,6 27,1 Käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa Keskimäärin suht. velkaantuneisuus % on kuntasektorilla n. 40 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 euro 16 187 9 524 Kertynyt yli-/alijäämä, euro/asukas 1 045 614 Lainakanta 31.12., 1 000 euro 25 622 18 244 Lainakanta 31.12., euro/asukas 1 654 1 176 Lainasaamiset 31.12., 1 000 euro 1 924 1 767 Asukasmäärä 15 493 15 519

27 LOVIISAN KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT 1 000 % MENOT 1 000 % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 25 066 17,9 Toimintakulut 110 710 78,3 Verotulot 63 078 45,1 Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 24 776 17,7 Korkokulut 422 0,3 Korkotuotot 29 Muut rahoituskulut 10 Muut rahoitustuotot 1 660 1,2 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 6 763 4,8 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät -7 516-5,4 Pakollisten varausten lis.(+),väh(-) 437 0,3 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutusvoitot Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 389 0,3 Investointimenot 26 371 18,7 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutusvoitot 14 102 10,1 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys Antolainasaamisten lisäys 209 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 1,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 3 101 2,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 9 442 6,8 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 88 0,1 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 139 788 100,0 KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 141 347 100,0 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen 6 465 788,53 euroa käsittelystä seuraavaa: 1) Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 197 648,51 euroa. 2) Siirretään tilikauden ylijäämä 6 663 437,04 euroa yli-/alijäämätilille.

28

Konsernitilinpäätös 29

30 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät yhteisöt Konsernituloslaskelmassa, -taseessa ja -rahoituslaskelmassa tarkastellaan koko kaupunkikonsernin muodostamaa taloudellista kokonaisuutta niin kuin se olisi yksi kirjanpitovelvollinen yksikkö. Konsernilaskelmiin yhdistellään kaupungin tytäryhteisöt kokonaisuutenaan, osakkuusyhtiöt pääomaosuusmenetelmällä sekä kuntayhtymät peruspääomaosuuksien mukaisissa suhteissa. Konsernirakenne on esitetty erillisessä kaaviossa. Konsernin toiminnan ohjaus Kuntalain mukaan konsernia johtaa kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja antavat ohjeet yhtiökokousten päätöksentekoa varten sekä ohjeet kaupungin kannan ottamiseksi yhteisöjen hallintoelimissä kaupunkia edustaville henkilöille. Kuntakonserniin kuuluu Loviisan Satama Oy, joka aloitti toimintansa 1.9.2014 sekä voittoa tavoittelemattomia kiinteistöyhtiöitä, joiden tehtävänä on huolehtia kaupungin asuntotoimesta. Kuntakonsernille asetetut tavoitteet ovat laajat ja suurilta osin vaativatkin toteutuakseen koko tarkastelukauden. Konserniohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.3.2012. Loviisan Satama Oy:n toimintojen yhtiöittäminen edellytti konserniohjeen päivittämistä. Kuntakonsernille kaudelle 2014 2016 asetettujen tavoitteiden toteutuminen: 1. Tytäryhteisöjen raportoinnin sisällyttäminen säännölliseen konserniraportointiin. Tytäryhteisöjen kirjanpitojen homogenisointi, kirjanpitotietojen, vertailutietojen ja läpinäkyvyyden lisääminen ja liittäminen osaksi kaupungin osavuosikatsauksia. Raportoinnin haasteena on edelleen kiinteistöyhtiöiden kirjanpitojen heterogeenisuus ja heterogeeninen järjestämistapa. Huomiota on kiinnitetty etenkin siihen, että numeerinen raportointi ei ole ainoa tapa seurata konserniyhtiöiden toimintaa. Tärkeää on myös raportoida operatiivisesta toiminnasta sekä pitää omistajat tietoisina tulevaisuuden kehityksestä ja mahdollisista riskejä aiheuttavista asiakokonaisuuksista. 2. Toimenpideohjelma kiinteistöyhtiöiden talouden tasapainottamiseksi ja tervehdyttämiseksi. Luodaan taloudellisesti terveellä pohjalla olevia kiinteistöyhteisöjä, joiden vuokrataso pysyy markkinavuokrien alapuolella. Tavoitteena on käynnistää uudisrakennustuotantoa asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti. Selvitetään ja hyödynnetään ARA:lta ja Valtiokonttorilta saatavat mahdolliset hallinnolliset toimenpiteet ja tuet. Koskenkylässä käynnistyi rakennushanke. Hankkeen tukemiseksi kaupunki merkitsi Kiinteistö Oy Pernajan asunnoille osakepääoman korotuksena 258 000 euroa. Taloudellisia tukia annettiin pääomalainojen muodossa Kiinteistö Oy Ruotsinpyhtään Vuokrataloille 117 000 euroa, Fastighets Ab Liljendal Bostäderille 17 500 euroa ja Kiinteistöyhtiö Oy Mäntyniemelle 15 000 euroa. Lisäksi myönnettiin lainantakaus Kiinteistö Oy Pernajan asuntojen vuonna 2013 käynnistyneelle rakennushankkeelle Isnäsiin. Kaupungin poistosuunnitelman mukainen poistoaika rakennuksille on 30 vuotta. Konserniohjeen mukaisesti kaupunki edellyttää, että myös kiinteistöyhtiöt noudattaisivat kaupungin poistosuunnitelmaa, sillä konsernitilinpäätöksessä poistoajat joudutaan oikaisemaan kaupungin poistosuunnitelman mukaisiksi. Jatkossa myös kuntien taloudellisia mittareita lasketaan ja seurataan koko konsernin tasolla.

31 Valtionkonttorilta ja ARA:lta on saatu asiantuntija-apua kiinteistöyhtiöiden talouden tervehdyttämisessä ja Valtiokonttori on järjestellyt uudelleen lainaehtoja sekä Kiinteistö Oy Ruotsinpyhtään Vuokratalojen että Fastighets Ab Liljendal Bostäderien osalta. 3. Loviisan seudun palvelutalosäätiön aseman määrittely kuntakonserniin nähden. Selvitetään voisiko säätiön toiminta tai osa siitä olla osa kaupungin omaa toimintaa. Loviisan seudun palvelutalosäätiön asema suhteessa kuntakonserniin on selvitetty ja tuloksia käyty yhteisesti läpi kaupungin ja Loviisan seudun palvelutalosäätiön hallitusten kesken. Palvelutalon toiminnanjohtajan irtisanoutuessa tehtävästään tilikauden aikana, Loviisan seudun palvelutalosäätiön hallitus päätti hakea toiminnanjohtajan sijaan toimitusjohtajaa, jonka osaamisprofi ili olisi laaja-alaisempi ja painottuisi enemmän kiinteistöjen talouden osaamisen osa-alueille. Jatkotoimenpiteistä tullaan yhteisesti sopimaan uuden toimitusjohtajan valinnan jälkeen. 4. Oy Loviisanseudun Veden ja Loviisan Vesiliikelaitoksen toimintojen yhdistäminen ja mahdollinen fuusio yhdeksi kokonaisuudeksi. Loviisan Vesiliikelaitoksen on lisättävä tuottavuutta siten, että veden asiakashinta ei nouse kohtuuttomasti. Alueellista vesihuoltoa kehitetään etenkin Lapinjärven ja Myrskylän kuntien kanssa. Loviisanseudun Veden ja Loviisan Vesiliikelaitosten omistajille ja johdolle järjestettiin syksyllä 2014 kehittämisseminaari. Etenkään Myrskylän ja Lapinjärven kunnat eivät olleet kovin myötämielisiä fuusioimisajatukselle, mutta yhteisesti sovittiin, että tehdään pidemmän aikavälin kuntakohtaisten vesihuoltojen investointitarpeiden kartoitus, joka toimii jatkossa myös tulevien omistajapoliittisten tavoitteiden ja omistajaohjauksen perustana. Lisäksi selvitetään ja arvioidaan Loviisan kaupungin organisoimana mahdollisen alueellisen vesihuollon tuleva organisointi ja arvioidaan toimintamalliin liittyvät hyödyt ja haitat. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tilikaudella 2014 sataman toiminnot yhtiöitettiin, mikä aiheutti muutoksia konsernirakenteeseen. EU:n kilpailuneutraliteettiperiaatteiden nojalla eduskunta hyväksyi lain, joka velvoitti Loviisan kaupunkia yhtiöittämään Loviisan sataman toiminnan. Kaupungin edun mukaista on, että sen100 % omistamalla osakeyhtiöllä on mahdollisimman hyvät edellytykset toimia kannattavasti, kehittää toimintaansa ja tulla toimeen omalla kassavirrallaan. Uuden yhtiön avaava tase muodostettiin siten, että sataman toimintaan liittyvät käyttöomaisuuserät siirrettiin perustettavalle yhtiölle kirjanpitoarvostaan ja maaomaisuuserät käyvästä arvostaan. Lisäksi yhtiön kassaan siirrettiin 300 000 euroa, joka oli osa kauppahintaa. Sataman yhtiöittäminen aiheutti kaupungille 6,8 miljoonaan euron myyntivoiton, mikä omalta osaltaan lisää kaupungin ylijäämää ja toimii tulevien vuosien puskurina. Konsernivalvonnan järjestäminen Tytäryhteisöjen toiminnan seurantaa on syytä kehittää edelleen ja tärkeimpänä työkaluna tulee kiinnittää huomiota kaupunkia edustavien henkilöiden ohjeistukseen niin tytäryhteisöissä toimimiseen kuin raportoimiseen emoyhtiölle. Vahinkoriskien osalta konserniyhteisöt käyttävät saman vakuutusmeklarin palveluita kuin kaupunki. Kaupungin konserniohje päivitettiin syksyllä 2014.