ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE Elinikäinen oppiminen Osaamisen arvostus on sitouttamisen edellytys Hyvä johtaminen Avoimuus luo luottamusta Muutos työyhteisössä Sitouta henkilöstösi motivoimalla HENKILÖSTÖ JA REKRYTOINTI N:o 4 / Syyskuu 09 6VINKKIÄ HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIIN MBA-koulutus on kahden kauppa Koulutuksesta hyötyy sekä työntekijä että työnantaja Ulkoistaminen Joustoa ja tehokkuutta toimintoihin PANOSTA KUVA: MARJUT HENTUNEN MERRU TULIARA Yrityksissä ei aina olla tietoisia kaikista vaihtoehdoista, joilla henkilöstöalan yritys voi vastata henkilöstötarpeisiin. KUVA: HENKILÖSTÖPALVELUYRITYSTEN LIITTO (HPL) HENKILÖSTÖÖN Eeva-Liisa Inkeroinen: Hyvä johtaja luo uskoa tulevaisuuteen. Tervetuloa kertomaan mielipiteesi tästä lehdestä! Haluamme auttaa lukijoitamme menestymään, siksi mielipiteesi on meille erittäin tärkeä. Vastaamalla Henkilöstö ja rekrytointi -erikoisjulkaisua koskeviin lukijapalautekysymyksiin osallistut 500 euron lahjakortin arvontaan. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.mediaplanet.fi/feedback VOITA: OSALLISTU 500 :N SOKOS HOTELS -LAHJAKORTIN ARVONTAAN.
2 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI HAASTEITA Yhtä ja irrallista työhyvinvointia ei ole olemassa. Yhtäältä on elämän kokonaisuus, jonka yksi osa on kokemus työstä ja työpaikasta. Toisaalta on erilaisten ihmisten erilaisia kokemuksia hyvinvoinnista eri kulttuureissa. Monta tietä onneen ja hyvinvointiin Keskeinen kulttuurinen ero hyvinvoinnin painotuksissa liittyy individualismiin ja kollektivismiin, yksilökeskeisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Ihmiset lännessä ovat taipuvaisia individualismiin kun taas ihmiset Etelä- ja Itä-Aasiassa kallistuvat kollektivismin kannalle. Nautinto ja velvollisuus Filosofi Jesse Prinz hahmottelee: Osoittautuu, että tällä kulttuurisella erolla on suuri vaikutus käsityksiin hyvinvoinnista. Lännessä itsearvostus on erittäin tärkeää hyvinvoinnille, kun se idässä on vähemmän tärkeää tai joissakin tutkimuksissa kerrassaan merkityksetöntä; esimerkiksi amerikkalaisnaisilla korrelaatio itsearvostuksen ja elämään tyytyväisyyden välillä on 0.60, mutta intialaisnaisilla korrelaatio on 0.08, joka ei ole tilastollisesti merkitsevä. Lännessä henkilökohtainen nautinto on hyvinvoinnin kannalta tärkeää, ja idässä on olennaista miellyttää muita. Lännessä hyvinvointi riippuu pitkälti nykytilanteesta; idässä hyvinvointi korreloi tulevaisuuden päämäärien hyväksi työskentelemiseen. Lännessä hyvinvointi liittyy tiettyihin tunteisiin. Idässä hyvinvointi toteutuu enemmänkin velvollisuuksien täyttämisen kautta. (Journal of Ethics (2009) 13:117-144) Yksinolosta vuorovaikutukseen Lännessä yhtenäisen minuuden kokemus on tärkeämpi kuin idässä. Muut erot voivat liittyä esimerkiksi ihmisen luontosuhteen merkitykseen tai yksinolon ja vuorovaikutuksen arvostukseen. Jotkut arvottavat eri painoilla fyysistä ja älyllistä toimintaa. Arvostamme eri määrissä myös mielihyvän lähteitä kuten seksiä, taidetta tai vaihtelua. Erilaisiin hyvinvointeihin päästään erilaisilla keinoilla. Yksillä keinoilla ei useinkaan selvitä, koska minkä tahansa työyhteisön sisällä on jo nyt erilaisia käsityksiä hyvinvoinnista, kun kulttuurit koko ajan sekoittuvat ja samankin yhteiskunnan sisällä syntyy runsaasti erilaisia, Maija-Riitta Ollila, ma.professori, Helsingin kauppakorkeakoulu VINKKINI Anna vaikutusvaltaa Jokaisen työyhteisön jäsenen vaikutusvaltaa omaan 1 elämäänsä tulee pyrkiä lisäämään. Tarjoa hyvinvointia Ihminen etsii itsensä näköistä onnea myös työssään. Työ- 2 yhteisö siis profiloituu tarjoamansa hyvinvoinnin perusteella. Ymmärrä erilaisuutta Työntekijä arvostaa omasta 3 kulttuuristaan riippuen esimerkiksi yhteisö- tai yksilökeskeisyyttä. 1VINKKI ANNA VALTAA omiin arvoihinsa sitoutuneita ryhmiä. Vaarana onkin, että monimutkaistuvassa tilanteessa paineet kertyvät johdolle, josta tulee sangen huonovointinen henkilöstön osa. Tämän takia jokaisen työyhteisön jäsenen vaikutusvaltaa omaan elämäänsä tulee pyrkiä lisäämään. Hyvinvoinnin soppaan tarvitaan monta kokkia. Itsensä näköinen onni Lamassa työpaikoista tulee niukka hyödyke, ja arkijärki todistaa, että hyvinvoinnin laatuasioista tulee kiusaus tinkiä, kun taistellaan eloonjäämisestä. Tulevaisuutta silmällä pitäen on pidettävä mielessä, että nykyisin ihmiset shoppaavat myös yhteisöjä. Talouden elpyessä ne, joilla on varaa valita, valitsevat taas työyhteisöjä muun muassa työhyvinvoinnin mahdollisuuksien perusteella. Tulevaisuudessa työyhteisöt profiloituvat sen mukaan, minkälaista hyvinvointia niillä on tarjottavana. Ihminen etsii itsensä näköistä onnea sekä yksityiselämässään että työssään. SUOSITTELEMME SIVU 4 Liisa Hakoinen HRD-asiantuntija KUVA: ELISA Ihmiset tarvitsevat onnistumisen tunnetta erityisesti muutostilanteissa, kun luovutaan totutusta. MBA-koulutus s. 5 1. Johtavassa asemassa olevan kannattaa nyt panostaa opiskeluun. Ulkoistaminen s. 10 2. Henkilöstövuokraamiseen ja ulkoistamiseen on monia hyviä syitä. Autamme lukijoitamme onnistumaan! HENKILÖSTÖ JA REKRYTOINTI, N:O 4 SYYSKUU 2009 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, 00130 Helsinki Liiketoimintajohtaja: Sauli Asikainen Toimituspäällikkö: Jarmo Perälä (vastaava) Eveliina Hämäläinen Layout: Lii Treimann Business Developer: Edvard Groundstroem Vastuussa tästä numerosta Projektipäällikkö: Titi Kesälahti Puhelin: 09-565 84 014 E-mail: titi.kesalahti@mediaplanet.com Jaetaan Kauppalehden liitteenä 09.09.2009 info@mediaplanet.fi www.mediaplanet.com Puhelin: 09-565 84 000 Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan. Hyviä ihmisiä vain hyviin yrityksiin Rekrytoinnissa alkaa uusi suunta, uskoo henkilöstöyritys Businessliken konsultti Marju Vuorensalmi. Y-sukupolvi kyseenalaistaa työhaastattelujen totutut kaavat ja esittää rohkeammin omia toiveitaan ja odotuksiaan paitsi työtehtävästä myös työnantajayrityksestä. Työhaastattelu ei muodostu enää vain CV:n esittelystä ja työnantajan kysymyksistä. Nyt korostuu dialogi. Myös työnantajan on esitettävä oma CV:nsä työnhakijalle. Nuoret työnhakijat haluavat varmistua yrityksen arvoista ja nykyaikaisuudesta eivätkä kaihda suoria kysymyksiä, tietää Vuorensalmi kokemuksensa perusteella. Palkkakaan ei yksin motivoi, vaan lisäksi arvostetaan työn joustavuutta ja muita pehmeitä arvoja. Asiakkaina sekä yritykset että työnhakijat Uusi tilanne rekrytoinnissa muuttaa henkilöstöyrityksen rutiineja, sillä nyt ei haetakaan enää pelkästään työlle sopivaa tekijää vaan myös tekijälle sopivaa työtä. Businessliken henkilöstökonsultit tapaavat paljon ihmisiä ja sitä kautta saavat hyvän käsityksen siitä, mihin alalla ollaan menossa. Vastaamme muuttuvaan tilanteeseen pysymällä ajan hermolla. Meidän tehtävämme on tuntea asiakkaamme, sekä työnantajat että työnhakijat, jotta voimme tuoda esille molempien parhaat puolet ja auttaa heitä kohtaamaan toisensa, vakuuttaa henkilöstökonsultti Reetta Joronen. Businesslikessa rima on korkealla Jorosen mukaan myös oman osaamisen kohdalla. Olemme sitoutuneita ja kunnianhimoisia jokaisen asiakkaalta saamamme toimeksiannon suhteen. Haluamme onnistua rekrytoinnissa, mikä on niin työnhakijoiden kuin yritystenkin etu. Tunnemme vastuun myös asiakasyrityksen maineesta koko rekrytointiprosessin ajan. Pääkaupunkiseudulla toimistoalan rekrytointeihin keskittynyt Businesslike on menestynyt erinomaisesti yrityskuvatutkimuksissa. Ammattitaidon ja tehokkuuden lisäksi arvostetaan avoimuutta ja mutkattomuutta, toteaa Vuorensalmi ja kehottaa pilke silmäkulmassa osallistumaan kilpailuun: www.kurkkaapeiliin.fi. Marju Vuorensalmi Reetta Joronen Outi Tamminen Paula Väänänen
TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 3 MPS-Yhtiöt Oy motivoi ja sitouttaa eläkevakuutuksella Työnantajan hyvä imago syntyy välittämällä ihmisistä aidosti, tietävät MPS-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Mia-Riitta Kivinen ja talousjohtaja Kimmo Viitaharju. MPS on aina palkinnut henkilökuntaansa tuloksen tekemisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta. Rahan rinnalle kaivattiin kuitenkin sitouttavampaa palkitsemisjärjestelmää. Nordean Selekta-ryhmäeläkkeestä räätälöitiin yrityksen tarpeisiin sopiva ratkaisu. Eläkejärjestelmän käyttöönotto on kannanotto ja heijastelee yrityksemme arvoja, sanoo MPS Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Mia-Riitta Kivinen. Selekta-ryhmäeläke merkitsee pitkäjänteistä vastuuntuntoa työntekijöiden hyvinvoinnista. Olemme tiedostaneet, että tulevaisuudessa maksettavat työeläkkeet ovat nykyistä pienempiä ja haluamme pitää henkilöstöstämme huolta tälläkin tavalla. MPS:n kaltaiselle asiantuntijaorganisaatiolle henkilöstö on tärkein voimavara, muistuttaa talousjohtaja Kimmo Viitaharju. Sloganimme on Because companies are made up of people, ja se pitää meidänkin kohdallamme todella paikkansa. Tuloksellisia henkilöstöratkaisuja MPS on suomalainen liikkeenjohdon konsultointiyhtiö, jolla on yli 30 vuoden kokemus tuloksellisista ja vastuullisista henkilöstöratkaisuista. Lähivuosina odotettavissa oleva työvoimapula näkyy jo nyt MPS:n liiketoiminnassa palveluiden lisääntyneenä kysyntänä. Autamme asiakkaitamme pitämään huolta omasta henkilöstöstään rekrytoinnista työuran päättymiseen asti. Kartoitamme myös keinoja henkilökunnan palkitsemiseksi. Tärkeintä on kuitenkin hyvä johtaminen, motivoivat työtehtävät ja yrityksen kanssa yhteiset arvot. Jos nämä perusasiat eivät ole kunnossa, niin palkkiot ja kannustimet eivät paljon auta, Kivinen kiteyttää. Motivoivaa palkitsemista Palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelmät ovat kalliita, huomauttaa talousjohtaja Viitaharju. Sen vuoksi kannattaa varmistaa, että järjestelmä toimii yritysjohdon ajattelemalla tavalla, kannustavasti ja motivoiden. Elämäntilanteesta riippuen ihmiset ovat kiinnostuneita erilaisista asioista. Sen vuoksi MPS kartoitti kyselyn avulla henkilöstönsä ajatuksia yrityksen tarjoamasta lisäeläkeratkaisusta. Useimmat vastaajat pitivät eläkevakuutusta motivoivana. Itse asiassa muutamat henkilöt olivat jo tiedustelleet mahdollisuutta päästä tämäntyyppiseen kannustinjärjestelmään. Kaikki osapuolet hyötyvät Nordean ryhmäeläkevakuutus on joustava keino sitouttaa yrityksen avainhenkilöitä. Yrityksen johto voi määritellä eläke-edun saajat esimerkiksi aseman, tehtävän tai jonkun muun työhön liittyvän perusteen mukaan. Etu toimii myös rekrytointivalttina, koska sen piiriin voi myöhemmin lisätä uusia henkilöitä. Työnantajan maksama eläkevakuutus on hyvä, pitkän aikajänteen kannustin. Kun palkitseminen tehdään eläke-edun muodossa, työnantaja säästää palkan sivukulut ja voi käyttää senkin osan henkilöstön hyväksi. Pitää kuitenkin muistaa, että motivaation ja hyvinvoinnin kannalta vielä merkittävämpiä asioita ovat työn sisältöön, palautteen saantiin ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyvät asiat. Yhteinen nimittäjä näille kaikille on hyvä johtaminen, toteaa talousjohtaja Viitaharju. Yli 30 vuotta kokemusta henkilöstöratkaisuissa MPS on liikkeenjohdon kumppani johtamisessa ja strategisissa henkilöstöratkaisuissa. Vuonna 1975 perustetulla yhtiöllä on yli 30 toimipistettä 16 eri maassa. Suomessa toimistot sijaitsevat Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lähivuosina työvoiman saatavuudella ja pysyvyydellä on yhä suurempi merkitys yrityksen menestykselle. MPS:n palveluiden tavoitteena on parantaa yritysten kilpailukykyä vahvistamalla organisaatioiden tärkeintä resurssia, henkilöstöä. Tähän liittyy myös henkilökunnan palkitseminen ja sitouttaminen. MPS:n tarjoamiin palveluihin kuuluvat mm. ylimmän johdon ja hallitusjäsenten suorahaku ilmoitushaku ja henkilöarvioinnit johtamisen ja johtoryhmätyön kehittäminen esimiestyön mittaaminen ja kehittäminen coaching organisaatiotutkimukset muutoksen johtaminen ja hallinta uudelleensijoittumispalvelut (outplacement) www.mps.fi Nordean eläkeratkaisut liiketoiminnan tukena Eläkevakuutus on järkevä ja kustannustehokas tapa sitouttaa, kannustaa ja motivoida yrityksen henkilöstöä ja huolehtia myös oman eläkkeen riittävyydestä. Eläke-edun tarjoaminen kuuluu joustavaan henkilöstöpolitiikkaan. Eläkevakuutusmaksuista ei peritä palkan sivukuluja. Yrityksen ottaman eläkevakuutuksen maksut eivät ole saajalleen veronalaista tuloa ennen eläkkeen nostamista. Kysy lisää Lisätietoja juuri oman yrityksesi toimintaa parhaiten tukevista Selekta-eläkeratkaisuista saat helpoiten ottamalla yhteyttä Nordea Henkivakuutuksen Asiakaspalveluun. Saat konkreettisia esimerkkejä taloudellisista hyödyistä niin yritykselle kuin itsellesikin. Nordea Henkivakuutuksen Asiakaspalvelu (09) 165 27535 (pvm/mpm) ma-pe klo 8.30 16.30 www.nordea.fi /sitouta Selekta-vakuutukset myöntää Nordea Henkivakuutus Suomi Oy. Nordea Henkivakuutus myy Selekta-vakuutuksia sekä asiamiehenään toimivan Nordea Pankki Suomi Oyj:n että oman myyntiorganisaationsa kautta.
4 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AJASSA JAA TIETOA, JOHDAT MUUTOSTA 2VINKKI PERUSTELE MUUTOS Kysymys: Kuinka johtaja voi onnistua henkilöstön sitouttamisessa ison muutoksen edessä? Vastaus: Uuden asian eteenpäinvieminen vaatii kykyä vuorovaikutteiseen viestintään, vahvoja perusteluja sekä aitoa kannustamista henkilöstön sitouttamiseksi. Muuttuminen on normaali tila jokaisen yrityksen toiminnassa. Siitä huolimatta muutostilanne koetaan usein pelottavana ja siksi sitä vastustetaan. Organisaation kulttuurilla on huomattava vaikutus sen muuttumiskyykyyn, mikä tulee huomioida muutoksen toteutusvaiheessa. Tavoitteet tulee kuitenkin aina viedä jämäkästi eteenpäin välitavoitteita seuraten, jotta nähdään asioiden tapahtuvan. Muutosjohtaminen onnistuu sitä paremmin, mitä selkeämmin asetetaan tavoitteet, panostetaan viestintään ja kyetään sitouttamaan henkilöstö. Muutosten päämäärien tavoittamisessa auttaa välitavoitteet ja mittarit, joista nähdään, kuinka hyvin on onnistuttu, selventää Elisan HRD-johtaja Liisa Hakoinen. Mittarit näyttävät konkreettisesti saavutetun tuloksen henkilöstölle, mikä ruokkii ilon tunnetta ja motivoi jatkamaan. KUVA: ELISA Liisa Hakoinen HRD-johtaja Perustele muutos - kunnioitat henkilöstöä Kokonaan uuteen toimintamalliin siirtymisellä voi olla merkittävä vaikutus omaan ajattelutapaan. Suurten muutosten edessä luottamus omaan osaamiseen saattaa horjua. Jos henkilöstön joukossa ilmenee vastustusta tulevia uudistuksia kohtaan, hyvä johtaja osaa tulkita sen pyyntönä saada perusteluita muutokselle. Terveestä kriittisyydestä muutosta kohtaan, samoin kuin itsensä kyseenalaistamisesta voi toki olla hyötyä, kun muutosten tarpeellisuus ja johdon ajattelu testataan niiden pohjalta moneen kertaan. Hakoinen tietää pitkän johtamiskokemuksensa varmuudella vastarinnan nousevan myös tiedon puutteesta. Hän korostaakin viestinnän merkitystä koko muutosprosessin ajan: Ihmiset tarvitsevat onnistumisen tunnetta erityisesti muutostilanteissa, kun luovutaan totutusta. Johtajan on tällöin onnistuttava luomaan kyvykkyyden tunne työyhteisöön ja saatava henkilöstö oivaltamaan, että he pystyvät viemään isojakin asioita eteenpäin. Muutosjohtajalta tämä edellyttää jalkautumista, taitoa kuunnella ja aistia eli kokonaisvaltaista läsnäolemista. Puhu positiivisesti kehittämisestä Negatiiviseen asenteeseen voi vaikuttaa puhumalla kehittämisestä. Kuten Hakoinen toteaa, muutos on parhaimmillaan myös itsensä kehittämistä ja oman osaamisen ja ammattitaidon lisäämistä. Onnistunut muutosjohtaminen saakin henkilöstön kokemaan kyvykkyyttä muuttuvien markkinoiden keskellä oivaltamalla uuden oppimisen olevan itselleen arvokasta pääomaa. Muutos tulisikin nähdä niin, että omat mahdollisuudet työmarkkinoilla vahvistuvat. Muutoksen läpivieminen on etenemisestä ja onnistumisesta vastuussa olevalle johtajalle haasteellinen tehtävä. Häntä ei pidä jättää yksin, vaan yrityksen tulee antaa muutosjohtajalle täysi tuki. Hakoinen kokee hyödyllisenä sparraajalta tai ohjausryhmältä saatavan tuen, mikä auttaa muutosjohtajaa näkemään ja oivaltamaan etenemisen askeleet. TARJA RANNISTO toimitus@mediaplanet.com Executive MBA-koulutus Kuopiossa! Liikkeenjohdon Executive MBA on yritysten ja organisaatioiden johto- ja esimiesasemissa työskentelevien koulutusohjelma. Kouluttajina on maan parhaita, käytännön ja teorian yhdistäviä professoritason asiantuntijoita eri yliopistoista ja yritysmaailmasta. Koulutusohjelma (100 op) muodostuu seuraavista moduuleista: Syksyllä alkaa Johtaminen ja liiketoiminta moduuli (24 op) Kuopiossa. Voit liittää osaksi MBA-opintoja Joensuussa toteutettavan Verkostoitunut tuotanto moduulin (24 op suussa toteutetaan myös SALES-myynninvalmennusohjelma (10 op). ja liiketoiminta osio 5040. Lopputyö 75 /op. Lisätietoja ja hakulomakkeiden tilaus: johanna.laakkonen@uku.fi sari.zitting-rissanen@uku.fi www.uku.fi/kkk/mba Kehity johtamisessa Muutosjohtaminen nyt! 18.9. ja 25.9.2009 (2 pv) Luovuus muutosjohtamisessa 6.11. ja 17.11.2009 (kahden päivän coaching) Taitava esimies 9. 10.11. ja 26.11.2009 (3 pv) Osaamisen johtaminen yrityksen menestystekijänä 13.11. ja 20.11.2009 (2 pv) TKK Dipoli erja.laurila@dipoli.tkk.fi puh. 050 300 6558 dipoli.tkk.fi/johtaminen TKK Aikuiskoulutuksen laatuylipisto 2007 2009
TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 5 3VINKKI SITOUTA JA MOTIVOI ONNISTUMISEN ILOA Kouluttautuminen kannattaa aina. KUVA: TUULIKKI ARONKYTÖ Opiskele MBA, näkemyksesi lisääntyy MBA-koulutus tuo suorittajalleen runsaasti uusia käytännön työelämän taitoja. Koulutuksesta hyötyy koko työyhteisö. Koulutuksen tarvetta ei ole yrityksissä aina ehkä ymmärretty tarpeeksi hyvin eikä taantuman aika ole suinkaan lisännyt koulutuksen suosiota työantajien silmissä, vaan se lienee säästölistan kärkipäässä. Tämä ei tietenkään ole oikein, koska henkilöstön kehittäminen on aina panostus tulevaisuuteen. Harva työnantaja suosittelee omaehtoisesti koulutusta. MBAkoulutukseen pääseminen vaatii työntekijältä itseltään aktiivisuutta, rohkeutta ja peräänantamattomuutta. Järkevä työnantaja ymmärtää kuitenkin MBA-koulutuksen hyödyn koko työyhteisölle ja tukee koulutusta henkisesti ja usein myös rahallisesti. Erityisesti ICT-alalla on paljon asiantuntijoita, mutta pula johtajista. Sama tilanne on monella muulla alalla. Avainhenkilöiden kouluttaminen kannattaa. MBA antaa käytännön tietoja ja yleisnäkemystä johtamiseen. Opinnäytetyö tehdään usein omaan yritykseen, jolloin se tuo suoranaista hyötyä yrityksen liiketoimintaan. Sitoudu kahden kauppaan Tulikiven myyntipäällikkö Mirja Vänttinen (43) suoritti MBA-ohjelman ja sai siitä kipinän jatkaa opintoja työn ohessa tähtäimenään KTM-tutkinto. MBA-koulutus on kahden kauppa. Sen pitää lähteä työntekijän aloitteesta, mutta työnantajan pitää tulla mukaan. Työntekijän pitää sitoutua ja panostaa riittävästi omaa aikaa. Koulutus onnistuu hyvin töiden ohella, Vänttinen kertoo. Vänttiselle MBA-koulutus toi kyvyn hahmottaa ja ymmärtää paremmin kokonaisuuksia. Hän koki saaneensa myös runsaasti uutta tietoa ja hyötyä omaan ammattitaitoonsa liittyen, kuten käytännön työkaluja suunnitteluun, markkinointiin ja johtamiseen - ja varmuutta niiden käyttöön. MBA oli hyvä kokemus. Osa kursseista oli erittäin mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Suurin hyöty tuli harjoitustehtävistä ja omaan työhöni liittyvästä lopputyöstä, josta hyötyi myös koko yritys. Koulutuksesta on ollut hyötyä myös uralla etenemisessä, Vänttinen uskoo. Paremmaksi esimieheksi Vantaan kaupungin terveyspalvelujen johtajana toimivalle lääkäri Timo Aronkydölle (45) MBA-koulutus laajensi kapeakatseisuutta, joka lääkäreitä helposti vaivaa alallaan. Ilman MBA:ta en pystyisi ajattelemaan uudella tavalla näin selkeästi ja hahmottamaan liikkeenjohdon kokonaisuuksia. Eri alojen kollegojen tapaaminen koulutuksessa oli erityisen avartavaa. Voin nyt paremmin olla mahdollistava esimies muulle johdolle, Aronkytö toteaa. JOUNI SUOLANEN toimitus@mediaplanet.com HUOMIO Masters of Business Administration eli MBA MBA on ylempi kauppatieteen korkeakoulu-ohjelma. Se on yksi maailman halutuimmista tutkinnoista hallintoon ja liiketoimintaan tuomiensa etujen vuoksi. Ohjelman suorittaminen voi olla hyödyksi erityisesti johtavissa asemissa toimiville. MBA on arvokas kaikkialla maailmassa ja monet matkaavat esimerkiksi Yhdysvaltoihin suorittaakseen MBA:n arvostetussa korkeakoulussa. MBA-ohjelma tarjoaa menestyneelle hakijalle laajan valikoiman etuja, kuten: Liiketoimintatietämys: MBA-ohjelma tarjoavaa sinulle arvokasta tietämystä liikemaailmasta ja siihen liittyvistä aspekteista. Opit erilaisia liiketoimintastrategioita ja konsepteja myös käytännössä vaaditun harjoittelujakson aikana. Näin opit käyttämään taitojasi päivittäisessä liiketoiminnan todellisuudessa. Johtamistaidot: MBA-ohjelma sisältää armotonta harjoittelua, tehtäviä, raportteja, esityksiä ja ryhmässä tehtäviä projekteja, jotka kaikki tuovat sinulle tarpeellisia taitoja tosielämän liikemaailmassa selviämistä varten. Tämä voi nostaa sinut johtajaksi valitsemallasi alalla. Verkostoituminen: Yhteydet, jotka muodostat opiskelutovereidesi kanssa ja verkosto, jonka luot, on tärkeimpiä ja arvokkaimpia asioita, joita MBA-koulutus voi antaa. MBA:n suorittaneet ovat todenneet, että tuttavuudet, jotka koulutuksen aikana syntyivät ovat korvaamattomia resursseja, joista on hyötyä vielä vuosia koulutuksen päättymisen jälkeen. LÄHDE: www.unhmba.org/ VINKKI Executive MBA Syyskuussa käynnistyvä kaksivuotinen johto- ja päällikkötasolle suunnattu ohjelma on mahdollista suorittaa työn ohessa. Suuntautumisvaihtoehdot: Strateginen johtaminen Henkilöstöjohtaminen Markkinoinnin johtaminen Sosiaali- ja terveysjohtaminen, UUSI Teknologiajohtaminen Turvallisuusjohtaminen, UUSI Lisätietoja: Koulutus- ja tutkimuspalvelut, www.emba.oulu.fi Matti Marttila, puh. 0400 687 980, Antti Kauppila, puh. 040 543 2076, s-posti: etunimi.sukunimi@oulu.fi ANTOISAA Tietotaidon lisäksi saat kontakteja, joista voi olla hyötyä koko urasi ajan. KUVAT: ISTOCK.COM
6 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AJASSA 4VINKKI VAIHTOEHTOJA KATSE TULEVAAN KUVA: ISTOCK.COM TEIJA FELT Yhteishankintakoulutus on ratkaisu moneen koulutustarpeeseen. KUVA: TYÖ-JA ELINKEINOMINISTERIÖ Kannusta oppimista - lisää työhyvinvointia Kysymys: Miksi työnantajan kannattaa panostaa henkilöstön kouluttamiseen juuri nyt? Vastaus: On selkeästi osoitettu, että osaaminen ja mahdollisuus jatkuvaan kehittymiseen luovat työhyvinvointia, lisäävät motivaatiota ja sitoutumista, sekä vaikuttavat uralla etenemiseen. Kollektiivinen jakaminen on voimavara, siksi ei saa pelätä, että tieto on pahasta. markkinatilanteen sekä työntekijän että yrityksen tarpeiden mukaan. Kaikkea ei näin nopeassa ja globaalissa muutoksessa voi koulutuksella hoitaa, mutta osaaminen täytyy nähdä keskeisenä asiana myös laajemmin työuran rakentamisessa, toteaa Savola. Koulutusohjelmilla tuetaan työpaikoilla muun muassa työntekijöiden oppimismahdollisuuksia ja uudistumiskykyä. Kouluttamisella tuetaan työssäpysymistä, työurien pidentämistä, tuottavuuden parantamista ja lievennetään taantuman vaikutusta. RekryKoulutus kun yrityksen tarpeisiin ei löydy ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä lähiaikoina valmistu tarvittavia osaajia muusta koulutuksesta. TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. Soveltuu myös määräaikaisiin lomautustilanteisiin. MuutosKoulutus työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan tai tukea toistaiseksi lomautettuja työntekijöitään. TAUSTAA Työmotivaatiota helpottaa mahdollisimman nopea ja avoin tilanteesta kertominen henkilöstölle, oli sitten hyviä tai huonoja uutisia. Professori Matti Ylikoski Työterveyslaitokselta kertoo suomalaisen työelämän putoavan kärkimaiden joukosta juuri epävarmuuden ja turvattomuuden kokemusten vuoksi. Erityisesti heikon työllisyystilanteen aikana yritysten tulisi antaa enemmän tietoa, joka toimii suojafaktorina työtyytymättömyyttä ja sairastumista vastaan, kannustaa Ylikoski. Kollektiivinen jakaminen on voimavara, siksi ei saa pelätä, että tieto on pahasta. Työelämään vaikuttavien huokoistavien ratkaisujen, kuten vapausasteen ja työajan yhteinen kehittäminen lisäävät Ylikosken mukaan sitoutumista ja sitä kautta tuottavuutta. Myös erilaiset eläkeratkaisut ja vapaaehtoiset eläkevakuutukset vaikuttavat positiivisesti kokemukseen työn omasta hallinnasta. FAKTAA Kehittäminen ja koulutus lisäävät henkilöstön työhyvinvointia. Työelämän muuttuessa yritysten henkilöstökoulutus keskittyy uusien työmenetelmien, ajattelutapojen ja yhteistyötaitojen kehittämiseen, mikä edistää ammatillisen osaamisen ohella myös työntekijän henkisiä voimavaroja. Työntekijät viihtyvä t ja jaksavat hyvin kun työ on mielekästä ja henkilöstön osaamista kehitetään vastaamaan työn muuttuvia vaatimuksia. Kouluttaminen on perusta Matti Ylikoski Professori, Työterveyslaitos Sitouta kouluttamalla Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa, kun talous- ja työllisyystilanne huononevat. Taantumasta huolimatta hiljaista aikaa tulisi käyttää osaamisen kehittämiseen. Kun osaamista rakennetaan työsuhteessa, estetään työttömäksi jääminen, ja tilanteen kohentuessa lisääntynyt ammattitaito on heti valmiina. Tämä on tiedostettu ilahduttavan laajasti. Saadun palautteen perusteella yritykset haluavat lomautusten sijaan kouluttaa henkilöstöään parempien aikojen varalle, kertoo johtaja Marita Savola Opetusministeriön aikuiskoulutusyksiköstä. Koulutusten kysyntä on kasvanut ja määräaikaisella taantumarahoituksella tarjontaa on myös voitu lisätä ja suunnata työ- henkilöstön uudistumis- ja yhteistyökyvylle sekä innovatiivisuudelle. Kouluttaminen ja osaamisen kehittäminen tulee ottaa määrätietoisesti työyhteisön yhdeksi toimintamuodoksi. Silloin on helpompi tukea työyhteisöä myös epävarmuutta herättävissä tilanteissa, jotka vaikuttavat työyhteisön toimintaan ja ilmapiiriin. Hyvin menestyvissä organisaatioissa osataan kehittää omia toimintatapoja jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöä ja vaihtelevia tarpeita paremmin vastaaviksi. Auta muutoksessa, hyödyt itse Yritys voi kouluttaa työntekijöitään yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa. - Tilanteessa, jolloin vaihtoehtona on työttömyys, voi työnantaja auttaa irtisanottuja työntekijöitään löytämään kokonaan uuden ammatin tai työpaikan, tai tukea toistaiseksi lomautettuja työntekijöitään yhteishankintakoulutuksella, opastaa työmarkkinaneuvos Teija Felt. Yhteishankintakoulutusta voi hyödyntää kolmella tavalla: kouluttamalla uutta henkilöstöä rekrytointitilanteissa, irtisanottavia uuteen ammattiin muutostilanteissa, tai kun yritys haluaa täsmäkoulutusta, eli räätälöityä osaamisen kehittämistä. Useat yritykset auttavat irtisanottua henkilöstöään uudelleensijoittumaan työelämässä. Tämä on hyväksi myös työnantajan maineelle. Outplacement-ohjelmien tavoitteena on tukea lähtevää työntekijää löytämään osaamistaan vastaava työtehtävä mahdollisimman pian. TARJA RANNISTO toimitus@mediaplanet.com Erityiskoulutus - Erityiskoulutukseen sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää suoraan työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatavaa pätevyyttä ei voida siirtää muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille. Yleiskoulutus - Yleiskoulutukseen sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää muullakin tavoin kuin tekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatava pätevyys on siirrettävissä muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille. Toppis - Koulutusmalli on oppisopimustyyppinen ja kehittetty työttömien työnhakijoiden rekrytointikynnyksen alentamiseen. Koulutuksessa yhdistetään palkkatuettu työ ja ammatillinen työvoimakoulutus. Tavoitteena on edistää työnhakijan osaamisen kehittymistä ja työllistymistä sekä lisätä työpaikalla tapahtuvan ja työnantajan tarpeista lähtevän koulutuksen tarjontaa.
TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 7 VINKKI Tulevaisuus kasvaa tiedosta Henkilöstön, työyhteisön ja organisaation kehittämistä Asiantuntija kouluttajana (3 op), 13.10. - 4.11.2009 Ammatillinen kehittyminen työssä (3 op), 18.11.2009 29.1.2010 Esimiehenä muutoksessa - tietoa, työvälineitä, työhyvinvointia (3 op), 3.11. - 15.12.2009 TIETOTAITO KASVUUN Henkilöstön kouluttaminen kannattaa aina. Taantuman aikana kouluttaminen on järkevää, sillä silloin opintoihin keskittymiseen on enemmän aikaa. Koulutuksen myötä henkilöstö sitoutuu yritykseen ja motivoituu kehittymään edukseen myös tulevaa nousukautta ajatellen. Kouluttamalla juurinyt panostat yrityksesi tulevaisuuteen. KUVA: ISTOCK.COM Muutosvalmentaja (30 op), 28.1.2010 - joulukuu 2010 Työyhteisöjen työnohjaus ja prosessikonsultaatio (80 op), 9.2.2010-30.5.2012 (haku päättyy 20.11.2009) Ratkaisukeskeinen valmentaja (40 op), 22.4.2010 huhtikuu 2011 Palvelumme koostuvat myös räätälöidystä kehittämistoiminnasta asiakkaille. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.helsinki.fi/palmenia Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia REKRYTOI KUSTANNUSTEHOKKAASTI OLE VALMIINA KUN NOUSUKAUSI ALKAA ECAMrekry-koulutusohjelman avulla - rekrytoit kustannustehokkaasti - minimoit riskisi Meillä on tällä hetkelläkin tarjota yrityksellenne rekryohjelmat koko Etelä-Suomen alueella. Kun Sinulla ei ole tekemättömälle työlle tekijää, soitto myyntiimme käynnistää onnistuneen rekryprosessinne! puh. 020 7983 610, myynti@ecamconsulting.fi www.ecamconsulting.fi
8 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI INSPIRAATIO Kysymys: Mitä hyvältä johtajalta edellytetään? Vastaus: Hyvä johtaminen edistää työn hallintaa ja osaamisen suunnitelmallista kehittämistä. Erityisesti vaikeissa ja muuttuvissa tilanteissa johtamistaidot vaikuttavat välittömästi työyhteisön hyvinvointiin. Luottamus, vuorovaikutustaidot ja kyky luoda innostuksen ilmapiiri ovat hyvältä johtajalta vaadittavia ominaisuuksia. 5VINKKI PALKITSE Ole avoin ja osaava - säilytät uskon ja motivaation JOHTAJALTA JOHTAJALLE TYÖYHTEISÖ Työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitosta painottaa avoimuuden merkitystä luottamuksen syventämiseksi työyhteisössä: Avoin tiedottaminen sekä yhdessä asetetut tavoitteet syventävät luottamuksen kokemusta. Henkilöstö tuntee työpanostuksensa tulleen arvostetuksi, kun tavoitteet ovat kirkkaita ja niiden toteutumista seurataan. On tärkeää, että tavoitteiden toteutumisesta tiedotetaan seurannan aikana ja sen jälkeen avoimesti reaaliajassa. Palkitsemisjärjestelmä on tärkeässä osassa tavoitteisiin sitouttamisessa ja osa palkkausta. Kaikki palkitseminen pitäisi kytkeä kiinteästi työsuoritukseen. Pelkkä sanallinen tunnustus hyvästä työstä ei aina riitä vaan kannustuksen tulisi näkyä myös konkreettisesti, vaikka palkkapussissa. Tässä suhteessa suomalainen palkitseminen vaatii vielä kehittämistä. Toimi oikein johtajana - ehkäiset negatiivisuuden Inkeroisen tietämyksen mukaan useat suomalaiset johtajat kokevat osaamisessaan kehittämistarvetta, erityisesti henkilöstöjohtamisen puolella. Näin on muun muassa muutostilanteessa, jolloin työyhteisössä esiintyy usein vastarintaa. Hyvä johtaja on kuitenkin voimakas ja kykenee perustelemaan uudistustarpeet. Johtajan oma osaaminen, kyky jakaa vastuuta ja osoittaa kiinnostusta, oikeudenmukaisuutta sekä luottamusta organisaation henkilökuntaa kohtaan vaikuttavat myös johtajan saamaan arvostukseen työyhteisön puolelta. Inkeroinen huomauttaa, että negatiivinen työyhteisö reagoi monella tavalla: tieto ei kulje, työnteosta puuttuu intohimo ja motivaatio laskee. Lopulta tämä kaikki heijastuu koko organisaation tuottavuuden heikkenemisenä. Lähiesimiestaidot kunniaan Erityisesti isoissa yrityksissä johtaja ei aina ole välttämättä tietoinen Yhdessä asetetut tavoitteet syventävät luottamusta. Eeva Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto työntekijöiden päivittäisistä töistä tai tilanteista, vaan hierarkian eri tasoilla on useita esimiehiä ja päälliköitä. Tällöin lähiesimiehen johtamistaidot vaikuttavat merkittävästi työyhteisön toimintaan. Ristiriitoja syntyy, jos esimiehen työ- ja johtamistavat poikkeavat näkyvästi ylemmän johtajan tavoista. Epätietoinen henkilökunta käyttää voimavarojaan setviäkseen kenen odotuksien mukaan työ tulee suorittaa. Pane itsesi peliin - luot uskoa Monessa yrityksessä henkilöstö on koetuksella taantumasta johtuvien lomautusten ja irtisanomisten vuoksi. Oman toiminnan kehittäminen ja näkemyksellisyys sekä kyky innostamiseen ovat keinoja, joilla hyvä johtaja luo uskoa työyhteisöön. Omalla panoksellaan ja innovatiivisella asenteellaan johtajat ja esimiesasemassa olevat henkilöt voivat lisätä vuorovaikutteista ja innostunutta työilmapiiriä. - Taantuma on yrityksille haasteellista aikaa. Nyt jos koskaan johtajan pitää osata erottaa oleelliset asiat. Vaikka myynti tai vienti ei kulkisikaan, henkilöstö saattaa tehdä työnsä mallikkaasti, muistuttaa Inkeroinen. Ole kehittämisorientoitunut Hyvälle johtamiselle ei ole kuitenkaan konseptia, jota seuraamalla kaikki onnistuu. Johtaminen riippuu olosuhteista, joissa liiketoiminta ja yritysjohto toimivat. Onnistumisen mahdollisuuksiin vaikuttavat myös monet seikat, joihin johtaja ei yksinään voi vaikuttaa. Loppujen lopuksi hyvä johtaminen on kykyä hallita työyhteisön arkipäivän asioita. Se, kuinka vahvasti johtaja itse uskoo asiaansa, yrityksen toimintaan ja työyhteisöön, näkyy helposti henkilöstön motivaatiossa tehdä työtä. Kehittämisorientoitunut johtaja esimerkiksi vahvistaa myös henkilöstön tavoitteellisuutta, jolloin lähtökohta työn ja työtapojen uudistamiseen on terveellä pohjalla. TARJA RANNISTO toimitus@mediaplanet.com MUISTA! Osallistu kilpailuun. Anna palautetta osoitteessa: www.mediaplanet.fi / feedback Autamme lukijoitamme onnistumaan!
TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 9 4 LYHYESTI 1 KUVAT: ISTOCK.COM Avaimet hyvään johtamiseen Luottamus 1 Innostuneen ilmapiirin luomiseksi johtajan täytyy ansaita työyhteisön luottamus omalla työpanoksellaan. Johtajan tulee myös itse osoittaa luottamusta työyhteisöön. Vuorovaikutus 2 Hyvässä johtamisessa yhdistyy ihmisten ja toiminnan johtaminen. Vastuuta on osattava jakaa. Vuorovaikutteisuus on parhaimmillaan aistimista ja aitoa läsnäoloa. Oikeudenmukaisuus 3 Oikeudenmukainen johtaja kohtelee ihmisiä tasa-arvoisesti sekä tunnistaa ja uskaltaa tunnustaa omat virheensä. Oma ihmiskäsitys ja tunnetaidot 4 Optimistinen johtaja näkee jokaisen ihmisen arvokkaana ja aktiivisena toimijana. Hänellä on itsestään realistinen kuva, ja hän luo oman karismansa johdettavien kautta. Hyvä johtaja tunnistaa tunteiden vaikutukset päätöksentekoon ja luo innovatiivisen ja kehittyvän työyhteisön. ASENNE Oikealla johtamisasenteella saavutat enemmän. KUVA: MARJUT HENTUNEN
10 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI AJASSA Kysymys: Miksi yrityksen kannattaa ulkoistaa erilaisia toimintojaan alihankkijoille ja henkilöstöpalveluyrityksille? Vastaus: Koska näin yritys voi keskittyä ydinliiketoimintaansa ja saada merkittäviä kustannussäästöjä. 6VINKKI VUOKRATEN VOITAT Säästä ja voita ulkopuolisella työvoimalla NÄKÖKULMA JOUSTAVUUS Palvelujen ulkoistaminen ja henkilöstövuokraus ovat lisääntyneet viime vuosien aikana yrityksissä. Taloudellinen taantuma on kuitenkin vaikuttanut myös ulkopuolisen työvoiman kysyntään. Silloin, kun ulkoistamisella ja henkilöstövuokrauksella haetaan kustannussäästöjä, voisi ajatella, että näiden palvelujen kysyntä toisaalta lisääntyisi juuri taloudellisen taaantuman aikana, toimitusjohtaja Merru Tuliara Henkilöstöpalveluyritysten Liitosta toteaa. Henkilöstövuokrausta vai alihankintaa Yrityksissä ei olla aina tietoisia siitä, mitä vaihtoehtoja henkilöstöpalvelualan yrityksillä on tarjota yritysten henkilöstötarpeisiin. Monelle yritykselle on saattanut olla hämärän peitossa erityisesti ulkoistamisen ja henkilöstövuokrauksen ero, joka ei olekaan aina täysin selvä ja toiminnat ovat osin päällekkäisiä. Molemmat ovat ulkopuolisen työvoiman käyttötapoja yritykset hankkivat toiselta yritykseltä sellaista työtä, jonka ne voisivat tehdä itse ja ovat aikaisemmin usein tehneetkin. Ratkaisevin ero on se, että ulkoistamisessa työnjohto on alihankkijalla, henkilöstövuokrauksessa se siirtyy henkilöstöä vuokraavalle yritykselle itselleen. Vuokraava yritys voi usein itse osallistua työntekijöiden valintaan, ulkoistamisessa he tulevat alihankkijalta. Vuokrauksessa on usein kyseessä tilapäinen työvoiman tarve. Ulkoistaminen on lähtökohtaisesti pitkäaikaiseksi suunniteltu ratkaisu. Työnantajavelvollisuudet ovat alihankkijalla ja henkilöstöpalveluyrityksellä. Toiminta vaatii yleensä erilaiset sopimukset ja vastuuvakuutukset. Yritys voi saada merkittäviä kustannussäästöjä ulkoistamalla ydinbisnekseen kuulumattomia toimintojaan. Merru Tuliara, toimitusjohtaja Vuokratyöstä ulkoistukseen Henkilöstöpalveluyritysten Liiton noin 180 jäsenyrityksestä lähes kaikki tarjoavat henkilöstövuokrauspalveluja, kolmanneksella on tarjolla myös ulkoistamispalveluja. Usein yritys ottaa ensin esimerkiksi varastoonsa pari vuokratyöntekijää. Kun heihin ollaan tyytyväisiä, heitä otetaan muutama lisää, ja lopulta yritys voi päättää ulkoistaa koko varastonsa henkilöstöpalveluyrityksen hoidettavaksi. Näissä tapauksissa yrityksen vanhat työntekijät joskus siirtyvät henkilöstöpalveluyrityksen palkkalistoille, Tuliara kuvaa. Palveluja ulkoistetaan usein Tyypillisiä ulkoistettavia yritysten toimintoja ovat varasto-, siivous-, ja kiinteistönhoitopalvelut, ravintola- ja henkilöstöruokalapalvelut. Myös puhelinkeskukset ja aulavastaanotto sekä call- ja contact-centerit ovat usein ulkoistuksen kohteita. Teollisuudessa päähankkijat teettävät yleisesti tuotteiden osia alihankintana. Ulkoistamisella ja henkilöstövuokrauksella haetaan usein joustoja ja tehokkuutta toimintoihin, kuten esimerkiksi ruuhkahuippuihin. Palvelun voi tilata tarpeen mukaan. Ulkopuolista työvoimaa käytetään myös silloin, kun oma henkilöstö on vaarassa ylikuormittua. Useimmiten ulkoistamisella saadaan moninaisia kustannussäästöjä toimintoja tehostamalla. Joskus esimerkiksi siivoustyötä ei riitä kokopäiväisesti omalle siivoojalle, ja työtä voitaisiin muutenkin tehostaa uudenaikaisemmilla koneilla ja laitteilla, joita yrityksen ei kannata lähteä hankkimaan, Tuliara kertoo. Asiantuntemusta yritykseen Kun yritys haluaa lisää asiantuntemusta toimintoihinsa, se on usein myös valmis maksamaan siitä lisää. Ulkopuolinen yritys tuo myös usein esimerkiksi sijaisuuksien hoitamiseen ja projektitöihin erittäin korketasoista ja korkeasti koulutettua asiantuntemusta, jota tilaavalla yritykselle ei itsellään ole. Usein oman talon ulkopuolelta tulee myös uusia ja innovatiivisia työtapoja työyhteisöön, Tuliara toteaa. Ulkoistaminen ja henkilöstövuokraus ovat yrityksille turvallisia tapoja hankkia työvoimaa. Riski mahdollisista yt-neuvotteluista ja irtisanomisista on ulkopuolisella yrityksellä. Epäonnistunut rekrytointi tulee yritykselle kalliiksi. Erityisesti henkilöstövuokraus toimii usein myös yrityksen rekrytointikanavana. HENKILÖSTÖPALVELUYRITYSTEN LIITON TOIMITUSJOHTAJAA MERRU TULIARAA HAASTATTELI JOUNI SUOLANEN. toimitus@mediaplanet.com Academic Work EKSTRA Pohjoismaiden suurin opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden henkilöstövuokrausyritys ja rekrytointipalvelujen asiantuntija. Autamme teitä henkilöstötarpeissanne helposti ja nopeasti! 09-8763927 www.academicwork.fi
TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE 11 OSAAMINEN Älä epäröi hankkia osaamista ulkopuolelta. KUVAT: HENKILÖSTÖPALVELUYRITYS- TEN LIITTO (HPL) 6 MERRUN VINKIT Joustot 1 Ulkoistamisella ja henkilöstövuokrauksella saadaan joustoja ja tehokkuutta erilaisiin toimintoihin. Se on nopea ja joustava tapa hankkia henkilöstöä. Samalla yritys huolehtii oman henkilöstönsä jaksamisesta. Säästöt 2 Ulkoistamisella ja henkilöstövuokrauksella saadaan kustannussäästöjä toimintoja tehostamalla. Tehostamalla henkilöstöresurssien käyttöä yritys voi keskittyä ja panostaa ydinliiketoimintoihinsa. Asiantuntemus 3 Ulkoistus ja henkilöstövuokraus tuovat hyvin koulutettua, monipuolista ja ammattiosaavaa henkilöstöä myös asiantuntijatehtäviin ja projektitöihin sekä ammattiapua ja asiantuntijuutta pysyvän henkilöstön rekrytointiin. Työtavat 4 Työskentely urautuu usein totutuille raiteilleen. Organisaation ulkopuolelta tulee uusia näkemyksiä ja innovatiivisia työtapoja työyhteisöön. Riskit 5 Ulkoistus ja henkilöstövuokraus ovat turvallisia tapoja hankkia työvoimaa, koska riskit ja velvollisuudet ovat henkilöstövuokrausyrityksellä. Rekrytointi 6 Ulkoistus ja henkilöstövuokraus toimivat usein myös hyvinä rekrytointikanavina tutuksi tulleen työntekijän palkkaamiseen. VINKKI AMMATTITAITOA JA UUSIA TUULIA Henkilöstövuokrauksella saat lisädraivia prosesseihin ja piristät työyhteisön perinteisiä työtapoja. KUVA: ISTOCK:COM
12 ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI te te