1 (12) Puistojen, viheralueiden ja asemakaavahankkeiden ympäristösuunnittelureferenssejä Nilsiän Tahkon keskustan virkistys- ja lähiliikunta-alueen (Tahkoalueen) yleis- ja rakennussuunnittelu, Kuopion kaupunki, Erkki Oinonen, 2013 2014 Kuopion Tahkon alue on merkittävä matkailukeskus sekä yksi Suomen vilkkaimmista hiihtokeskuksista. Hiihto- ja laskettelumahdollisuuksien lisäksi alueen toimintoja ovat mm. kylpylä, keilahalli ja 2 täysmittaista golfkenttää. Alueella on nykyisellään n. 85000 vuodepaikkaa ja tavoitteena on kasvattaa vuodepaikkamäärä vuoteen 2030 mennessä noin 20 000. Matkailukeskuksen monipuolisuudesta huolimatta Tahkon keskusta- alueeltaa ovat puuttuneet yleiset, kaikkien käytössä olevat virkistykseen jaa erilaisiin toimintoihint n soveltuvat alueet kuten esimerkiksi erilaiset kentät, leikkialueet ja puisto- ja oleskelualueet. Myös ulkoilureitistön kattavuudessa on ollut puutteita. Suunnitelman tavoitteena on ollut tarjotaa monipuolisia aktiviteetteja eri-ikäisille alueen käyttäjille, vahvistaa Tahkon omaleimaisuutta sekä säilyttää alueen maisemalliset ja luonnonarvot. Yleissuunnitelmaan sisältyvät ulkoilureitistöt (talvella latu, kesällä kävely/ juoksu), alikulkukäytävää (puukantinen liimapuusilta), oleskelualueet, B/C tasoinen 9-ratainen Frisbeerata, rannann oleskelualeen järjestelyt, kenttä- ja leikkialueet sekä huoltotiejärjestelyt. Lisäksi suunnitelmaan sisältyyy maisemanhoito, kasvillisuuden käsittely jaa pintavesiuomien muotoilu. Yleissuunnitelmasta laadittiin kustannusarvio. Yleissuunnitelmavaiheen jälkeen käynnistyi rakennussuunnitelman laadinta. Osa alueesta on jo rakenteilla. Maisema-analyysi
2 (12) Yleissuunnitelmakartta
3 (12) Rakennussuunnitelmavaiheen piirustuksia
4 (12) Härmälänrantaa 2, asemakaav van muutos, liikenne-, l ympäristö- hulevesiselvityksen laadinta, Tampereen kaupunki, Timo T Seimelä, 2011 2013 ja Härmälän kaupunginosa ja suunnittelun alla oleva noin 18 hehtaarin asemakaava-alue sijaitsee 5 km Tampereen kaupungin keskustasta etelään,, Pyhäjärven etelärannalla. Lännessää alue rajautuu Pirkkalan kuntaan. Entisen lentokonetehtaan alueelle Härmälään on haettu asemakaavan muutosta teollisuusalueen muuttamiseksi asuinkäyttöön. Kaavalla mahdollistetaan alueelle noin 160.000 k-m2 rakennusoikeus, joka jakaantuuu toimitiloihin sekä asuntoihin noin 2700 asukkaalle. Uudesta alueestaa muodostuisi yhdessä aikaisemmin toteutetun rakentamisvaiheen kanssa k yhtenäinen Härmälänrannann asuinalue. Alue on tarkoitus toteuttaa laadukkaana pohjoismaisena yhteishankkeena, jossa korostuuu ympäristöosaaminen ja vuorovaikutus. Luonnon tuominen nykyiselle teollisuusalueelle on toiminnann muuttuessa yksi keskeinen tavoite. Tilaajana hankkeessa on ollut Tampereen kaupunki, kaavoituksesta vastasi A-Insinöörit Suunnittelu ja asuinkortteleiden suunnittelusta Skanska Kodit ja heidän alikonsultti Tengbom Tukholmasta. Destia Oy laati useita kaavoitusta tukevia selvityksiää koskien mm. alueen liikenteellisiä ratkaisuja, liikenteenn toimivuutta, viheralueiden mitoitusta ja esisuunnittelua sekä hulevesien hallintaa. Vaikutusten arviointii on ollut kiinteä osa kaavoitusprosessia ja asuinalueen suunnittelua. Destia laati viheralueille, katualueille ja aukioille yleissuunnitelmat.
5 (12) Luonnosvaiheen ideointia, hulevesiratkaisu ja ote alueen yleissuunnitelmasta
6 (12) Kuopion Niiralan liikennepuiston suunnittelu, Kuopion kaupunki, Erkki Oinonen, 2013 Liikennepuisto sijoittuu Kuopion Niiralan kaupunginosaan asemakaavoitetulle puistoalueelle. Puisto on rakennettu 1970- luvulla, ja sen perusteellinen kunnostaminen oli tarpeen. Puiston kokonaispinta-alaa on noinn 8000 m2. Puisto koostuu ajo-opetuskäyttöön ja leikkimiseen tarkoitetuista alueista. Katuverkosto sisältää Kuopion kaupungille ominaisia liikenteellisiä teemoja, ja mm. bensa-aseman, autonn pesupaikan, liikennevalo-ohjatun risteyksen, kiertoliittymän, suojateitä yms. tarkoitetusta katuverkostosta, puistoon p johtavista kulkuyhteyksistä sekä oleskeluun Puisto on tarvittaessa jaettavista toiminnallisesti kahteen eri alueeseen. Talviaikana liikennepuistoonn voidaan tehdä lasten luistelukaupunki, jolloin osa väyläverkostosta on jäädytettävissä. Puistossa on lisäksi järjestettävissä erilaisia tapahtumia, alueella on mm. m varauss esiintymislavalle ja huoltorakennukselle. Puiston nykyinen ilme on vehreä, kasvillisuus koostuu kookkaasta lehtipuustosta sekä muutamistaa havupuu- ja pensasryhmistä. Osa puustostaa uusitaan ja samalla puiston tilallista hahmoa selkeytetään. Kalusteita ja ympäristörakenteita uusitaan ja täydennetään. Puistonn valaistus uusitaan. Lapset ovat osallistuneet liikennepuiston suunnitteluunn ideoimalla kiertoliittymän keskiosan ja katujen nimet. Lapsilla on myös mahdollisuus osallistua puiston sipulikasvien istuttamiseen. Alueellee suunniteltu graffitiseinä voidaan tehdä nuorten ideoimana ja toteuttamana. Ympäristösuunnitelma
7 (12) Julkulan sairaala-alueen yleissuunnittelu, Kuopion yliopistollinen sairaala, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Turunen, 2011-2012 Suunnittelukohde sijaitsee Kuopion Julkulassa, n. 5 km keskustasta luoteeseen, Kallaveden rannalla. Tehtävään kuului Julkulan sairaalan yleisten alueiden toiminnallinen ja maisemasuunnittelu. Alueen laajuus oli n. 7 ha. Suunnitelma käsitti käytäväverkoston luomisen, maastonmuotoiluja, ranta-alueen ja ranta-viivan käsittelyä, oleskelu- ja liikunta alueiden, puiston sekä paikoitusaluep een suunnittelua. Suunnitelmakartta, näkymä Kallavedelle ja poikkileikkausesimerkki
8 (12) Hiukkavaaran keskustan asemakaava-alueen kaavarungon tarkistus ja asemakaavan laadinta, maisema- ja ympäristösuunnittelu, Oulun kaupunki, Mirjam Larinkari, 2010- käynnissä ä. Oulun koillisen aluekeskuksen, Hiukkavaaran keskustan suunnitteluu käynnistyi 2010 arkkitehtikilpailun pohjaltaa laaditun kaavarungon tarkistamisella. Hiukkavaara on Pohjois-Suomen suurin lähivuosikymmenien aikana rakentuva kaupunginosa, josta suunnitellaan kestäväää pohjoista talvikaupunkia. Vanhan kasarmialueen ympärille suunnitellaan pääosin kaupunkimaisista pientaloistaa koostuva alue n. 20 000 asukkaalle ja 2000 työpaikalle. Tästä Hiukkavaaran keskukseen sijoittuu n. 63000 asukasta ja aluekeskuksen palvelut. Keskustan asemakaava-alue on laajuudeltaan 280 ha ja asemakaavaa valmistuu v. 2014 lopussa. Kaavarunkovaiheenn vaihtoehtoja vertailtiin laajasti maiseman, luonto- ja ympäristöarvojen sekä viheralueiden saavutettavuuden ja palvelutason näkökulmasta laadittujen perusselvitysten, maastokäyntien ja analyysien pohjalta. Alueen maiseman ja luonnonarvojen kannalta merkittävimmätt kohteett ovat kaksi lakialuetta ja Myllyojan laakso. Hiukkavaaran alueelta onn lisäksi hyvät yhteydett laajemmille virkistysalueille, joka on merkittävä alueen vetovoimate ekijä. Suunnitteluprosessi on edennytt tiiviissä yhteistyössä kaavoituksen ja liikennesuunnittelun kanssa mm. yhteisten työpäivien muodossa. Kaavaprosessiin on lisäksi kytkeytynyt huomattavan laajaa sidosryhmäjoukko ja Hiukkavaara toimii testialueen monentyyppisille kaupunkisuunnittelun, energiatehokkuuden ja teknologian kehityshankkeille. Kaavarunkovaiheenn jälkeen käynnistyi yleissuunnitelman laadinta, jossa Destia toimii maisema- ja ympäristösuunnittelijana, Soosalu vastuullisena projektipäällikkönä.. Hankkeen aikana tehtiin yhdessä suunnitteluryhmän ja kaupunginn edustajien kanssaa arkkitehtuuriexcursio Hollantiinn tutustumaan vastaaviin aluesuunnittelukohteisiin, joista sovellettiin usia näkökulmia myös Hiukkavaaran alueen suunnitteluun. Työssä on lisäksi pidetty useita innovoivia työpajoja pohjoisen talvikaupungin suunnittelemiseksi. Työ on edennyt kahdessa vaiheessa, eteläisestää osan asemakaavaan liittyvä ympäristön yleissuunnitelma ja hoitoluokitus on valmistunut, ydinkeskustann ja sen pohjoispuolen asemakaavaluonnos on valmistumassa.
9 (12) Asemakaavaluonnosvaiheen ympäristösuunnitelmia
10 (12) Ideakuvia kortteleiden sisälle sijoittuvan s reitin varren aukioiksi Ideakuvia Rautapuistosta, vanhan Hiukkavaaran kasarmialueen rakenteita r
11 (12) Kankaankadun yleissuunnittelu,, kaupunkikuvallinen, ympäristösuunnittelu, Jyväskylän kaupunki, Paula Tuomi 2014 liikenne- ja Yleissuunnitelma on laadittu Taulumäen kaupunginosaan asemakaavan n muutosalueelle. Alueella oli useita suunnittelutarpeita; Kankaankadunn turvallisuuden parantaminen ja kaupunkikuvallinen kehittäminen, merkittävän jalankulku- ja pyöräily-yhteyden sujuvuuden parantaminen sekä Kankaankadun rajaaman tontin massoitteluvaihtoehtojen tutkiminen. Suunnittelualue sijoittuuu maisemallisesti mielenkiintoiseenn kohtaan Torujoen ja kehä Vihreän sekä harjun muodostamaan solmukohtaan. Alueella on myös kulttuurihistoriallisia arvoja. Oman haasteensa toivatt tontin huomattavat h korkeuserot. Alueen maisemakuvan, maisema- ja kaupunkirakenteen sekä toiminnallisten näkökulmien analysoinnin pohjaltaa laadittiin useita tutkielmia katuratkaisusta ja tontin käytöstä. Näistä laadittiin myös alustavat 3D-mallit, jotta voitiin hahmottaa mm. pysäköintiratkaisujen toteutettavuutta. Yleissuunnitelmakartta. Kankaankatu suunniteltiin hidaskaduksi, joka on turvallinen jalankulkijalle ja pyöräilijälle. Kadun alkua ja päätettä korostetaan porttimaisin aihein, katualue laajentuu aukiomaiseksii Kankaan alueelle johtavan sillan ja j vanhan rakennuksenn kohdalla. Maisema M säilytetään avoimena tai puoliavoimena, jotta tärkeä näkymä harjultaa laaksoon säilyy. Pysäköintiratkaisu toteutetaan osittain viherkansiratkaisuna, jolloin näkymää ikkunoista on vihreä.
12 (12) Virtuaalimallitutkielmia vaihtoehdoista Nappula, Viuhka ja Viiva