Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA

Transkriptio

1 Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA viheralueiden merkitys ja mahdollisuudet kaupunkisuunnittelussa Terhi Tikkanen-Lindström WSP Ympäristö & Arkkitehtuuri

2 muutosvoimia kaupunkien tiivistyminen väestön ikääntyminen kiristyvä talous ilmaston äärevöityminen päästöjen vähentämiseen sitoutuminen luonnonvarojen säästävä käyttö ja kierrätys uudet liikkumismuodot ja energianlähteet internetin rajattomat mahdollisuudet (verkkokauppa, matkailu ) arvojen muutos, uusi yhteisöllisyys, julkisen ulkotilan haltuunotto hyvinvoinnin korostaminen, luomu- ja lähiruoan arvostus ekotehokkuus mittarina alueiden ja kiinteistöjen sertifioinnit

3 seudut GREATER HELSINKI VISION 2050, kansainvälinen suunnittelukilpailu 1 palkinto 2007

4 keskustat MUSTASAAREN KESKUSTAN UUDELLEEN JÄRJESTELY, kansainvälinen suunnittelukilpailu jaettu 1 palkinto 2010

5 asuinalueet INTO Innovatitve Town Concept for the Future, kansainvälinen suunnittelukilpailu, 3. palkinto 2010

6 korttelit ja rakennukset Low2No, kansainvälinen suunnittelun kutsukilpailu, ehdotus Helsingin Jätkäsaareen toimisto- ja asuinkortteliksi 2009

7 keskukset, korkearakentaminen ja kansiratkaisut Tampereen kansi ja areena, asemakaava ja rakentamistapaohjeet

8 kestävän kehityksen infrastruktuuri Ruskeasannan sorttiasema HSY, 780 m2, 2,2ha; hanke- ja rakennussuunnittelu vähäpäästöiset rakennusmateriaalit kierrätyksen opastus kasvikatot sadevesien imeytykseen ja lämpökuormien alentamiseen hulevesien hyötykäyttö jne.

9 Finnoo-Kaitaa visio, Espoo Maankäyttö, toiminnot, miljööt ja energia 1 milj. kem2, asukasta, 2 metroasemaa

10

11 LIIKKUMISKONSEPTIT Alueen liikkumiskonseptit ja kaupunkiympäristö suunnitellaan ennen kaikkea kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen ehdoilla. Yhteiskäyttöiset autot ja nettipohjainen kyytivälitys Liikenne on vuonna 2030 sähköistynyt voimakkaasti

12 VIRKISTYKSEN KONSEPTI Viisi virkistysaluetta ja pääreitit

13 MERILUONTO Itäinen lahti rauhoitetaan LINTUKOSTEIKKO JA HANNUSJÄRVI Vesitasapainoltaan ja luontoarvoiltaan säilytettävät kokonaisuudet Lintukosteikko uuden asuinalueen sydän Hannusjärvi ympäristöineen säilytetään virkistykseen EKOLOGISESTI MONIPUOLINEN VIHERALUEVERKOSTO, VIISI PÄÄVIRKISTYSALUETTA VIRKISTYSREITIT Rantareitti kulkee alueen läpi, sisämaassa rinnakkainen reitti

14

15 Tampereen Niemenranta Yleissuunnittelu ja asemakaavoitus, krs-m2, 81 ha, 4400 uutta asukasta. Joukkoliikennekäytävä kokoaa alueen, kattava viheralue- ja kevyenliikenteen verkosto, varautuminen kaupunkiraitiotiehen. Asunnot: järvi- ja puistonäköalojen maksimointi, alle 300 m lähimmälle joukkoliikennepysäkille.

16 4420 as. Sijainti Tampereen kaupunkirakenteessa ja asukasmäärän lisäys

17 Niemenrannan osayleiskaava, kaava nro yk 038, kartta

18 800 as as. 350 as as.. Yleissuunnittelun hankerajat ja asukasmäärän lisäys osa-alueittain

19 Näkymät ja rannat

20 Yleissuunnitelmakartta

21 Katupoikkileikkauksia, läntinen alue

22 Viheralueiden tyypittely

23 Tavoitteellinen viheraluerakenne ja palvelut

24 PUISTOT JA RANNAN KÄSITTELY Suunnitteluperiaatteita Puistot Puistojen suunnittelun lähtökohdat ovat maiseman topografian viitoittamat. Mäet säilytetään metsäisinä vain reittejä ja valaistusta rakentamalla. Laaksot ja nykyiset avoimet tilat ja näkymät pyritään säilyttämään. Uusia näkymiä avataan. Toiminnot sijoitetaan saavutettaviksi ja eri toimintojen synergioita hyödynnetään. Muinainen kylänpaikka säästetään kaikelta rakentamiselta ja alue hoidetaan niittynä, jota köyhdytetään viemällä leikkuujäte pois. Rantaviivan käsittely Rantaviiva rakennetaan venesataman alueella ja itärannassa luonnonkiviluiskana, johon liittyy laitureita. Eteläisen rantapuiston rantaviiva rakennetaan luonnonmukaisena luonnonkivirantana, johon karujen paikkojen rantakasvit kiinnittyvät vuosien kuluessa. Rantareitin ympäristö on kauttaaltaan avoin ja reitin varrelle istutetaan harkiten meren rannalla viihtyviä puita kuten leppiä, koivuja ja pajuja. Yleisten alueiden valaistus Kevyen liikenteen pääreitit valaistaan kattavasti. Rantareitti valaistaan pylväsvalaisimin, jotka suuntaavat valon maanpintaan kulkureitille eivätkä muodosta rantamaisemassa häiritsevää valopisteiden ketjua. Itäranta ja puistobulevardi keskusaukioineen ovat erityisvalaistuskohteita.

25

26 Peltosaaren asuinalue, Riihimäki Yleinen suunnittelukilpailu 2010, 1970-luvun alueen täydennysrakentaminen, lunastus asukasta, 3000 työpaikkaa.

27

28 Ekotehokkuus Ekotehokkuuden osa-alueet

29

30 Olympiakeskus, Sochi Kuva vaihdettava Revontuli - kauppakeskus, Rovaniemi WSP Finland Kestävät ratkaisut monialasuunnittelulla Terhi Tikkanen-Lindström, toimialajohtaja Ympäristö ja Arkkitehtuuri terhi.tikkanen-lindstrom@wspgroup.fi