LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI Tiina Walldén 13.11.1009 1
LÄHTÖKOHTA paljon oppimisvaikeus/ tarkkaavaisuus/ päänsärky / käyttäytymisen säätely / kontaktiongelmaisia lapsia miten ympäristö vaikuttaa? miten ympäristöön vaikuttamalla voidaan ohjata aivojen kehitystä? Kansallinen allergiaohjelma 2
Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018 Allergiaohjelmassa pyritään immunologisen toleranssin parantamiseen ja sietokyvyn lisäämiseen asennemuutoksen kautta. Kaikille lieville ja yleisille oireille ei tarvitse antaa diagnoosinumeroa. Medikalisointia pitää vähentää. 3
Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018 ohjelmassa tehdään valistuneita arvauksia, joista jotkin voivat myöhemmin osoittautua vääriksi. Siksi ohjelmaan on rakennettu prosessin ja sen tulosten seuranta, jonka mukaan ohjelmaa tarvittaessa muokataan. seurantamittareita 4
RASKAUS AIVOJEN TOIMINTA VARHAINEN HOIVA JA STRESSISIETO KYKY EPIGENEESI PERIMÄ JA YMPÄRISTÖN TEKIJÄT UNI LIIKUNTA 5
RASKAUS ALKOHOLI arvio 1:110 vastasyntyneellä joitain sikiöaikaisen alkoholialtistuksen oireita ( Halmesmäki et al, Duodecim 2005;121:54-61). TUPAKKA. äidin raskauden aikainen tupakointi lisää lapsen riskiä olla ylivilkas kaksinkertaiseksi ( Duodecim 2005;121:2157 ) 6
RASKAUS Äidin hyvin voimakas stressivaste voi vaikuttaa lapsen temperamenttiin ja stressinsäätelykykyyn ( HPA akselin pysyvä muutos ) ( Karlsson et al, Lääkärilehti 2007;62(37):3293-9299 ) Vanhempien huumeiden käyttö Riski lapsen terveydelle ja kehitykselle Syntymän jälkeen lapsella vaara joutua fyysisen ja emotionaalisen hoidon laiminlyönnin ja kaltoinkohtelun kohteeksi (Duodecim 2006;122(5)596-614) 7
EPIGENEESI periytyvät, geenien toimintaan vaikuttavat varsinaisen emäsjärjestyksen ulkopuoliset säätelytekijät ympäristön ja perimän vuorovaikutus siirtyy jälkeläisiin muutokset DNA:n metylaatiossa ( estää/ avaa ) 8
EPIGENEESI Varhaisen hoivan vaikutus Rotilla ja apinoilla emon rauhoittava kosketus/ sukiminen aiheuttaa pennuilla pysyviä muutoksia aivoissa ja vaikuttaa stressin säätelykykyyn aikuisena hoivakäyttäytyminen periytyy jälkipolville hoivaavalta emolta ympäristön vaikutuksena ei - geneettisesti hoivaaville jälkeläisille DNA metylaatio HPA - akseli 9
1 0
STRESSI Stressiä on kaikki, mikä uhkaa elimistön tasapainotilaa Stressireaktio on elimistön normaali ja tarkoituksenmukainen vaste stressille Auttaa sopeutumaan uuteen tilanteeseen Ongelmia tulee, jos stressi liian voimakasta ja/tai pitkäkestoista suhteessa yksilön kykyyn säädellä stressiä 1 1
STRESSI Stressinsietokyky määräytyy yksilöllisesti Siihen vaikuttavat mm. Ikä, perimä, varhaisvaiheen hoivasuhteet ja elämäntapahtumat Stressinsäätelyjärjestelmät voivat muuttua pysyvästi heikosti säädellyiksi yksilön voimakkaan stressin vaikutuksesta 1 2
STRESSI Varhaisen hoivan vaikutus HPA akselin vaste yksilöllinen toisilla tapahtuu herkistyminen, toisilla vaimeneminen varhaiset kiintymyssuhteet ja lapsuuden hoiva vaikuttavat vasteeseen kaltoinkohdelluilla lapsilla voi olla pienempi aivojen koko ja aivokurkiainen ikätovereihin verrattuna 1 3
STRESSI Varhaisen hoivan vaikutus Lapsena koettu vakava stressi saattaa aiheuttaa pysyviä vaikutuksia aivojen rakenteisiin ja elintoimintoihin ja sitä kautta käyttäytymiseen ja tunne-elämään sekä muuhun terveyteen vielä aikuisiässäkin (Karlsson et al Suomen Lääkärilehti 2007(62): 37:3293-3299 ) varhaisvaiheen hoivalla perimää suurempi merkitys stressiherkkyyden kannalta ( Karlsson et al. Lääkärilehti 2007;62(37):3293-3299) Turvallinen kiintymyssuhde auttaa stressinsäätelyjärjestelmän kehitystä 1 4
1 5
PERIMÄ JA YMPÄRISTÖ Alttius toteutuu jos tietty ympäristön tekijä pääsee vaikuttamaan esimerkiksi : Lapsuudenaikainen kaltoinkohtelu voi johtaa masennukseen aikuisena( SERT geeni) Kannabiksen aiheuttama psykoosi ( COMT ) Alkoholin käytön varhainen aloitusikä 1 6
1 7
UNEN MERKITYS Valveilla syntyneet muistijäljet vahvistuvat unen aikana ( Sallinen et al, Lääkärilehti 2006;61:2967-2971 ) Valvominen häiritsee normaalia energiaaineenvaihduntaa ( laktaattivaste ) aivojen otsalohkossa, mikä voidaan todeta ajattelua vaativan tehtävän aikana Muutos voi tulla esille kun hermosolut aktiivisia ( Urrila: väitöskirja 2007, Helsinki ) 1 8
UNI Unen määrä ja laatu vaikuttavat koulumenestykseen Yöunen kokeellinen lyhentäminen lisäsi merkittävästi opettajan raportoimaa lasten väsyneisyyttä ja keskittymisvaikeuksia sekä heikensi kognitiivista suoritustasoa lasten suoritustaso heikkenee ensimmäisenä monimutkaista päättelyä ja luovuutta vaativissa tehtävissä (Paavonen et al, Suomen Lääkärilehti;2008;63:1393-1398) 1 9
UNI On mahdollista, että lapset ovat aikuisia herkempiä unenpuutteen haitoille. Unen laadun ja neurokognitiivisten ongelmien yhteyden on havaittu olevan voimakkain nimenomaan nuorimmissa ikäryhmissä Yksilölliset erot herkkyydessä reagoida unenpuutteelle ovat suuria. Ne voivat korostua lapsuusiässä, jolloin kompensaatiomekanismit eivät ole vielä täysin kehittyneet. (Paavonen et al, Suomen Lääkärilehti;2008;63:1393-1398) 2 0
2 1
LIIKUNTA 2-5 vuotiailla Yhteys pikkulasten kognitioon, fyysiseen, sosiaaliseen ja tunne-elämän hyvinvointiin Leikki muovaa uusia hermostoyhteyksiä, harjoittaa kielen, motoriikan ja sosiaalisia neuvottelutatiotja ja tarjoaa väylän lapsille ilmaista tunteitaan Kognitiivisilla ja motorisilla taidoilla yhteys 2 2
LIIKUNTA - ELÄINMALLEISSA Fyysinen aktiivisuus parantaa muistia ja oppimista, suojelee hermostoa vaurioilta ja rappeutumiselta. Aivojen muovautuvuutta edistävät valkuaisaineet lisääntyvät ja todennäköisesti välittävät liikunnan hyvää tekevän vaikutuksen aivoissa. Hiirillä liikunta stimuloi uusien hermosolujen syntyä hippokampuksessa ja aivokammioiden reunamissa. (Ploughman M, Developmental Neurorehalitation, July 2008; 11(3): 236-240 ) 2 3
LIIKUNTA Näyttää vähentävän ahdistusta ja masentuneisuutta ja lisäävän itseluottamusta ja koulumenestystä, parantavan muistia ja keskittymistä ja käytöstä koulussa (Strong et al, J Pediatr 2005;146:732-7 ) Turussa 2004 80% 10 v liikkui vähintään tunnin / päivä ( Siirilä et al,duodecim 2008;124:538-43 ) SUOSITUS 1 tunti hauskaa, ikään sopivaa, kohtalaisesti tai raskaasti kuormittavaa liikuntaa päivässä 2 4
ALKOHOLI JA NUORET.12 v käyttää alkoholia 1 x kk 20-30 %.14 v käyttää alkoholia 1 x kk 50 %.15-16 v raittiita 20 % (Lintonen,Duodecim 2005;121:1925-7). Mielihyvärata päihdemuisti. Alkoholin käytön aloittamisen myöhentäminen voi vaikuttaa käyttöön aikuisena. Aikuisten/ yhteiskunnan asenteet 2 5
ALKOHOLI JA NUORET Alkoholin käytön alkamisikä vaikuttaa aikuisiän alkoholin ongelmakäytön riskiin 17v iässä < 14v aloittaneet 8-15 % käytti alkoholia päivittäin/viikottain ( vrt. 2-5% >14v) 25 v iässä < 14v aloittaneet 20% alkoholiongelmia ( vrt. 7% > 17v )(Pagan et al, Behav Genet.2006;36(4):483-397 ) 2 6
ALKOHOLI JA NUORET Käytön aloittamiseen ja tiheyteen pojilla ympäristöllä suurempi vaikutus kuin perimällä (vrt. tytöt) Perimän vaikutus kasvaa kun alkoholin käyttö aloitettu (Pagan et al, Behav Genet.2006;36(4):483-397 ) 2 7
YMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAMINEN PÄIHTEETÖN RASKAUS VARHAINEN HOIVA / KOSKETUS UNI LIIKUNTA ALKOHOLIN KÄYTÖN MYÖHENTÄMINEN 2 8
2 9