Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut
Mitä kaikki lapset tarvitsevat kukoistaakseen? Ravintoa, liikuntaa, lepoa Tulla nähdyksi omana itsenään, iloa tuottavana Tulla kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen vapautta tutkia ja onnistua ja epäonnistua Saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja odotuksista Saada merkitä omana itsenään: olla arvokas osa kokonaisuutta Tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsä vireystilan yhteistä säätelyä voidakseen pysyä yhteydessä toisiinsa Mäkelä, Jukka. THL. Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvistaminen.
Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista koulussa Vaikka en ossaakkaan vastata kaikkiin kysymyksiin oikein, ei tarkoita, että oon huono Kouluun on aina mukava tulla ja tietää, että on kavereita. On kavereita ja on turvallista Että luokassa olisi hiljaisempaa Se, että kyseltäisiin mitä kuuluu ja että oikeasti autettaisi. Terkkari sais olla välillä enemmän paikalla. yhteen aikaan hän ei ollut koululla juuri ollenkaan varsinkaan päivystys aikaan. sain sit käydä harvase päivä kattelemassa kiinninäistä ovea. tosin ei mulla ollu mitään kiireellistä joten se ei kyllä suuremmin haitannut mää haluaisin että opet puhuis rehellisesti
Mitä lapsi tarvitsee voidakseen hyvin? Tunteen siitä, että on hyväksytty ja arvokas ihminen Tunteen siitä, että osaan ja kykenen, olen hyvä jossakin Käsityksen siitä, millainen minä olen? Käsityksen siitä, kuka olen ja tunteen siitä, on osa jotakin
Minulla on rohkeus kohdata tulevaisuuteni - mahdollisista haasteista huolimatta. Hyvinvoiva lapsi Luottamus tulevaan Sujuva arki koulussa Ympärilläni on iloa tuottavia asioita - ja tavallinenkin riittää. Asiani ovat ihan ok! Luottamus itseen Minua huomioidaan koulupäivän aikana Saan kannustavaa ja arvostavaa palautetta tekemisistäni ja onnistumisistani. Kuva itsestä: Millainen olen ja mihin kuulun? Uskon, että suoriudun ja selviydyn, osaan arvostaa itseäni. Näen edessäni hyvän tyypin. Minulla on tunne, että kuulun johonkin.
Hyvinvoivan lapsen arki sujuu Sujuva arki koulussa/harrastu ksissa/ kotona Luottamus tulevaan Luottamus itseen Kuva itsestä: Millainen olen ja mihin kuulun?
Kehitysympäristön merkitys Varhaiskasvatus Koti LAPSI Koulu Harrastukset Arkipäiväisen kanssakäymisen, vuorovaikutuksen ja toiminnan laatu kyseisessä kehitysympäristöissä vaikuttaa lapsen kehityksen kulkuun suotuisaan kehitykseen epäsuotuisaan kehitykseen Solantaus 2002 ja 2014
Toimiva arki Arkiset toistuvat tapahtumat synnyttävät pärjäävyyden tavalliset asiat sujuvat tavallisella tavalla Pärjäävyys syntyy toimivassa arjessa ja tavoissa ratkaista ongelmia Arjessa opitaan toimimaan tietyissä yhteisöissä, tietyllä tavalla. muodostuu tapa toimia ja ratkaista asioita Arjen tulisi olla aina ensisijainen tuen ja auttamisen työssä tuki arjen kehitysympäristöihin Arjen ihmissuhteet ovat keskeisiä Mika Niemelä 2016
Yksilön ja ympäristön vuorovaikutus sujuvassa arjessa kohdataan Kehitysympäristöissä huomion kiinnittäminen kohtaamiseen, sen määrään ja laatuun Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta Pärjäävyys ei ole lapsessa Luthar 2007, Rutter 2010 vaikutetaan ympäristöön, jossa lapsi kasvaa ja kehittyy
Yhteisöllisen välittämisen kulttuuri koulussa Pedagogiikka ja ammatillisuus Normit ja toiminnan tavoitteet Luottamus tulevaan Onnistuminen Johtaminen, työn organisointi Luottamus itseen -Yhteinen ymmärrys päämääristä ja tavoitteista - Kasvatus kumppanuus - Yhteisöllisyys - Yhteiset lapset ja nuoret Vuorovaikutus, ilmapiiri. arkikäytännöt ja oppimisympäristöt Kuva itsestä: Millainen olen ja mihin kuulun? Yhteisön osaaminen, asiantuntijuus
RITAHARJU 2015-2020 Kasvua, oppimista ja hyvinvointia tukeva toimintakulttuuri VAHVUUKSIEN LÖYTÄMINEN JA NIIDEN TUKEMINEN Miten Ritaharjun kasvuyhteisössä tunnistetaan ja hyödynnetään lasten ja nuorten erilaisia vahvuuksia? Miten varmistetaan se, että heillä on riittävät valmiudet ja positiivinen kuva itsestään lähtiessään Ritaharjusta pois. VUOROVAIKUTUS: Miten varmistetaan, että jokainen lapsi ja nuori tulee päivän aikana huomioiduksi ja saa myönteistä palautetta? Miten varmistetaan lasten ja nuorten samanarvoinen kohtelu? Millä toimintatavoilla edistetään lasten ja nuorten aitoa osallisuutta? TALON AIKUISTEN TOIMINTA: Miten huomioidaan erilaiset lapset ja nuoret ja monipuoliset oppimis- ja työskentelytavat? Erilaisten oppimis- ja toimintaympäristöjen hyödyntäminen? Formaalin- ja informaalin oppimisen rakentaminen yhteen?
Hyvinvointitieto Kertoo pärjäävyydestä Kokemuksellinen hyvinvointitieto kertoo meistä. Sitä ei voi ulkoistaa. Tiedon avulla on mahdollista tunnistaa asioita, jotka vaikuttavat lasten hyvinvointiin Se kertoo lapsen kehitysympäristöistä ja arjen sujuvuudesta eli asioista, jotka ovat tärkeitä arjen sujuvuudelle. Päästään lähemmän yhteisöjä, joissa lapsi viettää paljon aikaa.
Arviointi -Lapset, nuoret -huoltajat -opetushenkilöstö hyvinvoinnin kokemukset Kehittämisen kohteet OHR miten tulokset näkyvät koulun arjessa? pedagogiset/ toiminnalliset ratkaisut arjessa Hyvinvoinnin pajat -hyvinvointitiedon syventäminen -eri tahojen osallistaminen -lasten ja nuorten ja aikuisten ratkaisuvaihtoehdot hyvinvoinnin edistämiseksi Susanna Hellsten
HYVINVOINNIN TIETOKORI KAUPUNKITASO kouluterveyskysely kokemustieto oukadw tea-viisari ALUE- TASO POIKKITOIMINNALLISUUS JA MONITOIMIJUUS HYVINVOINNIN EDISTÄMISESSÄ (TA-valmistelu) aluekesu: aluetason tieto syntyy yksikkötasolla. Aluetasolla asetetaan yhteinen tavoite, tehdään yhteinen tulkinta, teema miten palvelualueen sisällä ja poikkitoiminnallisesti tuetaan yksiköiden hyvinvointityötä? YKSIKKÖTASO YHTEISÖLLISEN OPPILASHUOLLON TAVOITTEET (oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma HUOLTAJAT, HENKILÖSTÖ, OPPILAAT (OSALLISUUS) TOIMINTAKULTTUURIN RAKENNUSPALIKAT, MUUTOS ja sen tuki LUOKKA/ RYHMÄTASO HYVINVOINTIOPETTAMINEN JA OPPIMINEN wilma arviointikeskustelu YKSILÖTASO lapset puheeksi keskustelu (1. ja 7. luokat) Susanna Hellsten