JUANKOSKEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2010
1. TOIMINTAKERTOMUS 4 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 4 1.1.2Kaupunginjohtajan katsaus 4 1.1.2 Juankosken kaupungin hallinto ja siinä tapahtunet muutokset 5 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 9 1.1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 14 1.1.5 Juankosken kaupungin toimintaorganisaatio ja henkilöstömäärä 15 1.1.6 Arvioi merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 16 1.1.7 Ympäristötekijät 17 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 17 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 19 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 19 1.3.2 Toiminnan rahoitus 21 1.4Rahoitusasema ja sen muutokset 22 1.5. Kokonaistulot ja -menot 26 1.6 Juankosken kaupunkikonsernin toiminta ja talous 27 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 27 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus 28 1.6.3 Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat 28 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 28 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 30 1.7Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 33 1.8Tilikauden tuloksen käsittely 33 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 35 Toimielimille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja käyttötalouden toteutuminen 35 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen 35 2.1.1Keskusvaalilautakunta/Vaalit 36 2.1.2Tarkastuslautakunta 36 2.1.3Yleishallinto 37 2.1.4Sosiaali- ja terveystoimi 46 2.1.5Sivistystoimi 52 2.1.6 Tekninen toimi ja ympäristötoimi 61 2.1.7 Eriytetyt vesilaitos ja Juka-tilitoimisto 63 2.2Tuloslaskelman toteutuminen 67 2.3 Investointien toteutuminen 69 2.4 Rahoitusosan toteutuminen 72 2.5Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 73 3.TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 74 3.1Tuloslaskelma 74 2
3.2Rahoituslaskelma 75 3.3Tase 76 3.4 Konsernituloslaskelma 77 3.5 Konsernin rahoituslaskelma 78 3.6 Konsernitase 79 4.TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 81 4.1Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 81 4.1.1Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 81 4.1.2Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 81 4.2Tuloslaskelman liitetiedot 83 4.3Tasetta koskevat liitetiedot 87 4.3.1Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 87 4.3.2Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 90 4.4Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 92 4.5Henkilöstöä koskevat liitetiedot 94 5.ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 95 5.1Juankosken vesilaitos 95 5.2JuKa-tilitoimisto 97 6.TILINPÄÄTÖKSEN VARMENTAVAT ASIAKIRJAT 99 7.TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINNÄT 101 3
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.2Kaupunginjohtajan katsaus Vuonna 2010 näyttäytyivät Stromsdal Oyj:n konkurssin aiheuttamat työpaikkojen menetykset täysimääräisesti kaupungin talouteen. Teollisuuden kustannusrakenteen perusteella on arvioitu, että yksi teollinen työpaikka synnyttää kaksi työpaikkaa toimittajien teollisuus- ja palveluyrityksissä. Juankosken kokemukset tässä käänteisessä tapauksessa vahvistavat arvion paikkansapitävyyttä. Vuodelle 2010 nosti valtuusto kunnallisveroprosenttia 0,5 prosenttiyksiköllä. Jos kunnallisverojen kertymä olisi haluttu veron korotuksella pitää samalla tasolla kuin kaksi vuotta aiemmin, olisi tarvittu 4,5 prosenttiyksikön verokannan nosto. Kuntatalouden lisäksi työpaikkojen menetys on näkynyt Juankoskella kaikissa yrityksissä ja kaikessa elinkeinotoiminnassa. Tämän vuoksi kaupunki on kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkinyt edistämään työpaikkojen syntyä. Tänä vuonna kaupungin ja yrittäjän yhteistyönä aikaansaatu uusi hoivakoti, jonka rakentaminen pääosin tapahtui viime vuonna, toikin yli 30 uutta kaivattua työpaikkaa. Kaupunki on myös tehnyt kaiken voitavansa yhdessä Stromsdal Oyj:n konkurssipesän kanssa jatkajan löytämiseksi kartonkitehtaan toiminnalle. Monien yritysten jälkeen syksyllä 2010 syntynyt neuvottelu näyttäisikin tätä kirjoittaessa johtavan tehtaan kauppaan ja uudelleen käynnistämiseen. Tehtävä jatkajan etsimisessä on ollut todella haastava ja kuluttava. Tehtaan käynnistämisellä olisi erittäin suuri vaikutus kaupungin pyrkimykseen saada uudelleen taloutensa tasapainoon ja tervehdyttää vaikeaa työllisyystilannetta. Konkurssin vaikutukset kaupungin talouteen ovat kuitenkin kahden ja puolen vuoden aikana olleet niin raskaat, että myönteisessäkin tilanteessa talouden tasapainon saavuttaminen vievät useita vuosia. Vuoden 2010 talousarvio laadittiin alun perin noin 300 000 euroa alijäämäiseksi. Liki 800 000 euron harkinnanvarainen valtionosuuden korotuskaan ei kuitenkaan saanut tilikauden tulosta tasapainoon, sillä työpaikkojen häviämisen aiheuttama verotulojen vähenemä oli ennakoimattoman raju. Verotulot jäivät liki 1,4 miljoonaa alkuperäistä talousarviota alhaisemmiksi vaikka verotulojen oli jo alun perin arvioitu vähenevän merkittävästi. Kunnallisverotuotto samalla veroasteella arvioituna oli noin 2,2 miljoonaa euroa alhaisempi kuin kaksi vuotta aiemmin. Toimintamenot myös ylittyivät lähes jokaisella vastuualueella. Raskaimmat toimintamenojen ylitykset olivat sosiaalipalveluissa (yli 600 000 euroa yli alkuperäisen talousarvion) ja terveydenhuollossa (yli 300 000 euroa ylitystä toimintamenoissa). Tulevissa talouden tasapainottamistoimenpiteissä on siis syytä etsiä ratkaisuja erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden alueella. Myös koulutoimessa menot ylittyivät selvästi (noin 200 000 euroa) mutta koska myös tuloja kertyi selvästi budjetoitua enemmän, jäi toimintakatteen ylitys melko pieneksi. Koulutoimi oli heinäkuuhun saakka melkoisen jännitysnäytelmän kohteena kun Kaavin kunnan kanssa tehty sopimus yhteisestä vuosiluokkien 7 9 koulusta sai ratkaisunsa vasta Kaavin kunnan valtuuston heinäkuun alun kokouksessa, jossa kunta taipui noudattamaan tekemäänsä sopimusta. Siten yhteinen koulu jatkuu sopimuksen mukaisesti ainakin syksyyn 2015. Vuosi 2010 oli Juankosken kaupungin historiassa kovin investointivuosi kautta aikojen. Yhtä aikaa oli käynnissä Juantehtaan koulun peruskorjaushanke, terveysaseman peruskorjaus, Juankosken Hoiva Oy:n toimitilojen rakentaminen ja keskuskeittiön uudisrakennus. Mittavien investointien vuoksi on kaupungin velkamäärä kasvanut erittäin korkeaksi. Tulevina vuosina joudutaankin kaikista isoimmista investoinneista pidättäytymään ja keskittymään talouden tasapainoon saattamiseen ja velkamäärän keventämiseen. Petri Kangasperko Kaupunginjohtaja 4
1.1.2 Juankosken kaupungin hallinto ja siinä tapahtunet muutokset Kaupunginvaltuusto Juankosken kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto, joka vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 27 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on kertomusvuonna toiminut Rauno Kettunen (KESK), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jukka Suhonen (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Raimo Hakkarainen (KESK). Kaupunginvaltuustoon ovat kuuluneet lisäksi seuraavat henkilöt (puoluekanta suluissa): Antikainen Ari (KESK) Hartikainen Riitta (VAS) Korppi Heikki (KESK) Konttinen Eeva (KESK) Laitinen Toivo (KESK) Lösönen Jouko (KESK) Marttila Päivi (KOK) 31.1.2010 saakka 1.2.2010 alkaen 5
Nykänen Juha (KESK) Okulov Juha-Pekka (KESK) Partanen Anna (KESK) Partanen Leena (SDP) Partanen Tuula (Vapaa Juankoski) Parviainen Ilkka (KESK) Pohjolainen Martti (Vapaa Juankoski) Riekkinen Maarit (KESK) Rissanen Pentti (KESK) Romppanen Matti (KESK) Ruotsalainen Jorma (VAS) Räsänen Seppo (Vapaa Juankoski) Suominen Erika (KESK) Tirkkonen Veijo (SDP) Wallius Mika (PS) Vartiainen Pekka (Vapaa Juankoski) Vatanen Ensio (SDP) Vuorinen Sari (SDP) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Juankosken kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut Jouko Lösönen (KESK) ja varapuheenjohtajana Leena Partanen (SDP). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat varsinaiset jäsenet: Hartikainen Riitta (VAS) Konttinen Eeva (KESK ) Nykänen Juha (KESK ) Pohjalainen Martti (PS) Riekkinen Maarit (KESK) Romppanen Matti (KESK) Tirkkonen Veijo (SDP) Kaupunginhallituksen esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Petri Kangasperko. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2010 Juankosken kaupungissa on toiminut lakisääteisten keskusvaalilautakunnan ja tarkastuslautakunnan lisäksi elinkeinolautakunta ent. maaseutulautakunta, sosiaalilautakunta, tekninen lautakunta ja sivistyslautakunta. Kaupunginhallituksen alaisena jaostona on toiminut henkilöstöjaosto. JuKa-tilit-tilitoimisto toimii kaupunginhallituksen alaisena johtokuntana. Sivistyslautakunnan alaisena johtokuntana on toiminut Juankosken ja Kaavin yhteinen yläasteen johtokunta. Elinkeinolautakunta ent. maaseutulautakunta Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Erika Suominen ja varapuheenjohtajana Seppo Räsänen. Lautakuntaan ovat lisäksi varsinaisena jäsenenä kuuluneet Anne Leskinen, Ilkka Parviainen, Juha-Pekka Okulov, Jukka Smura ja Marjo Korteniitty. 6
Lautakunnan esittelijänä ovat toimineet elinkeinoasiamies/maaseutuasiamies Liisa Jokela ja lomitusasioissa lomatoimen johtaja Mirja Jestoi 12.9.2010 saakka ja Antti Laitinen 13.9.- 31.12.2010 välisen ajan. Lomatoimi siirtyi 1.1.2011 Maaningan kunnan hoidettavaksi. Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunnan puheenjohtajana on toiminut Anna Partanen ja varapuheenjohtajana Reijo Pirinen. Lautakuntaan ovat varsinaisena jäsenenä kuuluneet Pirjo Pitkänen, Heikki Korppi 31.1.2010 saakka, Pentti Suihkonen 1.2.2010 alkaen, Mika Wallius, Pirkko Karhunen ja Maila Lonkila. Lautakunnan esittelijänä on toiminut sosiaali- ja terveysjohtaja Aulis Sarnola. Sivistyslautakunta Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Sari Vuorinen ja varapuheenjohtajana Janne Sirviö. Lautakunnan muina varsinaisina jäseninä ovat toimineet Anja Toivanen, Pekka Vartiainen, Jari Korhonen, Jorma Ruotsalainen ja Taina Siitari. Lautakunnan esittelijänä on toiminut sivistystoimenjohtaja Aino Komulainen. Tekninen lautakunta Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Ari Antikainen ja varapuheenjohtajana Ensio Vatanen. Lautakunnan varsinaisina jäseninä ovat toimineet Tiina Puustinen, Tuula Partanen, Jukka Niskanen, Päivi Marttila ja Marja-Liisa Leskinen. Teknisen lautakunnan esittelijänä on toiminut tekninen johtaja Hannu Järveläinen. Tilivelvollisuus Toimielinten jäsenten (pl. kaupunginvaltuusto ja tarkastuslautakunta) lisäksi tilivelvollisia ovat vuonna 2010 olleet kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, sivistystoimenjohtaja, kaupungininsinööri, kaupunginkamreeri, palvelukeskuksen johtaja, päivähoidon johtaja, kehitysvammahuollon johtaja, kotipalveluohjaaja, Ruukinkoulun rehtori, Juantehtaan koulun rehtori, Muuruveden koulun ja Säyneisen koulun koulun johtajat, kirjastonjohtaja, kulttuurisihteeri, liikuntapaikkamestari, nuorisotyöntekijä, maaseutu/elinkeinoasiamies, asuntotoimen ja kiinteistöpalveluyksikön esimies, asuntosihteeri (korjausavustusten osalta), lomatoimenjohtaja ja palvelujohtaja. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen merkittävämmät päätökset Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto kokoontui vuonna 2010 viisi kertaa ja pöytäkirjanpykäliä kertyi 51. Kaupunginvaltuusto on tehnyt kertomusvuoden aikana mm. seuraavat päätökset: 25.3.2010 Valtuusto hyväksyi Koillis-Savon kansalaisopiston toiminnan järjestämistä koskevan sopimuksen sekä menettelyn ja periaatteet ylläpitämislupien peruttamisesta ja uusien lupien hakemisesta. Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös taiteen perusopetuksen järjestäminen Koillis-Savon kansalaisopistossa. 18.6.2010 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon liiton perustamissopimuksen tarkistamisen ja perussopimuksen päivittämisen. 7
Valtuusto hyväksyi vuoden 2009 tilinpäätöksen, tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen sekä henkilöstökertomuksen. Samassa kokouksessa valtuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2010-2017. 30.9.2010 Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunnan Laukka-aho-Poutilanmäki-Pitkämäki alueen viemäriverkoston rakentaminen/kaupungin lainatakaus hankkeelle. Maakunnallisen verkkoyhtiön perustaminen. Vuoden 2010 talousarvion uusi käsittely. Vuoden 2010 talousarvion ja vuosien 2011-2013 taloussuunnitelman sekä toimenpideohjelma vuosille 2014-2017 hyväksyminen. 12.11.2010 Ympäristösuojelumääräysten hyväksyminen ja lausunnon antaminen ympäristöterveyslautakunnan johtosäännöstä sekä edustajan nimeäminen ympäristöterveyslautakuntaan. 30.12.2010 Juankosken kaupungin eroaminen Kollis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymästä. Vuoden 2011 talousarvio sekä taloussuunnitelma vuosille 2011-2014. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus on kokoontunut 20 kertaa ja pöytäkirjanpykäliä on kertynyt 323. Kaupunginhallitus on kertomusvuoden aikana tehnyt mm. seuraavat päätökset: Tammikuun ensimmäisessä kokouksessa kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen toteuttaa keskuskeittiön rakentamisen terveyskeskuksen yhteyteen laajennuksena. Lisäksi päätettiin teknisen johtajan esityksestä jatkaa tonttikampanjaa vuoden 2010 loppuun saakka. Kiinnostuneita kyselyjä oli alkuvuodesta, mutta varsinaisia tonttikauppoja ei tehty. Lisäksi päätettiin myydä kirjastoautopalveluja Rautavaaran kunnalle ja päivitettiin terveyskeskuksen ja tuotantokeittiön rakentamisaikatauluja ja kustannusarvioita. Helmikuussa kaupunginhallitus päätti osallistua jätelautakuntayhteistyöhön ja esitti isäntäkunnaksi Kuopiota tai Siilinjärveä ja sopivana lautakunnan kokoonpanona piti 9-jäsenistä lautakuntaan. Lisäksi helmikuun kokouksessa päätettiin esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Koillis-Savon kansalaisopiston toiminnan järjestämistä koskeva sopimus sekä taiteen perusopetuksen järjestäminen Koillis-Savon kansanopistossa. Kaupunginhallitus antoi vastineen hallinto-oikeudelle Kaavin kunnan sopimusrikkomuksesta yhteisen perusopetuksen järjestämiseksi. 8
Maaliskuussa kaupunginhallitus hyväksyi Juankosken kaupungin ja Juankosken Hoiva Oy:n välillä allekirjoitetut sopimukset sekä otti kantaa moottorikelkkareitin virallistamishankkeeseen. Lisäksi maaliskuussa päätettiin Putaansaaren yrityspuisto vaihe 1urakoitsijavalinnoista. Huhtikuussa allekirjoitettiin vuoden 2009 tilinpäätös ja päättiin aloittaa urakkasopimusneuvottelut tuotantokeittiön rakentamisesta. Toukokuussa kaupunginhallitus hyväksyi tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman sekä antoi lausunnon Pohjois-Savon liiton maakuntakaavasuunnitelmasta ja hallintokunnille talousarvion valmisteluohjeet vuoden 2011 talousarviota ja suunnitteluvuosia 2012-2014 varten. Kaupunginhallitus hyväksyi allekirjoitettavaksi Kuntarahoitus Oyj:n kanssa sopimuksen johdannaissopimusten yleisistä ehdoista. Kesäkuussa kaupunginhallitus antoi kaupunginjohtajalle valtuutuksen kaupungin vakuutusten kilpailuttamisesta. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta vuodelle 2010 päätettiin hakea 1,5 milj. euroa. Päätös oli kaupungille myönteinen ja valtionosuuden korotusta myönnettiin 790.000 euroa. Syyskuussa kaupunginhallitus päätti vesi- ja viemärilaitoksen taksoista ja valmisteli kaupunginvaltuustolle vuoden 2010 talousarvion ja talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2014-2017, koska hallinto-oikeus oli kumonnut kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen 29.12.2009 koskien vuoden 2010 talousarviota ja vuosien 2011-2013 taloussuunnitelmaa. Lokakuussa kaupunginhallitus hyväksyi Koillis-Savon joukkoliikennesuunnitelman, jossa on määritelty Koillis-Savon alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet sekä palvelutasotavoitteisiin perustuva seudun joukkoliikenteen kehittämisohjelma. Marraskuussa kaupunginhallitus käsitteli Viemannintien teollisuusalueen tilakysymyksiä, antoi lausunnon Itä-Suomen erikoissairaanhoidon selvityshankkeesta ISER ja päätti osallistua Stromsdalin laitoksen ylläpito ja hoitokuluihin 100.000 eurolla. Lisäksi päätettiin liittyä Savon Hankinta Oy:öön. Kaupunginhallitus otti kantaa myös Pohjois-Savon liiton seutukuntajakoon 2011. 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman ja kansantalouden kehitys Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Ennusteperiodilla kaikki kysyntäerät vaikuttavat positiivisesti kasvuun. Kuluvan vuoden BKT:n kasvuksi ennustetaan 3,2 %. Vuoden 2011 kasvuksi ennustetaan 2,9 prosenttia ja vuonna 2012 kasvua kertyy 2,7 %. Maailmantalous ja maailmankauppa kasvavat nopeasti. Kasvun painopiste on kehittyvissä Aasian maissa ja latinalaisessa Amerikassa. Merkittävät kauppakumppanimme Saksa ja Ruotsi kasvavat voimakkaasti, mutta muuten kasvu Euroopassa jää hitaaksi. Työllisyys on kehittynyt odotettua paremmin ja työllisyysaste heikkenee keskimäärin vain hiukan viime vuodesta. Vuonna 2012 työllisyysasteen ennustetaan nousevan 70 %:n tasolle. Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 % ja se laskee taloudellisen elpymisen vanavedessä 7,4 prosenttiin vuonna 2012. 9
Yksityiset investoinnit kasvavat kuluvana vuonna, joskin yksistään asuinrakennusinvestointien vetämänä. Vuonna 2011 yksityiset investoinnit kasvavat jo 7 % ja nousu on laajaalaista. Kotitalouksien kulutus on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Kulutuksen kasvu jää ensi vuonna noin 2 prosenttiin reaaliansioiden kasvun hidastumisen johdosta. Kuluvan vuoden lopulla elintarvikkeiden alv-alennuksen vaikutuksen poistuttua inflaatio on kiihtynyt yli kahden prosentin. Vuoden 2011 aikana inflaation odotetaan kiihtyvän 2,4 prosenttiin johtuen lähinnä veromuutoksista ja kansainvälisistä hintapaineista raaka-ainemarkkinoilla. Ansiotason ennustetaan kehittyvän varsin maltillisesti seuraavien kahden vuoden aikana. Julkisen talouden alijäämä syvenee tänä vuonna ja se uhkaa painua suuremmaksi kuin vakaus- ja kasvusopimuksen määrittämä 3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiontalouden alijäämä painuu kuluvana vuonna lähes 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Valtiontalous on selvästi alijäämäinen vielä vuonna 2012 ja velanotto pysyy noin 8mrd. euron suuruisena. Kokonaisuudessaan julkinen velka lisääntyy vuosien 2008 2012 välisenä ajanjaksona lähes 40 mrd. eurolla. (Lähde: Suhdannekatsaus/joulukuu 20.12.2010/VM Kansantalousosasto) Juankosken kaupungin vuoden 2010 talousarvio perustui valtionvarainministeriön laatimiin ennusteisiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskeisiä tunnuslukuja. 2006 2007 2008 2009 2010 BKT, muutos % 4,9 4,9 1,0-6,0 0,3 Työllisyysaste, % 68,9 69,9 70,6 67,8 66,1 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,4 9,0 10,5 Kuluttajahintaindeksi, muutos % 1,6 2,5 4,1 0,1 1,2 Lyhyet korot, euribor 3 kk, % 3,1 4,3 4,8 1,5 2,0 Pitkät korot (valtion obligaatio 10 v.) 3,8 4,3 4,3 3,8 4,1 Veroaste, % BKT:sta 43,4 42,9 43,0 41,6 41,0 Julkisyhteisöjen bruttovelka, % BKT:sta 39,3 35,2 34,2 41,4 48,2 Valtionvelka, % BKT:sta 35,3 31,2 29,4 36,9 43,9 Kuntatalouden kehitys vuonna 2010 Kuntien talous- ja työllisyyskehitys vuonna 2010 oli arvioitua parempi, mistä johtuen kunnallisveron veropohjan kehitys oli ennakoitua parempi. Yhteisöveron kasvu oli ennakoitua nopeampaa ja suuri osa kunnista sai edelleen hidastettua toimintamenojen kasvua. Valtion vuonna 2009 tekemät ratkaisut (yhteisövero-osuuden korotus, Kela-maksun poisto, kiinteistöverojen korotus) vaikuttivat täysimääräisesti kuntiin vuonna 2010 ja niiden vaikutus on n. 800 milj. euroa. Myönteisestä kehitystä riippumatta kuntatalous on yhä vaikeuksissa ja kuntien tulot ennakoitua paremmasta tuloksesta huolimatta edelleenkin riittämättömät palveluiden ja investointien kattamiseen. Vuodesta 1997 lähtien kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisen investointien, kuntien päiväkotien ja koulujen investointimenoihin. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2010 käyttäneensä vajaat 3,8 miljardia euroa. Tämä on 9,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investoinnit kasvoivat lähes 2,0 miljardia euroa. Kunnilla puolestaan investointihyödykkeiden myyntitulot lisääntyivät reippaasti. Poikkeuksellisen suuriin muutoksiin kuntayhtymien investoin- 10
neissa ja kuntien investointihyödykkeiden myyntituloissa vaikuttavat toimintojen siirrot kuntien ja kuntayhtymien välillä. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista 39 prosenttia voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja saaduilla rahoitusosuuksilla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 1,3 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin ottamaan yli 3,4 miljardia euroa. Tämä on 43 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner- Suomen kunnissa oli 2 005 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 1 838 euroa. Selvitys perustuu Manner-Suomen 326 kunnalta ja 164 kuntayhtymältä tammikuussa 2011 kerättyihin tilinpäätösarvioihin. Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia tilinpäätösarvioita ei julkaista. (Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioaineisto 2010. Tilastokeskus). Juankosken kehitys Asukasluku ja asukasluvun muutos 2004 2010 5700 0 5600 5622 5583-20 5500 5508 5400 5300 5200-68 -39-75 5454-54 5374-80 5273 5170-40 -60-80 5100 5000-101 -103-100 4900 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010-120 Asukasluku Muutos Tilastokeskuksen lopullisen väestöennusteen mukaan Pohjois-Savon asukasmäärä 31.12.2010 on 247 943 (248 182), muutos -239. Juankosken kaupungin asukasluku on 31.12.2010 5169 (5273), muutos -104. Vuonna 2010 syntyi 35 ja kuoli 74. Syntyneiden enemmyys -39. Kuntien välinen tulomuutto 248 ja lähtömuutto 319. Kuntien välinen nettomuutto oli -71. Maahanmuutto 11 ja maastamuutto 5. Nettomaahanmuutto 6. Kokonaismuutos -104. 11
3500 3000 Väestön ikärakenne 2005-2010 2500 2000 1500 1000 500 0-500 0-6 7-14 15-19 20-64 65-74 75-84 85-2006 305 488 352 3169 634 476 84 2007 301 468 349 3164 611 472 89 2008 300 444 331 3122 595 473 109 2009 296 422 287 3071 604 474 119 2010 286 399 278 2982 621 481 123 Muutos 2010/2009-10 -23-9 -89 17 7 4 Juankosken ikärakennetaulukon mukaan 13,2 % väestöstä on 0-14 -vuotiaita, 63,1 % 15-64 -vuotiaita ja 23,7 % yli 65-vuotiaita. Suhteelliset muutokset ovat pieniä, mutta kuviosta käy ilmi, että vanhusväestön osuus kasvaa ja aktiiviväestön osuus pienenee. Vuoden 2010 talousarviota laadittaessa on käytetty Paras-hankketta varten laadittuja väestöennusteita, jotka on korjattu syyskuussa kaupunginvaltuuston uusintakäsittelyssä olleeseen talousarvioon. Rakentaminen Rakennus- ja toimenpidelupia myönnettiin kertomusvuona 127 kpl. Edellisenä vuonna määrä oli 215. Ilmoitus perustuu Kaavin kunnan antamaan selvitykseen vuodesta 2010. Työttömyys Työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa Pohjois-Savossa lomautetut mukaan lukien -12,2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ilman lomautettujakin työttömyys väheni edelleen selvästi -6,2 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työttömyys jatkaa nousua ainoastaan yli 60-vuotiaiden osalta, joita oli 32 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaikissa 15-55 ikäryhmissä työttömyys aleni tasaisen nopeasti. Pitkäaikaistyöttömyyden jyrkin nousu näyttää taittuneen ja vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna pitkäaikaistyöttömiä oli 18 % enemmän. 12
Alueellisia eroja työttömyyden alentumisella on, vaikka alentumista oli kaikissa kunnissa. Suurinta alenema oli Varpaisjärvellä, Tervossa ja Iisalmessa. Ainoastaan Vesannolla työttömyys nousi. Matalimmat työttömyysasteet ovat Siilinjärvellä, Karttulassa ja Maaningalla. Työpaikan avoimilta markkinoilta sai joulukuun aikana 1248 työnhakijaa, 210 henkilö enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työllistämistoimenpiteillä sijoitettiin työhön 172 työtöntä työnhakijaa. Toimenpiteillä sijoitettujen osuus työttömistä eli aktivointiaste Pohjois- Savossa pysyi korkealla tasolla ollen 25,1 prosenttia. Juankoskella vuoden 2010 aikana työllistämistoimenpiteillä työllistettiin 10 henkilöä. Työnvälitystilaston tilannekatsauksen 31.12.2010 mukaan Juankosken työttömyysprosentti oli 13,2 (16,8). Työvoimasta 2327 oli työttömänä 308, joista naisten osuus 105. Pohjois-Savon työttömyysprosentti oli 12,3 %, kun se edellisenä vuonna oli 12,3 %. Työpaikkoja oli tarjolla erityisen runsaasti puhelinmyyjille, myyntineuvottelijoille sekä myyntiedustajille. Paikkoja oli myös paljon mm. sairaanhoitajille, henkilökohtaisille avustajille, siivoojille ja tarjoilijoille. Työttömyysaste Juankoski Koillis-Savo Pohjois-Savo Koko maa 31.12. 2005 12,3 12,8 13,3 11,1 2006 10,6 11,8 11,4 9,5 2007 10,0 9,6 10,8 8,4 2008 16,6 13,0 11,9 8,8 2009 16,8 14,8 13,9 11,3 2010 13,4 12,7 12,2 10,3 Työttömyysaste (%) keskimäärin/kk 2005 11,6 12,0 12,5 10,6 2006 10,8 10,9 11,3 9,5 2007 11,6 12,0 12,5 10,6 2008 10,2 9,4 9,7 7,6 2009 15,9 13,0 12,4 9,8 2010 13,7 12,1 11,8 9,9 Vuoden 2010 tiedot perustuvat TEM:n työllisyyskatsauksiin ja tilastoihin. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö työnvälitystilasto. Vuosi 2010 perustuu uuteen tilastointiin, joissa rekisteritiedot on otettu vuodelta 2006-2010 uudelleen ja päivitetty. Työttömyysasteen nousu ja työikäisten väheneminen vaikuttaa huoltosuhteeseen. Tilastokeskuksen ennakkoilmoituksen mukaan vuoden 2009 huoltosuhde Juankoskella on 1,84 (1,77). Pohjois-Savon kunnissa on 1,57 (1,48) ja koko maassa 1,35 (1,24). Elinkeinorakenne Juankoskella on 31.12.2008 tilaston mukaan ollut 1835 (2063) työpaikkaa. Muutos vuoteen 2007 on vähennystä 228. Kaupunki ei ole suorittanut omaa työpaikkaselvitystä. Viimeisin voimassa oleva virallinen tilasto on vuoden 2008 tilanne. Tilastossa on nähtävillä Stromsdalin konkurssin työpaikkojen menetys, joka oli yli 200 työpaikkaa sekä Metso 13
Oyj:n (ent. Tamfelt Oy) henkilöstövähennykset. Vuoden 2010 aikana syntyi kuitenkin korvaavia työpaikkoja mm. vanhusten hoivapalveluihin. Toimintakertomusta valmistellessa on varmistunut kartonkitehtaan käynnistyminen. Premium Board Oy on tehnyt aiesopimuksen, jolla se hankkii Stromsdal Oy:n konkurssipesältä tuotantolaitoksen ja maaalueet, kiinteistöt, irtaimistot sekä immateriaalioikeudet. 1.1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Vuotta 2010 heijasti edelleenkin kaupungin toiminnoissa ja taloudessa Stromsdal Oyj:n konkurssi. Koko vuoden ajan tehtaalle etsittiin jatkajaa ja vuoden vaihteessa asia oli vielä kesken, mutta toimintakertomuksen laadinnan aikaan kartonkitehtaan jatko näyttää lähes varmalta. Juankoskelle syntyi kuitenkin uusia työpaikkoja vuoden 2010 aikana ja muita uusia yrityshankkeita, joilla synnytetään lisää työpaikkoja. Kartonkitehtaan toiminnan jatkaminen on kuitenkin erittäin merkittävä ja tärkeä asia Juankoskella. Kaupungin vuoden 2010 tilinpäätös muodostui odotettua paremmaksi, mikä selittyy pääosin kaupungille myönnetystä 790.000 euron harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta. Odotettua paremmasta tuloksesta riippumatta vuosikate ei riitä poistoihin eikä lainan lyhennyksiin. Sivistystoimelle ja sosiaali- ja terveystoimelle myönnettiin lisämäärärahaa, mutta muilta osin talousarvio toteutui suunnitelman mukaisesti. Investoinnit toteutuivat arvioitua pienempänä. Vuoden 2010 tilinpäätöksen alijäämää ei pystytä kattamaan suunnitelmavuosina. Taloussuunnitelmavuosien tavoitteet on arvioitava uudelleen ja valtuustolle on tehtävä tarkennettu esitys tasapainotetusta taloussuunnitelmasta tuleville vuosille. Vuonna 2010 laadittu tasapainottamisohjelma on todettu vuoden 2011 talousarvion hyväksymisen yhteydessä riittämättömäksi toimenpiteiltään. Toimenpiteiden on oltava ripeämpiä ja säästöjen pysyvämpiä niin, että aikaisempien vuosien alijäämät saadaan katettua kuntalain säännösten mukaan. Vuoden 2011 talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto valtuutti kaupunginjohtajan ostamaan asiantuntijapalveluja talouden tervehdyttämisohjelman laatimiseksi kevään 2011 aikana. Alustavan suunnitelman mukaan selvitystyö aloitetaan huhtikuussa. Talouden tasapainottaminen ei tule muodostumaan helpoksi, koska lähivuosien haasteet lisääntyvien palvelutarpeiden muodossa tuovat paineita menojen kasvuun. Valtion edellyttää kunnilta taloutta tukevien ratkaisujen vastineeksi lisääntyvää tuottavuutta. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden vaikutus on tärkeä asia, kun kaupungin menojen kehitystä tulevina vuosina mitoitetaan. Kaupungin vuoden 2010 talousarvio ja vuosien 2010-2013 taloussuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.9.2010. Asia käsiteltiin uudelleen, koska joulukuussa 2009 hyväksytystä päätöksestä tehtiin valitus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen, koska talousarvio ei sisältänyt talouden tasapainottamisohjelmaa eikä suunnitelman alijäämien kattamiseksi. Kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksestä 30.9.2010 29 on tehty valitus hallintooikeuteen. Hallinto-oikeus antaa asiasta päätöksen aikaisintaan huhtikuussa 2011. 14
1.1.5 Juankosken kaupungin toimintaorganisaatio ja henkilöstömäärä Kaupungin viranhaltijaorganisaatio on jakautunut seitsemään osastoon. Suoraan kaupunginjohtajan alaisuudessa toimivat asumis- ja kiinteistöpalvelut, elinkeinoasiat ja JuKatilitoimisto. Hallinto-osaston, sosiaaliosaston, sivistysosaston ja teknisen osaston toiminnasta vastaavat osastopäälliköt. Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna kolmella henkilöllä ja määräaikaisten määrä väheni yhdellä henkilöllä. Sijaisten, suojatyöntekijän ja työllistettyjen määrä pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna ja vuoden lopussa oli yksi oppisopimusopiskelija. Perhehoitajia ja omaishoitajia ei lasketa kuuluvaksi kunnan henkilöstöön, koska he toimivat erillisellä sopimuksella, joka ei ole työsopimus. Henkilöstö Kaupungin henkilöstö 31.12. (Kokoaikaiset ja osa-aikaiset) Toimiala 2010 % 2009 % Yleishallinto 45 12,20 53 12,74 Kiinteistöpalvelut 10 2,71 11 2,98 Maaseututoimi 59 15,99 87 23,58 Sosiaalipalvelut 121 32,79 121 32,79 Koulutoimen palvelut 97 26,29 101 27,37 Vapaa-ajan palvelut 13 3,52 17 4,61 Yhdyskuntapalvelut 7 1,90 8 2,17 Vesilaitos 8 2,17 9 2,44 JuKa-tilit 9 2,44 9 2,44 Yhteensä 369 100,0 416 111,1 Henkilöstömääriä ja rakennetta koskevia tietoja käsitellään erillisessä henkilöstökertomuksessa. 15
1.1.6 Arvioi merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Merkittävin taloudellinen riski on kaupungin velkaantuminen. Yleinen taloustilanteen kasvu, joka on näköpiirissä, helpottaa osaltaan velkaantumisongelmaa, mutta voimakaskaan kasvu ei sitä ratkaise. Velkaantumisriskin hallitseminen on pitkäjänteistä toimintaa, joka edellyttää suunnitelmallisuutta ja tuloksellista toimintaa. Tuotannon jatkuminen Stromsdal Oyj:n tiloissa tulee parantamaan kaupungin tulopohjaa ja vahvistamaan työllisyyskehitystä. Kaupungin toimintaan tulee kuitenkin edelleenkin vaikuttamaan yleinen kuntatalouden kehitys, joka luo taloudellista epävarmuutta. Väestön vanheneminen ja ikärakenteen painottuminen vanhempiin ikäluokkiin lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja edellyttää lisärahoitusta näiden palvelujen järjestämiseen. Kaupungin on pystyttävä kasvattamaan palvelutuotannon tehokuutta ja lisäämään hallintokuntien kustannustietoisuutta. Uusia ratkaisuja palvelutuotannon järjestämiseen on pyrittävä löytämään ja samalla hyödynnettävä myös muiden kuntien ja kaupunkien hyviä käytäntöjä palvelutuotantoa suunniteltaessa ja järjestettäessä. Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat tulevaisuuden haasteita ja riski palvelutuotannon järjestämisessä erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen sektorilla. Normaaliolojen häiriötilanteet ja poikkeusolojen hallitseminen hoidetaan pääsääntöisesti normaalistikin johtovastuussa olevan henkilöstön toimesta. Poikkeusolojen aikaiset mahdolliset uudet tehtävät annetaan normaalisti samankaltaisissa tehtävissä työskenteleville henkilöille. Kaupunginjohtaja on nimennyt poikkeusolojen johtoryhmän. Kaupungin ja Kaavin kunnan heikosti toimiva kuntapariyhteistyö on riski palvelutuotannolle, jota sopimuksin on päätetty hoitaa yhteistyössä. Vuosiluokkien 7-9 opetus yhteisessä koulussa Juankoskella, on jatkunut Juantehtaan koulun peruskorjauksen valmistuttua syksyllä 2010. Kaavin kunta irtisanoi kuntapariyhteistyösopimuksen yläasteen osalta vuonna 2010 päättyväksi, mutta kotikuntakorvausten käsittelyn vuoksi päätti jatkaa sopimusta vuoteen 2015 saakka. Kaavin sopimusrikkomus on aiheuttanut ylimääräistä lisätyötä kunnissa ja hankaloittanut Juankosken opetustoimen suunnitelmia. Koulutyö on kuitenkin sujunut hyvin juankoskelaisten ja kaavilaisten oppilaiden välillä, vaikka kuntapariyhteistyö ei ole toiminut tehtyjen päätösten ja suunnitelmien mukaan. Kaupungilla oli vuonna 2010 voimassa kaupunginhallituksen tekemän vakuutusohjelman mukaisesti seuraavat vakuutukset If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ltä. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Vapaaehtoinen työajan tapaturmavakuutus (kuntouttava työtoiminta, omaishoitajat, vammaisten työtoiminta) Lakisääteinen työtapaturmavakuutus (yläkoulun ja lukion oppilaat) Lakisääteinen työtapaturmavakuutus (työntekijät) Kuntalaisten tapaturmavakuutus Työnantajan työttömyysvakuutus Työntekijän työttömyysvakuutus Omaisuusvakuutukset (tietyille riskialttiille katsotulle irtaimistolle, metsät ja kiinteistöt) Keskeytysvakuutukset Julkisyhteisöjen vastuuvakuutus ja erityisvastuu (toimintavastuu) 16
Tapaturma- ja matkavakuutukset (mm. ryhmätapaturmavakuutus ja talkootyöt) Ajoneuvovakuutukset 1.1.7 Ympäristötekijät Stromsdal Oyj:n tehtaiden monimuotoinen toiminta pitkän aktiivisen historian aikana on pitänyt sisällään useiden erilaisten kemikaalien ja polttoaineiden käsittelyä. Kemikaaleja on käytetty metsäteollisuuden prosesseissa, prosessilaitteiden pesuissa sekä korjaamotoiminnassa. Polttoaineita on vastaavasti käytetty rakennusten lämmitykseen ja prosessihöyryn tuotantoon sekä päällystyskoneen kuivausprosessiin suoraan. Prosesseissa käytetyillä kemikaaleilla ei ole todennäköistä pääsymahdollisuutta maaperään muuten, kuin säiliöautojen purkupisteiden läheisyydessä. Lisäksi ympäristölle vaarallisten kemikaalien toimitusmuoto polttoaineita lukuun ottamatta on ollut astiatoimituksina (kontteina ja tynnyreinä) ja astioita käsiteltiin ja varastoitiin pääasiassa sisätiloissa tai harvoin lyhyitä aikoja asfaltoidulla pihaalueella. Suurimmat ympäristöriskit kartonkitehtaan tonteilla sijaitsevat polttoaineiden varastointi ja purkaus/tankkauspisteiden alueilla. Toteutuva taloudellinen riski on, jos tehtaan toiminta loppuisi kokonaan, olisivat maaperätutkimusten kustannukset. Kustannukset voivat kohota merkittäviksi kohteiden lukumäärä takia ja vastaavasti todennäköisimmän toteutuvan ympäristöhaitan poistamisesta aiheutuvan kustannuksen (polttoaineella saastuneen maamassan vaihtaminen puhtaaseen) määrää on vaikea arvioida. 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa Juankosken kaupungin kokonaisvaltaista johtamista. Johtoryhmä suoritti sisäisen valvonnan arvioinnin kaupunginjohtajan johdolla vastaamalla riskienhallintaan liittyviin kysymyksiin erillisen lomakkeen avulla. Arviointi kohdistui johtamiseen ja hallinnon järjestämiseen, tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan, riskienhallinnan järjestämiseen, toiminnallisten riskien tunnistamiseen ja hallintaan, tiedonkulkuun ja seurantaan. Havaitut kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Sisäisen valvonnan osa-alueiden arvioinneissa johtamisen ja hallinnon järjestämisen arvioitiin olevan asianmukaista ja tavoitteiden asettamisen ja niiden seurannan todettiin toteutuvan lähes systemaattisesti. Erilaisten toiminnallisten riskien (henkilöstö, ympäristötietoisuus, tietojärjestelmät, lainmukaisuus ja hyvä hallintotapa, sopimukset ja omaisuus) hallinnan arvioitiin olevan lähes riittävää. Tiedonkulun ajantasaisuuden ja riittävyyden sekä tiedonkulun arvioitiin toteutuvan melko hyvin. Jatkuvan seurannan menettelyt ovat lähes systemaattisia. Suunnitellut kehittämistoimenpiteet 1. Riskienhallinnan kehittämistä jatketaan ja vuonna 2011 ja valmistellaan kaupungin johtoryhmässä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi kaupungin riskienhallintapolitiikka, jossa määritellään mm. riskienhallinnan vastuut ja tehtävät, riskien luokittelu ja keskeiset riskit, riskienhallintaprosessi (menettelyt riskien tunnistamiseen, arviointiin, riskienhallintatoimenpiteiden määrittelyyn), raportointimenettelyt jne. 17
2. Juankosken kaupungin kirjallinen tietoturvastrategia päivitetään atk- vastaavan ja johtoryhmän yhteistyönä. Tietoturvastrategiaan sisällytetään mm. tietoturvan tavoitteet ja tavoitteiden toteutumisen seurantamenettelyt entistä tehokkaammin. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Juankosken kaupungin sisäisestä tarkastuksesta vastaavat hallintokunnat voimassa olevien ohjeiden ja säännösten mukaisesti. Toimintavuonna ei ole vahvistettu sisäisen tarkastuksen painopistealueita. Osastopäälliköt ovat suorittaneet sisäistä tarkastusta hallintokunnissa omien tärkeinä pitämiensä havaintojen pohjalta ja raportoineet kaupunginhallitukselle keskeisimmistä valvonnassa esille tulleista tuloksista ja kehittämistoimenpiteistä. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta Kaupungin sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ottaen huomioon voimassa olevat kaupungin johto- ja toimintasäännöt, konserniohjeen, talousarvio ja täytäntöönpanomääräykset, raportointimenettelyt, strategia-asiakirjat ja kaupunginhallituksen päätökset kaupungin toimintojen vakuuttamisesta. Sisäisen valvonnan ohjetta ei päivitetty vuonna 2010. 18
1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 2010 2009 Muutos Muutos-% (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot 10 080 8 367 1 713 20,5 % Toimintakulut -36 057-35 564-493 1,4 % Toimintakate -25 977-27 197 1 220-4,5 % Verotulot 12 975 14 315-1 340-9,4 % Valtionosuudet 13 095 12 617 478 3,8 % Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 14 113-99 -87,6 % Muut rahoitustuotot 564 689-125 -18,1 % Korkokulut -320-224 -96 42,9 % Muut rahoituskulut -37-171 134-78,4 % 0 Vuosikate 314 142 172 121,1 % 0 Poistot ja arvonalentumiset -1 204-1 066-138 12,9 % Satunnaiset tuotot 0 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 Tilikauden tulos -890-924 34-3,7 % Poistoeron lis. (-), väh. (+) 99 99 0 Varausten lis. (-), väh. (+) 0 0 0 Rahastojen lis. (-), väh. (+) 0 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä -791-825 34-4,1 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2010 2009 Toimintatuotot /-kulut, % 27,96 23,53 Vuosikate/poistot, % 26,08 13,32 Vuosikate, /asukas 60,75 26,93 Asukasmäärä 5169 5273 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 *Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset 19
Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten kertynyt tilikauden tulorahoitus on riittänyt palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi eriytetyt taseyksiköt; vesilaitos ja Juka-tilitoimisto. Tuotot Juankosken kaupungin tuottojen kokonaismäärä (toimintatuotot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot) ovat vuonna 36,728 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta yhteensä 627.000 euroa. Merkittävä osa kasvusta tuli toimintatulojen 1,713 milj. euroa ja valtionosuuksien 478.000 euroa kasvusta. Verotulot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 1,340 milj. euroa. Toimintatuottoja lisäsivät edelliseen vuoteen verrattuna valtionosuusuudistukseen kuuluva esi- ja perusopetuksen oppilaan iän ja kotikunnan mukaan määräytyvät kotikuntakorvaukset. Kaupungin kotikuntakorvaukset olivat vuonna 2010 1.129.373 euroa. Kotikuntakorvausten määrä johtuu Kaavin yläasteen oppilaiden määrästä. Kulut Juankosken kaupungin kulujen kokonaismäärä oli 36,414 milj. euroa. Kulujen kasvu edelliseen vuoteen oli 455.000 euroa. Kuluista merkittävämmät ovat henkilöstökulut sekä palvelujen osto. Toimintamenoissa kasvua 1,4 %, joka toteutui seuraavasti: henkilöstökulujen kasvu 1,3 %, palvelujen oston kasvu 3,2 %, aineiden ja tarvikkeiden vähennys 3,1 %, avustusten vähennys 13,6 %, vuokrien vähennys 13,1 %. Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 563.890 euroa sisältävät osinko- ja osuuspääoman tuottoja 317.054 euroa, rahoitusarvopapereiden myyntivoittoja 44.984 euroa ja arvonalentumisten palautuksia 109.770 euroa. Muissa rahoitustuotoissa on myös peruspääoman korot ja viivästyskorkotuotot. Muut rahoituskulut 37.361 euroa sisältää rahoitusarvopapereiden myyntitappioita 24.610 euroa sekä muita rahoituskuluja 11.145 euroa. Korkokulut pitkäaikaisista lainoista sekä lyhytaikaisista Kuntatodistuksista yhteensä 319.850 euroa. Korkokulut toteutuivat arvioitua paremmin alhaisen korkotason vuoksi. Toimintakate ja vuosikate Toimintakatteella osoitetaan, paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelutoiminnan myyntija maksutuloilla. Loput toimintakuluista katetaan käytännössä vero- ja valtionosuusrahoituksella. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate parani 1,220 milj. euroa reilun 20 %:n tulojen kasvun vuoksi. Toimintatuotot kattoivat toimintakuluista 27,8 prosenttia. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitokset ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat yleisesti kunnissa tähän tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate 314.083 euroa sisältää kaikki lyhytvaikutteiset tulot ja menot ja osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate nähdään keskeisenä katelukuna, kun arvioidaan tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, tulorahoitus on riittävä. Oletus on kuitenkin pätevä vain silloin, jos poistot vastaavat vuotuista investointitasoa. Juankosken kaupungin investointitaso on viime vuosina ollut poistotasoa suurempi. 20
. 1.3.2 Toiminnan rahoitus 2010 2009 Muutos Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 314 142 172 Satunnaiset erät +/- 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 28-28 Investointien rahavirta Investointimenot -13 694-3 564-10130 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 170 50 2120 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 11-9 Toiminnan ja investointien rahavirta -11 208-3 333-7875 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-84 84 Antolainasaamisten vähennykset 198 266-68 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14 000 4 115 9885 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 105-2 070 965 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -53-907 854 Rahoituksen rahavirta 13 040 1 320 11720 0 Rahavarojen muutos 1 832-2 013 3845 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 3 515 1 682 1 833 Rahavarat 1.1. 1 682 3 696-2 014 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2010 2009 Investointien tulorahoitus, % 2,72 4,00 Pääomamenojen tulorahoitus, % 2,53 2,63 Lainanhoitokate 0,22 0,21 Kassan riittävyys, pv 15 15 Asukasmäärä 5 169 5 273 21
Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kaupungin rahavarojen muutoksen tilikaudella Investointien tulorahoitus, % = 100*Vuosikate/Investointien omahankintamenot Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100* Vuosikate/ (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x rahavarat 31.12./ Kassasta maksut tilikaudelta Juankosken kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta on ollut vuonna 2010 negatiivinen, mikä merkitsee kaupungin lainanoton lisääntymistä. Tulorahoitus ei riitä lainojen hoitoon, jos lainanhoitokate on alle 1. Vieraan pääoman hoitoon on jouduttu ottamaan lisälainaa. Luotettavan kuvan kaupungin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden ajalta. Jos tunnusluvun arvo on yli 2, on lainanhoitokyky hyvä, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluku jää alle yhden. Toiminnan, investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos on positiivinen 1,832 milj. euroa, joka johtuu vuoden lopussa nostetusta pitkäaikaisesta lainasta. Maksuvalmiuden turvaamiseksi käytössä oli kuntatodistusohjelma. Kaikki kuntatodistusohjelman lyhytaikaiset lainat maksettiin pois 31.12.2010. Vuoden 2009 rahavaroilla olisi tarvittaessa voitu kattaa 15 päivän kassasta maksut. 1.4Rahoitusasema ja sen muutokset Kaupungin rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmassa. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tilinpäätöslaskelmat osassa. Tase ja sen tunnusluvut Tase sisältää kaupungin omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Taseessa on otettu huomioon myös eriytetyt taseyksiköt, mutta ei sisäisiä eriä. Taseen loppusumma 31.12.2010 oli 45,061 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi n. 14,074 milj. euroa. Taseen vastaavaa puolella pysyvien vastaavien suurin erä on aineelliset hyödykkeet, jotka lisääntyivät 10,365 milj. euroa. Muutokseen on vaikuttanut koulun, terveyskeskuksen ja Muuruvedelle rakennettavan hoivakodin investoinnit. Juantehtaan koulun peruskorjaus valmistui syksyllä 2010. Terveyskeskus ja hoivakoti valmistuvat vuoden 2011 keväällä ja ovat vuoden vaihteessa keskeneräisissä töissä. Rahat ja pankkisaamiset lisääntyivät pitkäaikaisen lainan nostamisesta johtuen 31.12.2010. 22
Vastattavaa puolella suurimmat muutokset oman pääoman vähennys 0,791 milj. euroa. Vieraan pääoman muutos oli 14,895 milj. euroa, joka johtuu pitkäaikaisen lainan nostamisesta sekä hoivakodin vuokravakuudesta. Lainamäärä asukasta kohti laskettuna 31.12.2010 oli 4314 euroa. Käyttötuloista 75,2 prosenttia tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksamiseen. Omavaraisuusaste, %= 100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma - Saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvä tavoitetaso kunnissa on 70 %:n omavaraisuus. 50 %:n ja sitä alempi merkitsee suurta velkarasitetta. Kaupungin omavaraisuusaste on 39,0 % ja heikentynyt edellisestä tilikaudesta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 *(Vieras pääoma Saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluku on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Tunnusluku heikkeni vuodesta 2009. Kertynyt alijäämä 1,616 milj. euroa on asukasta kohden 312,63 euroa. Lainakanta kasvoi vuonna 2010 13,395 milj. euroa. Taseyleisohjetta on päivitetty joulukuussa 2010. Taseyleisohjeessa kunnan peruspääoman määrää on perusteltua vahvistaa, jos sen määrä on merkittävästi pysyvien vastaavia alempi. Kuntataloudessa yleinen ongelma on, että ylijäämäinen tulos ei anna oikeaa kuvaa kunnan taloudesta, jos tulosrahoitus eri riitä investointien kattamiseen, tulisi peruspääomaa vahvistaa ylijäämäeristä. Peruspääomaa voidaan myös kartuttaa vapaaehtoisista varauksista, muista omista rahastoista tai edellisen tilikausien ylijäämästä tehtävillä siirroilla. Juankosken kaupungin peruspääoma on 18,110 milj. euroa ja pysyvien vastaavien määrä 36,140 milj. euroa. Yleisohjeen mukaan, jos peruspääoma on 2/3 osaa pysyviä vastaavia alempi, on ylijäämää kerrytettävä enemmän. 23
Milj. euroa Lainamäärän kehitys v. 2005-2010 25000 20000 15000 10000 5000 0 2006 2007 2008 2009 2010 Lainakanta, 1000 6310 8194 6862 8907 22302 Lainamäärä, /asukas 1147 1502 1277 1302 4315 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys, 1000 Milj. euroa 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2006 2007 2008 2009 2010 Nettoinvestoinnit 3339 1170 816 3513 11524 Vuosikate 1452 342 1547 142 314 24
TASE JA SEN TUNNUSLUVUT 2010 2009 2010 2009 VASTAAVAA 1 000 1 000 VASTATTAVAA 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT 36 140 26 021 A OMA PÄÄOMA 16 494 17 285 Peruspääoma 18 110 18 110 I Aineettomat hyödykkeet 324 442 Edell.tilikausien yli-/alijäämä -825 0 Tietokoneohjelmistot 17 58 Tilikauden yli-/alijäämä -791-825 Muut pitkävaikutteiset menot 307 384 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET II Aineelliset hyödykkeet 29 800 19 436 VARAUKSET 1 063 1 162 Maa ja vesialueet 1 621 1 610 Poistoero 1 063 1 162 Rakennukset 13 268 10 957 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 534 4 237 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA 284 214 Koneet ja kalusto 380 361 Valtion toimeksiannot 45 96 Ennakkomaksut ja keskener.hank. 9 997 2 271 Lahjoitusrahastojen pääomat 180 58 Muut toimeksianatojen pääomat 59 60 III Sijoitukset 6 016 6 143 Osakkeet ja osuudet 5 270 5 199 E VIERAS PÄÄOMA 27 220 12 326 Muut lainasaamiset 706 904 I Pitkäaikainen 20 386 780 Muut saamiset 40 40 Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 19 870 7 766 Lainat julkisyhteisöiltä 16 37 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 86 136 Muut velat 500 Valtion toimeksiannot 46 96 II Lyhytaikainen 6 834 4 523 Lahjoisurahastojen erityiskatt. 40 40 Lainat rah.ja vak.laitoksilta 1 896 1 085 Lainat julkisyhteisöiltä 20 19 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 835 4 830 Saadut ennakot 47 75 Vaihto-omaisuus 47 53 Ostovelat 2 884 1 237 Aineet ja tarvikkeet 45 50 Liittymismaksut ja muut velat 272 274 Ennakkomaksut 2 3 Siirtovelat 1 715 1 833 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 45 061 30 987 II Saamiset 5 273 3 094 Pitkäaikaiset saamiset 2 108 1 044 Myyntisaamiset 5 6 TASEEN TUNNUSLUVUT: 2010 2009 Lainasaamiset 1 013 1 032 Omavaraisuusaste, % 39,0 59,7 Muut saamiset 1 090 0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 75,2 34,7 Siirtosaamiset 0 6 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000-1 616-825 Lyhytaikaiset saamiset 3 165 2 050 Kertynyt yli-/alijäämä /asukas -312,63-156,46 Myyntisaamiset 1 042 947 Lainakanta 31.12., 1000 22 302 8 907 Lainasaamiset 19 18 Lainakanta 31.12. /asukas 4 314,57 1 689,17 Muut saamiset 1 104 623 Lainasaamiset, 1000 746 944 Siirtosaamiset 1 000 462 Asukasmäärä 5169 5273 III Rahoitusomaisuusarvopaperit 946 822 Osakkeet ja osuudet 946 822 IV Rahat ja pankkisaamiset 2 569 861 VASTAAVAA YHTEENSÄ 45 061 30 987 25