Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 17.12.2012

Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana............ 1 2. Kotkan kehityksen puitteet 2013-2017................................. 3 3. Taloudelliset mahdollisuudet........................................ 4 4. Kotkan kaupungin tuloperusteet 2013-2015.............................. 8 5. Kotka-konserni.................................................. 10 6. Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus....................... 23 7. Henkilöstösuunnitelma............................................. 24 8. Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella 2013-2015.. 26 9. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta............................... 29 10. Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi......................... 32 KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2013....................................... 33 KONSERNIPALVELUT.................................................. 41 Keskusvaalilautakunta................................................. 41 Tarkastuslautakunta.................................................. 41 Kaupunginhallitus...................................................... 42 Kaupunginvaltuusto............................................... 43 Kaupunginhallitus............................................ 43 Kaupungin yhteiset.............................................. 44 Hallinnon vastuualue............................................. 47 Ympäristölautakunta............................................... 49 Ympäristökeskus............................................. 50 Rakennusvalvonta.......................................... 52 Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue............................ 54 Kulttuurilautakunta................................................. 57 Kulttuuriasiainkeskus.......................................... 58 Kaupunginkirjasto........................................... 60 Kymenlaakson museo........................................... 63 Talouden vastuualue............................................. 66 Kaupunkisuunnittelulautakunta......................................... 68 Tekninen lautakunta............................................ 71 Tilapalvelun vastuualue.......................................... 72 Kuntatekniikan vastuualue......................................... 74 HYVINVOINTIPALVELUT............................................ 77 Sosiaali- ja terveyslautakunta............................................ 77 Terveydenhuollon vastuualue.................................. 78 Vanhustenhuollon vastuualue.......................................... 81 Sosiaalihuollon vastuualue....................................... 87 Liikuntalautakunta.................................................... 93 Liikuntayksikkö................................................ 94

Sivu 2(2 Lasten ja nuorten lautakunta.......................................... 96 Opetustoimen vastuualue......................................... 97 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue......................... 100 Hyvinvointineuvolan vastuualue.................................... 103 Nuorisotyön yksikkö.............................................. 106 LIIKELAITOKSET.................................................... 109 Kymenlaakson pelastuslaitos........................................... 113 Kymijoen Työterveys.................................................. 115 INVESTOINNIT.................................................. 117 LASKELMAT....................................................... 125 Tuloslaskelma toimielimittäin........................................... 125 Lautakuntien toimintakatteet............................................ 126 Tuloslaskelma..................................................... 128 Rahoituslaskelma.................................................. 129 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä.................... 130

1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana 1 Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.9.2010 Kotkan kaupungin kaupunkistrategian vuosille 2011 2016. Kaupunkistrategia sisältää vision, 4 strategista päämäärää ja 17 kriittistä menestystekijää sekä näille yhteensä 75 arviointikriteeriä tai mittaria joko määrällisinä tai laadullisina. Strategian toteutumista seurataan osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Päämäärät ovat seuraavat: Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Talous on tasapainossa Neljän päämäärän lisäksi on asetettu 17 kriittistä menestystekijää, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision suuntaisesti. MENESTYVÄ KOTKA Merikaupunki Kotka on kansainvälisesti verkostoitunut Itämeren vetovoimainen kasvukeskus. Kotkalaisuus on rohkeaa ja luovaa uudistumista, aktiivista osallistumista, yrittäjyyttä, vahvaa yhteishenkeä sekä monipuolista kulttuurielämää. Kotkassa arvostetaan sosiaalista huolenpitoa, elinikäistä oppimista sekä puhdasta ja viihtyisää ympäristöä. Menestyvä Kotka visiosta on johdettu tavoitetila, jonka mukaan Kotka on 15 menestyvimmän kaupungin joukossa Suomessa. Tämän tavoitetilan saavuttamista seurataan neljällä keskeisellä mittarilla: asukasmäärän kasvu työpaikkojen kehitys verotulojen kasvu satamaliikenteen määrä Lisäksi seurataan seututasolla työllisyysasteen ja bruttokansantuote/asukas kehitystä. Seuraavassa on kuvattu Kotkan kaupungin strategiakartta v. 2011-2016:

2 2

2. Kotkan kehityksen puitteet 2013-2017 Väestö ja työpaikat Väestö ja työpaikat 3 Kotkan kaupungin tavoitteena on asukasluvun kasvu. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne 31.12.): 55000 54846 54768 54622 54618 54759 54838 54607 54679 54694 54775 54824 54831 54500 54000 53500 53000 52500 52000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Asukasmäärä 31.8.2012 oli 54 856. Maahanmuuton nettolisäys on korvannut syntyneiden vähemmyydestä (-93) ja kuntien välisestä muuttoliikkeestä (-77) aiheutunutta kaupungin asukasmäärän muutosta. Vuonna 2011 kaupungin asukas-määrä kasvoi 7 hengellä. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne 31.12.): 2009 2010 2011 Ikäryhmä % % % 0-14 8 155 14,9 8 080 14,7 7 983 14,6 15-64 35 652 65,1 35 395 64,6 35 080 64,0 65-10 968 20,0 11 349 20,7 11 768 21,5 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: 2015 2020 2040 Ikäryhmä % % % 0-14 8 025 14,6 8 148 14,7 7 810 14,0 15-64 33 768 61,3 32 678 59,1 31 770 56,9 65-13 286 24,1 14 508 26,2 16 262 29,1 Vuonna 2011 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin 3 701 henkilöä (3 708 henkilöä vuonna 2010) ja työttömien osuus työvoimasta 14,9 % (14,5 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 1 009 henkilöä (909) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 530 henkilöä (477). Työttömyys on säilynyt Kotkassa koko kuluvan vuoden korkealla tasolla ja on Kaakkois-Suomen korkein. Nuorten korkeat työttömyysluvut ovat erityisen huolestuttavat. Elokuun lopussa työttömyysprosentti Kotkassa oli 15,1 %. Uusia yrityksiä oli Kotkaan perustettu 31.8.2012 mennessä 172, joiden arvioidaan työllistävän n. 400 henkilöä.

4 3. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen kehitys (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote3/2012) Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna 2014. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä. Taloudellisen kasvun on kuitenkin yleisesti ennustettu hidastuvan viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Talouden ajautuminen taantumaan näyttääkin todennäköiseltä. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 %. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee tänä vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1. Kunnallistalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan tänä vuonna kasvavan runsaat 4 %. Toimintamenojen volyymin oletetaan lisääntyvän noin prosentilla, mikä vastaa väestörakenteen muutoksen aiheuttamaa lisäystä peruspalvelujen kysyntään. Kuntien henkilöstön määrän oletetaan pysyvän vuoden 2011 tasolla, joten volyymin kasvu näkyy palvelujen ostojen kasvuna. Kuntien tulokasvun hidastuessa oletuksena on, että kunnat pyrkivät hillitsemään menokehitystään, joten menojen kasvun oletetaan jäävän hieman viime vuotta maltillisemmaksi. Kuntasektorin palkkamenojen kasvuksi oletetaan 3,5 %. Ostojen kasvun arvioidaan pysyvän vuoden 2011 tasolla 6,5 prosentissa. Avustusten ennakoidaan kasvavan hieman. Näillä oletuksilla kuntien ja kuntayhtymien vuosikate heikkenisi n. 100 milj. eurolla edellisvuodesta. Nettoinvestointien arvioidaan pysyvän vuoden 2011 tasolla 3,3 mrd. eurossa. Vuosikate kattaisi poistot, mutta jäisi selvästi nettoinvestointeja pienemmäksi. Kuntatalouden velkaantuminen jatkuu siis myös tänä vuonna.

5 Peruspalvelubudjettitarkastelun (Vm 17.9.2012) laskentaoletuksilla kuntatalous heikkenee eikä ole enää tasapainossa millään mittarilla arvioituna. Laskelmassa vuosikate ei riitä kattamaan poistoja enää vuosina 2014 2016 ja kuntatalous on alijäämäinen. On perusteltua olettaa, että kunnat joutuvat lähivuosina monista syistä hillitsemään menokasvuaan ja mitoittamaan menonsa lähemmäksi tulokehityksen asettamaa rajaa. Ensinnäkin talouskasvun ennustetaan olevan lähivuosina hidasta, ja talouden näkymiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Verotulojen kasvu saattaa tästä syystä jäädä tässä arvioitua hitaammaksi. Toiseksi kunnan talouden kääntyminen alijäämäiseksi velvoittaa kunnat ryhtymään ennakoiviin toimenpiteisiin taloutensa tasapainottamiseksi. Lisäksi menopuolen liikkumavaraa kaventaa tuntuvasti myös valtionosuuksiin tehdyt vähennykset sekä korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen vuoden 2016 alusta. Kuntien taloudelliseen toimintaympäristöön vaikuttaa myös se, että joulukuussa 2011 voimaan myös budjettikehysdirektiivi, joka velvoittaa jäsenvaltiot vahvistamaan koko julkisen sektorin hallintaa ja ohjausta ja ottamaan tässä huomioon vakaus- ja kasvusopimuksen määräykset. Yksi niistä koordinaatiovälineistä, jolla näiden paineiden vallitessa voidaan vahvistaa erityisesti kuntasektorin vakautta, on peruspalveluohjelmamenettely, jonka kehittämistarpeita arvioidaan meneillään olevan kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä Investointien on peruspalvelubudjettitarkastelussa arvioitu pysyvän korkealla tasolla johtuen tiedossa olevista investointitarpeista, vaikka kuntatalouden kiristyminen hillitsee uusien investointien aloittamista. Kunnilla arvioidaan olevan huomattava korjausvelka, joka johtuu lähinnä 1970-luvun rakennusten peruskorjaustarpeesta. Myös rakenneuudistus ja kasvukeskusten uudisinvestoinnit pitävät investointitason korkeana. Toisaalta kuntatalouden kiristymisen ja korkotason nousun myötä kunnat joutuvat harkitsemaan uusien investointien aloituksia. Tulokehityksen heikentyessä investointitaso saattaakin jäädä tässä arvioitua alemmalle tasolle. Vuosikatteen jäädessä nettoinvestointeja alhaisemmaksi kuntatalouden velkaantuminen jatkuisi runsaalla miljardilla eurolla vuodessa. Paine kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun kasvaa. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttäisi sitä, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Korkotaso on ollut viime vuodet poikkeuksellisen matalalla tasolla, mutta keskipitkällä aikavälillä myös korkotason nousu uhkaa lisätä kuntien korkomenoja ja siten heikentää kuntataloutta. Lisäksi väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikä entisestään korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2012 2013. Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkka-summa kasvanee hieman enemmän. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2013 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Oman alueen talouden kehitys TEM:n ja ELY-keskusten julkaiseman Alueelliset talousnäkymät 2/2012 raportin mukaan Kotkan-Haminan seudun teollisuus joutui edellisen taloustaantuman yhteydessä yleisesti vaikeuksiin ja työvoimaa sekä lomautettiin että yksiköitä lopetettiin. Vaikeudet eivät ole kokonaan väistyneet, mutta uutta yritystoimintaa on syntynyt mm. palvelualoille. Yksi kasvava toimialaklusteri on ICT-ala, jossa mm. digitaaliseen pelialaan on syntynyt pienyrityksiä, joiden työllistävä vaikutus on kertaistunut parissa vuodessa. Elokuussa 2012 Google teki päätöksenpalvelinkeskuksen laajentamisesta. Investointi on 150 miljoonaa euroa, rakennusajan työpaikkavaikutus on n. 500 htv. Laajennuksen valmistuttua keskus työllistänee 120-150 ihmistä.

6 Kun seutukunnan teollisuus on viimeisen taloustaantuman yhteydessä menettänyt tuotantoaan ja työllisyyttään, monet palvelut ovat menestyneet paremmin. Useat liike-elämän ja henkilökohtaisten palveluiden toimialat kykenivät jonkin verran lisäämään työllistensä määriä myös taantumaan siirryttäessä. Merkittävä venäläisväestö on alueen etu, kun tulevaisuudessa lisätään Venäjän kysyntäpohjaisia palveluja. Kotkan seutu kiinnostaa myös venäläisiä yrityksiä. Yhdistynyt HaminaKotkan satama tarjoaa erittäin hyvät alueelliset laajennusmahdollisuudet mm. uusien varastoterminaalien rakentamiseen. Merkittävä investointi on Venäjältä lannoitteita ulkomaille vievän Fertilog Oy:n terminaalin sijoittuminen satamaan. Lähivuosina edelleen kehittyvät maantieyhteydet voivat vahvistaa tätä kehitystä. Lähiajan näkymät satamatoiminnoissa ovat kuitenkin epävarmat: tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa pitkälle eteenpäin. Venäläisten lisääntyvä kiinnostus ulkomaanmatkailuun ja matkailijamäärien kasvu on nostanut investointihankkeita kaupan ja matkailun aloille Kotkan Haminan alueella. Kaupan tax free - myynti oli vuonna 2011 Kotkassa 9,8 M, jossa on lisäystä 46 % vuoden takaiseen. Venäjän ja Suomen välistä kauppavaihtoa tukee käynnistynyt E 18 -tien muuttaminen moottoriväyläksi Koskenkylästä itään päin. Suomi on sitoutunut toteuttamaan E18 -tien moottoritieksi vuoteen 2015 mennessä. Jo nykyinen väylä on lisännyt kiinnostusta sijoittaa yritystoimintaa yhteyden varteen, mutta uusi moottoritie antaa tähän entistä paremman pohjan. Yhteensä Koskenkylä Vaalimaa välin kustannusarvion on yli 700 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus n. 5 000 htv. Kymenlaakson energiamaakuntakaava mahdollistaa n. 200 tuulivoimalan rakentamisen. Aiemmin Haminaan ja Kotkaan rakennettujen voimaloiden lisäksi parhaillaan on menossa Haminan Mäkelänkankaan tuulivoimapuiston rakentaminen. Kotkan-Haminan seutukunta on tällä hetkellä Kaakkois-Suomen pahinta työttömyysaluetta. Positiivinen työttömyyden piirre alueella on se, että kokonaistyöttömyyden kasvusta huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole kasvanut. Työttömyys koettelee eniten Kotkan kaupunkia. Kaupungin työttömyysaste on Kaakkois-Suomen korkein. Virolahdella ja Miehikkälässä työttömien määrä on edelleen laskenut. Kun työttömyys on korkealla, työvoimaa on hyvin saatavilla. Kuitenkin osassa ammatteja työnantajat eivät löydä riittävästi haluamaansa työvoimaa. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat paria edellistä vuotta nopeammin eli kolmisen prosenttia. Yhteisöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi, lähes 20 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät parisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna hieman yli 19 miljardia euroa. Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,09 prosenttiyksikköä ja on 19,25. Tilityksiä pienentävät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, mutta menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina 2013 2014 ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän noina vuosina vain vähän eli parisen prosenttia. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta.

7 Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009 2011. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina 2012 2013 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, lähinnä yritystoiminnan tukemiseen liittyvien veroperustemuutoksien vuoksi, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Kuntien jako-osuuteen Valtiontalouden kehyspäätöksessä liittyy kirjaus, jonka mukaan vuosina 2014 2015 yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna 2011. Vielä vuosi sitten muutosarvio yhteisöveron tilityksistä oli kahdeksan prosentin supistuminen. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Kuntien verotulot yhteensä KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ KOKO MAA, Milj. TILIVUOSI 2010 2011 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero 15 768 16 223 16 860 17 580 18 410 19 050 19 980 Muutos% 2,1 2,9 3,9 4,3 4,7 3,5 4,9 Yhteisövero 1407 1669 1250 1300 1310 1400 1240 Muutos% 17,5 18,6-25,1 4,0 0,8 6,9-11,4 Kiinteistövero 1 170 1 199 1 260 1 280 1 310 1 340 1 370 Muutos% 20,1 2,5 5,1 1,6 2,3 2,3 2,2 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 18 345 19 091 19 370 20 160 21 030 21 790 22 590 Muutos% 4,2 4,1 1,5 4,1 4,3 3,6 3,7 milj. euroa Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, 8.10.2012 ** Ennuste

4. Kotkan kaupungin tuloperusteet 2013-2015 Valtionosuudet ja verotulotasaus 8 Kuntien valtionosuusjärjestelmä nykymuodossaan on toiminut vuoden 2010 alusta. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyy - sosiaali- ja terveydenhuolto - esi- ja perusopetus - kirjastot - yleinen kulttuuritoimi ja - asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Laskennallisissa perusteissa vaikuttaa pääsääntöisesti 3,0 %:n indeksitarkistus. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden rahoitus tulee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Valtionosuusprosentti vuonna 2013 on 41,89 prosenttia (kunnan osuus 58,11 %). Ylläpitäjäjärjestelmässä kunnilla on asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka on Kuntaliiton arvion mukaan 367,74 euroa/asukas vuonna 2013. Peruspalvelujen valtionosuuksiin toteutetaan ensi vuonna 125 milj. euron lisäleikkaus jo aikaisemmin hallitusohjelmassa päätettyjen leikkausten lisäksi. Tämä alentaa valtionosuusprosenttia 0,51 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2013 voimaan tulevan vanhuspalvelulain myötä kunnille aiheutuvista kustannuksista valtio korvaa 54,3 prosenttia. Tämän johdosta valtionosuusprosenttia korotetaan 0,05 prosenttiyksiköllä. Muutosten jälkeen peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee tämän vuoden 31,42:sta 30,96 %:iin. Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Valtionosuusprosentti kuvaa kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla, ei yksittäisen kunnan valtionosuutta. Laskennallisen perusteen ja valtionosuuden erotus on kuntien itse rahoitettavaa. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 3 135,80 euroa/asukas. Kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden lopullinen määrä saadaan, kun valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdistetut leikkaukset jatkuvat mm. vapaan sivistystyön rahoituksen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoituksen osalta. Vuonna 2013 nämä budjettiesitykset johtavat siihen, että valtionosuusrahoitusta myönnetään kunnille n. 50 milj. euroa vähemmän. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna 2013. Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennassa käytettävä koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,17 % vuonna 2013. Tasausraja on 3 075,27 euroa/asukas. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Tasausraja on 91,86 prosenttia koko maan keskimääräisestä asukaskohtaisesta laskennallisesta verotulosta. Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisön tuloverosta (yhteisövero-osuus). Laskennallisen kunnallisveron laskennassa käytetään kunnan oman kunnallisveroprosentin sijaan koko maan keskimääräistä tuloveroprosenttia, joten kunnan omalla veroprosentilla tai sen muutoksilla ei ole suoraa vaikutusta tasauksen määrään.

9 Valtionosuuksien määrä muodostuu Kotkan kaupungissa seuraavasti, laskelmat on tehty valtion eduskunnalle antaman budjettiesityksen 17.9.2012 tiedoin: Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) 2011 2012 2013 Muutos Yleinen osa 3,0 3,1 3,2 +0,1 SOTE laskennalliset kustannukset 190,0 210,0 219,8 +9,8 Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset 36,6 39,6 40,0 +0,4 Valtionosuusjärjestelmän tasaus -0,6-0,6-0,6 +/-0 Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. veromenetysten kompensaatio) 5,5 9,5 9,1-0,4 Kunnan omarahoitusosuus -144,1-164,6-171,9-7,3 Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 90,4 96,9 99,6 +3,0 Verotulotasaus -2,5-3,3-2,8-0,5 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä omarahoitusosuudella -8,0-8,0-8,8-0,8 Kaupungille maksettava valtionosuus 79,9 85,6 88,0 +2,4 Verotulot Vuoden 2013 talousarvio on laadittu käyttäen 20,50 % suuruista tuloveroprosenttia. Vuoden 2013 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon 8.10.2012 ilmoittama ennakkotieto vuoden 2011 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa maksuunpantujen verojen kasvu Kotkassa vuonna 2011 oli 2,9 prosenttia ja koko maassa 5,1 prosenttia. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten muutos vuoden 2011 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 3,6 % prosenttia, eli kasvua oli 5,0 milj. euroa. Marraskuussa tehtävä vuoden 2011 verotuksen maksuunpanotilitys, joulukuussa tehtävät kuntaryhmän jakoosuuksien tarkistus ja yksittäisten kuntien jako-osuuksien muutos vuoden 2012 perusteisiin muuttavat kuitenkin tilannetta. Verohallinnon antamien tietojen mukaan Kotkan kaupungin maksuunpanotilityksessä vähennetään 16,7 milj. euroa. Yhteisöjen veroperustemuutokset nostavat vuoden 2013 yhteisöveron tilitysten kuntaryhmän jako-osuutta. Kotkan oma jako-osuus on pidetty epävarmassa tilanteessa matalana. Yhteisöverot tulevat vuodelta 2012 toteutumaan merkittävästi talousarvioon merkittyä alempana ja 2013 taso on n. 7,7 milj. euroa. Kiinteistöveron tilitykset toteutuvat tänä vuonna hyvin lähelle talousarvioon merkittyä. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan 2013. Veropohjaan on arvioitu nk. normaali kasvu n. 3 %. Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan olevan 4,6 milj. euroa. Korkotason on arvioitu säilyvän ennallaan. Talousarvio lähtee siitä, että nettolainanotto on -1,4 milj. euroa. Korkotason mataluuden vuoksi vastaavasti odotukset korkotuotoista pysyvät pieninä. Lyhytaikaisten sijoitusten tuottoarvio on säilytetty kuluvan vuoden tasossa. Sen toteutumaan vaikuttavat korkotason muutokset ja maksuvalmiustilanne vuoden aikana. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan olevan 6,2 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut sisältävät koronvaihtosopimuksen vaikutuksen. Rahoitustuottoihin sisältyvät lisäksi arviot kaupungin saamista takausmaksuista.

10 5. Kotka-konserni Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tavoitteiden toteuttamista. 15.5.2007 voimaantulleen kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston 5.3.2012 hyväksymiä konserniohjeita sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitilinpäätös on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Konsernijaosto nimeää ne viranhaltijat, jotka huolehtivat konserniohjauksesta ja konserniohjeiden noudattamisen seurannasta. Kotka-konsernin johtamisen tukena on tytäryhtiöportfolio, jossa arvioidaan tytäryhteisöjen strategista merkitystä ja markkinalähtöisyyttä. Siinä tarkastellaan jokaisen yhtiön kohdalla, miltä osin yhtiö toiminnassaan toteuttaa valtuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa sekä määritellään seurantaa varten yhtiökohtaiset tunnusluvut. Portfolio on perusta kaupungin talousarviossa tapahtuvalle vuosittaiselle tavoitteiden asettamiselle tytäryhtiöille. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt) edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt). Alla olevassa tekstissä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty tummennetulla pohjalla. Muu teksti- ja numeraalinen esittely on informatiivista, eikä valtuusto tee niistä päätöstä.

11 Kotkan Energia Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Liiketoimintayhtiö Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on tuottaa ja myydä kaukolämpöä, teollisuushöyryä, sähköä ja jätteiden hyödyntämispalvelua käyttäen ensisijaisesti uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Tavoitteet vuodelle 2013 Osinkoa tilikaudelta 2012 maksetaan vähintään 70 % tilikauden tuloksesta. Uusiutuvan energian osuutta omasta energiantuotannosta kasvatetaan investoimalla tuulivoimaan ja biovoimaan. Kaukolämmön hintataso vastaa valtakunnallista kaukolämmön keskihintaa seurattavassa asiakasryhmässä. Merkittäviä kehittämistoimia: Biopolttoaineilla toimiva lämpökeskus otetaan kaupalliseen käyttöön Karhulassa. Mussaloon valmistaudutaan rakentamaan kaksi tuulivoimalaitosta. Biopolttoaineita käyttävän yhteistuotantovoimalaitoksen rakentamista selvitetään yhdessä paikallisen teollisuuden kanssa. Hovinsaarelta voimalaitoksen läheisyydestä hankitut tilat saneerataan kunnossapitohenkilöstön korjaamo- ja sosiaalitiloiksi. Tilojen yhteyteen suunnitellaan laajennusta toimistotiloille. Em. hankkeiden rahoitukselle tullaan tarvittaessa hakemaan kaupungin takausta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Myynti emolle 2 565 719 2 835 000 3 000 000 Myynti tytäryhtiöille ja kuntayhtymille 2 695 727 3 000 000 3 150 000 Oman pääoman sijoitus emolta 4 500 000 4 500 000 4 500 000 Takaukset emolta - omavelkaiset (1) 37 822 658 34 500 000 34 000 000 Takaukset emolta - täytetakaukset 39 548 451 38 000 000 40 000 000 Maksuvalmiuslainat (2) 3 290 518 2 000 000 2 000 000 Korot emolle (3) 33 879 20 000 25 000 Tilikauden tulos 1 815 305 2 500 000 2 700 000 Jakokelpoinen oma pääoma 3 768 317 4 270 000 5 220 000 Osingot emolle (4) 2 000 025 2 200 000 2 200 000 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto (M ) 42,1 44,0 45,0 Sijoitetun pääoman tuottoaste (%) 5,1 5,7 6,0 Kaukolämmön hintataso vertailuryhmän keskiarvoon verrattuna (%) + 1,2 + 0,4 + 0,0 Henkilöstön määrä keskimäärin (kpl) 88 88 88 Selitykset: (1) Konsernitilin käytetty limiitti ei sisälly lukuun. (2) Konsernitilin käytetty limiitti. (3) Konsernitilin limiitin korot. (4) Tilikauden tuloksen perusteella maksettavat osingot.

HaminaKotka Satama Oy Omistus: Kotkan kaupunki 60 %, Haminan kaupunki 40 % 12 Toiminta-ajatus: Yhtiön perustehtävä ja toiminnan tarkoitus on kehittää ja ylläpitää toimintaedellytyksiä merikuljetuksille ja niitä palveleville yrityksille. Yhtiö huolehtii sataman infrastruktuurista, alusliikenteestä ja nosturipalvelujen tarjoamisesta. Satamakonsernin kiinteistöjen omistus ja hallinnointi on pääosin keskitetty tytäryhtiö Kotkan Satamatalot Oy:lle. Tavoitteet vuodelle 2013 Liikennemäärä pysyy vuoden 2012 tasolla. Kaikki yhteiskunnalliset velvoitteet ja sopimusten mukaiset tuloutukset omistajille hoidetaan. Investointitaso säilyy vuoden 2012 tapaan vähäisenä eli noin miljoonassa eurossa. Omavaraisuusaste pyritään nostamaan 28 %:iin. Merkittäviä kehittämistoimia: Omalla aktiivisella toiminnalla pyritään varmistamaan vähärikkisen polttoainejalostamon saaminen talousalueelle vuoden 2013 aikana. Pääoperaattorin vetäytyessä pois Haminasta vuoden 2012 loppuun mennessä, jatketaan jo aloitettuja toimenpiteitä uusien vakavaraisten ja osaavien operaattoreiden etabloitumiseksi Haminaan sekä uusien liikennevolyymien etsimistä yhdessä heidän kanssaan. Tarvittaessa tulee yhtiöllä olla valmius nopeasti reagoida infrastruktuurin kehittämiseksi koko sataman alueella, mutta erityisesti Haminassa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2011 HKS 1.5.-31.12.2012 Ennuste 2012 Arvio 2013 Oman pääoman sijoitus emolta 2 100 000 2 100 000 2 100 000 Takaukset emolta 68 359 866 61 094 107 54 181 240 Muut tuloutukset emolle 5 113 743 7 600 000 7 760 000 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, 31 290 128 47 000 000 48 000 000 Liikevaihdon kasvu % 0 2 Sijoitetun pääoman tuotto% 4,3 4 5 Omavaraisuusaste 22 26 28 Käyttökate % 39 38 40 Tuottavuus/tonnia/henkilö 205 742 190 000 200 000 Liikennemäärä tn *) 16 064 796 15 500 000 16 000 000 Henkilöstö 81 79 78 *) Liikennemäärä on koko vuodelta 2011. Tunnusluvut ovat ajalta 1.5. 31.12.2011

Kotkan Asunnot Oy 13 Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 % Toiminta-ajatus: Kotkan Asunnot Oy tarjoaa kotkalaisille ja Kotkaan muuttaville monipuolista ja vuokratasoltaan kilpailukykyistä sekä turvallista asumista. Tavoitteet vuodelle 2013 Merkittäviä kehittämistoimia: Kotkan Asunnot Oy ylläpitää kiinteistösalkkuaan suunnitelmallisesti niin, että sen arvo säilyy ja arvonnousu on mahdollista. Tavoitteena on pitää asunnot ja niiden ympäristöt viihtyisinä sekä parantaa asukastyytyväisyyttä. Asuntojen kysyntä ja käyttöaste säilyvät hyvänä (97,6 %) sekä vaihtuvuus alhaisena (19,5 %). Yhtiön talous on kunnossa ja vuokrataso kilpailukykyinen. Vuoden 2013 suurin hanke on Gutzeitintie 8:n perusparannus, joka käsittää hissien ja asuntokohtaisten parvekkeiden rakentamisen sekä julkisivuremontin. Muut suunnitellut hankkeet ovat pienempiä kunnossapitoremontteja, kuten mm. vesikattojen uusimista, julkisivujen kunnostamista ja putkisaneerausta. ARA:n ohjeiden mukaisesti kiinteistöt salkutetaan sekä selvitetään mahdollisen uudisrakentamisen tarve ja mahdollisuudet. Palvelutasoa parannetaan vuoden 2012 asukastyytyväisyystutkimuksen tulokset huomioon ottaen. Tietojärjestelmien käyttöä laajennetaan edelleen, jolloin myös toiminta tehostuu ja toimintatavat yhtenäistyvät. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Myynti kaupungille 378 639 385 000 350 000 Oman pääoman sijoitus emolta 4 600 613 4 600 613 4 600 613 Lainat emolta 3 195 598 3 058 108 2 816 118 Takaukset emolta 31 813 222 31 800 000 31 260 000 Korot emolle 131 314 126 450 119 904 Ylijäämä 721 662 368 000 373 000 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, 14 961 145 15 496 000 16 286 000 Käyttöaste, % 98,01 97,6 97,6 Vaihtuvuus, % 19,3 19 19,5 Keskivuokra (budj. neliövuokra) 8,34 8,72 9,01 Henkilöstö 16 15 15

Kotkan Toriparkki Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: 14 Nollatuottoyhtiö Yhtiö omistaa autopaikoituskiinteistön sekä harjoittaa autopaikkojen vuokraustoimintaa ja muuta kauppakeskukseen liittyvää toimintaa. Tavoitteet vuodelle 2013 Saavuttaa 0-tulos ja vahvistaa edelleen keskustan elinkeinoelämää tarjoamalla paikoitustilaa keskustassa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2011 Ennuste 2012 TA 2013 Myynti kaupungille 49 654 50 000 50 000 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 5 982 6 000 6 000 Oman pääoman sijoitus emolta 2 078 000 2 078 000 2 078 000 Pääomalainat emolta 4 500 000 4 500 000 4 500 000 Takaukset emolta 2 327 160 2 147 000 1 967 000 Korot emolle 3 732 3 000 2 000 Yli-/alijäämä -55 598-955 000(kumulat) -970 000(kumulat) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2011 Ennuste 2012 TA 2013 Liikevaihto, 454 211 500 000 480 000 Pysäköintejä kpl 383 801 420 000 440 000

Cursor Oy Omistus: 15 Nollatuottoyhtiö Kotkan kaupunki 86,4 %, Hamina 4,5 %, Miehikkälä 2,4 %, Pyhtää 0,9 %, Virolahti 0,5 % ja eri yritykset yhteensä 4,46 % ja pankit 0,91 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on Kotkan-Haminan elinvoimaisuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin Etelä- Kymenlaakson kuntien kanssa. Tavoitteet vuodelle 2013 Seudulle syntyy uusiin ja olemassa oleviin yrityksiin 850 uutta työpaikkaa Tukholma-Turku-Helsinki-Kotka-Pietari kehityskäytävä-yhteistyön konkreettinen käynnistyminen E18-moottoritien tuomien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen Venäläisten investointien merkittävä kasvu Merkittäviä kehittämistoimia: Cursor on toiminut seudun rakennemuutoksen johtajana hyvin tuloksin. Vuonna 2013 seudun uusiutuminen on edelleen tärkein Cursorin toimenpide sekä työpaikkojen säilyttämiseksi että uusien työpaikkojen lisäämiseksi seudulla. Cursorin toiminnan painopisteitä seudulla ovat tuulivoimaklusterin ja muun uusiutuvan energian ja energiatehokkuusteknologian kehittäminen, matkailustrategian mukaisen uuden toimintamallin käynnistäminen, Rubiconin palvelumallin käynnistäminen, Kantasataman alueen suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuminen sekä vahvempi rooli logistiikassa. Tukholma-Turku-Helsinki-Kotka-Pietari kehityskäytävän ja sitä tukevan E18-moottoritien rakentaminen on merkittävässä roolissa seudun vetovoiman lisäämisessä ja hyödyntämisessä ja uusien liiketoimintojen kehittämisessä. Mikäli seudun rakenteen uusiutuminen ja muutoksiin reagoiminen edellyttää takauksia, niitä haetaan Kotkan kaupungilta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Myynti kaupungille 2 376 747 2 400 000 2 500 000 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 11 372 10 000 10 000 Oman pääoman sijoitus emolta 11 440 608 11 440 608 11 440 608 Lainat emolta 0 0 0 Takaukset emolta 20 718 154 20 000 000 19 000 000 Muut tuloutukset emolle 21 870 0 0 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, 11 021 281 11 000 000 11 500 000 Seudulle syntyvät uudet yritykset 407 320 320 Seudulle syntyvät työpaikat uusiin 936 736 736 Seud. sijoittuvien yritysten lkm 13 5 10 Kehittämisrahastosta rah. proj. 75 70 70 Henkilöstö 52 52 55

16 Kymen Vesi Oy Omistus: A-osakkeista Kotkan kaupunki 79 %, Kouvola 18 % ja Pyhtää 3 %. Toiminta-ajatus: Nollatuottoyhtiö Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Jätevedet käsitellään ympäristöarvoja kunnioittaen ja teknisesti sekä taloudellisesti järkevällä tavalla. Tavoitteet vuodelle 2013 Veden ja jäteveden hinnan muutos noudattelee valtakunnan keskitasoa. Veden laatu säilyy hyvänä. Jäteveden aiheuttamat ympäristöhäiriöt hallinnassa. Merkittäviä kehittämistoimia: Uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönotto. Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun käynnistäminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Yhtiön puhdasvesipuolen automaatiojärjestelmän uudistamisprojektin loppuunsaattaminen (vv 2011-2013) Uuden toimitilan valmistuminen loppukesällä Kymenlaakson Vesi Oy:n henkilöstön siirtäminen Kymen Vesi Oy:n palkkalistoille. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Myynti kaupungille 652 265 400 000 700 000 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 1 212 534 1 100 000 1 125 000 Oman pääoman sijoitus emolta 26 620 000 26 620 000 26 620 000 Lainat emolta 10 091 613 10 091 613 10 091 613 Takaukset emolta 37 425 336 39 000 000 40 000 000 Korot emolle 548 433 548 433 548 433 Muut tuloutukset emolle (tak.provisio) 59 250 59 250 35 550 Yhteisön omat tunnusluvut TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, 18 562 151 19 000 000 19 000 000 Liikevoitto 3 241 583 2 000 000 2 100 000 Tulos -75 537 0 0 Myynti vesi m³ 4 845 374 4 700 000 4 500 000 Myynti jätevesi m³ 8 018 203 8 100 000 7 800 000 Henkilöstö 68 69 70

17 Kymenlaakson Vesi Oy Omistus: Kotkan kaupunki 70 %, Kouvola 12 % ja Hamina 18 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on hankkia hyvälaatuista vettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Nollatuottoyhtiö Tavoitteet vuodelle 2013 Merkittäviä kehittämistoimia: Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Veden laatu säilyy hyvänä Tuotetaan omistajille riittävä määrä talousvettä Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun käynnistäminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Kymenlaakson Vesi Oy:n henkilöstön siirtäminen Kymen Vesi Oy:n palkkalistoille Runkolinjan Utti - Keltakangas suunnittelun käynnistäminen TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 2 333 567 2 444 000 2 400 000 Oman pääoman sijoitus emolta 6 687 000 6 687 000 6 687 000 Takaukset emolta 6 475 653 5 400 000 4 100 000 Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, 2 934 457 3 000 000 2 900 000 Tulos -1 568 0 0 Myynti osakaskunnille m³ 8 295 572 7 800 000 7 800 000 Henkilöstö 3 4

Kymijoen Ravintopalvelut Oy Omistus: Kotkan kaupunki 66,5 % ja Carea 33,5 %. Toiminta-ajatus: 18 Nollatuottoyhtiö Yhtiön tavoitteena on lisätä hyvinvointia tarjoamalla laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä ravintopalveluita, jotka täyttävät valtakunnalliset ravitsemussuositukset. Tavoitteet vuodelle 2013 - Yhtiön talous on tasapainossa - Yhtiöllä uusi/päivitetty strategia (seuraavaan yhtiökokoukseen mennessä) - Työtyytyväisyyden lisääntyminen ja sairauspoissaolojen vähentyminen - Tuotannonohjausjärjestelmä tehokkaassa käytössä - Kuljetusreitit optimoitu uudella järjestelmällä Merkittäviä kehittämistoimia: - Henkilökulujen suunnittelu, seuranta ja toimenpiteet kustannuspaikoittain - Strategiatyöskentely (strategian rakentamien) johtoryhmässä - Panostaminen tuotannon johtamiseen ja henkilöjohtamiseen - Varhaisen tuen -mallin tehokas toteuttaminen - Uusi/päivitetty perehdyttämismalli alkuvuodesta 2013 - Työtyytyväisyysmittaus kevään 2013 aikana - Tuotannonohjausjärjestelmän tuotantokäyttö viim. alkuvuodesta 2013 - Kuljetusoptimointijärjestelmän käyttöönotto kevään 2013 aikana Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Myynti kaupungille 7 491 713 7 820 000 7 915 000 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 3 959 2 500 2 500 Oman pääoman sijoitus emolta 499 000 499 000 499 000 Lainat emolta 0 0 0 Takaukset emolta 12 500 000 12 500 000 11 000 000 Yli-/alijäämä -268 039 42 340 17 500 Yhteisön omat tunnusluvut TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, 11 647 278 12 355 364 12 563 000 Henkilöstö 150 150 146 Liikevaihto/henkilö. 77648,52 82 369 86 048 Käyttökate % 9 % 9 % Jalostusarvo/henkilö (1000 ) 40,9 42,7

Kyamk-kiinteistöt Oy 19 Nollatuottoyhtiö Vuoden 2012 talous on ajateltu yhtiölle siirtyvien lainojen hoidon, sivutoimisen toimitusjohtajan ja ostettavien taloushallintopalvelujen varaan. Kiinteistöjen hoito (lämmitys, puhtaanapito, jne.) jää Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tehtäväksi. Yhtiöllä on vain sivutoiminen toimitusjohtaja. Muut palvelut ostetaan. Omistus: Kiinteistöyhtiön omistus jakautuu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n nykyisten omistajien kesken: Kotka 51 %, Kouvola 47 % ja Iitti 2%. Toiminta-ajatus: Jakautumissuunnitelman liitteenä olevan yhtiöjärjestyksen toimialamäärittely (keskeisin osa): Yhtiön toimialana on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kiinteistöjen omistaminen, hallinta, ylläpito ja huoltaminen. Yhtiö voi myös peruskorjata ja rakentaa ammattikorkeakoulun lakisääteisen tehtävän suorittamiseen tarvittavia tiloja. Merkittäviä kehittämistoimia: Tavoitteet vuodelle 2013 Tarjotaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun käyttöön tarkoituksenmukaiset tilat. Jatketaan Kotkassa sijaitsevien toimitilojen peruskorjaamisen tai uudisrakentamisen selvittämistä. Kotkan tilojen peruskorjaaminen (uudisrakentaminen) siirtynee 2020- luvun alkuun. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Arvio 2012 Arvio 2013 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus kaupungilta Oman pääoman sijoitus emolta*) 255 000 255 000 Takaukset emolta 31.12. (51 %) 7 128 500 11 101 000 *) Osakepääoma 500 000,- syntyy jakautumisen yhteydessä. Koko oma pääoma oli 5 563 611,40 euroa. Yhteisön omat tunnusluvut Arvio 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, 3 400 000 3 400 000 Tulokseen liittyvät *) - liikevoitto 2 500 000 2 500 000 - tilikauden tulos 2 200 000 2 200 000 Vaikuttavuuteen liittyvät - henkilöstö, vain sivutoiminen toimitusjohtaja 0 0.

20 Kotkan Kaupunginteatteri Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kaupunginteatteri tarjoaa korkeatasoisia teatterielämyksiä, vahvistaa paikallisidentiteettiä, kasvattaa uutta teatteriyleisöä ja tukee Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina. Tavoitteet vuodelle 2013 - kahdeksan omaa ensi-iltaa sekä vierailuesityksiä - 38 000 katsojaa - salien täyttöasteet: Suuri näyttämö 70%, Naapuri 70% ja ravintola Kairo 90% Merkittäviä kehittämistoimia: Teatterikasvatus- ja nuorisoteatterihanke toteutetaan yhteistyössä Kotkan kulttuuri-, sivistys- ja nuorisotoimen kanssa. Tanssin teemaviikko järjestetään yhteistyössä Kymen taidetoimikunnan kanssa. Yleisötyötä tehdään taidetoimikunnan ja Kotkan seurakunnan kanssa. Kaakon teattereiden kehittämishanke sekä Tekijä-hanke saatetaan päätökseen. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Avustus emolta 2 290 670 2 347 070 2 389 300 Oman pääoman sijoitus emolta 311 148 311 148 311 148 Yli-/alijäämä 304 182 304 182 304 182 Muut tuloutukset emolle -toimitilavuokrat 879144 904 376 920 000 Yhteisön omat tunnusluvut TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, 445 225 515 000 500 000 Katsojaluku 39 311 38 000 38 000 Ensi-iltojen määrä 7 8 8 Vakinaisen henkilökunnan määrä 48 48 48 Henkilötyövuodet 56 56 56 Avustus emolta /katsoja 58 62 63

Kotka Maretarium Oy 21 Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 97,17 %, Helsingin yliopisto 2,83 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina sekä akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tavoitteet vuodelle 2013 Maretariumin laajennuksesta tehdyn tarveselvityksen vienti päätöksentekoon ja hankesuunnitelman laatiminen vuosina 2015-2016 tehtävää investointia varten. Kävijämäärätason säilyttäminen: akvaariokierroksella kävijöiden määrä 45 000 ja talossa kävijöiden määrä noin 80 000. Merkittäviä kehittämistoimia Maretariumin laajentaminen hyljehoitolalla ja Suomen Kalastusmuseolla, laajennusinvestointi vuosina 2015-2016. Budjettivaraus vuodelle 2015 2,0 milj. euroa ja vuodelle 2016 2,5 milj. euroa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Myynti kaupungille 33 834 17 000 15 000 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 0 500 500 Avustus emolta 153 000 166 000 172 400 Vuokra + kiinteistövero emolle 163 515 169 100 172 000 Oman pääoman sijoitus emolta 925 034 925 034 925 034 Yli-/alijäämä - 67 486-53 000 0 Yhteisön omat tunnusluvut TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot (ei avustuksia), 489 231 500 400 500 000 Liikevaihto+liiketoiminnan muut tuotot ilman avustuksia / kävijä, 11,7 11,6 11,1 Avustus emolta, /kävijä 3,6 3,9 3,8 Kävijämäärä 41 956 43 000 45 000 Henkilöstö 7 7 7