Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys LUONNOS 3.0 6.5.2014
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 2 (30) 6.5.2014 SISÄLTÖ 1 TYÖN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Johdanto... 4 1.2 Ratatekniset lähtökohdat... 4 1.3 Ympäristökohteiden huomioonotto... 5 2 TYÖN KULKU... 5 3 TARKASTELLUT LINJAUKSET ROVANIEMI / KEMIJÄRVI SODANKYLÄ -VÄLILLÄ... 6 3.1 Vaihtoehto Ve1 (Pyhätunturin ja Luoston kautta)... 7 3.1.1 Ratalinja... 7 3.1.2 Ympäristövaikutukset... 7 3.1.3 Vaikutus kaavoitukseen... 8 3.2 Vaihtoehto Ve1A (Kuten Ve1, mutta ei tunnelia Pyhätunturin ali)... 10 3.2.1 Ratalinja... 10 3.2.2 Ympäristövaikutukset... 11 3.2.3 Vaikutus kaavoitukseen... 11 3.3 Vaihtoehto Ve2 (valtatietä 4 eniten myötäävä)... 12 3.3.1 Ratalinja... 12 3.3.2 Ympäristövaikutukset... 13 3.3.3 Vaikutus kaavoitukseen... 13 3.4 Vaihtoehto Ve3 (valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen länsipuolitse)... 13 3.4.1 Ratalinja... 13 3.4.2 Ympäristövaikutukset... 14 3.4.3 Vaikutus kaavoitukseen... 14 3.5 Vaihtoehto Ve4 (Valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen itäpuolitse)... 14 3.5.1 Ratalinja... 14 3.5.2 Ympäristövaikutukset... 15 3.5.3 Vaikutus kaavoitukseen... 15 3.6 Rataverkolliset vaikutukset Ve1 Ve4... 15 3.7 Linjausvaihtoehtojen vertailu Rovaniemi / Kemijärvi Sodankylä välillä... 16 4 JATKOTARKASTELUUN VALITUT VAIHTOEHDOT ROVANIEMI / KEMIJÄRVI KEVITSA... 17 4.1 Vaihtoehto A (Rovaniemi Sodankylä Kevitsa -linjaus, Ramboll 2012)... 17 4.1.1 Ratalinja... 17 4.1.2 Ympäristövaikutukset... 18 Maisema ja kulttuuriympäristö... 18 4.1.3 Vaikutukset kaavoihin... 18 4.1.4 Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin... 18 4.2 Vaihtoehto Aa (Rovaniemi Sodankylä - Kevitsa, Sito Oy 2014)... 18 4.2.1 Ratalinja... 18 4.2.2 Ympäristövaikutukset, vaikutukset kaavoihin ja poronhoidon rakenteisiin... 19 4.3 Vaihtoehto B (aiemmin Ve3 - valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen länsipuolitse)... 19 4.3.1 Ratalinja... 19 4.3.2 Ympäristövaikutukset... 20 Maisema ja kulttuuriympäristö... 20 4.3.3 Vaikutukset kaavoitukseen... 20 4.3.4 Vaikutukset poronhoitoon... 21 4.4 Vaihtoehto C (VE5, yhdistetty Ve1 ja Ve3)... 22 4.4.1 Ratalinja... 22 4.4.2 Ympäristövaikutukset... 22 Maisema ja kulttuuriympäristö... 23 4.4.3 Vaikutukset kaavoihin... 23 4.4.4 Vaikutukset poronhoitoon... 23 5 JATKOTARKASTELUUN VALITTUJEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ROVANIEMI / KEMIJÄRVI KEVITSA... 24
6 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN RAKENTAMISKUSTANNUKSET... 24 7 JATKOTOIMENPITEET... 25 8 YHTEENVETO... 26
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 4 (30) 6.5.2014 1 Työn tavoitteet ja lähtökohdat 1.1 Johdanto Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys on ollut osa Rovaniemen ja Itä-Lapin liikennejärjestelmien kehittämistyötä, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa Rovaniemen ja Itä-Lapin liikennejärjestelmistä alueen maakuntakaavan laatimista varten. Kemijärvi/Rovaniemi-Sodankylä-välin ratayhteysselvitys vaihtoehtotarkasteluineen on laadittu sillä tasolla, että raideyhteys voidaan ohjeellisella merkinnällä osoittaa maakuntakaavassa. Selvitys on ulottunut maakuntakaava-alueen ulkopuolelle Sodankylän pohjoispuolelle huomioiden myös raideliikenteen tulevaisuuden suunnitelmat Pohjois-kalotin alueella. Linjausvaihtoehdot on suunniteltu niin, että ne on mahdollista jatkaa Kirkniemeen ja Narvikin suuntaan. Työssä on tunnistettu vaihtoehtolinjausten alustavia vaikutuksia muun muassa elinkeinoelämään, kaavoitukseen, poronhoitoon, luonnonympäristöön, pohjaveteen kulttuuriperintöön ja maisemaan. Ratalinjausvaihtoehtojen tunneliosuuksien pituudet, tie- ja ratasiltojen lukumäärät, linjauksen pituus suoalueella arvioitiin rakentamiskustannusten laskemista varten. Ratalinjausvaihtoehtoista arvioitiin rakentamiskustannukset ilman sähköistystä ja kustannukset sisältäen sähköistyksen. 1.2 Ratatekniset lähtökohdat Ratasuunnittelu aloitettiin vaakageometrian suunnittelusta, jossa otettiin huomioon reunaehdot ja ratageometrian pakkopisteet. Reunaehtoja olivat maastolliset seikat (muun muassa tunturit, suoalueet, Natura- ja luonnonsuojelualueet, järvet ja joet). Ratageometrian pakkopisteitä ovat nopeustason vaikutus kaarresäteisiin, pystygeometrian vaikutus linjauksen toteutettavuuteen, tunneleiden määrän minimointi, sillat ja kustannusten huomioiminen. Vaihtoehtojen pystygeometria tutkittiin sillä tarkkuustasolla, että vaihtoehto voitiin todeta toteuttamiskelpoiseksi. Rata on yksiraiteinen, linjasuojastettu ja kauko- ohjattu sekä junankulunvalvonnalla varustettu sekaliikenteen rata. Junaliikenne koostuu pääosin tavaraliikenteestä. Lähtökohtaisesti rata on sähköistämätön. Mahdollisen sähköistyksen yhteydessä on varauduttava vähintään yhteen uuteen syöttöasemaan sekä tarvittavien syöttölinjojen rakentamiseen. Kohtauspaikat rakennetaan noin 30 kilometrin välein. Kullekin kohtauspaikalle toteutetaan oma asetinlaite. Radan päällysrakenne on 550 mm sepelitukikerroksella varustettu betonipölkkyraide, jonka kiskotus on tyyppiä 60E1. Rataluokka on D. Rakenteen routimattoman kerroksen paksuus on penkereellä 2600 mm. Normaalipoikkileikkaus on Jk-1-PB-2600 6.8. Tavoitenopeus linjaosuudella perinteisellä kalustolla on 200 km/h. Käytettävä minimikaarresäde on 2500 m. Lähinnä maasto-olosuhteiden ja sitä kautta rakennuskustannusten minimoinnin takia käytettiin myös pienempiä ohjearvoja tai mitoitusnopeutta. Tavaraliikenteen mitoittava junapituus on 925 metriä. Mitoittava akselipaino on 25 tonnia ja sille sallittava suurin nopeus on 100 km/h. Radan suurin sallittu pituuskaltevuus on 12.5. Kaltevuusjakson minimipituus maksimikaltevuudella on 600 metriä ja maksimipituus on 2000 metriä. Lähtökohtaisesti maksimi pengerkorkeus saa olla 10 metriä ja leikkaussyvyys enimmillään 25 metriä. Tunneleita pyrittiin välttämään.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 6.5.2014 5 (30) Ratarumpuja arvioitiin tarvittavan 1 kpl/km. Huoltoteitä arvioitiin tarvittavan noin puolet ratapituudesta. Turvepehmeikköosuuksilla ensisijaiseksi pohjanvahvistusratkaisuksi arvioitiin massanvaihto. Teiden ja radan risteämät suunniteltiin eritasoratkaisuina. Yksityisteiden risteämiä suunniteltiin järjestettävän mahdollisimman paljon korvaavilla tieyhteyksillä maanteiden siltapaikoille. Nämä on arvioitu lisäkustannuksina rakentamiskustannuksiin. 1.3 Ympäristökohteiden huomioonotto 2 Työn kulku Ratalinjausvaihtoehtojen suunnittelussa otettiin huomioon keskeiset valtakunnalliset ja maakunnalliset ympäristötiedot. Ne muodostivat tärkeitä reunaehtoja ratakäytävän suunnittelulle. Linjaukset pyrittiin suunnittelemaan siten, että linjaus ei sijoitu Naturatai luonnonsuojelualueille tai niiden läheisyyteen. Lisäksi pyrittiin sijoittamaan ratakäytävä riittävän kauaksi asutuksesta. Tällä vältetään melu- ja tärinähaittoja. Ympäristökohteet esitetään yleispiirteisinä teemakarttoina, jotka ovat raportin liitteinä (liitteet 4-7). Teemakartat on laadittu luontokohteista ja luontoalueista, pohjavesialueista sekä maisema- ja kulttuuriperintökohteista. Ympäristövaikutusten arviointi on suhteutettu työn suunnittelutasoon, joten se on luonteeltaan hyvin yleispiirteistä ja tiivistä. Vaikutusarviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Myöhemmässä suunnitteluvaiheessa valittua linjausta tutkitaan tarkemmin ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA). Työn aluksi laadittiin Kemijärvi Sodankylä - välille neljä päävaihtoehtolinjausta (Ve Ve4). Vaihtoehtolinjauksiin Ve1 ja Ve4 laadittiin alavaihtoehdot Ve1A ja Ve4A. Ohjausryhmän kokouksessa 24.1.2014 sovittiin, että tutkitaan vielä yksi vaihtoehto (vaihtoehtolinjaus Ve5). Vuonna 2012 valmistunut (Ramboll) ratalinjaussuunnitelma Rovaniemeltä Sodankylän kautta Sokliin otettiin myös mukaan tarkasteluun. Linjaukset Rovaniemi Sodankylä ja vaihtoehdot Ve1 Ve4 arvioitiin tässä vaiheessa karkealla tasolla ympäristövaikutusten sekä kustannusten suhteen. Vaihtoehdoista valittiin maakuntahallituksen kokouksessa (17.2.2014) jatkotarkasteluun kolme tarkoituksenmukaisinta linjausta. Valitut vaihtoehdot, Ve3, Ve5 sekä Rovaniemi Sodankylä linjaus (Ramboll 2012), on arvioitu tarkemmin elinkeinoelämän, kaavoituksen, poronhoidon, luonnonympäristön, suojelukohteiden, pohjavesien, kulttuuriperintö- ja maiseman osalta. Työryhmän kokouksessa 25.3.2014 sovittiin, että Rovaniemi Sodankylä linjauksesta laaditaan uusi versio. Lisäksi kokouksessa sovittiin, että jatkotarkasteluun valitut vaihtoehdot nimetään uudestaan. Vaihtoehdot ovat A Rovaniemi Sodankylä (Ramboll 2012), B vaihtoehto Ve3 ja C vaihtoehto Ve5. Lisäksi tässä tarkastelussa täsmennetty uusi vaihtoehto Rovaniemi Sodankylä (Sito Oy 2014) nimetään Aa. Taulukossa 1 on selvitys vaihtoehtojen karsimisesta ja vaihtoehtojen uudelleen nimeämisestä.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 6 (30) 6.5.2014 Taulukko 1. Vaihtoehtojen karsiminen ja uudelleen nimeäminen Tarkastellut vaihtoehdot Jatkotarkasteluun valitut vaihtoehdot (MH-kokous 17.2.2014) Vaihtoehtojen nimeäminen uudelleen (Työryhmä 25.3.2014) Ve1 Ve1A Ve2 Ve3 x VeB Ve4 Ve4A Ve5 x VeC Rovaniemi- Sodankylä (Ramboll 2012) x VeA Rovaniemi- Sodankylä (Sito Oy 2014) Uusi tarkennettu vaihtoehto VeAa Ensimmäisessä vaiheessa tarkastelu ja kustannusten arviointi tehtiin Kemijärvi Sodankylä välille. Työn edetessä mukaan tullut vaihtoehto Ve5 ulottuu Kevitsan kaivosalueen pohjoispuolelle, joten tarkastelualuetta laajennettiin valittujen vaihtoehtojen osalta noin 30 kilometriä pohjoiseen. 3 Tarkastellut linjaukset Rovaniemi / Kemijärvi Sodankylä -välillä Seuraavassa esitellään työn ensimmäisessä vaiheessa tutkitut ratalinjausvaihtohehdot: Ve1 Ve4. Vaihtoehtolinjausten vaikutukset elinkeinoelämään, alueiden kehittymiseen, kaavoihin, poronhoitoon, luonnonympäristöön, suojelukohteisiin ja arvokkaisiin maisema-alueisiin tai kulttuuriympäristön kohteisiin on tunnistettu karkealla tasolla. Linjausvaihtoehto Rovaniemi Sodankylä (Ramboll 2012) esitellään raportin kappaleessa 4.1. Vaihtoehtolinjausten Ve1, Ve1A, Ve2, JA Ve3 ratalinja erkanee nykyiseltä Rovaniemi Kemijärvi -radalta. Kaikissa näissä vaihtoehdoissa on lähdön suhteen kaksi vaihtoehtoa. Toinen vaihtoehto lähtee Kemijärven nykyiseltä asemalta pohjoiseen (itäinen vaihtoehto) ja toinen erkanee nykyisestä raiteesta ennen Kemijärven asemaa Honkakankaan pohjoispuolelta (läntinen vaihtoehto). Kaikki linjausvaihtoehdot jatkavat noin viisi kilometriä pohjoiseen samassa maastokäytävässä kuin Sodankyläntie (vt 5), josta ne erkanevat omiksi vaihtoehdoikseen. Vaihtoehtolinjauksen Ve4 ratalinja lähtee Kemijoen itäpuolen teollisuusalueelta. Teollisuusalueelle on suunniteltu puunlastausterminaalia. Alueelle ei ole yhteyttä Kelloselän suunnasta, jonne tämä yhteys on tarpeellista rakentaa, mikäli vaihtoehto toteutuu. Vaihtoehtojen Ve1, Ve1A, Ve2, ja Ve3 kustannusarviot on laskettu ennen asemaa lähtevän linjauksen (läntinen vaihtoehto) mukaan, joka on linjauksista pidempi. Ratavaihtoehtojen kustannuslaskentaraja ulottui tässä vaiheessa noin 12.6 km Sodankylän pohjoispuolelle. Vaihtoehdoista on laadittu yleiskartta, joka on liitteessä 1.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 6.5.2014 7 (30) 3.1 Vaihtoehto Ve1 (Pyhätunturin ja Luoston kautta) 3.1.1 Ratalinja Vaihtoehto Ve1 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavara- että matkustajaliikenteen. Uudet suunnitellut matkustajaliikenneasemat ovat Pyhätunturi (tunneliasema), Luosto ja Sodankylä (pinta-asemat). Vaihtoehdosta on laadittu pituusleikkaus ja tarkemmat suunnitelmakartat. Tekstin paalulukemat viittaavat suunnitelmakartoissa oleviin paalutuksiin. Suunnitelmakartat ja pituusleikkaus sisältyvät erilliseen tekniseen aineistoon. Linjaus erkanee Sodankyläntieltä (vt 5) Peltojärven pohjoispuolelta ja jatkaa Ylijärven länsipuolelta pohjoiseen ylittäen Javaruksentien (mt 9613). Siitä linjaus jatkaa pohjoiseen Outijärven länsipuolelta Outitunturin ja Näätävaaran välistä. Ennen Outitunturia ja Näätävaaraa linjaus kulkee noin 1,7 kilometriä tunnelissa. Tästä linjaus jatkaa Suoharjun ja Vittavaaran välitse jatkaen Javarusjoen yli kohti Pyhätunturin matkailualuetta. Suoharjun ja Vittavaaran kohdalla kaksi erillistä tunnelia, joiden yhteispituus on noin 300 metriä. Linjaus alittaa Pyhä-Luoston kansallispuiston luonnonsuojelu- ja Natura-alueen tunnelissa (paaluvälillä 36+650 39+550) noin 2,9 kilometrin matkalla. Pyhätunturin tunneliasema voisi sijaita (noin paalulla 38+300), lähellä nykyistä matkailukeskusta. Linjaus alittaa matkailukeskuksen tunnelissa, jonka yhteispituus on noin 6,0 kilometriä. Pyhätunturin matkailualueen jälkeen linjaus ylittää Luostontien (mt 962) ja jatkaa samassa maastokäytävässä Luoston matkailukeskukseen. Luoston uusi pinta-asema voisi sijaita Orresokantien pohjoispuolella (noin paalulla 60+800). Linjaus jatkaa sivuten Pyhä-Luoston kansallispuistoa Homeseljänaavalle, josta se kaartaa kohti Kitisen jokea. Joen ylityksen jälkeen linjaus jatkaa Jänkävuopajanaavalle, minkä jälkeen se ylittää Kemijärventien (vt 5). Sodankylän uusi pinta-asema voisi sijaita Mantovaaran länsipuolella (noin paalulla 92+000). Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin 8 kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 34 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 32 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan kokonaispituus on noin 100 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 104 kilometriä. 3.1.2 Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Meluhäiriöt lisääntyvät Peltojärven kaakkois- ja länsipuoleisilla asuinalueilla. Kemijärven aseman kautta kulkevalla itäisellä linjauksella kulkeva junaliikenne aiheuttaa meluhäiriöitä Kemijärven taajaman pohjoisosissa. Tämä on otettava huomioon maankäytön ja melusuojauksen suunnittelussa. Itäinen linjaus on lähellä Kemijoen ranta-aluetta asemalta pohjoiseen aiheuttaen haittaa maisemakuvassa. Linjaus alittaa Pyhätunturille saavuttaessa Pyhä-Luoston kansallispuiston luonnonsuojelu- ja Natura-alueen tunnelissa. Tunnelin suuaukko eteläpäässä sijoittuu selvästi ennen Natura-alueen rajaa ja toisaalta pohjoispäässä tunnelin suuaukko on runsaasti Natura-alueen ulkopuolella. Vaihtoehto kulkee valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotetun Pyhätunturin maisema-alueen halki pintaratana, sivuaa sitä noin 1,5 kilometrin matkalla ja kulkee tunnelissa sen ali noin 10 kilometrin matkan.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 8 (30) 6.5.2014 Pyhätunturin pohjoispuolella meluhäiriö lomakylän nykyiselle loma-asutukselle lisääntyy. Luostoa lähestyttäessä linjaus kulkee osin tien 962 maastokäytävässä, pääosin tien itäpuolella. Luoston luonnonsuojelu- ja Natura-alue jää linjauksen länsipuolelle. Linjaus kulkee Luoston valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön halki pintaratana noin kilometrin matkalla. Meluhäiriö Luoston taajamassa lisääntyy. 3.1.3 Vaikutus kaavoitukseen Kaavavaikutusten osalta on kaikissa vaihtoehdoissa otettava huomioon, että tässä selvityksessä tutkittava ratalinja on esillä ensimmäisen kerran, joten sitä ei ole otettu huomioon kuntien kaavoissa. Kaavoituksen osalta keskeisiä huomioitavia asioita ovat seuraavat: Kemijärvi: Asemakaavoitettua aluetta kaupunkialueella. Kemijärvi: Vuostimossa on laadittava ranta-osayleiskaava, joka sivuaa linjausta. Pelkosenniemi: tunneliin sijoittuva linjauksen osuus sijoittuu Pyhätunturin yleiskaavan alueelle (KV 18.6.1990). Siinä on osoitettu suojelualue (S-1), johon liittyy määräys alueen säilymisestä luonnontilaisena sekä rakentamisen ja toimenpiteiden kielloista. Pelkosenniemi ja Sodankylä: Pyhä-Luosto-alueen kaavoitus on ollut vireillä vuodesta 1999. Kaavoitus on ollut kuitenkin laajalta alueelta pysähdyksissä pidemmän aikaa. Ainoastaan seuraavat osayleiskaavat ovat valmistuneet: Pelkosenniemi: Linjaus sijoittuu Pyhätunturin matkailukeskuksen osayleiskaavassa (KV 10.11.2005) osoitetun uuden loma-asuntoalueen (RA) ja matkailupalvelujen alueen (RM) päälle. Nämä uudet yleiskaavan osoittamat alueet on asemakaavoitettu. Sodankylä: linjaus sijoittuu Luoston matkailukeskuksen osayleiskaavan (KV 30.3.2005) alueelle, jossa on osoitettu merkittäviä maankäytön laajenemisalueita. Linjaus on pääosin muun maankäytön välissä olevalla virkistysalueella (V). Osa-aluemerkinnällä osoitettu on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta aluetta (luo-1) sekä lasku- ja lentoonlähtösektori (len-1). Aluetta ympäröivät uudet ja laajenevat loma-asuntoalueet (RA) ja asuntoalue (AP). Alueet on osin asemakaavoitettu. Sodankylä: Linjaus sijoittuu Askan eteläpuolella puolen kilometrin matkalla Pyhä-Luosto osayleiskaavan (KV x.x.2010) alueelle. Aluevarauksena linjauksen pääosin maa- ja metsätalousaluetta (M, MU). Sodankylä: Linjaukset ovat ristiriidassa Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan (KHO 1.11.2012) suojelualuemerkintöjen ja rantarakentamisen kanssa. Sodankylä: Pohjoisosasta linjaus sijoittuu yli 47 kilometrin matkalla Lokka- Koitelainen-Kevitsa osayleiskaavan alueelle (7.9.2001). Linjaus on ristiriidassa erityisesti Kitisen rantojen ja lomarakentamisen (RA) ja virkistysalueiden (VR) aluevarauksista.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 6.5.2014 9 (30) Kuva 1. Ote Pelkosenniemen kunnan Pyhätunturin matkailukeskuksen osayleiskaavasta (KV 10.11.2005).
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 10 (30) 6.5.2014 Kuva 2. Ote Luoston matkailukeskuksen osayleiskaavasta (KV 30.3.2005). 3.2 Vaihtoehto Ve1A (Kuten Ve1, mutta ei tunnelia Pyhätunturin ali) 3.2.1 Ratalinja Vaihtoehdosta on laadittu pituusleikkaus ja tarkemmat suunnitelmakartat. Tekstin paalulukemat viittaavat suunnitelmakartoissa oleviin paalutuksiin. Suunnitelmakartat ja pituusleikkaus sisältyvät erilliseen tekniseen aineistoon. Vaihtoehto Ve1A eroaa vaihtoehdon Ve1 linjauksesta siten, että se kiertää Pyhä- Luoston kansallispuiston luonnonsuojelu- ja Natura-alueen, eikä alita Pyhätunturia tunnelissa. Muuten vaihtoehdon linjaus, sillat ja tunneliosuudet ovat samat, kuin vaihtoehdossa Ve1. Vaihtoehto Ve1A erkanee itään vaihtoehdon Ve1 linjauksesta noin 10 kilometriä ennen Pyhätunturille esitettyä pinta-asemaa. Erkanemiskohta on Javarustunturin ja Vittavaaran välissä, minkä jälkeen linjaus ylittää Javarusjoen. Linjaus
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 6.5.2014 11 (30) jatkaa Vuostimojärven länsipuolelta ja jatkaa Pyhätunturintien (mt 962) yli Tunturikylän läheltä. Linjaus jatkaa Vitsa-aavan kautta Pyhäjärven eteläpuolelle Luostontien (mt 962) maastokäytävään. Tässä vaihtoehdossa Pyhätunturin asema voisi sijaita Pyhäjärven rannan tuntumassa (noin paalulla 42+000). Linjaus jatkaa samassa maastokäytävässä Luostontien kanssa kiertäen Pyhä-Luoston kansallispuiston itäpuolelta. Linjaus liittyy vaihtoehdon Ve1 linjaukseen noin kaksi kilometriä Rykimäselän eteläpuolella (Ve1 vaihtoehdon paalulla n. 50+000). Vaihtoehto Ve1A eroaa vaihtoehdosta Ve1 noin 21 kilometrin matkalla. Pyhätunturin aseman lisäksi Luoston ja Sodankylän asemat on vaihtoehdossa esitetty pinta-asemina. Luoston uusi pinta-asema voisi sijaita Orresokantien pohjoispuolella lähellä nykyistä matkailukeskusta (noin paalulla 62+500). Sodankylän uusi pintaasema voisi sijaita Mantovaaran länsipuolella (noin paalulla 92+000). ). Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin 2.5 kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 36.7 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 38 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan kokonaispituus on noin 102 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 106 kilometriä. 3.2.2 Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Pyhätunturin taajama-alueella linjaus sijoittuu paikoin lähelle nykyistä asutusta ja pintavesiä, erityisesti lähelle Pyhäjärven rantaa. Meluhäiriöt lisääntyvät taajama-alueella ja haittoja ilmenee myös maisemakuvassa, erityisesti Pyhäjärven rannalla, vaikkakin linjaus kulkee luontevasti tien 962 maastokäytävässä. Rata luo myös suuret mahdollisuudet täysin uudelle, tiiviimmälle kaupalliselle maankäytölle ja loma-asutukselle Pyhäjärven aseman läheisyyteen. Linjaus kulkee Pyhätunturin valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotetun maisemaalueen halki pintaratana noin viiden kilometrin matkalla ja sivuaa aluetta noin 1,5 kilometrin matkalla. Lisäksi linjaus kulkee ennen Luoston asemaa Luoston valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön halki noin kilometrin matkalla. 3.2.3 Vaikutus kaavoitukseen Vastaava kuin vaihtoehto Ve1.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 12 (30) 6.5.2014 Kuva 3. Ote Pelkosenniemen kunnan Pyhätunturin matkailukeskuksen osayleiskaavasta (KV 10.11.2005). 3.3 Vaihtoehto Ve2 (valtatietä 4 eniten myötäävä) 3.3.1 Ratalinja Vaihtoehto Ve2 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavara- että matkustajaliikenteen. Vaihtoehtoon voidaan sisällyttää Sodankylän henkilöliikenneasema, joka voisi sijaita Mantovaaran itäpuolella. Asema olisi pinta-asema. Ratalinja alkaa Kemijärven asemalta tai vaihtoehtoisesti ennen Kemijärven asemaa Rovaniemeltä tultaessa. Linjaus erkanee Sodankyläntieltä (vt 5) Peltojärven pohjoispuolelta ja jatkaa Laitamaanaavalle Kuusiselän ja Vanhalomanselän välistä Javaruksentien (mt 9613) kanssa samaan maastokäytävään. Linjaus kulkee Javarusjärven ja Javaruksen kylän eteläpuolitse jatkaen Rovajärven ampuma-alueen ja luonnonsuojelualueen välistä ylittäen Javaruksentien. Linjaus on samassa maastokäytävässä tien 9613 kanssa. Tämän jälkeen linjaus liittyy aiemmin suunniteltuun Rovaniementien (vt 4) maastokäytävässä kulkevaan Rovaniemi Sodankylä -ratalinjaan. Tämä linjaus kiertää Rovaselän kylän eteläpuolitse kohti pohjoista ja Lehtovaaran kylää, jonka se kiertää itäpuolelta. Linjaus sivuaa Torvisen kylää ja ylittää samalla Pyhä-Luostontien (mt 962). Linjaus jatkaa Käyräsvaaran ja Vaiskoselän välistä kohti Kitisen jokea. Joen ylityksen jälkeen linjaus menee Kurkiaavan kautta Koskenpäänalasen ja Riihikankaan välistä kohti Jänkävuonaavan reunaa. Siitä linjaus jatkaa Melalammen itäpuolelta valtatien 5 yli Mantovaaran itäpuolelle, missä voisi sijaita Sodankylän pinta-asema. Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa ei ole tunneliosuutta linjaus kulkee suoalueella noin 50 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 26 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan kokonaispituus on noin 105 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 109 kilometriä.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 6.5.2014 13 (30) 3.3.2 Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Kemijärveltä lähtevä länsipuolinen linjaus seuraa alkuosaltaan luontevasti valtatien 5 maastokäytävää. Meluhäiriöt lisääntyvät Peltojärven kaakkois- ja länsipuoleisilla asuinalueilla, kuitenkin vähemmän kuin vaihtoehdossa Ve1. Kemijärven aseman kautta kulkevalla itäisellä linjauksella kulkeva junaliikenne aiheuttaa meluhäiriöitä Kemijärven taajaman pohjoisosissa. Tämä on otettava huomioon maankäytön ja melusuojauksen suunnittelussa. Itäinen linjaus on lähellä Kemijoen ranta-aluetta asemalta pohjoiseen aiheuttaen haittaa maisemakuvassa. Linjaus yhtyy suunnitellun Rovaniemi Sodankylä -radan maastokäytävään Rovaselän pohjoispuolella sivuten Torvisen kylän arvokasta kulttuuriympäristökohdetta. 3.3.3 Vaikutus kaavoitukseen Ratalinjaa ohjausryhmälle esitettäessä oli ilmeistä, että sitä ei tulla esittämään jatkoselvitettäväksi. Siksi ratalinjan vaikutuksia kaavoitukseen ei ole arvioitu. 3.4 Vaihtoehto Ve3 (valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen länsipuolitse) 3.4.1 Ratalinja Vaihtoehto Ve3 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavara- että matkustajaliikenteen. Vaihtoehtoon voidaan sisällyttää Sodankylän henkilöliikenneasema, joka voisi sijaita Mantovaaran itäpuolella. Asema olisi pinta-asema. Ratalinja alkaa Kemijärven asemalta tai vaihtoehtoisesti ennen Kemijärven asemaa Rovaniemeltä tultaessa. Linjan alku seuraa vaihtoehdon Ve1 linjausta Peltojärvelle asti, mistä vaihtoehto erkanee kohti koillista. Linjaus seuraa Sodankyläntien (vt 5) maastokäytävää ohittaen Ylijärven itäpuolelta. Linjaus jatkaa Sorsajärven kautta ylittäen Sodankyläntien (vt 5) ennen Sorsakumpua. Linjaus seuraa edelleen valtatien 5 maastokäytävää ja kulkee Kiemunkivaaran ja Saunavaaran kylän sivuitse kohti Pelkosenniemeä. Pelkosenniemen jälkeen linjaus sivuaa Kilpiaavan Natura-aluetta. Linjaus jatkaa Pikkupalovaaralle, josta se jatkaa Orajärven pohjoispuolelta kohti Sodankylää. Pikkupalovaaran kohdalla on tunneliosuutta noin 1,7 kilometriä. Linjaus on samassa maastokäytävässä valtatien (vt 5) kanssa. Sodankylän asema voisi sijaita Mantovaaran itäpuolella. Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Seuraavassa suunnitteluvaiheessa kannattaa tutkia, voisiko linjaus kiertää Luokanaapan ja Muljunaapan turvatuotantoalueiden länsipuolelta ja kauempana nykyisestä asutuksesta. Tapionniemen, Kiemunkivaaran ja Saunavaaran kirkonkylät ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Tällöin menetetään kuitenkin yhteinen maastokäytävä vt5 tien kanssa. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin 1,7 kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 40 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 27 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan kokonaispituus on noin 110 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 114 kilometriä.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 14 (30) 6.5.2014 3.4.2 Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Meluhäiriöt lisääntyvät Peltojärven kaakkois- ja länsipuoleisilla asuinalueilla, kuitenkin vähemmän kuin vaihtoehdossa Ve1. Kemijärven aseman kautta kulkevalla itäisellä linjauksella kulkeva junaliikenne aiheuttaa meluhäiriöitä Kemijärven taajaman pohjoisosissa. Tämä on otettava huomioon maankäytön ja melusuojauksen suunnittelussa. Itäinen linjaus on lähellä Kemijoen ranta-aluetta asemalta pohjoiseen aiheuttaen haittaa maisemakuvassa. Sorsajärven kohdalla linjaus kulkee järven pohjukan yli aiheuttaen paikallista maisemahaittaa. Myös meluhäiriö lisääntyy. Kitisen ylityskohdan läheisyydessä linjaus kulkee hyvin läheltä muutamaa rakennusta tai mahdollisesti jopa niiden päältä. Linjaus halkoo myös rantapeltoja Yliniemeltä pohjoiseen. Linjaus kulkee Orajärven itärannan läheisyydessä, jossa meluhäiriöt yhdessä valtatien 5 liikennemelun kanssa ovat merkittäviä järven ranta-asutukselle. Linjaus sivuaa Tapionniemeä, Kiemunkivaaraa, Saunavaaraa ja Pelkosenniemen kirkonkylää, jotka ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). 3.4.3 Vaikutus kaavoitukseen Kaavoituksen osalta keskeisiä huomioitavia asioita ovat seuraavat vaihtoehdosta 1 poikkeavin osin: Sodankylä: Orajärven osayleiskaavan (vahvistettu 27.2.1996) alueelle Kemijärventien varrelle on esitetty uutta asutusta (AP), joka ei ole toteutunut. Sodankylä: Linjaus sijoittuu vaihtoehdosta VE1 eroavin osin noin kilometrin matkalla Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan (KHO 1.11.2012) alueelle. Myös Narvikin suunnan yhteydet sijoittuvat osayleiskaavan alueelle 2 4 kilometrin matkalla. Linjaukset ovat ristiriidassa pienen asuintoalueen (A) ja muutamien muiden loma- ja asuinrakennuspaikkojen kanssa. 3.5 Vaihtoehto Ve4 (Valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen itäpuolitse) 3.5.1 Ratalinja Vaihtoehto Ve4 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavara- että matkustajaliikenteen. Vaihtoehto palvelisi myös puunhankintaa. Ratalinja alkaa Kemijoen itäpuolen teollisuusalueelta. Tehdasalueelle on suunniteltu puunlastausterminaalia. Ratalinjan lopussa (Pikku Palovaaran kohdalla) linjaus liittyy vaihtoehdon Ve3 suunniteltuun linjaukseen. Vaihtoehtoon voidaan sisällyttää Sodankylän henkilöliikenneasema, joka voisi sijaita Mantovaaran itäpuolella. Asema olisi pinta-asema. Linjaus menee Patovaaran sivuitse Musta-aapan kautta lähelle Kostamon kylää. Ratalinja jatkaa pohjoiseen ja ylittää Kalkiaisjoen jatkaen Isoaavalle. Tämän jälkeen linjaus sivuaa muun muassa Oinaksen kylää. Väliaapan ja Talviaisaapan välissä linjaus käy tunnelissa noin 400 metrin matkalla. Vaihtoehdossa on Arvospuolen kylän kohdalla kaksi linjausvaihtoehtoa (Ve4 ja Ve4A). Vaihtoehdon Ve4A linjaus seuraa Arvospuolentien kanssa samaa maastokäytävää ja ylittää Arvosjoen. Tästä linjaus jatkaa pohjoiseen ja ylittää Kemijoen jatkaen Pitkäjärven länsipuolta kohti Luirojokea. Joen ylityksen jälkeen linjaus menee Tuormusjärven eteläpuolitse kohti Sodankyläntietä (vt 5). Tien ylityksen jälkeen vaihtoehto Ve4 liittyy vaihtoehdon Ve3 linjaukseen Pikku Palovaaran kohdalla. Pikkupalovaaran kohdalla on tunneliosuutta noin 1,7 ki-
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 6.5.2014 15 (30) lometriä. Tästä linjaus jatkaa Sodankylään seuraten Ve3 linjausta. Sodankylän asema voisi sijaita Mantovaaran itäpuolella. Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin 2.0 kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 43 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 25 siltaa. Ratalinjan kokonaispituus on noin 111 kilometriä. 3.5.2 Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Linjaus lävistää Pikku Palovaaran korkeassa leikkauksessa ja kulkee Orajärven ranta-asutuksen läheisyydessä, jolloin asutukselle kohdistuu meluhäiriötä. Arvospuolen kylän kohdalla on kaksi vaihtoehtoa. Kylä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Läntinen vaihtoehto (Ve4) aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia ranta- ja peltoalueille. Lisäksi se aiheuttaa meluhaittoja myös Kemijoen länsipuolelle, Saunavaaran kylälle. Vaihtoehto Ve4A (itäinen linjaus) on kauempana Kemijoen rannasta ja risteää Natura-alueen kanssa noin 100 metrin matkalla. Linjaus kulkee läheltä Kostamon kylää, joka on arvokas kulttuuriympäristö. Isoaavalta pohjoiseen linjaus halkaisee arvokkaan maisema-alueen noin 14 kilometrin matkalla sivuten muun muassa Oinaksen kylää, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Luirojoen ylityksen jälkeen linjaus sivuaa valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Kairalan kylää. 3.5.3 Vaikutus kaavoitukseen Ratalinjaa ohjausryhmälle esitettäessä oli ilmeistä, että sitä ei tulla esittämään jatkoselvitettäväksi. Siksi ratalinjan vaikutuksia kaavoitukseen ei ole arvioitu. 3.6 Rataverkolliset vaikutukset Ve1 Ve4 Linjausvaihtoehtojen verkollisista vaikutuksista seudullisella tasolla merkittävin ero on se, lähteekö rata Rovaniemeltä vai Kemijärveltä. Kaikki ratalinjat kulkevat Sodankylän kautta. Kemijärven alueen osalta suurin ero on se, että vaihtoehdot Ve1 Ve3 on mahdollista linjata alkamaan Kemijärven nykyiseltä asemalta, mutta vaihtoehto Ve4 lähtee Kemijoen itäpuolelta teollisuusalueen ratapihalta. Kemijärven aseman sijasta vaihtoehdot Ve1 Ve3 voidaan linjata myös erkanemaan Rovaniemen suunnasta ennen Kemijärven keskusta-aluetta. Valtakunnallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta vaihtoehdoilla ei ole suurta eroa. Kaikki vaihtoehdot mahdollistavat radan jatkamisen Jäämeren, Sakatin, Narvikin ja Soklin suuntiin. Murmanskin (Kelloselän) suuntaa varten on vaihtoehtoon Ve4 lisätty kolmioraide, jota ei ole tällä hetkellä olemassa. Rovaniemen ja Sodankylän välisen vaihtoehdon ratalinjan osalta matka Murmanskin (Kelloselän) suuntaan kasvaa.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 16 (30) 6.5.2014 3.7 Linjausvaihtoehtojen vertailu Rovaniemi / Kemijärvi Sodankylä välillä Taulukossa 2 on tarkasteltujen ratalinjausvaihtoehtojen vertailu Rovaniemi / Kemijärvi Sodankylä välillä. Rambollin vuonna 2012 tehdyn linjauksen kustannusarvio on tarkennettu ja laskettu Fore- järjestelmällä. Näin se on vertailukelpoinen muiden vaihtoehtojen kanssa. Taulukko 2. Linjausvaihtoehtojen vertailu Vaihtoehto VE1 / VE1A VE2 VE3 VE4 / VE4A linjaus Rovaniemi Sodankylä (2012 Ramboll) Ratapituus (km) 104.0 / 106.0 109.0 114.0 111.0 115.0 Tunneliosuus (km) Linjaus kulkee Natura ja luonnonsuojelualueella tunnelissa (km) Linjaus kulkee suoalueella / pehmeiköllä (km) 8.0 / 2.5 0.0 1.7 2.0 0.0 2.9 / 0.0 0.0 0.0 0.0 / 0.15 0.0 34.1 / 36.7 49.8 40.2 43.4 58.0 Tiesillat (kpl) 24 / 30 22 21 20 / 18 22 Vesistösillat (ratasillat) (kpl) 8 4 6 5 23 Asemat: Tunneliasema (T), Pinta asema (P) Pyhätunturi (T), Luosto (P), Sodankylä (P) (Kemijärvi, nyk) Sodankylä (P), (Kemijärvi, nyk) Sodankylä (P), (Kemijärvi, nyk) Sodankylä (P) (Rovaniemi, nyk) Sodankylä (P) Rakentamiskustannukset M, indeksi 136.4 (2005=100), sis. yhteiskustannukset, riskivaraus 10 %, alv 0 % Ilman sähköistystä (M ) 271 / 212 218 235 224 223 Sisältää sähköistyksen (M ) 342 / 245 252 270 258 252
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 6.5.2014 17 (30) 4 Jatkotarkasteluun valitut vaihtoehdot Rovaniemi / Kemijärvi Kevitsa Tarkastelluista vaihtoehdoista valittiin maakuntahallituksen kokouksessa (17.2.2014) jatkotarkasteluun kolme tarkoituksenmukaisinta linjausta. Valitut vaihtoehdot ovat Ve3, Ve5 sekä Rovaniemi Sodankylä linjaus (Ramboll 2012). Vaihtoehto Ve5 on ohjausryhmän kokouksessa (24.1.2014) päätetty uusi vaihtoehto. Vaihtoehdot on arvioitu tarkemmin elinkeinoelämän, kaavoituksen, poronhoidon, luonnonympäristön, suojelukohteiden, pohjavesien, kulttuuriperintö- ja maiseman osalta. Lisäksi sovittiin työryhmän kokouksessa 25.3.2014, että Rovaniemi Sodankylä linjauksesta laaditaan uusi versio. Työryhmän kokouksessa (25.3.2014) sovittiin jatkoon valittujen linjausten uudelleen nimeämisestä. Vaihtoehdot nimettiin seuraavasti: Rovaniemi Sodankylä (Ramboll 2012) - VeA Vaihtoehto Ve3 VeB Vaihtoehto Ve5 - VeC Lisäksi uusi vaihtoehto Rovaniemi Sodankylä (Sito Oy 2014) - VeAa Jatkoon valituista vaihtoehdoista on laadittu yleiskartta, joka on liitteessä 2. On huomattava, että vaihtoehtojen VeA ja VeAa linjauksen pohjoispuolinen osuus Sodankylästä lähtien voidaan linjata kohti Kevitsan kaivosta. Lisäksi VeB pohjoispuolinen osuus (Iso Palovaaran kohdalta lähtien) voidaan linjata vaihtoehdon VeC mukaisesti kohti Kevitsan kaivosta. Myös vaihtoehdon VeC pohjoispuolinen osuus voidaan linjata Sodankylän kautta vaihtoehdon VeB mukaisesti. Ympäristövaikutusten teemakartat ovat liitteinä 3-6. Lähteenä on ollut Oiva Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Liitteessä 3 on esitetty suunnittelualueen kaavoitustilanne, liitteessä 4 on suunnittelualueen luontokohteet, liitteenä 5 on esitetty suunnittelualueella olevat pohjavesialueet ja liitteessä 6 arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöt. Vaihtoehtojen vertailutaulukko on liitteessä 7. 4.1 Vaihtoehto A (Rovaniemi Sodankylä Kevitsa -linjaus, Ramboll 2012) 4.1.1 Ratalinja Ratalinjauksen on suunnitellut vuonna 2012 Ramboll Oy. Suunnitelma ulottuu Sokliin asti, mutta tämän työn yhteydessä linjaus on esitetty ja siihen liittyvät kustannukset laskettu Kevitsan pohjoispuolelle. Rata liittyy eteläpäästä Rovaniemi Kemijärvi rataan. Sodankylän ympäristössä varaudutaan radan mahdolliseen jatkumiseen sekä länteen että pohjoiseen päin. Rata on linjattu Sodankylän itäpuolella asemakaava-alueen ulkopuolelle. Matkailuliikenteelle tarvitaan seisake tai asema Sodankylän kuntakeskuksen läheisyyteen. Lisäksi on syytä varautua seisakkeeseen myös Pyhä-Luostontien liittymän läheisyydessä. (Rovaniemi Sokli -ratalinjauksen selvitys, Ramboll Oy, 2012.) Rovaniemi Kevitsa välillä tunneliosuutta on noin 2,4 kilometriä. Linjaus kulkee suoalueella noin 74 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 44 siltaa. Ratalinjan koko-
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 18 (30) 6.5.2014 naispituus on noin 115 kilometriä Sodankylään ja noin 147 kilometriä Kevitsan kaivoksen pohjoispuolelle. 4.1.2 Ympäristövaikutukset Linjaus kulkee yhden tärkeän pohjavesialueen läpi ja neljän tärkeän pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä. Linjaus sijoittuu myös Viiankiaapa- suojelualueen ja Natura 2000 -alueen laidalle. Maisema ja kulttuuriympäristö Linjaus sivuaa Torvisen kylän arvokasta kulttuuriympäristökohdetta. 4.1.3 Vaikutukset kaavoihin Linjaus sijoittuu lyhyellä matkaa Pyhä-Luosto osayleiskaavan alueelle (KV 10.11.2010). Aluevarauksena linjauksen kohdalla on olemassa olevan asuintalon (AO) lisäksi maa- ja metsätalousaluetta (M, MU). Linjausvaihtoehto ei sijoitu kaavoitetulle alueelle välillä Rovaniemi-Sodankylä. Linjaus sivuaa Rovaniemellä Vikajärven yleiskaava-aluetta, jossa ei ole merkittävää maankäyttöä linjauksen läheisyydessä. Vaihtoehdon B kanssa yhteinen osuus (Sodankylän taajaman länsipuolelta) on käsitelty vaihtoehdon B yhteydessä. 4.1.4 Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin Vaihtoehto sijoittuu kolmen paliskunnan alueelle; Pyhä-Kallio, Poikajärvi ja Oraniemi. Linjaus sijoittuu suurelta osin valtatien 4 maastokäytävään tai sen lähialueelle. Ratalinjaus sijoittuu pääosin aivan Pyhä-Kallion ja Poikajärven paliskuntien raja-alueille, poiketen välillä paliskuntien välillä. Pyhä-Kallion alueella linjaus halkoo alkuosassa parasta kesälaidunaluetta ja ylittää kevät- ja syyskiertoreitit. Linjaus sivuaa pitkältä osalta puolustusvoimien aluetta, joka on poronhoidon kannalta haitta-alue etenkin ammunnasta johtuen. Ammunta alue kaventaa huomattavasti poroille sopivia laidunalueita. Ratalinjaus sivuaa syys- ja jäkälälaidunalueita, mutta sijoittuu melko hyvin laidunalueiden reunamille, jättäen suurimman osan laidunalueista yhä porotalouden käyttöön. Oranimen paliskunnan puolella linjaus ylittää porojen kuljetusreittejä ja sijoittuu aivan kokoamisalueen viereen. Linjaus sijoittuu lähelle paliskunnan rajaa talvi- paras talvilaidun- sekä poronhoidon kannalta tärkeille jäkälälaidun alueille. Kokonaisuutena linjaus pirstaloi olemassa olevia laidunalueita suhteellisen vähän, koska linjaus sijoittuu suurelta osin erityyppisten laidunalueiden reunamille. Selkeimmin linjaus pirstaloi laidunalueita aivan paliskunnan eteläosassa, ratalinjauksen alkuosalla. 4.2 Vaihtoehto Aa (Rovaniemi Sodankylä - Kevitsa, Sito Oy 2014) 4.2.1 Ratalinja Linjausta on tarkennettu Sito Oy:ssä 8.4.2014. Tarkennuksen tavoitteena oli vähentää valtatien 4 ylityksistä aiheutuvien siltojen määrää. Uusi linja erkanee Laurila Kelloselkä-radasta noin 450 metriä aikaisemmin kuin alkuperäisessä Rambollin suunnitelmassa. Uuden linjauksen ensimmäinen osuus on noin 36 kilometriä pitkä.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 6.5.2014 19 (30) Osuus liittyy Rambollin linjaukseen Ison Tuohivaaran ja Lamminkankaan välissä. Uuden linjauksen toinen osuus erkanee Rambollin linjauksesta Tuomelan ja Tuohimaan välissä. Toisen osuuden pituus on noin 17 kilometriä. Osuus liittyy alkuperäiseen linjaukseen Lehtovaaran ja Vuoselän välissä. Sodankylän henkilöliikenneasema voisi sijaita Mantovaaran länsipuolella (kuten vaihtoehdossa VeB). Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Linjaustarkennuksen avulla siltojen määrä väheni kolmella. Näistä merkittävimmät ovat kaksi erittäin loivaa valtatien 4 ylitystä, jotka vaatisivat pitkiä siltoja. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin 2.4 kilometriä, linjaus menee suoalueella noin 76 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 41 siltaa. Uusi linjaus on noin kolme kilometriä Rambollin suunnittelemaa linjausta pidempi. Ratalinjauksen pituus Sodankylään on 118 kilometriä ja Kevitsaan 150 kilometriä. Taulukossa 3 on vertailtu vaihtoehtoja VeA ja veaa. Taulukko 3. Rovaniemi Sodankylä Kevitsa vaihtoehtovertailu Vaihtoehtolinjaus VeA (Ramboll 2012) VeAa tarkennettu linjaus (Sito Oy 2014) Ratapituus, Rovaniemi (Sodankylä) Kevitsa (km) Tunneliosuus (km) Linjaus kulkee Natura- tai luonnonsuojelualueella tunnelissa (km) (115) 146,9 (118) 149.8 2.4 2.4 Linjaus kulkee suoalueella tai pehmeiköllä (km) Tiesillat (kpl) Vesistösillat (ratasillat) (kpl) 74.0 76.4 22 19 22 22 Asemat: pinta-asema (P) (Rovaniemi, nyk.), Sodankylä (P) (Rovaniemi, nyk.), Sodankylä (P) 4.2.2 Ympäristövaikutukset, vaikutukset kaavoihin ja poronhoidon rakenteisiin Kuten vaihtoehto VeA. 4.3 Vaihtoehto B (aiemmin Ve3 - valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen länsipuolitse) 4.3.1 Ratalinja Ratalinja Kemijärveltä Sodankylään on käsitelty raportin kohdassa 3.4. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen ylittäen Kelujoen, minkä jälkeen se menee Eliasaavankumpujen kautta Kuusivaaran ohitse kohti Viiankiaavan luonnonsuojelualuetta. Linjaus kulkee luonnonsuojelualueella noin 2.4 kilometrin matkan tunnelis-
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 20 (30) 6.5.2014 sa. Viiankiaavan jälkeen linjaus jatkaa Käppäläaavan kautta Venevaaran ja Annikanselän ohi kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Kemijärvi Kevitsa välillä tunneliosuutta on noin 2,4 kilometriä. Linjaus kulkee suoalueella noin 88 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on yhteensä 34 siltaa. Ratalinjan kokonaispituus on noin 142 kilometriä Kevitsan kaivoksen pohjoispuolelle. 4.3.2 Ympäristövaikutukset Kemijärveltä lähtevä länsipuolinen linjaus seuraa alkuosaltaan luontevasti valtatien 5 maastokäytävää. Meluhäiriöt lisääntyvät Peltojärven kaakkois- ja länsipuoleisilla asuinalueilla. Kemijärven aseman kautta kulkeva itäinen linjaus aiheuttaa meluhäiriöitä Kemijärven taajaman pohjoisosissa. Itäinen linjaus kulkee lähellä Kemijoen rantaaluetta asemalta pohjoiseen aiheuttaen lievää haittaa maisemakuvassa. Sorsajärven kohdalla linjaus kulkee järven pohjukan yli aiheuttaen paikallista maisemahaittaa. Myös meluhäiriö lisääntyy. Kitisen joen ylityskohdan läheisyydessä linjaus kulkee hyvin läheltä muutamaa rakennusta tai mahdollisesti jopa niiden päältä. Linjaus halkoo myös rantapeltoja Yliniemeltä pohjoiseen. Linjaus kulkee Orajärven itärannan läheisyydessä, jossa meluhäiriöt yhdessä valtatien 5 liikennemelun kanssa ovat merkittäviä järven ranta-asutukselle. Linjaus kulkee kolmen tärkeän pohjavesialueen läpi ja sivuaa kolmea muuta tärkeää pohjavesialuetta. Linjaus sijoittuu myös Viiankiaapa- suojelualueen ja Natura 2000 - alueen laidalle. Maisema ja kulttuuriympäristö Linjaus sivuaa Tapionniemeä, Kiemunkivaaraa, Saunavaaraa ja Pelkosenniemen kirkonkylää, jotka ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Linjaus sivuaa Kairalan kylää joka on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja kulttuuriympäristö. Lisäksi linjaus sijaitsee lähellä Kairala-Luiron aluetta, joka on luonnonsuojelulain mukainen maisemanhoitoalue Pelkosenniemessä. 4.3.3 Vaikutukset kaavoitukseen Lähtökohtana on huomattava, että tässä selvityksessä tutkittava rata on esillä ensimmäisen kerran, joten sitä ei ole otettu huomioon kuntien kaavoissa. Kemijärvellä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Läntinen linjaus sijoittuu asemakaavoitetulle alueelle noin 650 metrin matkalla. Rata sijoittuu pääosin lähivirkistysalueelle (VL) ja suojaviheralueellle (EV). Valtatien tuntumassa pienialainen on puutarhaja kasvihuonealue (MP). Asemakaavan osoittama rakentaminen on toteutunut. Itäinen linjaus sijoittuu asemakaava-alueelle noin 1200 metrin alueella. Linjaus on pääosin liikennealueella (LR) lukuun ottamatta pientä lähivirkistysaluetta. Vuostimossa laaditaan ranta-osayleiskaava, joka sivuaa linjausta. Pelkosenniemellä ei ole oikeusvaikutteisia kaavoja linjauksen alueella.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 6.5.2014 21 (30) Sodankylässä linjaus sijoittuu noin 7,5 kilometrin matkalla Orajärven osayleiskaavan (vahvistettu 27.2.1996) alueelle. Linjauksen kohdalle Kemijärventien varrelle on esitetty uutta asutusta (AP), joka ei ole toteutunut. Linjaus vaatii yleiskaavan muutoksen. Linjaus sijoittuu yli 20 kilometrin matkalla Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan (KHO 1.11.2012) alueelle (koskee myös vaihtoehtoa VeA). Myös Narvikin suunnan yhteydet sijoittuvat osayleiskaavan alueelle 2 4 kilometrin matkalla. Linjaukset ovat ristiriidassa kaavan suojelualuemerkintöjen (SL, luo) sekä uusien rakennuspaikkojen ja -alueiden kanssa (A, RA) kanssa. Muutoin linjaukset sijoittuvat suurimmilta osin maaja metsätalousalueelle. Linjaus vaatii yleiskaavan muutoksen. Pohjoisosasta linjaus sijoittuu yli 47 kilometrin matkalla Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaavan (KV 7.9.2001) alueelle (koskee myös vaihtoehtoa VeA). Linjaus on ristiriidassa erityisesti Kitisen rantojen ja lomarakentamisen (RA) ja virkistysalueiden (VR) aluevarauksista. Muutoin linjaus sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousalueelle. Linjaus vaatii yleiskaavan muutoksen. 4.3.4 Vaikutukset poronhoitoon Linjaus sijoittuu Pyhä-Kallion ja Oraniemen paliskuntien alueille. Oraniemen paliskunta sijaitsee erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Linjaus sijoittuu suurelta osin lähelle olemassa olevia valtateiden maastokäytäviä, jolloin radan laidunalueita ja poronhoidon rakenteita pirstaloiva vaikutus jää lievemmäksi. Oraniemen paliskunnan alueella, linjauksen pohjoisosissa linjaus halkoo yhtenäisempiä metsäalueita. Linjaus sijoittuu molempien paliskuntien reuna-alueille. Oraniemen paliskunnan lounaisosassa linjaus halkoo paliskunnan aluetta, mutta sijoittuu tällä alueella olemassa olevan valtatien läheisyyteen. Pyhä-Kallion paliskunnan alueella linjaus sijoittuu Kemijoen ja valtatien 5 kanssa samansuuntaisesti ja etenkin paliskunnan pohjoisosassa porojen luontaiset kulkusuunnat asettuvat vastakkain radan linjauksen kanssa. Linjauksen alkuosassa ratalinjaus sijoittuu ohutlumiselle laidunalueelle, joka on myös asutuksen haitta-aluetta. Linjaus sivuaa vasomisn kannalta merkittävää kevätlaidun alueetta, kahta parasta kesälaidunaluetta, ylittää pienellä osuudella syyslaidunalueen sekä sijoittuu talvilaidun alueelle. Linjaus VeB ei kuitenkaan jaa näitä alueita selkeästi kahteen osaan, vaan sijoittuu mainittujen laidunalueiden reunamille, jolloin laidunalueiden pirstaloituminen ei ole kovin voimakasta. Linjaus sijoittuu myös monin paikoin alueille, joilla on jo aikaisempia poronhoitoa haittaavia tekijöitä (mm. asutus, liikenne). Pyhä-Kallion paliskunnan itäosan laidunalueet ovat tärkeitä laidunalueita. Ratalinjauksen kohdalla on myös yksi erotusaita Oraniemen paliskunnan puolella linjaus sijoittuu useille erityyppisille laidunalueille. Linjaus halkoo kesälaidunalueita, ylittää jäkälälaidunalueita, sivuaa syyslaidunalueita, ylittää luppolaidun alueen, sijoittuu talvilaidun alueille sekä kahdelle kokoamisalueelle. Linjaus sijoittuu myös useammassa kohdassa porojen kuljetus reitille ja ylittää yhden erotusalueen. Paliskunnan eteläosassa linjaus myötäilee valtatien 5 maastokäytävää ja Sodankylän pohjoispuolella puolestaan paliskunnan rajaa. Kokonaisuutena vaihtoehto VeB sijoittuu etenkin Pyhä-Kallion paliskunnassa itäosan tärkeille laidunalueille, jonne myös porojen luontaiset kulkureitit sijoittuvat. Linjaus sijoittuu monin paikoin jo olemassa oleville haitta-alueille (mm. asutus, tiestö), jolloin iso osa nykyisistä laidunalueista säilyy suhteellisen yhtenäisinä. Linjaus sijoittuu myös hyvin paliskuntien reuna-alueille, jolloin ratalinjaus ei selkeästi jaa paliskunnan aluetta erillisiin osiin.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 22 (30) 6.5.2014 4.4 Vaihtoehto C (VE5, yhdistetty Ve1 ja Ve3) 4.4.1 Ratalinja Vaihtoehto VeC on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavara- että matkustajaliikenteen. Vaihtoehtoon voidaan sisällyttää Pyhätunturin ja Sodankylän henkilöliikenneasemat. Pyhätunturin henkilöliikenneasema voisi sijaita Pyhätunturintiellä (nro 962) Vuostimonjärven pohjoispuolella noin 7.0 kilometrin päässä Pyhätunturin matkailukeskuksesta. Asema olisi pinta-asema. Sodankylän henkilöliikenneasema voisi sijaita valtatien 4 tuntumassa Sodankylän pohjoispuolella noin 4,5 kilometrin päässä Sodankylän keskustasta. Asema olisi pinta-asema. Ratalinja alkaa Kemijärven asemalta tai vaihtoehtoisesti ennen Kemijärven asemaa Rovaniemeltä tultaessa. Linjaus seuraa Sodankyläntien (vt 5) maastokäytävää ohittaen Ylijärven länsipuolelta. Linjaus seuraa vaihtoehdon Ve1 linjausta Vittavaaralle asti, mistä vaihtoehto erkanee kohti koillista. Linjaus ylittää Javarusjoen ja jatkaa Tunturikylää kohti. Pyhätunturintien (mt 962) kohdalla voisi sijaita Pyhätunturin pintaasema. Linjaus jatkaa Katajakummun kautta, minkä jälkeen se ylittää Pyhäjoen. Linjaus jatkaa kohti Isoselkää ja ylittää Pyhäntien (mt 9621). Tästä linjaus lähtee kohti pohjoista kiertäen Kilpiaavan Natura-alueen eteläpuolelta ja ylittää Pyhäntien (mt 9621). Tästä vaihtoehto liittyy vaihtoehdon (VeB) suunniteltuun linjaukseen. Linjaus sivuaa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Kairalan kylää. Vaihtoehto C erkanee vaihtoehdon (VeB) linjauksesta Aapajärven jälkeen Komovaaran kohdalla ja ylittää Sodankyläntien (vt 5). Tien ylityksen jälkeen linjaus ylittää Hietajoen Orahaaran ja kiertää Känsälammen itäpuolelta. Linjaus jatkaa kohti pohjoista ja sivuaa Pennavaaraa ja Hangasselkää. Seuraavaksi linjaus menee Palkisvaaran ja Nuolivaaran välistä tien yli. Palkisvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Sodankylää ja Narvikin rataa. Tämä haara Sodankylään saakka on laskettu kustannusarvioon mukaan. Sodankylän pohjoispuolelle on mahdollista sijoittaa asema Ivalontien (vt 4) länsipuolelle. Tämän jälkeen linjaus menee kohti pohjoista ja seuraa vuonna 1993 tehdyn Keivitsan rautatie - suunnitelman linjausta. Linjaus menee Kelujärven itäpuolitse ja Sarviselän länsipuolitse kohti pohjoista. Linjaus jatkaa Metsävaaran ja Rantavaaran välistä kohti Viivajokea. Joen ylityksen jälkeen linjaus menee Souvalammen länsipuolelta sekä Kevitsan ja Satojärven välistä kohti Kevitsan kaivoksen itäpuolta. Tämän jälkeen linjaus liittyy muiden vaihtoehtojen suunnitelmiin ja seuraa samaa reittiä muiden vaihtoehtojen kanssa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin 4.6 kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 85 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 42 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan kokonaispituus on noin 151 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 155 kilometriä. 4.4.2 Ympäristövaikutukset Vaihtoehto VeC erkanee vaihtoehdosta VeB Peltojärven kohdalla jatkaen Ylijärven länsipuolta pohjoiseen. Linjaus sijoittuu luontevasti maastoon nähden kiertäen Isoselän pohjoispuolelta ja liittyen jälleen vaihtoehtoon VeB Pelkosenniemen taajaman eteläpuolella. Vaihtoehto erkanee uudelleen vaihtoehdosta VeB Komovaaran lounaispuolella jatkaen pohjoiseen sijoittuen pitkällä jaksolla suoalueelle ja alavahkoille maille. Pohjoisempana linjaus lävistää Pennavaaran, kiertää Hangasselän ja kulkee edelleen Nuolivaaran kurun läpi pohjoiseen.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 6.5.2014 23 (30) Linjaus kulkee sekä ojitettujen että ojittamattomien suoalueiden, aapojen ja havupuuvaltaisten metsien läpi väistellen maaston korkeimpia kohtia. Ympäristövaikutukset uudella vaihtoehdon VeC osuudella (Pikku-Palovaaran ja Kevitsan välillä) ovat vähäisiä. Merkittäviä kohteita koko linjauksella on pienehköjen jokien ylityskohdat, missä rakentamistoimenpiteet tulee tehdä paikallinen ympäristö huomioiden ja mahdolliset haitalliset vaikutukset välttämällä. Linjaus kulkee kahden tärkeän pohjavesialueen läpi. Maisema ja kulttuuriympäristö Linjaus sivuaa Kairalan kylää joka on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja kulttuuriympäristö sekä Pelkosenniemen kirkonkylää, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Lisäksi linjaus sijaitsee lähellä Kairala-Luiron aluetta, joka on luonnonsuojelulain mukainen maisemanhoitoalue Pelkosenniemessä. 4.4.3 Vaikutukset kaavoihin Lähtökohtana on huomattava, että tässä selvityksessä tutkittava rata on esillä ensimmäisen kertaa, joten sitä ei ole otettu huomioon kuntien kaavoissa. Linjaus sijoittuu vaihtoehdosta VeB eroavin osin noin 24 kilometrin (etelä pohjoissuunta) ja 22 kilometrin (Narvikin suunta) matkoilla Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan (KHO 1.11.2012) alueelle. Linjaukset ovat ristiriidassa Palkisvaaran virkistysaluevarauksen (VR) kanssa. Muutoin linjauksen läheisyydessä on muutamia uusia lomaasuntopaikkoja (RA). Linjaukset sijoittuvat suurimmilta osin maa- ja metsätalousalueelle. Linjaukset vaativat yleiskaavan muutoksen. Linjaus sivuaa tekeillä olevan Palkisvaara-Kannusvaara tuulivoimaosakaavan aluetta, mutta tuulivoimalat jäävät sivuun linjauksesta. Pohjoisosasta linjaus sijoittuu Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaavan alueelle (7.9.2001) vaihtoehdosta VeB poikkeavasti 23 kilometrin matkalla. Linjaus sijoittuu tällä osuudella pääosin maa- ja metsätalousalueelle. Linjaus vaatii yleiskaavan muutoksen. 4.4.4 Vaikutukset poronhoitoon Linjaus sijoittuu Pyhä-Kallion ja Oraniemen paliskuntien alueille. Oraniemen paliskunta sijaitsee erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Linjaus sijoittuu monin paikoin suhteellisen kauas olemassa olevista valtateiden maastokäytävistä ja halkoo yhtenäisiä metsäalueita. Oraniemen paliskunnan eteläosassa linjaus sijoittuu keskelle paliskuntaa jakaen paliskunnan kolmeen osaan. Pyhä-Kallion paliskunnassa linjauksen alkuosa sijoittuu ohutlumiselle laidunalueelle, joka on myös poronhoidollisesti asutuksen haitta-aluetta. Linjaus ylittää paliskunnan alueella yhden kuljetusreitin, sivuaa vähäisessä määrin syyslaidunaluetta, sijoittuu lähelle syys- ja kevätkierron reittiä, jotka ovat samansuuntaisia linjauksen kanssa. Linjaus halkoo laajan parhaan kesälaitumen itäosaa, missä se samanaikaisesti halkoo vasomisen kannalta merkittävää kevätlaidunaluetta. Linjaus ylittää syyskiertoreitin lähellä Pyhätunturia, missä on myös selkeä porokolarialue. Paliskunnan pohjoisosassa
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 24 (30) 6.5.2014 linjaus halkoo parhaan kesälaitumen (1/3) ja kesälaitumeen sisältyvän kevätlaitumen. Paliskunnan pohjoisosassa linjaus sijoittuu lyhyellä matkalla syyslaidunalueelle. Oraniemen paliskunnan eteläosissa linjaus sijoittuu paliskunnan keskelle, alueelle jossa ei ole valtaväyliä, vain muutamia metsäautoteitä. Ennen linjauksen pistoa Sodankylän suuntaan, linjaus ylittää porojen luontaisia kulkureittejä, halkoo poronhoidon kannalta tärkeän jäkälä- ja luppolaitumen, sijoittuu erotusaidan kohdalle, sekä sivuaa kokoamisaluetta. Sodankylään suuntautuva pisto sivuaa talvilaidunta, ylittää kolme kertaa kuljetusreitin, halkoo ohutlumista aluetta, sivuaa syyslaidunta ja osaa jäkälälaitumesta. Piston jälkeiset osat linjauksesta sijoittuvat syys- ja talvilaitumille, ylittää kevät- ja syyskierron reittejä sekä kuljetusreitin, halkoo pientä osaa kesälaitumesta ja kevätlaitumesta. Linjaus sivuaa myös erotusaluetta. Loppuosassa linjaus sijoittuu lähelle paliskunnanrajaa ja valtatietä 4. Linjaus sijoittuu laajan kesälaitumen länsireunalle, se halkoo myös jäkälä- ja talvilaidun aluetta Kokonaisuutena vaihtoehto VeC jakaa selkeästi useita laidunalueita erillisiin osiin, mikä hankaloittaa laidunalueiden tasaista käyttöä. Linjauksen kohdalle sijoittuu myös useita poronhoidon kannalta tärkeitä alueita, kuten jäkälä- ja luppolaitumia, erotusalueita sekä porojen kokoama-alueita. Linjaus sijoittuu monin paikoin keskelle paliskuntia, etäälle olemassa olevista valtateiden maastokäytävistä, mikä pirstaloi entisestään laidunalueita. Vaihtoehto VeC vaatii enemmän radan aitaamista ja ekoalikäytäviä (puolenvaihtopaikkoja) kuin vaihtoehdot VeA ja VeB. 5 Jatkotarkasteluun valittujen vaihtoehtojen vertailu Rovaniemi / Kemijärvi Kevitsa Jatkotarkasteluun valituista vaihtoehdoista on laadittu vertailutaulukko, joka on liitteessä 7. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastelu ja kustannusten arviointi tehtiin Kemijärvi Sodankylä välille. Työn edetessä mukaan tullut vaihtoehto Ve5 (C) ulottuu Kevitsan kaivosalueen pohjoispuolelle, joten tarkastelualuetta laajennettiin muidenkin vaihtoehtojen osalta noin 30 kilometriä pohjoiseen. Taulukossa on luokiteltu vaikutusten merkittävyyttä kunkin vaihtoehdon osalta. Vihreällä värillä on osoitettu vaikutuksen myönteinen tai erittäin myönteinen vaikutus. Punaisella värillä osoitetaan merkittävä tai erittäin merkittävä kielteinen vaikutus. Valkoinen väri osoittaa neutraalia muutosta tai vaikutuksella ei ole vaikutusta. 6 Linjausvaihtoehtojen rakentamiskustannukset Jatkotarkasteluun valittujen linjausten rakentamiskustannukset on arvioitu käyttäen Fore-palvelun hankeosalaskentaa (Hola). Linjausvaihtoehtojen rakentamiskustannusarviot ilman sähköistystä ja sisältäen sähköistyksen ovat taulukossa 4. Kustannusindeksi (2005=100) on 136,4. Rovaniemi Sodankylä (Ramboll 2012) kustannusarvio on tarkennettu ja laskettu Fore-ohjelmalla (nauhakustannuksina). Näin siitä on saatu vertailukelpoinen muiden vaihtoehtojen kanssa. Lisäksi taulukossa on Rovaniemi Sodankylä linjauksen uuden version kustannusarvio. Kustannusarviot sisältävät mm. seuraavat hankeosat:
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 6.5.2014 25 (30) Radan alus- ja päällysrakenne Kohtauspaikkojen alus- ja päällysrakenne Geotekniset toimenpiteet (massanvaihto suoalueilla) Rautatiekalliotunnelit Rata- ja tiesillat Tiejärjestelykohteet (teiden tasausten muutokset) Turvalaitteet Asemat Sähköistys Pohjanvahvistustoimenpiteet suo- ja aapa-alueilla on arvioitu massanvaihtoina. Maaja kallioperän laatutiedot ovat tässä suunnitteluvaiheessa hyvin puutteelliset. Kustannusarviot sisältävät hankeosien lisäksi yleiskustannukset (rakennuttaminen ja suunnittelu) sekä arvaamattomat kustannukset (riskit). Suunnitteluvaiheesta johtuen riskivaraus on 10 % ja alv on 0 %. Taulukko 4. Rakentamiskustannukset (milj. euroa). Vaihtoehtolinjaus VeA Rovaniemi Sodankylä Kevitsa (Ramboll 2012) VeAa Rovaniemi Sodankylä Kevitsa Tarkennettu linjaus (Sito Oy 2014) VeB VeC Ilman sähköistystä 296 292 319 316 Sisältäen sähköistyksen 339 329 355 355 7 Jatkotoimenpiteet Seuraavassa on kirjattu keskeisiä jatkosuunnittelussa huomioon otettavia asioita: Kustannukset Suunnitteluvaiheesta johtuen kustannusarviot ovat karkeita arvioita, joten seuraavissa suunnitteluvaiheissa niitä tulee tarkentaa. Rakentamiskustannuksia on vaikea arvioida luotettavasti, koska Pohjois-Suomessa ei ole rakennettu vastaavanlaisia ratoja pitkään aikaan. Ympäristövaikutukset Ympäristötekijöiden tarkempi arviointi ja vaikutustarkastelu on tehtävä Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA). Natura arvioinnin-tarve on selvitettävä ratavaihtoehtojen VeB ja VeC sijoittuessa Natura-alueiden läheisyyteen. Tarkemmassa ratalinjausten suunnitteluvaiheessa pyritään ensisijaisesti välttämään ensimmäisen luokan pohjavesialueita ja toissijaisesti alueita suojellaan. Vaikutukset kaavoitukseen Koska tarkastellut ratalinjaukset eivät ole olleet minkään vaihtoehdon osalta esillä eritasoisia kaavoja laadittaessa, vaativat kaikki linjausvaihtoehdot kaavojen muuttamista. Kaavoja laadittaessa tulee maankäyttöä radan läheisyydessä suunniteltaessa
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 26 (30) 6.5.2014 8 Yhteenveto myös tarkastella sitä toisista lähtökohdista. Erityisesti asemien lähialueet antavat uusia mahdollisuuksia maankäytön kehittämiseen esimerkiksi matkailupalvelujen osalta. Kaivostoiminta nyt ja tulevaisuudessa Suomessa toimi 2012 noin 50 kaivosta tai louhosta, joista 12 oli metallimalmikaivoksia. Kaivokset sijoittuvat pääsääntöisesti Pohjois- ja Itä-Suomeen. Teollisuusmineraaleja louhittiin vuonna 2011 noin 30 kaivoksessa tai louhoksessa. Sekä metalli- että teollisuusmineraaleja tuottavien kaivosten tuotteet päätyvät pääsääntöisesti kotimaiseen jatkojalostukseen. Suomen malmivarannoista on kiinnostunut yli 30 kaivosyhtiötä. Pohjoiseen ja itäiseen Suomeen on suunnitteilla useita uusia kaivoksia ja nykyisten kaivosten tuotannon laajennuksia. Nämä suunnitelmat toteutuessaan voivat moninkertaistaa nykyiset kaivoskuljetusmäärät. Vuoden 2012 aikana on avattu Kevitsan kaivos Sodankylän kunnassa. Kaivos on hakenut Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta lupaa toimintansa laajentamiseksi, jolloin kaivoksen tuotanto arvioilta kaksinkertaistuu nykyisestä. Toinen kuljetusmäärien kannalta erittäin merkittävä suunnitteilla oleva kaivos on Sakatti Sodankylässä kirkonkylän ja Kevitsan kaivoksen välissä. Sakatin kaivospotentiaali on asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä Euroopan suurin. Lisäksi voidaan mainita suunnitteilla oleva kaivos Soklissa. Suomen pohjoisissa naapurimaissa on suunnitteilla useita uusia kaivoksia, joilla toteutuessaan on huomattavat vaikutukset kuljetusmääriin. Myös tarvittavat kaivosten käyttämät raaka-aineet tuodaan kotimaan lisäksi pääsääntöisesti Skandinaviasta ja Euroopasta. Kaivoskuljetuksissa käytettävät reitit suuntautuvat nykyisiä yhteyksiä pitkin Perämeren satamiin ja Länsirannikon jatkojalostuslaitoksille. Tulevaisuuden kuljetusreittivaihtoehtoihin varautuminen Pidemmällä aikajänteellä kuljetustarvetta on syntymässä erityisesti Keski-Lapin ns. malmivyöhykkeelle. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston TUKES:in kaivosrekisterin karttapalvelun mukaan Sodankylän ympäristössä on hyvin runsaasti kaivos- ja malminetsintäyhtiöiden kaivosvaltauksia ja valtaushakemuksia sekä malminetsintälupia ja niiden varausilmoituksia. Nämä valtaukset ja varaukset sijoittuvat pääosin Sodankylän itä-, kaakkois- ja koillispuolelle ratavaihtoehtojen B ja C välittömään läheisyyteen. Näitä alueita ja mineraalivarantoja tutkitaan parhaillaan, mutta sen volyymi ja ajoitus eivät ole vielä tiedossa. Kaivostoiminnan kuljetusmäärien ja kuljetusten suuntautumisen arviointi pitkällä aikavälillä on erittäin haastavaa. Pitkällä aikajänteellä mineraalien ja metallien kysynnän kasvu todennäköisesti jatkuu maailmantalouden kasvaessa. Kaivostoiminnan kasvu ja liikenteelliset tarpeet Suomessa painottuvat todennäköisesti jo nykyisin tunnetuille maaperältään malmirikkaille alueille. Uusien löydösten todennäköisyys on suurin jo nyt tunnettujen mineraaliesiintymien alueilla. Onkin hyvin todennäköistä, että Pohjoisja Itä-Suomesta löytyy vielä uusia tällä hetkellä tuntemattomia esiintymiä esimerkiksi Itä- ja Keski-Lapista sekä Perämereltä Kuolan niemimaalle ja Itä-Suomeen ulottuvilla vyöhykkeillä. Kaivosten kuljetusten kasvusta ja suuntautumisesta sekä muiden elinkeinojen kuljetusten ja henkilöliikenteen kehittymisestä riippuen rataverkolla voidaan joutua tekemään kapasiteettia parantavia investointeja kuten uusia liikennepaikkoja ja nykyisten liikennepaikkojen raiteiden pidentämistä. Tämän hetkisten tietojen perusteella kaivos-
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 6.5.2014 27 (30) ten tuotekuljetukset tulevat suuntautumaan pääosin kotimaan tuotantolaitoksille tai Eurooppaan jatkojalostukseen. Muiden elinkeinojen kuljetustarpeet Kaivosteollisuuden lisäksi merkittävimmät nykyiset kuljetusmäärät syntyvät metalli- ja metsäteollisuuden kuljetuksista. Näköpiirissä on metsäyhtiöiden mukaan, että puun tuonti lisääntyy Venäjältä. Energiapuun käytön ennustetaan kaksinkertaistuvan Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Barentsin alueen öljy- ja kaasuteollisuuden mittavat investoinnit lisäävät tarpeita kansainvälisille kuljetuksille Pohjoisessa. Kemianteollisuuden tuotteiden kysynnän odotetaan kasvavan etenkin kaivosteollisuuden kehittymisen myötä. Liikennevirasto on rakentamassa tällä hetkellä Kemijärvelle Stora Enson entiselle tehdasalueelle uutta raakapuun lastausterminaalia, jossa raakapuu siirretään puutavararekoista junakuljetukseen. Tämä lisää tulevaisuudessa puutavarakuljetusten määrää tieverkolla Itä-Lapin alueella. Kuljetusten ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä Kaivostoiminnan kannattavuuden kannalta avainasemassa ovat toimivat kuljetusyhteydet markkinoille. Tämä edellyttää liikennejärjestelmältä sujuvia yhteyksiä ja toimintavarmuutta. Pohjois-Suomen alueella on tehty runsaasti alustavia selvityksiä eri elinkeinojen kannalta tärkeiksi koetuista liikenneyhteyksistä ja kehityskäytävistä. Mm. Lapin alueella on valmistunut liikennejärjestelmäsuunnitelmat, joissa on selvitetty mm. kaivostoiminnan ja muiden elinkeinojen (esim. metsä, metalli ja matkailu) tarpeita ja odotuksia liikennejärjestelmälle. Selvitysten lähtökohtana ovat olleet mahdollinen kaivostoiminta, Jäämeren yhteys sekä Barentsin alueen tulevaisuuden investoinnit. Suomessa liikennepoliittisena tavoitteena on turvata sujuvat ja turvalliset kuljetukset sekä elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeisiin. Haasteita ja kustannuspaineita logistiikkaan tuovat kasvavat ympäristö- ja laatuvaatimukset. Kuljetusten suuntautumisessa ja reittivalinnoissa ovat ratkaisevassa asemassa tuotannon ja markkinoiden sijoittuminen sekä kuljetustalous. Markkinoilla tapahtuvat kysynnän muutokset heijastuvat nopeasti kuljetusvolyymeihin ja näiden suuntautumiseen. Nykyisin Suomen kaivosteollisuuden tuotannosta jalostetaan valtaosa kotimaassa. Jatkojalosteiden tärkein markkina-alue on Länsi- ja Keski- Eurooppa. Kehittyvien maiden kasvava raaka-ainetarve lisää tarpeita kaivannaisteollisuuden tuotteiden mannertenvälisille kuljetuksille. Kuvassa 4 on kaivoskuljetusten suuntautumisvaihtoehtoja. (Liikennevirasto, 11/2013. Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet pohjoisessa esiselvitys. Työryhmän taustaraportti, s.5). Kuvasta puuttuu Kemijärvi- Sodankylä välin ratayhteys.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 28 (30) 6.5.2014 Kuva 4. Kaivoskuljetusten suuntautumisvaihtoehtoja. Uusi ratayhteys Pohjois-Suomen nykyisten kaivosten kuljetusten toimivuuden kannalta puutteita on yksittäisillä tieosuuksilla Lapin tieverkolla (mm. liikenneturvallisuus ja teiden kantavuus). Sodankylän keskustaajamassa asukkaita huolestuttavat kasvavan kaivosliikenteen haitat sekä liikenneturvallisuus. Uusi ratayhteys toisi helpotusta ja parannusta näihin ongelmiin. Lapin ELY- keskus on parhaillaan laatimassa valtatien 4 kehittämisselvitystä Rovaniemen ja Sodankylän välillä. Uuden ratayhteyden toteuttamisella on suuri vaikutus tieosuuden kehittämisratkaisuihin erityisesti raskaan liikenteen toimintaympäristön kehittämisen osalta. Ratayhteys Rovaniemeltä tai Kemijärveltä Sodankylään parantaa huomattavasti sekä tavaraliikenteen ja mahdollisesti henkilöliikenteen yhteyksiä (erityisesti matkailusesongin aikana) Etelä- ja Keski-Lapin alueella ja tukee elinkeinojen kehitystä sekä työllisyyttä. Lapin luonnonvarojen hyödyntämisen edellytykset paranisivat uuden kuljetusreitin myötä. Tavaraliikenteen lisäksi rata Kemijärveltä Sodankylään ja erityisesti vaihtoehdon VeC mukainen linjausratkaisu parantaa matkailun toimintaedellytyksiä mahdollistamalla myös matkustajaliikenteen Pyhä - Luoston matkailukeskukseen. Ratayhteys mahdollistaisi erityisesti ulkomaisten matkailijoiden paremman saavutettavuuden joukkoliikenteen yhteyksien parantuessa. Jo nykyisinkin Lappiin ja Kemijärvelle on sesonkiaikoina jouluna ja uutena vuotena saapunut charterjunia mm. Venäjältä ja muista Itä-Euroopan maista. Tähän vaihtoehtoon sisältyy myös Sodankylän keskustaajaman