Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Katsaus työryhmien töiden tuloksista 24.4.2014 1
TAVOITTEITA KUNTARAKENNESELVITYKSELLE Aktiivinen yhteistyö kuntajakoselvittäjien kanssa (VM:n tehtävänanto) YHTEINEN PROSESSI Kuntarakennelain mukaisen selvityksen toteuttaminen Paikallisia näkökulmia selvitykselle Alueen elinvoimaisuuden edistäminen Yhteinen tulevaisuuskuva alueelle Yhden ja kahden kunnan mallien arviointi
PERUSTEET SELVITYSTEN TEKEMISELLE ERI KUNNISSA Yht. 135 000 24.4. 2014 Page 3
Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelaki 4 Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Kuntien yhdistymisen vaikutusten arviointinäkökulmat Kuntajaon muutoksen vaikutuksia tarkastellaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmista. Osa-alueiden luomien näkökulmien kautta voidaan tasapainoisesti, ja kokonaisvaltaisesti tarkastella mahdollisen kuntaliitoksen hyödyt ja haitat sekä mahdolliset vaikutukset. On syytä muistaa, että suurin osa hyödyistä ei realisoidu automaattisesti, vaan niiden eteen joudutaan tekemään töitä ja asiaa koskevia päätöksiä uudessa kunnassa, näin ollen voidaankin usein puhua mahdollisuuksista Myös haittoja voidaan torjua varautumalla riittävänä ajoissa mahdollisiin uhkakuviin Palvelut Yhdyskunta ja ympäristö Demokratia ja johtaminen Väestönkehitys Elinvoimainen ja toiminta-kykyinen kunta Maankäyttö Talous- ja henkilöstöresurssit Vetovoima ja kilpailukyky 24.4.2014 Page 5
Imatra Lappeen- Luumäki Lemi Savitaipale Taipalsaari Ruokolahti Rautjärvi Parikkala ranta Sivistys- Palvelutryhmä Tekniset palvelut -ryhmä Henkilöstötyöryhmä Talous- Ja Investoinnit Hallinto, Demokratia Ja viestintä VM ICT Muutostuki Organisoituminen SOTE ja ELINVOIMA kuntajakoselvittäjien valmistelusta Kuntajohtajien työvaliokunnan käsittelyt- ei omaa ryhmää
Työryhmien työskentely ja tehtävät Työskentely ajoittuu 27.1.-31.3. välille Kuntajakoselvittäjät työstävät raportin, jäseniltä odotetaan erityisesti pohdintaa sekä oman kunnan tietojen toimittamista Työryhmät valmistelevat seuraavat asiat ohjausryhmälle Kuvaus palveluiden järjestämisen nykytilanteesta Arvio eri rakennevaihtoehtojen vaikutuksista palveluihin (asiakkaat, kustannukset, palveluverkko, ict, henkilöstö, kuntayhteistyö) Yhden kunnan malli Kahden kunnan malli Organisoitumisen ja palveluiden järjestämisen eri vaihtoehdoista arvio- mikä muuttuisi ja miten jos yhden kunnan malli/kahden kunnan malli?
Lainsäädäntömuutokset ja sote uudistus 24.4. 2014 Page 8
24.4. 2014 Page 9
Sote-uudistuksen jatkovalmistelu (23.3.2014 neuvottelujen jälkeen) Sote-uudistus toteutetaan erillisenä kuntauudistuksesta Järjestämisvastuu siirtyy kunnilta viidelle sote-alueelle Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta Sote-alueita hallinnoidaan kuntayhtymämallilla Kunnat vastaavat edelleen palvelujen rahoittamisesta (painotettu kapitaatio) ja tuottamisesta - kuntien rooli täsmentyy jatkovalmistelussa Esityksen laatiminen ja aikataulu Esitys laaditaan virkamies- ja asiantuntijatyönä Peruspalveluministerin vetämä parlamentaarinen ohjausryhmä Esitys on tarkoitus saada valmiiksi toukokuun loppuun mennessä ja lausuntokierrokselle kesäkuussa Esitys eduskuntakäsittelyyn syksyllä Uudet sote-alueet aloittavat toimintansa vuoden 2017 alussa http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1878324#fi 24.4.2014 Page 10
UUSI SOTEMALLI JA VASTUUT Järjestäjä- tilaaja Sote -alue vastaa palveluista koko alueella TILAA PALVELUT Kunta rahoittaa palveluita Palveluita tuotetaan kuntien asukkaille Rahoittaja- kunta Kunnan asukkaat Erilaiset tiedon tarpeet rooleista johtuen TUOTTAA PALVELUT Tuottaja Tuottaja tuottaa tilattuja palveluita -tuleeko koottuja tuotantoyksiköitä? -voiko kunta olla tuottaja? - Yksityiset tuottajat? - Järjestöt? 24.4. 2014 Page 11
Pohdintaa kuntien asemasta sote-uudistuksen jälkeen Miten kunnat vaikuttavat sote- kuntayhtymissä? Miten edustus turvataan? Kuuluuko ääni paremmin, jos suurempi kunta? Miten tuotanto järjestetään? Asukasluku %-osuus HYKS erva-alue 1 870 000 Etelä-Karjala 135 000 7,2 Lappeenrannan seutu 91700 4,9 Imatran seutu 43250 2,3 Lappeenranta 72400 3,9 Imatra 28 300 1,5 Lemi 3059 0, 16 24.4.2014 Page 12
TILASTOT TAUSTALLA ESIMERKKEJÄ TARKASTELUISTA 13
2012=100. Ennustettu väestökehitys 2012-2029 Ennusteen mukaan selvitysalueen kuntien yhteinen väestömäärä laskee 2,5 % vuoteen 2029 mennessä Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Koko väestö 105 100 95 90 85 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Asukkaita 89 109 89 385 89 662 89 946 90 150 2012=100 100 100 101 101 101 Asukkaita 43 246 41 493 40 486 39 641 38 883 2012=100 100 96 94 92 90 Asukkaita 132 355 130 878 130 148 129 587 129 033 2012=100 100 99 98 98 97
Etelä-Karjala Alueen kuntien väestökehitys on eriytynyt Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 Etelä-Karjala 144284 143362 142753 141682 140448 140244 139907 139297 138163 137238 136299 135840 134962 134441 133647 132899 132355 131629 131109 130667 130308 130002 129721 129445 129171 128881 128550 128197 127819 127423 127022 Imatra 36378 35727 35412 34802 34143 33566 32901 32302 31754 31244 30663 30230 29728 29385 28899 28540 28294 27920 27591 27301 27046 26813 26582 26354 26145 25941 25736 25533 25336 25148 24970 Lappeenranta 68814 69046 69017 68775 68468 68662 69196 69800 70043 70223 70587 71101 71301 71440 71740 71982 72424 72654 72956 73234 73500 73748 73993 74215 74408 74573 74694 74786 74840 74866 74871 Lemi 2851 2867 2902 2908 2990 3141 3150 3205 3117 3146 3137 3121 3109 3052 3059 3064 3059 3102 3120 3136 3152 3165 3176 3185 3188 3190 3190 3187 3183 3179 3172 Luumäki 5747 5668 5717 5673 5654 5659 5655 5498 5424 5398 5328 5357 5274 5216 5179 5147 5022 5045 5000 4960 4918 4884 4852 4827 4800 4770 4738 4709 4681 4651 4620 Parikkala 8809 8583 8400 8230 7980 7893 7651 7395 7127 6911 6653 6468 6271 6151 6007 5787 5591 5401 5249 5120 5016 4927 4850 4781 4718 4657 4599 4545 4493 4444 4401 Rautjärvi 5982 5909 5832 5713 5511 5413 5351 5221 5037 4823 4619 4496 4336 4221 4096 3937 3784 3665 3566 3473 3393 3325 3263 3203 3149 3099 3052 3007 2964 2924 2886 Ruokolahti 6637 6547 6478 6425 6436 6456 6520 6472 6340 6309 6204 6051 5937 5882 5730 5668 5577 5464 5387 5319 5258 5205 5151 5101 5054 5005 4957 4911 4865 4820 4776 Savitaipale 5248 5113 4973 4904 4858 4799 4732 4641 4542 4476 4396 4293 4162 4132 4023 3863 3764 3568 3444 3337 3240 3154 3080 3015 2954 2900 2853 2805 2763 2719 2679 Taipalsaari 3818 3902 4022 4252 4408 4655 4751 4763 4779 4708 4712 4723 4844 4962 4914 4911 4840 4810 4796 4787 4785 4781 4774 4764 4755 4746 4731 4714 4694 4672 4647
2012=100. Työikäisten määrä laskee ennusteessa merkittävästi Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen 17-64 -vuotiaat Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 105 100 95 90 85 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 80 75 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 17-64-vuotiaat 55 147 52 777 51 035 50 031 49 350 2012=100 100 96 93 91 89 17-64-vuotiaat 25 306 22 753 21 389 20 339 19 407 2012=100 100 90 85 80 77 17-64-vuotiaat 80 453 75 530 72 424 70 370 68 757 2012=100 100 94 90 87 85
Palvelutarpeet muuttuvat merkittävästi etenkin vanhusten hoidossa Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys
Etelä-Karjala Selvitysalueen kaupunkien työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Lemillä jäädään alle 50 %:n Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Työryhmien tulosten yhteenveto 24.4. 2014 Page 19
Kokonaiskuvaa työryhmistä Viranhaltijoilla ei vahvoja mielipiteitä kuntarakenteesta, arvioivat kahta mallia pyydettäessä Kaksi kuntaa -realistinen Yksi kunta tavoite Kuntarakennemuutos mahdollistaisi Henkilöstöresurssien kokonaissuunnittelun Maankäytön suunnittelun kokonaisuuden näkökulmasta Toiminnan muuttamisen- tuottavuuden kehittämisen mm. sähköiset palvelut Asiantuntijuuden kasvamisen Elinvoiman ja näkyvyyden parantamisen Kuntarakennemuutoksen riskejä Päätöksenteon etääntyminen kuntalaisista ja henkilöstöstä Pitkät välimatkat asioinnissa Reunoilta karsitaan palveluja Kuntarakennemuutos edellyttää Lähidemokratian uudenlaisen järjestelmän Lähipalveluja ja asioinnin nykyisissä kunnissa Luottamusta ja hyvää yhteistyötä Uudenlaista johtamisjärjestelmän- aluemalli
Hallinto ja demokratia 24.4. 2014 Page 21
Uuden kuntalain tuki johtamiselle ja demokratialle Luonnosta odotetaan toukokuussa 2014 Uudessakin kuntalaissa säilytetään kuntien oma päätös- ja harkintavalta organisoinnista Uusi kuntalaki selkiyttää luottamushenkilöhallinnon valtaa ja vastuuta sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisiä vastuusuhteita Etelä-Karjalassa Pohdittava tulevaisuudessa poliittisen johtamisen mahdolliset uudistustarpeet (pormestarimalli, valiokuntamalli, ministerimalli) Tulevaa organisoitumismallia pohdittaessa tulee ottaa huomioon sote -uudistuksen vaikutus kuntaorganisaatioille ja Eksoteen Yhden kunnan mallissa pitäisi luoda uusi hallinnon rakenne Kahden kunnan malli voi hyödyntää keskuskaupunkien rakenteita Imatralla tilaaja-tuottaja malli, muilla pääosin (pl. Parikkala) toimialamalli Nykyinen lautakuntarakenne kuvattu seuraavassa kuvassa, mukana myös yhteiset lautakunnat 24.4.2014 Page 22
Etelä-Karjalan jätelautakunta (7 jäsentä) Etelä-Karjalan pelastuslautakunta (8 jäsentä) Imatran seudun ympäristölautakunta (6 jäsentä) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta (11 jäsentä) x x * x x x x x x x x * x x x x * x x x x Imatra Lappeen Lemi Luumäkkaljärvi Parik- Raut- Ruokola Savitaip Taipal- -ranta hti ale saari x * x x x x x x x x Tarkastuslautakunta 5 9 5 5 5 3 5 5 5 Keskusvaalilautakunta 5 5 5 5 5 5 5 5 5 Kasvatus- ja 13 opetuslautakunta Koululautakunta 7 Kulttuurilautakunta 13 Kulttuuri- ja 11 liikuntalautakunta Lasten ja nuorten lautakunta 11(yksilöjaosto 3) Nuoriso- ja 9 liikuntalautakunta Sivistyslautakunta 7 7 7 7 7 7 Vapaa-aikalautakunta 7 Maaseutulautakunta 7 Maaseutuelinkeinolauta 7 kunta Rakennuslautakunta 9 5 (yksityistiejaosto Tekninen lautakunta 11 (rakenn usvalvontajaosto 5) 11 (maaseu tu- ja yksityist iejaosto 5) 7 7 7 7 7 (lupaja toimitus jaosto 5) 7 (lupaja toimitus jaosto 5) 7 (tieja lupajaos to 5) Terveyden ja 11 toimintakyvyn (yksilöjaosto edistämisen lautakunta 3) IMATRA Ympäristölautakunta PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA 5 LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI 23 *merkityt ovat isäntäkuntamallilla järjestettyjä palveluita.
Kuntalaisten suora vaikuttaminen Asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää seuraavilla tilapäisillä ja/tai pysyvillä käytännöillä: Tiedottaminen, yleisötilaisuudet ja foorumit Kuntalaisaloitteet (matala kynnys tekemiseen ja kannustava käsittelyprosessi) Kuntalais- / asiakasraadit (palveluihin esim. omaan elämäntilanteeseen liittyvät) ja käyttäjädemokratia Asukasraadit (asuinalueet / kunnanosat, yleisellä tasolla) Osallistuva kaupunkisuunnittelu, osallistuva budjetointi Verkon hyödyntäminen (sosiaalinen media, aloite- ja palautekanavat jne) Järjestö- / yhdistysfoorumit Erityisryhmien vaikuttamistoimielimet (lapset ja nuoret, ikääntynyt väestö, vammaiset) Neuvoa-antavat kansanäänestys Vaikuttaminen voi olla yleistä päätöksentekoon liittyvää, alueellista tai teemallista Päätettävä mikä muoto alueelle on sopivin ja millainen resursointi, päätösvalta, tehtävät, koordinaatio jne toiminnalle varataan 24.4.2014 Page 24
Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20120917alueel/alueellista_demokratiaa.pdf 24.4.2014 Page 25
HALLINTO JA DEMOKRATIA YHTEENVETOA Hallinto- ja johtamisjärjestelmissä eroavuuksia Perinteinen hallintomalli vs. uudet ohjaus- ja johtamisjärjestelmät (Imatra tilaajatuottaja -malli) Edustuksellisen, suoran ja käyttäjädemokratian muodot moninaiset Luottamushenkilöpaikkojen määrä vähenisi kummassakin kuntavaihtoehdossa Lappeenrannan seutukunta 59 valtuutettua- nyt 155 valtuutettua Imatran seutukunta 51 valtuutettua- nyt 118 valtuutettua, Koko maakunta 67 valtuutettua nyt 273 valtuutettua Lähidemokratian keinoista haettava paikallinen ratkaisu Yksi kunta vaatii erityistä pohdintaa muotoja monia. Yhteistyö seututasolla vakiintunutta Molemmilla seuduilla yhteistyön muotoja aktiivisessa käytössä Yhteisiä palveluratkaisuja käytössä Kunnat hyödyntävät Eksoten, Saitan, Satun ja Työkunnon palveluja Valtionhallinnon palvelupisteet vähenevät, sähköinen asiointi lisääntyy Valtionhallinnon keskittää edelleen palvelupisteitä, yhteinen asiakaspalvelu v. 2019 Hallintoa voidaan tiivistää eri organisaatioita yhdistämällä (yhden kunnan mallissa tehokkaammin) Kahden kunnan edut samansuuntaiset mutta lievemmät
Henkilöstö 24.4. 2014 Page 27
Henkilöstön asema kuntaliitoksissa Kuntien viranhaltijat ja työntekijät, joilla on voimassa oleva työsopimus, siirtyvät kuntarakennelain 29 :n mukaisesti entisin palvelussuhteen ehdoin uuden kunnan palvelukseen Koskee myös kuntayhtymiä, jotka liitoksen myötä purkautuvat ja toiminta liitetään peruskunnan toiminnaksi Vuosien 2014 2017 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. 24.4.2014 Page 28
Henkilöstö 2014: määrä ja rakenne MÄÄRÄ Imatran seutu (4) Lappeenrannan seutu (5) Etelä-Karjala (9) Henkilöstö 31.12.2013 Vakinainen Määräaikainen 2463 (44 %) 1963 (80 %) 500 (20 %) 3081 (56 %) 2338 (76 %) 743 (24 %) 5544 (100 %) 4301 (78 %) 1243 (22 %) RAKENNE Imatran seutu (4) Lappeenrannan seutu (5) Etelä-Karjala (9) Sivistystoimi/ Hyvinvointi-palvelut (Imatra) 1858 2349 75 % henkilöstöstä Tekninen toimi 353 398 13 % henkilöstöstä Yleishallinto 135 182 6 % henkilöstöstä Muut 82 235 6 % henkilöstöstä Kuntien hallintohenkilöstön kokonaismääräksi arvioidaan 490 henkilöä eli noin 8-9 % henkilöstöstä. Kuntien omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden ja kuntayhtymien yhteenlasketun henkilöstömäärän arvioidaan olevan noin 5500 (EKSOTE, SAITA, SATU, AMK, AMMATTIOPISTO). Hallintohenkilöstön lukumääräksi arvioidaan yli 500 henkilöä.
Henkilöstö 2014: eläköitymisennuste Eläkkeelle siirtyvä henkilöstö (arvio) Imatran seutu (4) Lappeenrannan seutu (5) Etelä-Karjala (9) 2014-2017 15,5 % 12,5 % 14 % henkilöstöstä 2014-2021 30 % 25 % 27 % henkilöstöstä Nopeimmin eläköityvät kunta-alan ammattiryhmät Etelä-Karjalan kunnissa (ja kuntien omistamissa yhteisöissä): Ruokapalvelu-, siivous- ja kiinteistöhuollon tehtävät Toimisto- ja hallintotehtävät (ml. johto ja esimiestehtävät) Teknisen toimen ja ympäristöalan tehtävät
HENKILÖSTÖ Henkilöstövoimavaroja suunnitellaan strategioissa, ohjelmissa ja suunnitelmissa Henkilöstön määrää ja rakennetta ohjataan suunnitelmin ja talousarvion muodossa Henkilöstövoimavarojen suunnittelu tulevaisuudessa kokonaisuutena Kuntien ohjauksessa oleva henkilöstön määrä noin 11-12.000 työntekijää Vajaat joka kolmas eläköityy 2021 mennessä Hyödynnettävä suunnitelmallisesti- jos 10-15 henkilöä vuodessa rekrytoimatta ja keskikulu 45 000 euroa on säästöpotentiaali vuosittain noin 0,5-0,7 Me. Vaikutus kertaantuu ja vuosina 2014-2017 säästöpotentiaali olisi yhteensä vähintään 4,5 Meuroa. Palkkaharmonisoinnin tarve arvioidaan pieneksi, suuret kaupungit eivät ole palkkajohtajia Yhden kunnan mallissa yhdenmukaistuisivat käytännöt koko maakunnassa, asioiden koordinointi ja hyötyjen (erit. eläköityminen) sekä asiantuntijuus paremmin hyödynnettävissä. Työmatkat, palveluverkot ja johtaminen mietityttävät riskeinä. Kahden kunnan mallissa Imatralla nopeampi eläköityminen ja erilainen henkilöstörakenne tällä hetkellä (sote). Hyödyt ja riskit vähemmän vahvoja kuin edellä
SIVISTYSPALVELUT 24.4. 2014 Page 32
SIVISTYSPALVELUT Kouluverkot ovat pääosin jo sopeutetut väestönkehitykseen, mutta joitakin mahdollisuuksia vielä kuntarakennemuutosten myötä Toisen asteen koulutuksen erilaiset järjestämistavat ja palveluverkot Lukio-opetuksen lähipalveluverkko puhuttaa Ammatillinen koulutus maakunnallista Erityinen toisen asteen opetus jopa yli 200 km päässä Liikunta- ja vapaa-aikapalveluiden toteuttaminen vaihteleemahdollisuudet kuntalaisten aktiivisuuteen turvattava jatkossakin Kirjastojärjestelmä yhteinen (Luumäki ei mukana), kirjastot voisivat toimia kuntalaisten palvelupisteinä
Sivistyspalveluiden teemaryhmä: kuntarakennevaihtoehtojen arviointi Yhden tai kahden kunnan malleissa ei ole mittavia eroja, koska useimmat palvelut (varhaiskasvatus, perusopetus) ovat lähipalveluita ja tuotettava lähellä kuntalaista kunnan hallintomallista riippumatta. Sivistyspalveluiden teemaryhmän näkemyksen mukaan kahden kunnan malli olisi helpompi toteuttaa kuin yhden kunnan malli, koska seutujen nykyisten kaupunkien hallinto- ja palvelurakenteet ovat erilaisia. Toisaalta kahden kunnan mallin nähdään olevan välivaihe siirryttäessä yhteen kuntamalliin. Yhden kunnan mallissa palvelutoiminnan haasteena nähdään asiakkaan etääntyminen mutta etuna yhdenvertaisuuden lisääntyminen. Yleisesti suuremmassa kunnassa arvioidaan olevan paremmat mahdollisuudet ja resurssit kehittää ja johtaa palveluita tulevaisuuden yhteiskunnan edellyttämään suuntaan. 24.4.2014 34
Liite 5. Kaikki palvelut 24.4.2014 35
Lukiot 24.4.2014 36
Kirjastot 24.4.2014 37
TEKNISET PALVELUT 38
Teknisten palvelujen teemaryhmä: kuntarakennemuutoksen vaikutukset Teknisissä palveluissa hallinto ja sen muoto eivät ole suuressa roolissa teknisen toimen tehtävien kannalta, koska teknisten palvelujen tärkeimmät tehtävät, kuten tiet, kadut, vesihuolto ja muu infra on paikallisesti hoidettavia palveluita lähellä kuntalaista. Useissa teknisen toimen lähipalveluissa palveluiden ylläpito vaatii paikallistuntemusta (vesijohtoverkot, kaukolämpöverkot). Kuntarakennemuutoksen edut sekä yhden kunnan mallissa että kahden kunnan mallissa syntyisivät teknisen toimen palveluiden osalta henkilöstön erikoistumisesta, palveluiden tehostamisesta ja huoltovarmuudesta. Toisaalta osa teknisen toimen palveluista on sellaisia, joita kuntalainen tarvitsee melko harvoin, jolloin palvelun saatavuus on erilaista. (esim. rakennuslupa). 24.4.2014 39
Teknisten palvelujen teemaryhmä: kuntarakennemuutoksen vaikutukset Teknisen toimen hoidettavana on merkittävä osa kunnan omaisuudesta. Yhden kunnan mallissa sekä muutoksen potentiaaliset hyödyt että haitat olisivat kahden kunnan mallia suuremmat. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien keskittäminen ylikunnallisiin yksiköihin. Kunnan rakennusvalvontatoimen asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi ylikunnallisiksi yksiköiksi. Uudet rakennusvalvontayksiköt kattaisivat toimintansa täysimääräisesti lupamaksuilla. Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana. Tarvittavat lainsäädäntöesitykset annetaan eduskunnalle viimeistään syysistuntokaudella 2014. (Hallituksen päätös 25.3.2014) 24.4.2014 40
Talous RAPORTTI EI VIELÄ JULKISTETTU 24.4. 2014 Page 41
TALOUDEN KOKONAISTILANNE Tilikauden ali-/ ylijäämä 2013 (kunta) Verotulojen kasvu (%) Valtionosuus julkisista tuloista (%) Tilikauden ali- / ylijäämä 2013 (konserni) Imatra 2 612 3,6 32,1 Imatra 304 Lappeenranta 2 311 7,3 28,0 Lappeenranta -6 092 Lemi 148 4,1 37,9 Lemi 27 Luumäki 251 4,8 45,4 Luumäki -1 013 Parikkala 691 11,1 50,9 Parikkala -17 Rautjärvi 99-3,3 51,6 Rautjärvi -162 Ruokolahti 291 8,1 36,7 Ruokolahti 248 Savitaipale 1 158 6,4 49,4 Savitaipale 756 T aipalsaari 1 393 6,6 27,0 T aipalsaari 1 040 Etelä-Karjala 8 955 6,2 32,7 Etelä-Karjala -4 909 42
Etelä- Karjala Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenra nta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Imatran seutu Lappeenra nnan seutu KRIISIKUNTAKRITEERIT 2012 Rajaarvo Vuosikate, /as < 0 236 410 2 680 132 136-16 458 494 475 345 182 Tulovero-% > 20,00 19,38 19,50 18,50 19,00 18,50 19,50 19,50 18,00 20,00 19,75 19,20 19,45 Lainamäärä, /as > 3393 2 303 1712 316 1225 1404 3099 909 0 2378 1223 1465 2745 Kertynyt alijäämä, /as Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuminen, % < 0 991 1308 1781 1735 1082 655-84 2970 826 752 1377 773 < 50 % 55,3 % 57,5 % 78,0 % 73,4 % 71,7 % 48,1 % 64,9 % 92,2 % 54,4 % 61,9 % 62,2 % 52,3 % > 50 % 51,0 % 43,9 % 17,0 % 23,9 % 33,0 % 72,6 % 25,6 % 10,3 % 39,3 % 30,2 % 37,2 % 58,3 % 43
LAINAKANTA JA KORJAUSVELKA 44
YHTEENVETO 45
Yhteenvetoa Kuntien taloudellinen tilanne on pääosin hyvä, joskin veroprosentin nostopaineita on nähtävissä ja toimenpiteitä tarvitaan Työpaikkamäärän lisäämisen tulisi olla merkittävä, jos korvataan veroprosentin nostoa 1 % veronkorotuspaine- 3000 työllisen tuottamat verorahat kunnalle Imatran seudun paineet väestörakenteen vuoksi ovat suuremmat Valtionosuusmuutos vaikuttaa erityisesti Luumäen, Rautjärven ja Savitaipaleen talouteen, koska ovat VOS- riippuvaisia kuntia. Parikkala on myös VOS -riippuvainen, mutta viimeisten laskelmien mukaan muutokset rahoituksessa olisivat pieniä. Kuntien investointisuunnitelmat eroavat- korjausvelan ja investointien hallinta näillä suunnitelmilla olisi poistoilla katettavissa (uudet tarpeet?) Eri skenaarioilla on avattu eri talouden elementtien vaikutusta kuntien talouden tasapainottamiseen Parhaiten talouden hallintaan vaikuttaisi tuottavuuden lisääminen ja kulujen vähentäminen. Talouden tasapainottaminen tulisi olla keskeinen tavoite. SOTE- uudistuksen vaikutukset talouteen ovat merkittävin lähiajan toimenpide Maakunnan kokoinen kunta saisi yhdistymisavustusta 10 Me, kaksi kuntaa Imatra (4,5 Me) ja Lappeenranta ( 8 Me) 46