Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

Transkriptio

1 Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI 1

2 Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalous Etelä-Karjala yhdessä, Lappeenrannan seutu ja Imatran seutu Page 2

3 Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot ja väestöennuste Laskenta ei huomioi esim.: säädösten muutokset asukkaiden vaatimustason muutokset palvelujen järjestämistavan muutokset uudet palveluinnovaatiot, esim. uudet hoitomenetelmät tuottavuuden muutokset yksityisen palvelutarjonta Page 3

4 Ennakoinnin rajoitukset Vakaat trendit: väestön ikääntyminen kuntien henkilöstön eläköityminen Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys alueen yritysten menestyminen valtionosuuksien kehitys veroratkaisut kuntien tehtävät Page 4

5 Imatra+ Parikkala+ Rautjärvi+ Ruokolahti+ =Imatran seutu Lappeenranta+ Lemi+ Luumäki+ Savitaipale+ Taipalsaari =Lappeenrannan seutu Page 5

6 Ennustettu väestökehitys Ennusteen mukaan selvitysalueen kuntien yhteinen väestömäärä laskee 2,5 % vuoteen 2029 mennessä Koko väestö Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 2012= Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lähde:Tilastokeskus Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita =

7 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Etelä-Karjala 175 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012= alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö Lähde:Tilastokeskus

8 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Imatran seutu 175 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012= alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö Lähde:Tilastokeskus

9 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Lappeenrannan seutu 175 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012= alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö Lähde:Tilastokeskus

10 Työikäisten määrä laskee ennusteessa merkittävästi Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen 2012= vuotiaat Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lähde:Tilastokeskus vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat =

11 Väestöllinen huoltosuhde Huoltosuhde heikkenee ennusteen mukaan Imatran seudulla nopeammin kuin koko maassa keskimäärin Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64-vuotiasta kohti) Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 1,1 1,0 Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen Heikkenee 0,9 0,8 0,7 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus ,6 0, Lähde:Tilastokeskus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lappeenrannan seutu 0,62 0,69 0,76 0,80 0,83 Imatran seutu 0,71 0,82 0,89 0,95 1,00 Etelä-Karjala 0,65 0,73 0,80 0,84 0,88

12 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 -vuotiaat 105 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Päivähoito- ja esikouluikäisten määrä laskee ennusteen mukaan Etelä-Karjalassa 8 % vuoteen 2029 mennessä 2012= Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lähde:Tilastokeskus vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Lappeenrannan seutu Päivähoidossa* Imatran seutu Päivähoidossa* Etelä-Karjala Päivähoidossa* *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen.

13 7 15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Peruskoululaisten määrä säilyy ennusteessa Lappeenrannan seudulla, mutta laskee Imatran seudulla vuotiaat Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 2012= Oppilasmääräennusteessa ei ole mahdollisia yksityisiä kouluja Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lappeenrannan seutu Oppilaat* Imatran seutu Oppilaat* Etelä-Karjala Oppilaat* *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen

14 16 18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Lukioikäisten määrä laskee aluksi melko nopeasti Oppilasmääräennusteessa ei ole mahdollisia yksityisiä lukioita Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012= Lappeenrannan seutu Imatran seutu Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala vuotiaat Lähde:Tilastokeskus vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Etelä-Karjala Lappeenrannan seutu Lukion oppilaat* Imatran seutu Lukion oppilaat* Etelä-Karjala Lukion oppilaat* *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2011, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen

15 Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat Pohjana: Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 vuotiaat (THL, Sotkanet) Peruskoulun ja lukion oppilasmäärät (Tilastokeskus) Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Lappeenrannan seutu Perusopetus; Päivähoito; 2994 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lukio; /

16 Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat Pohjana: Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 vuotiaat (THL, Sotkanet) Peruskoulun ja lukion oppilasmäärät (Tilastokeskus) Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Imatran seutu Perusopetus; Päivähoito; 997 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lukio; /

17 Nuoriso Alle 30-vuotiaiden määrä laskee ennusteessa vuotiaat 105 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus = Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 80 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lähde:Tilastokeskus vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat =

18 Pth:n avohoitokäynnit lääkärissä/ikäryhmän asukas v Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lääkärissäkäyntejä oli Imatran seudulla selvästi Lappeenrannan seutua enemmän, Eroja voivat selittää esim. lääkärien ja hoitajien työnjako Ikäryhmittäisten avohoitokäyntitietojen perusteella voidaan arvioida laskennallisesti miten avohoitokäyntien tarve muuttuu väestöennusteessa Käynnit/ asukas 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa 0,50 0,00 < > Lähde:THL 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 < > Yht. Lappeenrannan seutu 2,43 2,04 0,87 0,66 0,65 1,42 1,80 2,02 0,96 Imatran seutu 3,34 2,97 1,27 1,18 1,15 2,27 2,74 3,33 1,61 Etelä-Karjala 2,66 2,31 1,00 0,82 0,83 1,75 2,17 2,51 1,18

19 Perusterveydenhuollon avohoidon tarve Tarve on vakioitu vuoden 2012 käyntien perusteella Väestön voimakas ikääntyminen ei johda perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrän vastaavaan kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät palveluja Lääkärissäkäyntejä voidaan korvata esim. terveydenhoitajan vastaanotolla ja sähköisillä palveluilla 2012= Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Kehitys on arvioitu edellisessä kuviossa esitettyjen ikäryhmittäisten tk.lääkärin avohoitokäyntien ja väestöennusteen perusteella Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa 2012= Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala

20 Erikoissairaanhoidon tarve Esh:n hoitojaksot/v. Ennuste perustuu ikäluokittaisten hoitojaksojen määrään (Sotkanet) Esh:n tarve kasvaa ennusteessa 12 % Kehitys on arvioitu edellisessä kuviossa esitettyjen ikäryhmittäisten hoitojaksojen ja väestöennusteen perusteella Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Kehitykseen vaikuttaa lisäksi esimerkiksi terveysteknologia, jonka vaikutusta ei ole tässä ennakoitu ka.= Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Hoitojaksot = Hoitojaksot = Hoitojaksot =

21 Vanhusväestö Muutos : +64% 180 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti Huomio: palvelurakenne vanhusten toimintakyky Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012= Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala *yli 75-vuotiaat Lähde:Tilastokeskus Vanhusväestö* = Vanhusväestö* = Vanhusväestö* =

22 Vanhusväestön osuus koko väestöstä 25 % Vuonna 2029 joka kuudes Etelä-Karjalan asukas on yli 75-vuotias Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus % 15 % 10 % 5 % väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 0 % Lappeenrannan seutu 10 % 11 % 12 % 14 % 16 % Imatran seutu 13 % 14 % 16 % 18 % 20 % Etelä-Karjala 11 % 12 % 13 % 16 % 17 % Lähde:Tilastokeskus

23 Palvelutarpeet muuttuvat merkittävästi etenkin vanhusten hoidossa Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys

24 Palvelutarpeet muuttuvat merkittävästi etenkin vanhusten hoidossa ja lukiokoulutuksessa Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys

25 Palvelutarpeet muuttuvat merkittävästi etenkin vanhusten hoidossa Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys

26 Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012 Laskenta ja oletukset Ennusteet vuoden 2012 rahanarvossa Verotettavien ansiotulojen reaalinen muutos/tulonsaaja 1%/vuosi Verotettavien eläketulojen reaalinen muutos/tulonsaaja 0,75%/vuosi Kiinteistöveron reaalinen muutos/asukas 1%/vuosi Yhteisöveron reaalinen muutos/asukas 3%/vuosi Valtionosuuksien reaalinen muutos/asukas %/vuosi Tämän lisäksi on huomioitu VOS:n muutosesitys Valtionosuuksien reaalinen muutos/asukas %/vuosi Palvelutuotannon yksikkökustannusten reaalinen muutos 1%/vuosi Veroprosentit ja vähennykset pysyvät vuoden 2014 tasolla Palkkatulon saajien määrä kehittyy kuten vuotiaiden määrä Eläketulon saajien määrä kehittyy kuten yli 64 -vuotiaiden määrä Palvelutarve kehittyy kuten palveluja käyttävien ikäluokkien koko

27 Kuntatalous Vanhustenhoidon kustannukset kasvavat laskelmassa voimakkaasti Veronkorotusten johdosta kunnallisvero kattaa aluksi aikaisempaa suuremman osuuden menoista, myöhemmin korotuksia tarvitaan laskelman mukaan lisää Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen etenkin valtionosuuksien osalta Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Etelä-Karjala M Vanhusten hoito 115,7 132,7 155,2 191,2 221,5 Erikoissairaanhoito 143,6 155,3 167,2 180,9 194,1 Perusterveydenhuolto, avo 67,8 77,5 77,5 82,6 87,6 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 106,9 108,0 113,9 119,0 123,6 Päivähoito ja esiopetus 57,2 58,8 61,0 62,9 64,4 Muut tehtävät 145,1 150,8 156,1 161,7 167,5 Kunnallisvero 388,5 446,8 460,8 477,1 494,6 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Veroprosentti 19,37 20,40 20,40 20,40 20,40 Kunn.vero kattaa 61 % 65 % 63 % 60 % 58 % Toimintakate M -636,3-683,1-730,8-798,3-858,7 Vuosikate M 31,2 28,8 6,6-32,2-68,9 Vuosikate /asukas Vuosikate-ennusteen laskennassa on huomioitu valtionosuuksien muutosesityksen vaikutus -5,55 M Kunnallisvero

28 Kuntatalous Vanhustenhoidon kustannukset kasvavat laskelmassa voimakkaasti Veronkorotusten johdosta kunnallisvero kattaa aluksi aikaisempaa suuremman osuuden menoista, myöhemmin korotuksia tarvitaan laskelman mukaan lisää Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen etenkin valtionosuuksien osalta Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Lappeenrannan seutu M Vanhusten hoito 72,6 84,1 99,3 124,0 145,6 Erikoissairaanhoito 94,5 103,4 112,3 122,3 132,0 Perusterveydenhuolto, avo 46,2 53,9 53,9 57,8 61,7 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 73,3 75,9 80,6 84,9 88,6 Päivähoito ja esiopetus 41,4 43,0 45,0 46,7 47,9 Muut tehtävät 95,0 100,1 104,5 109,1 113,8 Kunnallisvero 262,0 317,1 330,4 345,3 361,0 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Veroprosentti 19,45 20,82 20,82 20,82 20,82 Kunn.vero kattaa 62 % 69 % 67 % 63 % 61 % Toimintakate M -423,0-460,4-495,6-544,8-589,6 Vuosikate M 16,2 30,4 17,2-7,6-34,4 Vuosikate /asukas Vuosikate-ennusteen laskennassa on huomioitu valtionosuuksien muutosesityksen vaikutus -0,94 M Kunnallisvero

29 Kuntatalous Vanhustenhoidon kustannukset kasvavat laskelmassa voimakkaasti Laskelmassa kunnallisvero kattaa aikaisempaa pienemmän osuuden menoista Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen etenkin valtionosuuksien osalta Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Imatran seutu M Kunnallisvero Vanhusten hoito 43,1 48,7 55,9 67,4 76,3 Erikoissairaanhoito 49,1 51,9 54,9 58,6 62,1 Perusterveydenhuolto, avo 21,6 23,5 23,5 24,7 25,8 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 33,6 32,0 33,2 34,0 34,8 Päivähoito ja esiopetus 15,8 15,9 16,0 16,3 16,5 Muut tehtävät 50,2 50,6 51,4 52,3 53,4 Kunnallisvero 126,5 130,2 131,4 133,1 135,3 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Veroprosentti 19,20 19,52 19,52 19,52 19,52 Kunn.vero kattaa 59 % 58 % 56 % 53 % 50 % Toimintakate M -213,3-222,6-235,0-253,3-269,0 Vuosikate M 14,9-1,4-10,3-24,2-34,0 Vuosikate /asukas Vuosikate-ennusteen laskennassa on huomioitu valtionosuuksien muutosesityksen vaikutus -4,61 M

30 Toimintaympäristön muutokset Page 30

31 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Väestökehitys Muuttoliike Arvonlisäys (BKT) Sairastavuus Page 31

32 Etelä-Karjala Vertailussa ovat mukana koko maa, Kymenlaakso ja Päijät-Häme Etelä-Karjalassa työpaikkojen määrä on kehittynyt luvulla samalla tavalla Päijät- Hämeessä ja hieman paremmin kuin Kymenlaaksossa, mutta heikommin kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

33 Etelä-Karjala Etelä-Karjalassa kuntien työpaikkakehitys on 2000 luvulla eriytynyt voimakkaasti Vain Taipalsaarella ja Lappeenrannassa työpaikkojen määrä on kasvanut Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

34 Etelä-Karjala

35 Vuonna 2000 alueen työpaikoista 28 % oli julkisella sektorilla, mikä oli samaa tasoa kuin koko maassa Vuonna 2011 tilanne ei ole juurikaan muuttunut Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Mukana työnantajayrittäjät ja yksinäisyrittäjät, kuten freelancer tai ammatinharjoittaja, myös maatalousyrittäjät. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.

36 Etelä-Karjala Yksityisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet merkittävästi vain Lappeenrannassa, hieman myös Taipalsaarella ja Ruokolahdella Kuntasektorin työpaikkojen muutos ei ole mukana, koska Eksoten vaikutus on haluttu eliminoida Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla.

37 Etelä-Karjala Alueen kaikissa kunnissa tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut samaa tahtia kuin koko maassa, lähtötaso on kuitenkin ollut usein alhainen Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

38 Etelä-Karjala Etelä-Karjalassa työllisten määrä on luvulla hieman laskenut. Lappeenrannan seudun ja Imatran seudun kehitys on ollut erilaista Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

39 Etelä-Karjala Alueen kunnissa työllisten määrän kehitys on eriytynyt 2000-luvulla Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

40 Etelä-Karjala Lappeenrannan seudun työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 noin 100 %, Imatran seudun alla 95 % Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

41 Etelä-Karjala Selvitysalueen kaupunkien työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Lemillä jäädään alle 50 %:n Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

42 Etelä-Karjala Etelä-Karjalan työttömyysaste on alhaisempi kuin vertailualueilla, mutta korkeampi kuin koko maassa Lähde: Työnvälitystilasto (TEM) Vuoden 2013 kuntajako

43 Etelä-Karjala Alueen kuntien työttömyysaste yleensä ylittää koko maan keskimääräisen tason Lähde: Työnvälitystilasto (TEM) Vuoden 2013 kuntajako

44 Etelä-Karjala Pitkäaikaistyöttömien osuus on alueella kokonaisuutena ollut hieman koko maata korkeammalla tasolla Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka tutkimusajankohtana on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan. Lähde: Työnvälitystilasto (TEM) Vuoden 2013 kuntajako

45 Etelä-Karjala Pitkäaikaistyöttömien osuus on alueella kokonaisuutena ollut hieman koko maata korkeammalla tasolla Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka tutkimusajankohtana on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan. Lähde: Työnvälitystilasto (TEM) Vuoden 2013 kuntajako

46 Etelä-Karjala Alueen kuntien väestökehitys on eriytynyt Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari

47 Etelä-Karjala Työikäistenmäärä on laskenut useissa alueen kunnissa ja Tilastokeskuksen väestöennusteessa suunta jatkuu Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari

48 Etelä-Karjala Maan sisäinen muutto alueen kunnissa Useimmissa alueen kunnissa on ollut 2000-luvulla muuttotappiota Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

49 Etelä-Karjala Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot jäävät Etelä-Karjalan alueilla koko maan keskiarvon alle. Kehitys on seurannut koko maan kehitystä Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Rahan arvon muutos on huomioitu (defaltoitu vuoden 2011 rahanarvoon)

50 Etelä-Karjala Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot asukasta kohti ovat kasvaneet Etelä- Karjalassa noin vuodesta 2005 vuoteen 2011, erot kehityksessä kuntien välillä ovat melko suuria Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Rahan arvon muutos on huomioitu (defaltoitu vuoden 2011 rahanarvoon)

51 Etelä-Karjala Arvonlisäys seutukunnittain Alueen, samoin kuin koko Suomen, arvonlisäys on oli vuonna 2011 alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2008 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 seutukuntajako Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Arvonlisäys on keskeinen osa BKT:ta (muut osat ovat tuoteverot ja tuotetukipalkkiot)

52 Heikkenee Useissa alueen kunnissa sairastavuus on viime vuosina noussut, eniten se on laskenut Luumäellä ja Taipalsaaressa Lähde: THL, Sotkanet Vuoden 2013 kuntajako Sairastavuusindeksi perustuu kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Koko maa=100

53 Kuntatalouden tunnusluvutkriisikuntakriteeritarkastelu Page 53

54 Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta: jonka vuosikate on negatiivinen jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä tuhat euroa asukasta kohden Page 54

55 Kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2012 Raja-arvo Etelä-Karjala Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Imatran seutu Lappeenrannan seutu Vuosikate, /as < Tulovero-% > 19,74 19,37 19,50 18,50 19,00 18,50 19,50 19,50 18,00 20,00 19,75 19,20 19,45 Lainamäärä, /as > Kertynyt alijäämä, /as < Omavaraisuusaste, % < 50 % 55,3 % 57,5 % 77,7 % 73,4 % 66,0 % 48,1 % 64,9 % 92,2 % 54,4 % 61,9 % 62,2 % 52,3 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 50,9 % 43,9 % 17,3 % 23,9 % 33,0 % 66,0 % 25,5 % 10,3 % 39,2 % 30,2 % 37,2 % 58,3 % Yhteenlasketut arvot ovat tarkistamattomia Lähde: Tilastokeskus Page 55

56 Vuosikate /asukas Imatran seutu Negatiivinen vuosikate on yksi kriisikuntakriteereistä Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin.

57 Vuosikate /asukas Lappeenrannan seutu Negatiivinen vuosikate on yksi kriisikuntakriteereistä Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin.

58 Tuloveroprosentit Kriisikuntakriteeri: Tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa Kriteeri on ylittynyt viime useissa kunnissa ja myös Etelä-Karjalassa kokonaisuutena Etelä-Karjala 17,83 17,88 17,93 17,94 18,27 18,28 18,34 18,52 18,61 19,36 19,37 19,37 19,46 20,40 Imatra 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,75 18,75 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 Parikkala 17,56 17,56 17,56 17,56 17,50 17,50 17,50 17,50 17,50 18,50 18,50 18,50 19,50 19,50 Rautjärvi 17,50 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,75 Ruokolahti 16,00 16,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 18,00 18,50 18,50 18,50 19,50 19,50 Lappeenranta 18,08 18,08 18,09 18,08 18,71 18,71 18,78 18,80 18,76 19,50 19,50 19,50 19,50 21,00 Lemi 17,00 17,00 17,00 17,50 17,50 17,50 18,50 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 20,00 21,00 Luumäki 16,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 18,00 18,00 18,00 18,00 19,00 Savitaipale 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 19,50 20,00 20,00 20,00 20,00 21,00 Taipalsaari 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Imatran seutu 17,63 17,68 17,81 17,81 17,80 17,80 17,81 18,29 18,42 19,19 19,20 19,20 19,46 19,52 Lappeenrannan seutu 17,93 17,99 18,00 18,01 18,52 18,52 18,61 18,64 18,71 19,45 19,45 19,45 19,47 20,82 Koko maa 17,67 17,78 18,04 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,24 19,38 19,74 Koko maa +0,5 18,17 18,28 18,54 18,62 18,79 18,89 18,95 19,04 19,09 19,47 19,66 19,74 19,88 20,24 =kriteeri ylittyy Lähde: Kuntaliitto Vuoden 2013 kuntajako Vuosina perustettujen uusien kuntien osalta tuloveroprosentti on laskettu liitoskuntien keskiarvolla. Etelä-Karjalan, Imatran seudun ja Lappeenrannan veroprosentit on laskettua painottamalla väestöosuuksilla Koko maan keskiarvo on laskettu painottamalla kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla

59 Lainakanta /asukas Kriisikuntakriteeri: Lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin Imatran seudulla kuntien lainakanta on kriteeriä alhaisempi Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Lainakanta on pitkä- ja lyhytaikainen korollinen vieras pääomaa. Se lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Luvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Tästä syystä kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa kunnan lainakantaan, eivätkä kuntien lainamäärät ole aina keskenään vertailukelpoisia

60 Lainakanta /asukas Kriisikuntakriteeri: Lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin Lappeenrannan seudulla kuntien lainakanta on kriteeriä alhaisempi Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Lainakanta on pitkä- ja lyhytaikainen korollinen vieras pääomaa. Se lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Luvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Tästä syystä kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa kunnan lainakantaan, eivätkä kuntien lainamäärät ole aina keskenään vertailukelpoisia

61 Omavaraisuusaste, % Kriisikuntakriteeri: Omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista Omavaraisuusasteet ovat yli 50 % Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä uusista sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusaste= (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)

62 Omavaraisuusaste, % Kriisikuntakriteeri: Omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista Omavaraisuusasteet ovat yli 50 % Lappeenrantaa lukuunottamatta Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä uusista sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusaste= (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)

63 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kriisikuntakriteeri: kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia suhteellinen velkaantuneisuus vaihtelee alueen kunnissa Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan tilikauden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus = (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot (käyttötulot muodostuvat toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista.)

64 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kriisikuntakriteeri: kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia suhteellinen velkaantuneisuus on Lappeenrannassa korkealla tasolla Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan tilikauden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus = (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot (käyttötulot muodostuvat toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista.)

65 Kertynyt ali-/ylijäämä, /asukas Kriisikuntakriteerit: Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää Kuntien yhteenlaskettu kertynyt ylijäämä oli 952 /asukas vuonna 2012 Ns. kovennettu alijäämäkriteeri: kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä 1000 euroa asukasta kohden ->riittäisi yksin arviointimenettelyyn Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Jäämä lasketaan vähentämällä vuosikatteesta mm. poistot ja satunnaiset kulut

66 Kertynyt ali-/ylijäämä, /asukas Kriisikuntakriteerit: Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää Kuntien yhteenlaskettu kertynyt ylijäämä oli 952 /asukas vuonna 2012 Ns. kovennettu alijäämäkriteeri: kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä 1000 euroa asukasta kohden ->riittäisi yksin arviointimenettelyyn Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Jäämä lasketaan vähentämällä vuosikatteesta mm. poistot ja satunnaiset kulut

67 Lisätietoja Heikki Miettinen Tutkimuspäällikkö FCG Konsultointi Oy Puh Page 67

68