MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus
Turvallinen ja terveellinen ympäristö? WHO terveyden määritys utopia täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila Terveellisen ympäristön edellytyksinä ovat turvallinen ruoka ja juoma, turvallinen asuin- ja työympäristö, meluton ympäristö, puhdas ilma, hyvät liikennepalvelut sekä mahdollisuus henkiseen ja fyysiseen virkistäytymiseen. Terveellinen ympäristö ei uhkaa terveyttä (haitallisten altisteiden minimoiminen) mahdollistaa terveyden ylläpidon ja parantamisen (aktiivisuuden mahdollistaminen) Turvallinen ympäristö sosiaalisesti turvallinen elinympäristö rikoksia ja ilkivaltaa ehkäisevä elinympäristö tapaturmia ehkäisevä elinympäristö liikenneturvallinen elinympäristö
Mitkä ympäristötekijät aiheuttavat eniten terveyshaittoja suomalaisille? (THL 5/2013) TERVEIDEN ELINVUOSIEN MENETYKSENÄ VUODESSA (DALY)
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtion viranomaiset Yleiskaava Asemakaava 4 8.10.2014
Maankäytössä turvallisuutta ja terveyttä ohjaavat tekijät VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. LAIT MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI Edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista + MRL 39 ja 54 TERVEYDENSUOJELULAKI elinympäristömme potentiaaliset terveyshaitan aiheuttajat tulee ennaltaehkäistä, vähentää tai poistaa
Kaavojen sisältövaatimukset Yleiskaava Tärkein kaava Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Asemakaava Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetä Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Maankäytössä turvallisuutta ja terveyttä ohjaavat tekijät MRL TAI VAT EIVÄT MÄÄRITTELE YKSISELITTEISESTI TAI SITOVASTI MILLOIN ALUE ON TURVALLINEN JA TERVEELLINEN NE KUITENKIN LUOVAT EDELLYTYKSET ASIAN RATKAISEMISEEN LAADUKKAALLA TAVALLA TERVEELLISYYDESTÄ JA LAADUSTA MÄÄRÄTÄÄN TARKEMMIN VALTIONEUVOSTON ASETUKSILLA JA PÄÄTÖKSILLÄ
Maankäytössä turvallisuutta ja terveyttä ohjaavat tekijät Ympäristön laatua kuvaavat asetukset/normit Normien ja asetusten pohjana vaikutukset Terveyteen Luontoon Viihtyvyyteen Asetusten ja ohjeiden mukaisilla ilmanlaadun ja melutason arvoilla osalle altistuvista terveysvaikutuksia Erityisesti herkät väestöryhmät, lapset, vanhukset, sairaat
Maankäytössä turvallisuutta ja terveyttä ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖN LAATUA OHJAAVAT NORMIT Melu (Vnp 993/1992, 53/1997, ) Ohjearvot Ilmanlaatu (Vnp 480/1996, Vna 38/2011, ) Ohjearvot suunnittelun pohjaksi Tavoitearvot Raja-arvot ylittyminen pakottaa toimenpiteisiin Ilmanlaadun tiedotus- ja varoituskynnysarvot
Maankäytössä turvallisuutta ja terveyttä ohjaavat tekijät MAANKÄYTÖN SUUNNITTELIJOIDEN TUEKSI ON LISÄKSI ANNETTU OHJEITA: Malli ilmanlaadun huomioonottamiseksi suunnittelussa (HSY, 2014) Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa (Ympäristöministeriö, 2001) Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa (UUD ELY, 2013)
Kaavojen lainmukaisuus turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta ASETUSTEN JA NORMIEN TÄYTTYMINEN ON LAADULLISESTI JA TERVEYSNÄKÖKULMASTA MINIMITAVOITE, SUUNNITTELUN TAVOITTEENA TULISI OLLA NÄITÄ PAREMPI YMPÄRISTÖ Asetusten/normien mukainen ei ole välttämättä täysin terveellinen, mutta on silti lainmukainen Lain soveltamisessa ohjearvoilla on merkittävä rooli Tuomioistuin on ottanut ohjearvot huomioon päätöksissään sitovuus Ongelmallisissa kohteissa asemakaavassa tulee antaa tarpeellisia kaavamääräyksiä (MRL 57 ) muun muassa haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi tai rajoittamiseksi
Normeista poikkeamisen vaikutukset Vaikka haittoja rajoitettaisiin Ympäristön laadun heikkeneminen Terveellisyydestä tinkiminen Kustannusten siirtäminen rakentamisen ja rakennuttamisen kustannukset siirretään sosiaali- ja terveys puolen kustannuksiksi Normeista poikkeaminen johtaa myös valituksiin kaavoista
YHTEENVETO KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Vaatimuksena riittävät selvitykset MRL 9 :N MUKAAN KAAVAN TULEE PERUSTUA RIITTÄVIIN TUTKIMUKSIIN JA SELVITYKSIIN. kaavaa laadittaessa on riittävässä määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitysvelvollisuutta on täsmennetty MRA 1 :ssä.
YHTEENVETO KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Selvitysten kuvattava merkittävimmät elinympäristön laatuun ja terveellisyyteen vaikuttavat tekijät (ilmanpäästöt ja melu) Turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys toteuduttava kaavan toteuttamisen kaikissa vaiheissa, ei ainoastaan lopullisessa vaiheessa selvityksissä kuvattava haitat ja niiden vähentämistoimenpiteiden riittävyys kaavaan eri toteutumisvaiheiden osalta Selvitykset ja arviot haitoista voivat perustua suosituksiin, hyviin käytäntöihin tai tarkkoihin laskelmiin tai mittauksiin. Suunnittelussa ja haittojen arvioinnissa lähtökohtana oltava terveysvaikutusten riittävä huomioiminen
YHTEENVETO KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Normien täyttyminen Ohjearvot eivät voi ylittyä asukkaiden tai käyttäjien terveyden kannalta oleellisilla alueilla Sisätilat ehdoton vaatimus, Rakennusten ulkopuolella riippuu alueen tosiasiallisesta käytöstä oikea merkintä? haittojen rajoittamisen tehokkuudesta ja mahdollisuuksista Ongelmallisissa tilanteissa suojaavat toimenpiteet oltava riittävän tehokkaita vaikutukset selvitetty luotettavasti
VIISI NOSTOA 1. Ilmansaasteiden ja melun terveysvaikutukset ovat todellisia ja niitä on jo ohjearvoja ja suosituksia alemmilla tasoilla 2. Ns. herkät kohteet ovat oikeasti merkittäviä terveysvaikutusten kannalta 3. Haittoja rajoittavat tekniset korjaavat toimenpiteet usein kalliita ja tehottomia tai kohdistuvat vain pienelle alueelle niiden toimivuus tulee osoittaa riittävillä selvityksillä myös seuranta tärkeää
VIISI NOSTOA 4. Maankäytön suunnittelussa ja liikennesuunnittelussa sekä rakentamisessa tehdyt säästöt siirtyvät sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiksi toteutuuko oikeudenmukaisuus ja kokonaistaloudellisesti järkevät ratkaisut? 5. Maankäytön- ja liikennesuunnittelu on terveyshaittojen estämisessä merkittävin tekijä siksi se on huomioitava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa = yleiskaavassa