Kuvat: Raahen kaupungin kuva-arkisto Tilinpäätös 2014 Tasekirja Kaupunginvaltuusto 25.5.2015
Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.2 Kunnan hallinto... 4 1.3 Yleinen taloudellinen kehitys... 7 1.4 Oman talousalueen kehitys... 9 1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 10 1.6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 11 1.7 Kunnan henkilöstö... 12 1.8 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä... 12 1.9 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 13 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 16 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 16 2.2 Toiminnan rahoitus... 24 3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 26 4. KOKONAISTULOT JA -MENOT... 30 5 KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 31 5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä v. 2014... 31 5.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 32 5.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 32 5.4 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 33 5.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 34 5.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 35 6 KESKEISET LIITETIEDOT... 40 7 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET... 40 7.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 40 7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 40 7.2.1 Taloussuunnitelman toteutuminen... 41 7.2.2 Taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyys... 41 8 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 43 8.1 Käyttötalouden toteutuminen... 43 Käyttötalous yhteensä... 44 Keskusvaalilautakunta... 46 Tarkastuslautakunta... 47 Kaupunginvaltuusto... 48 Aluelautakunta... 50 Keskushallinto... 51 Hallintopalvelukeskus... 61 Sataman johtokunta... 75 Sivistyspalvelukeskus... 79 Perusturvatoimikunta... 104 Toiminnan tavoitteet vuodelle 2014... 106 Tekninen palvelukeskus... 109 8.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 120 8.3 Investointiosan toteutuminen... 124 8.4 Rahoitusosan toteutuminen... 127 8.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 128 9 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 129 9.1 Kunnan tuloslaskelma... 129 9.2 Kunnan rahoituslaskelma... 130 9.3 Kunnan tase... 131-1-
9.4 Konsernituloslaskelma... 132 9.5 Konsernin rahoituslaskelma... 133 9.6 Konsernitase... 134 10 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 135 11 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA... 169 12 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 170 13 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 170-2-
1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Katse horisontissa Talouden laskusuhdanne on jatkunut useita vuosia, eikä sen päättymistä ole näköpiirissä. Jos välillä onkin nähty pientä valonpilkahdusta, seuraavat ennusteet ovat olleet jos mahdollista entistä synkempiä. Maaliskuussa valtiovarainministeriön virkamiehet julkistivat oman arvionsa seuraavan vaalikauden aikana tarvittavista "sopeuttamistoimista", joiden avulla valtion ja kuntien taloudet saataisiin edes siedettävään tasapainoon. Esitettyjen leikkausten yhteissumma ylittää kuusi miljardia euroa, josta kuntien osuus olisi kaksi miljardia. Poliittisella rintamalla sopeuttamiskuuria on pidetty yleisesti liian rajuna. Nähtäväksi jää, mihin suuruusluokkaan lopulta päädytään. Raahessa talouden tasapainottamistoimia jatkettiin vuonna 2014 edellisvuosien tapaan. Vuoden 2014 tilinpäätökseen muodostui 7,3 milj. euron ylijäämä. Satamatoimintojen yhtiöittämisestä kirjattu 4,9 milj. euron satunnaiserä pois lukien viivan alle jää 2,4 milj. euroa. Toimintakuluissa saatiin säästettyä noin 0,9 milj. euroa, ja laskennallista kasvua näissä kuluissa oli edelliseen vuoteen verrattuna vain yksi prosentti. Korkokuluissa syntyi säästöä korkotason pysytellessä edelleen matalana. Kiitokset positiivisesta tuloksesta kuuluvat myös kuntayhtymälle, joka on pystynyt alittamaan merkittävästi ennalta arvioidut menonsa. Kulukehityksemme on siis ollut maltillista, eikä mitään hallitsemattomia ryöpsähdyksiä ole tapahtunut. Säästötoimenpiteet on toteutettu niin, että emme ole joutuneet tekemään mitään radikaaleja rakennemuutoksia. Pääosin säästöt on saatu aikaan omilla toimilla, eli on käytetty "juustohöylää" aina, kun se on ollut mahdollista. Virkojen täyttöön on myös suhtauduttu hyvin kriittisesti. Tilinpäätöksen perusteella voidaan sanoa, että kaupungin talous on kääntynyt parempaan suuntaan, vaikka talouden tasapainottamisessa riittää vielä tekemistä. Jatko riippuu paljon siitä, miten maailman- ja maan talous kehittyvät. Todellisuutta on se, että runsauden ajat ovat ohitse. Hyvästä tuloksesta huolimatta mekään emme saa jäädä laakereille lepäilemään, vaan katseen on aina oltava horisontissa. Kaupungin keskustan kehittäminen jatkuu edelleen, samoin toimenpiteet teollisuutemme monipuolistamiseksi. Myös hallintorakenteen tarkastelu jatkuu. Kiitän kuluneesta vuodesta kaikkia tuloksen tekemiseen osallistuneita ja siihen vaikuttaneita. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja -3-
1.2 Kunnan hallinto Raahe on perustettu 5.12.1649. Vuonna 1329 perustettu Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin v. 1973, Pattijoen kunta ja Raahen kaupunki fuusioituivat Raahen kaupungiksi vuonna 2003 ja Raahen kaupunki ja Vihannin kunta yhdistyivät 1.1.2013. Raahen kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä. Valtuuston paikkajakauma oli vuoden 2014 lopussa seuraava: KESK 17, VAS 10, SDP 6, PS 4, KOK, KD 1 ja TASA-ARVO 1. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2014 toimi kansanedustaja Inkeri Kerola (KESK), I varapuheenjohtajana kansanedustaja Katja Hänninen (VAS), II varapuheenjohtajana radiotoimittaja Paavo Törmi (SDP) ja III varapuheenjohtajana taiteilija Pertti Vuori (PS). Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupunginhallituksen toimikaudeksi kaksi vuotta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuonna 2014 toimi yrittäjä Kari Malkamäki (KESK) ja varapuheenjohtajana eläkeläinen Unto Valpas (VAS). Lautakuntien puheenjohtajat sekä varapuheenjohtajat vuonna 2014: Aluelautakunta puheenjohtaja Marjo Törmikoski (KESK), varapuheenjohtaja Jouko Vasankari (VAS) Hallintolautakunta puheenjohtaja Pirkko Valtanen (SDP), varapuheenjohtaja Pasi Parkkila (KESK) Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja Merja Honkakoski (KESK), varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala (VAS) Kulttuurilautakunta puheenjohtaja Pertti Vuori (PS), varapuheenjohtaja Arja Maliniemi (SDP) Liikuntalautakunta puheenjohtaja Alpo Ohenoja (VAS), varapuheenjohtaja Virve Hautamaa (KOK) Maaseutu- ja aluelautakunta puheenjohtaja Jari Törmikoski (KESK), varapuheenjohtaja Urpo Viitala (PS) Nuorisolautakunta puheenjohtaja Jesper Uunila (VAS), varapuheenjohtaja Katja Viinikangas (KESK), 28.4.2014 alkaen Leila Oikarinen (KESK) Opetuslautakunta puheenjohtaja Jarmo Myllymäki (KESK), varapuheenjohtaja Niko Peltokangas (VAS) Perusturvatoimikunta puheenjohtaja Virpi Aho (SDP), varapuheenjohtaja Katja Viinikangas (KESK), 28.4.2014 alkaen Kaarina Pehkonen (KESK) Sataman johtokunta puheenjohtaja Timo Rytinki (KESK), varapuheenjohtaja Asser Siuvatti (VAS) -4-
Tarkastuslautakunta puheenjohtaja Pyry Suonsivu (KESK), varapuheenjohtaja Saila Salonsaari (KD) Tekninen lautakunta puheenjohtaja Niilo Ojala (VAS), varapuheenjohtaja Eero Siniluoto (KESK) Ympäristölautakunta puheenjohtaja Harri Leppänen (KOK), varapuheenjohtaja Matti Laurila (KESK) Raahen seutukunnan seutulautakunta puheenjohtaja Raili Lampela (KESK), Siikajoki, I varapuheenjohtaja Pasi Parkkila (KESK), II varapuheenjohtaja Matti Tyybäkinoja (VAS), 29.9.2014 alkaen Risto Rautio (VAS) ja III varapuheenjohtaja Matti Honkala (KOK). Raahessa toimii lisäksi nuorisovaltuusto, jonka puheenjohtajistoon kuuluivat vuonna 2014 puheenjohtaja Aki Nikkinen, vaikuttamisesta vastaava varapuheenjohtaja Krista Pyy, viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja Ella Kallela ja toiminnasta vastaava varapuheenjohtaja Antti Mattila. Keskushallinto sekä palvelukeskukset ja niiden johtajat vuonna 2014: Keskushallinto Hallintopalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Tekninen palvelukeskus Liikelaitokset Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja Ilmo Arvela, apulaiskaupunginjohtaja Leena Mikkola-Riekkinen, kaupunginlakimies Pekka Leppikangas, kaupunginsihteeri 31.10.2014 saakka Päivi Määttä, talouspäällikkö Raija Eskelinen, kehittämispäällikkö Ritva Mattila, rehtori Pasi Alatalo, johtaja Ilmo Arvela, apulaiskaupunginjohtaja -5-
ORGANISAATIOKAAVIO Tarkastuslautakunta 7 jäsentä Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä Vaalilautakunnat Vaalitoimikunnat Kaupunginvaltuusto 43 jäsentä Kaupunginhallitus 11 jäsentä Keskushallinto johtaminen kehittäminen edunvalvonta taloussuunnittelu Puheenjohtajisto Perusturvatoimikunta 7 jäsentä Riskienhallintajaosto 5 jäsentä Seutulautakunta Hallintolautakunta 9 jäsentä Maaseutu- ja aluelautakunta 7 jäsentä Opetuslautakunta 11 jäsentä Kulttuurilautakunta 9 jäsentä Liikuntalautakunta 9 jäsentä Nuorisolautakunta 9 jäsentä Aluelautakunta 9 jäsentä Tekninen lautakunta 11 jäsentä Ympäristölautakunta 7 jäsentä Sataman johtokunta 7 jäsentä Hallintopalvelukeskus hallinto- ja tukipalvelut palvelutoimisto ruokapalvelut ATK työllistäminen maaseutupalvelut Sivistyspalvelukeskus opetustoimi varhaiskasvatus kulttuuritoimi liikuntatoimi nuorisotoimi Kehittämiskeskus Yhdistymissopimuksen mukaiset Vihannin kunnan alueella toteutettavat toimenpiteet. Tekninen palvelukeskus tukipalvelut kuntatekniikka tilahallinta kaavoitus ja maankäyttö valvonta ja ympäristö Satama Kaupungissa toimii erillinen nuorisovaltuusto Päivitetty 28.11.2013-6-
1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kehittymisessä näkyy kasvun merkkejä. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa vuoden 2015 kasvuennusteet ovat kolmen prosentin luokkaa. Euroalueella kasvu oli vuonna 2014 noin prosentin luokkaa ja vuoden 2015 kasvun ennustetaan olevan vain hieman paremman. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Saksan kasvunäkymät ovat heikentyneet ja jäävät seuraavan kahden vuoden aikana puoleentoista prosenttiin. Ruotsin kasvun ennustetaan jatkuvan euroaluetta nopeampana. Suomen talouskasvu on kahden negatiivisen vuoden jälkeen kivunnut plussan puolelle vuonna 2014, sillä valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talouskasvun tulee olemaan -0,1 prosentin luokkaa. Vuonna 2015 talouden ennakoidaan lähtevän 0,9 prosentin kasvuun. Kotitalouksien säästämisaste hieman laskee ja yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän 0,3 prosentilla huolimatta siitä, että reaalitulot pysyvät lähes ennallaan. Viennin kasvun ennakoidaan jäävän edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettämien jatkuu. Yksityiset investoinnit hieman lisääntyvät lähinnä kone- ja laiteinvestointien, sekä tutkimus- ja kehitystoimintainvestointien vetäminä. Vuoden 2016 talouskasvun arvioidaan olevan jo 1,3 prosentin luokkaa. Kotimaisen kysynnän merkitys nousee edellisvuosia suuremmaksi. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan lähes prosenttiin työllisyystilanteen ja kotitalouksien luottamuksen palautumisen myötä. Yksityisten investointien ennustetaan piristyvän neljän prosentin kasvuun. Rakennusinvestointien ennakoidaan kasvavan, mutta nettoviennin vaikutuksen talouskasvuun arvioidaan olevan kahta edellisvuotta vähäisemmän. Työllisyys Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne on pitänyt työmarkkinat alhaisena, ja tilanteen arvioidaan pysyvän samalla tasolla vielä vuoden 2015, jonka aikana Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työttömyysaste nousee 8,8 prosenttiin. Vuonna 2014 työttömyysasteen arvioidaan olevan 8,6 prosenttia (7,7 % vuonna 2012 ja 8,2 vuonna 2013). VM:n ennusteen mukaan vuoden 2016 työttömyysaste palautuisi vuoden 2014 tasolle (8,6 %). Työllisten määrä vähenee 0,4 prosenttia vuonna 2014, minkä jälkeen työllisten määrän ennustetaan lisääntyvän 0,1 prosenttia vuonna 2015 ja 0,3 prosenttia vuonna 2016. Ansiotaso ja inflaatio Ansiotaso nousee ansiotasoindeksillä mitattuna 1,4 prosenttia vuonna 2014 ja 1,2 prosenttia vuonna 2015. Ansiotason nousu on huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä vauhtia hitaampaa, mikä ei ole yllättävää hitaan talouskasvun ja vaisun työllisyyskehityksen oloissa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuoden 2014 inflaatioksi muodostuu 1,1 prosenttia. Tähän on vaikuttanut muun muassa energiahyödykkeiden ja raakaöljyn sekä tuore-elintarvikkeiden hintojen lasku. Vuoden alussa tehtyjen välillisten verojen korotusten vaikutukset inflaatioon ovat 0,5 prosenttiyksikköä. VM:n ennusteen mukaan vuoden 2015 inflaatio jää noin 0,8 prosenttiin. Tähänkin vaikuttaa raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan lasku. Matalaa inflaatiota tukee myös korkotason pysyminen ennätyksellisen matalalla, mikä näkyy selvästi asuntolainojen ja kulutusluottojen keskikoroissa. Myös vuoden 2013 syksyllä saavutetun matalan palkkaratkaisun ja työllisyystilanteen vuoksi vaisuksi jäävän kotimaisen kysynnän ja ostovoimakehityksen oletetaan hillitsevän hintojen nousua. -7-
Kuntatalouden näkymät Kuntasektori on ollut suurten muutosten ytimessä, sillä samanaikaisesti valmistelussa on ollut valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, kuntarakenteen muutos sekä rakennepoliittinen ohjelma. Peruspalvelujen valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2015. Suurta osaa lain säännöksistä sovelletaan kuitenkin vasta seuraavan valtuustokauden alusta 1.6.2017 lukien. Sote-uudistus jäi ratkaisematta, sillä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti kokouksessaan 5.3.2015, ettei sillä ole edellytyksiä jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain käsittelyä tällä vaalikaudella. Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanopäätös toi kunnille 2 miljardin säästötavoitteen vuoden 2017 tasossa sekä 3 miljardin pitemmän ajan tehostamistavoitteen. Hallitusohjelman ja hallituksen kehysriihien päätösten mukaan kuntien valtionosuuksia leikataan siten, että vuosien 2012 2017 aikana kunnilla jää valtionosuuksia saamatta yhteensä 6,9 mrd. euroa. Laskennallisesti 1,1 miljardin leikkaus tarkoittaa kunnallisveroprosentin keskimääräistä nostoa noin 1,25 prosenttiyksiköllä. Kunnat ovat joutuneet reagoimaan talouteen kohdistuviin paineisiin aktiivisesti. Ne ovat sopeuttaneet talouttaan toimintoja tehostamalla, menoja karsimalla ja veroja korottamalla. Noin kolmannes eli 98 kuntaa nosti kunnallisveroprosenttejaan vuodelle 2015 ja valtionosuusuudistuksessa valtionosuuksiaan menettäneet kunnat nostivat kunnallisveroprosenttejaan keskimääräistä enemmän. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,10 prosenttiyksiköllä ollen 19,84 prosenttia vuonna 2015. Kiinteistöverolain muutos, koskien kiinteistöveroprosenttien lakisääteisiä ala- ja ylärajoja, pakotti 63 kuntaa nostamaan kiinteistöveroprosenttejaan. Kuntaliiton ennusteen mukaan kunnille tilitetään kunnallisveroja vuonna 2015 yhteensä 18,5 mrd. euroa, mikä on 1,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Saman ennusteen mukaan yhteisöverotilitysten on arvioitu jäävän vuoden 2014 tasosta, mikä johtuu osittain vuoden 2015 ennakoiden maltillisesta kehityksestä ja siitä, että edellisen verovuoden veroja tilitetään kunnille viime vuosia vähemmän. Kiinteistöverojen tilitysten arvioidaan kasvavan 100 milj. euroa eli 6,5 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Kasvusta suurin osa selittyy veroprosenttien nostolla. Kuntien toimintamenot kasvoivat 2,8 prosenttia vuonna 2013 ja olivat 34,8 mrd. euroa. Vastaavasti kuntien toimintatulot kasvoivat 1,8 prosenttia ja olivat 7,7 mrd. euroa. Verotulot kasvoivat 6,9 prosenttia ja käyttötalouden valtionosuudet 2,7 prosenttia. Kuntatalous on olosuhteisiin nähden vielä kohtalaisessa kunnossa, johtuen mm. tehdyistä sopeutustoimista. Tuloksella mitattuna vuosi 2014 tulee kuntien ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan olemaa ylijäämäinen keskimäärin noin 311 euroa asukasta kohden, kun edellisen vuoden asukaskohtainen ylijäämä oli 68 euroa. Ylijäämän kasvu johtuu satunnaisten erien kasvusta, jonka taustalla ovat lakimuutoksen velvoittamat yhtiöittämiset. Vaikka kuntatalous onkin vielä kohtalaisessa kunnossa, tulee vuosi 2015 olemaan kunnille jälleen haasteellinen. Kuntien rahoitusasema tulee Kuntaliiton arvion mukaan heikkenemään noin 220 milj. euroa ja valtionosuusleikkaukset tuovat kunnille konkreettisia vaikeuksia, kun rahat puuttuvat ja palvelut on järjestettävä. Talouden tasapainottamishaasteet ovat jo nyt arkipäivää yhä useammassa kunnassa ja uuden kuntalain tuomat kiristävät tasapainottamisvelvoitteet hankaloittavat tilannetta entisestään. Nähtäväksi jää, tuoko rakennepoliittisen ohjelman kuntataloudenohjausjärjestelmä helpotusta kuntien tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon. -8-
1.4 Oman talousalueen kehitys Raahen kaupungin talousalueella on edelleen positiivinen vire, mikä näkyy rakentamisena ja yleisenä toimeliaisuutena. Kaupungin keskustaan on rakenteilla useita kerrostaloja, ja myös yksityistä rakentamista on kiitettävästi kaupungin eri alueilla. Raahen kaupunki pyrkii vastaamaan elinkeinoelämän ja yksityisen rakentamisen tonttikysyntään hankkimalla ja kaavoittamalla uusia rakennusalueita. Talousalueelle on suunnitteilla merkittäviä investointihankkeita, mm. ydinvoimalahanke Pyhäjoelle ja Mustavaaran sulattohanke kaupungin satama-alueelle. Alla olevassa taulukossa on esitetty kunnittain seutukunnan alueelle perustettujen ja lakkautettujen yritysten määrä, sekä niiden nettoperustanta. 2014 Raahe Siikajoki Pyhäjoki seutukunta yht. Rekisteröidyt 85 31 6 122 Lakanneet 47 6 2 55 Nettoperustanta 38 25 4 67 Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus Vaikka seutukunnan alueella yritysten nettolisäys on 67 yritystä, ei sillä näytä olevan positiivista vaikutusta seutukunnan työllisyyskehitykseen. Alla olevassa taulukossa on esitetty Raahen seutukunnan työ- ja elinkeinotoimiston ilmoittamat, sekä Raahen seutukunnan kuntien että seutukunnan työttömyysasteet vuosilta 2011 2014. Työttömyysaste % 12/2011 12/2012 12/2013 12/2014 Raahe 10,1 11,4 14,0 14,4 Pyhäjoki 8,2 9,7 12,5 11,7 Siikajoki 10,1 11,4 12,7 13,4 Seutukunta 9,9 11,3 13,6 14,0 Taulukosta voidaan todeta, että seutukunnan työttömyysaste on vuoden 2011 lopusta vuoden 2014 loppuun mennessä noussut 4,1 prosenttiyksiköllä. Tarkastelujaksolla työttömyysaste on noussut vuosittain kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Pyhäjoen kuntaa, jossa työttömyysaste laski 0,8 prosenttiyksiköllä vuonna 2014. Vuoden 2014 lopussa seutukunnassa oli alle 25 vuotiaita työttömiä 397. Kun edellisen vuoden lopussa heitä oli 406, on heidän määränsä vähentynyt yhdeksällä. Raahen työttömyysaste on noussut 4,3 prosenttiyksiköllä vuodesta 2011 vuoteen 2014. Viimeisen vuoden aikana työttömyysaste nousi 0,4 prosenttiyksiköllä. Raahessa työttömiä oli vuoden 2014 lopussa 1.598 (2013 lopussa 1.576), joista on miehiä 892 (878 vuonna 2013) ja naisia 706 (698 vuonna 2013). Kun alle 25 vuotiaiden työttömien määrä vuoden 2014 lopussa oli 330 ja vuoden 2013 lopussa 343, on heidän määränsä vähentynyt 13:lla. Työttömistä yli 50-vuotiaita on 444 (452 vuonna 2013) ja yli vuoden työttömänä olleita 294 (272 vuonna 2013), joten pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt 22:lla. Tilastokeskuksen 20.1.2015 julkaiseman tiedon mukaan joulukuun 2014 työttömyysaste koko maassa oli 8,8 prosenttia ja vuoden 2013 joulukuussa 7,9 prosenttia. Koko maan lukuihin verrattuna Raahen työttömyysaste on merkittävästi eli 5,6 prosenttiyksikköä korkeampi. Seutukunnan työttömyysaste on tammikuulta 2015 valmistuneen tilaston mukaan pysynyt samalla 13,8 prosentin tasolla kuin edellisen vuoden tammikuussakin. Tosin Raahen työttömyysaste näyttää huolestuttavalta, sillä se on noussut tammikuussa 0,1 prosenttiyksikköä edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna, ollen 14,2 prosenttia. Tilastokeskuksen 24.2.2015 julkaiseman tiedon mukaan koko maan työttömyysaste oli vuoden 2015 tammikuussa 8,8 prosenttia ja edellisen vuoden tammikuussa 8,5 prosenttia. -9-
Alla olevassa taulukossa on esitetty Raahen asukasluvun kehitys vv. 2010 2014. Vuosien 2010-2012 osalta on esitetty Raahen ja Vihannin yhteenlasketut asukasmäärät. Taulukosta ilmenee, että Raahen asukasmäärä on pysynyt kohtalaisen tasaisena vuosien 2010-2012 ajan, minkä jälkeen asukasmäärä on lähtenyt laskuun. Vuoden 2013 aikana asukasmäärä laski 152 ja vuoden 2014 aikana 124. Raahen asukasluku 31.12. vuosina 2010-2014 25 700 25 650 25 668 25 652 25 659 25 600 25 550 25 500 25 507 25 450 25 400 25 383 25 350 25 300 25 250 25 200 2010 2011 2012 2013 2014 Kaupungin talouden kannalta työttömyysasteen heikkeneminen ja asukasmäärän laskeminen tuo lisää haasteita, sillä ne vaikuttavat suoranaisesti kaupungin verotulojen vähenemiseen ja ostovoiman heikkenemisen myötä yritysten menestykseen, ja sitä kautta välillisesti kaupungin tuloperustaan. Asukasmäärän vähentyminen vaikuttaa myös valtionosuuksien vähenemiseen. 1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Raahen kaupunginvaltuusto teki päätöksen kaupungin satamatoimintojen yhtiöittämisestä 26.5.2014. Tätä varten perustettiin Raahen Satama Oy, jonka osakkeet Raahen kaupunki merkitsi sataprosenttisesti. Toiminta siirtyi yhtiölle käytännössä vuoden 2015 alusta lukien, joten toiminnan siirtämisellä ei ole ollut varsinaista toiminnallista merkitystä vielä vuonna 2014. Taloudellisesti toiminnan siirtäminen yhtiöön merkitsi vuonna 2014 kaupungille myyntivoittojen tuloutuksia noin 4,9 milj. eroa, mikä näkyy tuloslaskelman satunnaisissa erissä. Järjestely aiheutti muutoksia tase-eriin: sataman alueella sijaitsevat rakennukset siirtyivät yhtiön omistukseen, mikä vähensi rakennusten tasearvoa noin 4,0 milj. euroa. Antolainasaamiset lisääntyivät 8,0 milj. eurolla ja osakkeisiin tuli lisäystä 1,1 milj. euroa. Vuodesta 2015 lähtien satamatoimintojen yhtiöittäminen merkitsee kaupungille nettona noin 2,0 milj. euron tulomenetyksen vuosittain. -10-
1.6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Peruspalvelujen valtionosuusuudistus: Peruspalvelujen valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Raahen kaupungille uusi järjestelmä merkitsee noin 6,7 milj. euron lisäystä entisen järjestelmän vuoden 2014 tasoon verrattuna. Uuden järjestelmän mukainen asukaskohtainen laskennallisten perusteiden lisäys on 51 euroa, lisäosien lisäys 13 euroa ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasauksen lisäys 196 euroa. Uuden järjestelmän siirtymäaika on viisi vuotta ja Raahe saa täysimääräisenä uuden järjestelmän mukaiset valtionosuudet vuonna 2018. Valtionosuusleikkaukset: Kuntien valtionosuuksien leikkaukset vuodelle 2014 olivat 1.118 milj. euroa (noin 205 euroa/asukas) vuoden 2011 tasoon nähden. Tämä vaikutti Raahen kaupungin laskennallisiin valtionosuuksiin vuonna 2014 noin 5,2 milj. euroa. Hallituksen kehysriihien mukaisia lisäleikkauksia on tulossa vuodelle 2015 292 milj. euroa, vuodelle 2016 40 milj. euroa ja vuodelle 2017 50 milj. euroa. Näin kunnilta jää vuosille 2012 2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 miljardia euroa. Raahen osalta leikkaukset merkitsevät yhteensä 32 milj. euron valtionosuusmenetyksiä vuosien 2012 2017 aikana, kun leikkausten määrää verrataan vuoden 2011 valtionosuustasoon. Kuntien yhdistymisavustus ja valtionosuuksien menetysten korvaus: Valtiovarainministeriön maksama 0,9 milj. euron kuntien yhdistymisavustus tulee viimeisen kerran vuonna 2015 ja kuntien yhdistymisestä johtuva valtionosuuksien menestysten korvaus 1,2 milj. euroa, tulee viimeisen kerran vuonna 2017. Erityinen kuntajakoselvitys: Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen teki 10.6.2014 päätöksen määrätä kuntarakennelain mukaisesti toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Pyhäjoen kunnan, Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan välillä. Selvityksen määräajaksi annettiin 1.8. 31.12.2014. Kuntajakoselvittäjäksi määrättiin Kaarina Daavittila. Myöhemmin Valtiovarainministeriö jatkoi kuntajakoselvityksen ja selvittäjän toimikautta 31.1.2015 saakka. Kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittila on saanut selvityksen päätökseen ja toimittanut loppuraportin sekä yhdistymissopimusluonnoksen Valtiovarainministeriöön ja kunnille päätöksentekoa varten. Kuntajakoselvittäjä on loppuraportissaan ehdottanut Pyhäjoen kunnanvaltuustolle, Raahen kaupunginvaltuustolle ja Siikajoen kunnanvaltuustolle kunkin kunnan lakkauttamista 31.12.2016 ja uuden kunnan perustamista 1.1.2017 alkaen. Kunnanhallitukset ovat käsitelleet loppuraportin ja yhdistymissopimuksen ja asettaneet sen kuntalaisten nähtäville. Kuntien valtuustot tekevät päätöksensä asiassa kevään 2015 aikana. Ammatillisen- ja lukiokoulutuksen järjestäminen: Meneillään ovat seutukunnan kuntien sekä Merijärven kunnan toimenpiteet Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy:n ja Raahen koulutuskuntayhtymän toimintojen yhdistämiseksi. Kuntien välisiä yhteistyötilaisuuksia on pidetty myös lukiokoulutuksen järjestämisen osalta. Raahen kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen ylijäämä on 7,3 milj. euroa, mikä on 3,4 milj. euroa ennakoitua parempi. Erittäin positiivista talouden kehityksen kannalta on, että tilinpäätökseen olisi muodostunut ylijäämää 2,4 milj. euroa ilman satamatoimintojen yhtiöittämisen yhteydessä syntyneitä satunnaisia tuloja. Kaupungin tilinpäätös on ollut ylijäämäinen viimeksi vuonna 2010, joten siihen nähden tilanne on kääntymässä parempaan suuntaan. Tilinpäätöksessä taseeseen jää kumulatiivista alijäämä 2,2 milj. euroa, joka täytyy pyrkiä kattamaan taloussuunnitelmakaudella. Voimassa olevaan taloussuunnitelmaan sisältyy toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi. -11-
Vaikka vuoden 2015 talousarviossa on 2,8 milj. euron alijäämä, on valtuusto asettanut tavoitteeksi positiivisen tuloksen. Tavoitteen saavuttaminen on haasteellista ja edellyttää talousarviossa esitettyjen tasapainottamistoimenpiteiden toteutumista sekä tiukkaa taloudenhoitoa kaikilla osa-alueilla. Tavoitteen saavuttamista auttaa merkittävästi se, että nykyisten päätösten mukaan valtionosuuksia tulee yli miljoona euroa ennakoitua enemmän. Työttömyysasteen nouseva, ja asukasmäärä laskeva kehityssuunta vaikuttavat kaupungin tulopohjaan heikentävästi. Satamatoimintojen yhtiöittämisen myötä syntyneen tulovajeen kattaminen jatkossa tuottaa oman haasteensa. Nykyisen taloussuunnitelman mukaan velan määrä tulee lisääntymään, sillä investointiohjelmaan sisältyy muun muassa merkittäviä kouluhankkeita; Merikadun koulukeskus 3,2 milj. euroa vuonna 2015 ja Antinkankaan koulun ja päiväkodin rakentaminen 14,3 milj. euroa vuosina 2016 2018. 1.7 Kunnan henkilöstö Raahen kaupungin henkilöstömäärä oli 1 135 vuoden 2014 lopussa ja 1 118 vuoden 2013 lopussa, joten henkilöstömäärä lisääntyi 17 henkilöllä. Vuonna 2014 henkilöstömenot olivat 46,8 milj. euroa ja 46,5 milj. euroa vuonna 2013, joten henkilöstömenot kasvoivat 0,3 milj. eurolla. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot olivat vuonna 2014 keskimäärin 14,1 pv/henkilö. Vastaava edellisen vuoden luku oli 14,5, joten sairauspoissaolot vähenivät keskimäärin 0,4 päivällä henkilöä kohden. Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään toimialakohtainen selvitys henkilöstömäärästä. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ja tunnusluvut esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. 1.8 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Kuntalakiin (325/2012) kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ovat tulleet voimaan vuonna 2014. Lain mukaan valtuustojen tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Raahen kaupunginvaltuusto on 29.9.2014 hyväksynyt Raahen kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisen perusteet. Näiden perusteiden lisäksi kaupunginhallitus antaa asiasta tarkemmat ohjeet, jotka ovat parhaillaan virkamiesvalmistelussa. Ohjeistuksen tarkoituksena on varmistaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulevat jatkuvaksi ja systemaattiseksi toimintatavaksi. Kaupungin eri toimialoilla on tehty riskikartoitukset vuosien 2012 2013 aikana, joista seuraavassa yhteenvetona esitetään merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät: - Joidenkin kiinteistöjen huono kunto ja sisäilmaongelmat on merkittävä riski, jonka toimenpiteinä on tehty kiinteistöjen kunnostuksia resurssien puitteissa sekä päätöksiä mm. koulu- ja päiväkotitilaratkaisuista. - Tilojen vuokrauksen kannattamattomuus ja kiinteistöjen ylläpitokulujen kasvu on taloudellinen riski. - Henkilöstön vaihtuvuus ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on koettu riskinä, jota pyritään minimoimaan mahdollisuuksien mukaan ennakoinnilla. -12-
- Päätöksentekoon koetaan liittyvän riskiä, sillä siihen liittyvä valitusmahdollisuus hidastaa päätösten voimaantuloa. - Asiakastyöhön liittyvät uhkatilanteet luovat riskiä, jota pyritään välttämän ennakkoarvioinnilla. - Tietoturvallisuuden heikentyminen tai verkkohyökkäykset, joiden avulla voidaan hankaloittaa tai estää väliaikaisesti keskeisiä toimintoja tai tuhota merkittävää aineistoa, on tunnistettu ja niitä on pyritty estämään omia valmiuksia ja järjestelmiä kehittämällä. - Hanketoimintaan liittyvä keskeisin epävarmuustekijä on, että hankeresursseja ei kyetä kohdentamaan niihin palveluihin, joihin asiakasyrityksillä on tarpeita. Riskin toteutuminen ehkäistään valmistelemalla hankkeiden rahoitushakemukset ja toimenpiteet asiakastarpeiden mukaisesti. Kaupungin merkittäviä riskejä ovat myös talouteen liittyvät riskit. Kaupungin talouden tunnusluvut ovat heikot ja kaupungin taloudellinen tila on edelleen haasteellinen, joskin vuoden 2014 aikana tapahtui muutos parempaan suuntaan. Lainakannan hoitamiseen liittyviä riskejä ovat lähinnä korko- ja jälleenrahoitusriskit, joskin velan saatavuudessa ei ole esiintynyt ongelmia viime vuosina. Korkojen osalta ei tällä hetkellä ole ennusteita nopeasta nousukehityksestä. Sijoitetun varallisuuden osalta riski liittyy sijoitusten tuottoon ja sijoitusten markkinahintojen heilahteluun, mikä voi ainakin tilapäisesti johtaa pääomien menetykseen. Laina- ja sijoitusasioita seurataan säännöllisesti riskienhallintajaostossa ja tarvittaessa on mahdollisuus nopeaankin reagointiin. Kaupungin talouteen liittyviä riskejä ovat myös valtion toimenpiteet, joista esimerkkinä valtionosuusleikkaukset ja tuleva sote-ratkaisu. Kaupungin tulopohjan, lähinnä yhteisöverotulojen, suuri heilahtelu aiheuttaa riskin kaupungin tuloksen ja alijäämän muodostumiseen. Heilahtelu johtuu lähinnä siitä, että kaupungin toimialueella toimii suhdannevaihteluille herkkiä toimialoja, kuten metalli- ja terästeollisuutta sekä kaivosteollisuutta. 1.9 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Raahen kaupungin voimassa olevien sisäisen valvonnan ohjeiden (KH 16.2.2004) mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Palvelukeskusten johtajat vastaavat, että palvelukeskusten sisäinen valvonta on riittävästi järjestetty ja hoidettu. Erityisesti palvelukeskusten johtajien on järjestettävä tuloksellisuuden (toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden) seurantaa palveleva ja sisäisen tarkkailun kannalta tarkoituksenmukainen tiedonkulku ja raportointi. Tulosalueiden esimiesten vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen yksikössään. Sisäinen valvonta jakautuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on johtamisen osa, ja se kuuluu jokaisen johtovastuussa olevan perustehtäviin. Sisäisen tarkkailun menetelmiä ovat raportointi ja tulosten seuranta, hyväksymisvaltuudet, henkilökunnan työajan suunnittelu ja tarkkailu, tehtävä- ja vastuujako, tehtäväkuvat ja työnkulkukaaviot sekä tulon- että menonmuodostuksen seuranta. Sisäisen tarkkailun toteutuminen on pyritty varmistamaan systemaattisen johtamisjärjestelmän avulla ja havaittuihin puutteisiin on pyritty reagoimaan viipymättä. Palvelukeskukset ovat antaneet selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä: Keskushallinnossa sisäinen valvonta on osa johtamis- ja esimiestyötä. Kaupunginhallitus valvoo kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanoa. Kunnallisvalitusten osalta on annettu asianmukaiset vastauslausumat ja toimittu tuomioistuimen päätösten mukaisesti. Tavoitteiden toteutumista seurataan johtoryhmässä. Talouden toteutumisesta raportoidaan puheenjohtajistolle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Kehittämiskeskuksessa käytäntönä ovat säännölliset asia- -13-
kaspalaverit sekä raportointi seutulautakunnalle. Riskikartoitus on toiminnan osalta tekemättä. Rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyviä riskejä arvioidaan, minimoidaan ja seurataan riskienhallintajaostossa. Talouden toteutumiseen liittyviä riskejä arvioidaan johtoryhmässä ja saatetaan tarvittaessa kaupunginhallituksen- ja valtuuston tietoon. Sopimusten seuraaminen on toimialueen vastuuhenkilön vastuulla. Sopimustenhallintaa ollaan kehittämässä tietojärjestelmäpohjaiseksi. Hallintopalvelukeskuksessa sisäistä valvontaa hoidetaan johtoryhmien kautta, myös tulosalueiden ja yksiköiden esimiehet toteuttava sisäistä valvontaa toimialueellaan. Toimintaa kehitetään tehostamalla talouden seurantaa ja arvioimalla viranhaltijapäätösten riittävyyttä. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista valvotaan johtoryhmien kautta. Päätöksistä ei ole esitetty korvausvaatimuksia tai muita oikeusseuraamuksia. Tavoitteiden toteutumista ja tuloksellisuuden pätevyyttä ja luotettavuutta arvioidaan johtoryhmien, tiimipalavereiden ja työpaikkakokousten kautta. Riskit on kartoitettu tulosalueittain vuonna 2013 ja riskienhallintavastuu on esimiehillä. Omaisuuden hankinnoista on viranhaltijapäätökset, eikä kilpailutuksista ole aiheutunut valituksia. Sopimustoimintaa seurataan sopimustenhallintajärjestelmän kautta ja tulosalueiden esimiehet vastaavat toimialansa sopimuksista ja niiden seurannasta. Liikelaitoksissa sisäistä valvontaa on hoidettu palvelukeskusjohtajan ja satamajohtajan välisten keskustelujen kautta. Palvelukeskusjohtaja on hyväksynyt liikelaitosten laskut. Säännösten ja määräysten noudattaminen: satamassa on kuluneena vuotena ollut kansainvälisten määräysten mukainen ISPS päivystys ja määräysten mukaiset turva-alueet, joille pääsy on rajoitettu. Tavoitteiden toteutumista on seurattu johtokunnassa. Myös hankkeista ja tapahtumista on johtokuntaa informoitu. Sataman toiminta on sertifioitu ja toimittu sen mukaisesti. Sopimukset on luetteloitu, mikä helpottaa niiden seuraamista. Kaupungin sosiaalipalveluiden sisäinen valvonta on hoidettu siten, että palvelukeskusjohtaja on tarkistanut pistokokein hyväksyttyjä laskuja. Työmarkkinatuen kuntaosuutta on seurattu kuukausittain ja kasvun johdosta on käyty neuvotteluja TE-keskuksen kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan osalta lainsäädännön muutokset tuovat merkittäviä lisävelvoitteita, kun samalla valtion puolelta lakisääteisten yhteistyövelvoitteiden osalta resurssit kapenevat. Sivistyspalvelukeskuksessa sisäinen valvonta on normaalia esimiestyötä, joskin kehitettävää on toimintatavan saamisessa systemaattiseksi. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamiseen liittyviä asioita käsitellään johtoryhmissä, joskin systemaattisessa seurannassa on parannettavaa. Valituksia on ollut koulukyydityksistä ja opettajan toimista, näistä vastineet on annettu Aviin ja kaikki valitukset ovat menneet nurin. Tavoitteiden toteutumista on seurattu johtoryhmissä, jossa esimiehet raportoivat omien sektoreidensa tuloksista. Riskikartoituksia ollaan parhaillaan tekemässä, aiempi kartoitus on vuodelta 2012. Kartoitukset tehdään kattavasti ja seuranta on vastuutettu. Omaisuuden hankintaan, luovutukseen ja hoitoon on ohjeet. Kilpailutuksista tai sopimuksiin liittyviä valituksia, vaatimuksia tai menetyksiä ei ole tullut. Sopimusten seurannan osalta on kuitenkin parannettavaa, yhtenäisiä seurantaohjeita ei ole. Teknisessä palvelukeskuksessa sisäinen valvonta on järjestetty kaupungin ohjeiden mukaan ja työnjohto ohjeistettu sen mukaisesti. Johtoryhmän kokoukset kerran kuukaudessa, muistiot Loovassa. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista siten, että asioiden valmistelu on jaettu useammalle henkilölle. Valtionapuhankkeiden osalta päätöksissä olevaa ohjeistusta ja maksatusta seurataan hankevastaavan toimesta. Tavoitteiden toteutumista ja lautakunnan hyväksymiä työohjelmia seurataan ja raportoidaan lautakunnalle kuukausittain. Tulosaluejohtajat seuraavat Webraportoinnin kautta omia tulosalueitaan. Riskikartoitus on tehty toukokuussa 2013 ja seuranta vastuutettu tulosaluejohtajille. Omaisuuden hankintaa liittyvät toimet tehdään palvelukeskuksen johtajan tai toimielimen valtuutuksen/delegointipäätösten mukaisesti. Sopimusten vanhentumista seurataan yhteistyössä hankintatoimen kanssa. -14-
Luottamushenkilöiden suorittamaa seurantaa varten on toimitettu säännöllisesti raportteja talouden ja toiminnan toteutumisesta ja annettu informaatiota heidän pyytämistään asioista. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa; se on aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa, joka tehdään toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Se on tarkastustarkoituksessa tehtyä valvontaa. Kaupunginjohtaja on päätöksellään 26.8.2013 65 vastuuttanut sisäisen tarkastuksen hankintapäällikkö Pekka Similän hoidettavaksi. Tehtävä on ollut hänen hoidettavanaan jo aiemminkin kaupunginjohtajan vastuualuejakopäätöksellä (27.12.2011 78). Hankintapäällikkö Pekka Similä on sanoutunut irti tehtävästä 1.9.2014 lukien. Kaupunginhallitus antoi 16.6.2014 luvan täyttää sisäisen toiminnan tarkastajan toimi ulkoisella hakumenettelyllä 1.8.2014 lukien. Toimeen valittu Harri Tuomikoski aloitti tehtävässä 20.10.2014. Similän ja Tuomikosken vuodelta 2014 antamien raporttien mukaan keskeisiä havaintoja ovat: - Puhelupalveluiden osalta on tapahtunut kustannusten kasvua. - Hankinta- ja osto-osaamisen osalta esitetään, että hankinta keskitetään harvemmille ja heidän osto-osaamistaan tulee kehittää. - Toimielimistä vain kulttuuri-, liikunta- ja tekninen lautakunta ovat toteuttaneet kaupunginhallituksen antamien vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisen käyttösuunnitelmien ja talousarviossa esitettyjen tavoitteiden toteutumisen seurantavelvoitteen (neljännesvuosittain). Muiden lautakuntien osalta seuranta on ollut puutteellista tai seurantaa ei ole suoritettu ollenkaan. Tarkastajien raportit on käsitelty palvelutuotannon johtoryhmässä 17.3.2015 ja päätetty, että puhelinkustannusten kasvu selvitetään, minkä jälkeen päätetään mahdollisista toimenpiteistä. Hankintaan liittyvien asioiden osalta on jo aiemmin päätetty, että laaditaan niitä koskeva kokonaisvaltainen ohjeistus. Lisäksi todettiin, että valmistelijat huolehtivat siitä, että lautakunnissa käsitellään käyttösuunnitelmien ja talousarvioon asetettujen tavoitteiden toteutumisen seuranta neljännesvuosittain kaupunginhallituksen antaman ohjeen mukaisesti. Ohje on voimassa myös vuonna 2015. Kaupunginhallituksen valitsema riskienhallintajaosto valvoo varainhoidon, lainasalkun ja korkosuojausten kehittymistä ja on tältä osin toteuttanut sisäisen valvonnan. Kaupunginhallituksen valitsemat kassantarkastajat ovat 30.12.2014 tarkastaneet kaupungin kassan sekä jätehuollon, Palvelukeskus Kotirannan ja ruokapalvelujen kanttiinin alitilityskassat. -15-
2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osittaa kunnan rahoituksen riittävyyttä. 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Vuoden 2014 tuloksen muodostumiseen vaikutti merkittävästi kaupungin sataman toimintojen yhtiöittäminen, jonka seurauksena kirjattiin noin 5,0 milj. euron myyntivoitto ja noin 93 teuron myyntitappiot. Erät näkyvät tuloslaskelman riveillä Satunnaiset tuotot ja kulut. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset tuotot ja kulut. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Ulkoinen 2014 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 24 384 25 008 Valmistus omaan käyttöön 304 331 Toimintakulut -153 555-152 056 Toimintakate -128 867-126 717 Verotulot 90 592 89 607 Valtionosuudet 45 782 39 636 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 289 334 Muut rahoitustuotot 2 830 2 391 Korkokulut -807-1 007 Muut rahoituskulut -1 354-1 446 Vuosikate 8 465 2 799 Poistot ja arvonalentumiset -6 175-6 175 Satunnaiset tuotot 5 034 satunnaiset kulut -93 Tilikauden tulos 7 231-3 376 Tilinpäätössiirrot 101 94 Tilikauden ylijäämä / alijäämä 7 332-3 282 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 15,9 16,5 Vuosikate/Poistot, % 137,1 45,3 Vuosikate, euroa/asukas 333 110 Asukasmäärä 25 383 25 507-16-
Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Raahen kaupungin toimintatuotot vuonna 2014 olivat 15,9 prosenttia toimintakuluista. Vuonna 2013 Raahen luku oli 16,5 ja kuntien keskimääräinen arvo 24,0 prosenttia. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on tulorahoitus riittävä. Tällöin tunnusluvun arvo on 100 prosenttia. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Nämä väittämät pitävät kuitenkin paikkansa vain, jos poistot vastaavat nettoinvestointien määrää. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävän, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan seuraavan tunnusluvun avulla: Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euroa/asukas, on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan, kun keskimääräinen vuotuinen investointitaso jaetaan asukasmäärällä. Raahen kaupungin tavoitearvoksi saadaan voimassaolevan taloussuunnitelman mukaan noin 300 euroa/as. Vuonna 2014 asukaskohtainen vuosikate on 333 euroa, minkä osalta voidaan todeta tulorahoituksen olevan riittävän. Tavoitearvon saavuttaminen suunnitelmakaudella vaatii vuosittain noin 7,6 milj. euron vuosikatteen. Nykyisen taloussuunnitelman toteutuessa tavoite saavutetaan seuraavan kerran vuonna 2017. Asukasmäärä: Asukasmääränä ilmoitetaan väestölaskennan mukainen asukasmäärä tilikauden lopussa (31.12.). Toimintatuotot Ulkoisia toimintatuottoja toteutui 24,4 milj. euroa, mikä on 0,6 milj. euroa (2,5 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin muihin tuottoihin kirjattiin 0,9 milj. euroa osakkeiden myyntivoittoja. Myyntituotot ovat toimintatuottojen suurin erä. Niitä toteutui lähes 12,5 milj. euroa, mikä on 0,9 milj. euroa (8,2 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat lisäykset ovat; hallintolautakunta 0,4 milj. euroa, satamassa 0,5 milj. euroa ja teknisessä lautakunnassa 0,1 milj. euroa. Maksutuotot pysyivät edellisen vuoden eli 1,9 milj. euron tasolla. Kaupunki sai tukia ja avustuksia yhteensä 4,6 milj. euroa, mikä on 0,5 milj. euroa (10,3 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tästä 0,3 milj. euroa johtuu valtiovarainministeriön maksaman, kuntaliitoksesta johtuva yhdistymisavustuksen pienenemisestä. Avustuksiin sisältyy valtiovarainministeriön maksama Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan yhdistymisavustus 0,9 milj. euroa sekä kuntien yhdistymisen johdosta valtionosuuksien vähenemisen korvausta 1,3 milj. euroa. Vuokratuottoja toteutui 4,5 milj. euroa, mikä on lähes 0,1 milj. euroa (1,8 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Muita tuottoja kertyi vajaat 0,9 milj. euroa, mikä on 1,2 milj. euroa (56,4 %) edellisvuotta vähemmän. Muihin tuottoihin sisältyy pysyvien vastaavien erien myyntivoittoja yhteensä 0,5 milj. euroa, joka kertyi lähinnä maa-alueiden myynneistä. Vuonna 2013 maa-alueiden myyntivoittoja oli 0,6 milj. euroa ja osakkeiden myyntivoittoja 0,9 milj. euroa. -17-
Toimintakulut Ulkoisia toimintakuluja toteutui 153,6 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen nähden 1,5 milj. euroa (1 %). Kaupungin oman toiminnan osalta menojen kasvu edelliseen vuoteen nähden on 0,5 prosenttia ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän maksuosuuden kasvu 1,5 prosenttia. Henkilöstökuluja toteutui 46,8 milj. euroa, joka on 0,3 milj. euroa (0,7 %) edellisvuotta enemmän. Palvelujen ostoihin käytettiin 91,7 milj. euroa, joten ne lisääntyivät 0,9 milj. eurolla (1,0 %) edellisestä vuodesta. Palvelujen ostojen suurin yksittäinen erä on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle maksettava sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntaosuus, joka vuonna 2014 oli 78,0 milj. euroa. Vuonna 2013 maksuosuus oli 76,9 milj. euroa, joten kasvua syntyi 1,1 milj. euroa (1,5 %). Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoihin käytettiin 6,9 milj. euroa eli 0,3 milj. euroa (4,3 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Avustuksia maksettiin 6,1 milj. euroa, mikä on 0,3 milj. euroa (4,7 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin yksittäinen avustuserä on lasten kotihoidon tuki 3,3 milj. euro (3,4 milj. euroa vuonna 2013). Vuokria ja muita kuluja toteutui yhteensä 2,0 milj. euroa, jossa on 0,2 milj. euroa (13,4 %) kasvua edelliseen vuoteen nähden. -18-
-19-
Verotulot Verotuloja kertyi yhteensä 90,6 milj. euroa, mikä on 1,0 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuloverokertymä jäi 1,7 milj. euroa edellisvuotta pienemmäksi. Vuoden 2013 verokertymään sisältyy noin 0,8 milj. euron kertaerän luonteinen suoritus, joka liittyy vuonna 2013 voimaan tulleeseen verotilityslain muutokseen. Yhteisöverotilitysten määrä kasvoi lähes 1,0 milj. eurolla. Kiinteistöverotilitykset lisääntyivät lähes 1,7 milj. eurolla, mistä suuri osa johtuu kiinteistöveroprosenttien korotuksesta. Alla olevassa kuvassa on esitetty verotulojen kehitys vv. 2011 2014. 100 000 90 000 93 347 VEROTULOT VUOSINA 2011-2014 82 360-11,77% 89 607 +8,80% 90 592 +1,10% 80 000 70 000 75 946 75 937-0,01% 83 462 +9,91% 81 802-1,99% 60 000 1.000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 13 741 3 660 2 563-81,35% 3 860 +5,46% 2 212-13,69% 3 933 +1,89% 5 605 3 185 +42,51% +43,99% 2011 2012 2013 2014 1. Kunnallisvero 2. Yhteisövero 3. Kiinteistövero Verot yht. -20-
Valtionosuudet Valtionosuuksien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 15,5 prosenttia eli 6,1 milj. euroa. Tästä peruspalvelujen valtionosuuden osuus on 0,8 milj. euroa, verotulotasauksen osuus 5,1 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden osuus 0,2 milj. euroa. Alla erittely valtionosuuksien toteutumisesta vv. 2013-2014. 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: Valtionosuudet vv. 2013-2014 2013 2014 2014 Ero 2014 (1.000 ) TP TA TP TP/TA Yleinen osa (yleinen valtionosuus) 848 868 861-7 Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset 97 918 102 156 101 877-279 Esi- ja perusopetuksen sekä kultt.palv. lask. kustann. 23 754 24 226 24 014-212 Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) -263-263 -263 0 Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset yht. 4 049 4 193 4 380 187 - Väh. ed. elatustuen takaisinperinnän palautukset -33 0-22 -22 Laskennallinen valtionosuus yhteensä 126 273 131 180 130 847-333 Vähennetään kunnan rahoitusosuus: -3 136,92 /asukas x 25 652 asukasta -80 468-3 310,86 /asukas x 25 659 asukasta -84 953-3 282,99 /asukas x 25 659 asukasta -84 238 715 Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä 45 805 46 227 46 609 382 Verotulotasaus (+/-) -1 737 3 332 3 390 58 1. Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä 44 068 49 559 49 999 440 2. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet *) -4 432-4 224-4 217 7 Valtionosuudet yhteensä 39 636 45 335 45 782 447 Valtionosuus /asukas 1 554 1 786 1 803 Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan yhdistymisen perusteella valtiovarainministeriö maksaa Raahen kaupungille yhdistymisavustusta vuosina 2013 2015 yhteensä 3,2 milj. euroa sekä valtionosuuksien vähenemisen korvausta vuosina 2013 2017 yhteensä 6,3 milj. euroa. Nämä erät eivät kuulu varsinaiseen valtionosuusrahoitukseen, ne käsitellään tuloslaskelman toimintatulojen avustuksina. Vuonna 2014 kaupunginvaltuuston kohdalle avustustuloihin sisältyy ko. eriä yhteensä 2,2 milj. euroa. Rahoitustulot ja menot Rahoitustuloja kertyi 3,1 milj. euroa, mikä on 0,4 milj. euroa (14,5 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Rahoitustuloihin sisältyy korkotuloja 0,3 milj. euroa (0,3 milj. euroa vuonna 2013). Muita rahoitustuloja kertyi 2,8 milj. euroa, josta oli sijoitusten myyntivoittoja 1,8 milj. euroa (1,6 milj. euroa vuonna 2013), osinkotuloja ja osuuspääoman korkoja 0,6 milj. euroa (0,1 milj. euroa vuonna 2013) ja lainantakausprovisioita 0,3 milj. euroa (0,3 milj. euroa vuonna 2013). -21-
Rahoitusmenoja toteutui 2,2 milj. euroa, mikä on 0,3 milj. euroa (11,9 %) vähemmän kuin edellisen vuoden 2,5 milj. euroa. Korkokulujen osuus rahoitusmenoista oli 0,8 milj. euroa, mikä on 0,2 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä on koko vuoden alhaisena pysyneen korkotason ansiota. Vuonna 2014 kaupungin maksama keskipääomalla painotettu keskikorko kuntatodistusten osalta oli 0,2 prosenttia ja velkakirjalainojen osalta 1,2 prosenttia. Muihin rahoitusmenoihin sisältyy koronvaihtosopimusten korkomenoja 1,1 milj. euroa (1,2 milj. euroa vuonna 2013) ja sijoitusten myyntitappioita 0,2 milj. euroa. Vuosikate Vuoden 2014 vuosikate on 8,5 milj. euroa. Kun vuoden 2013 vuosikate oli 2,8 milj. euroa, parani vuosikate 5,7 milj. eurolla (202 %). Merkittävin tekijä vuosikatteen paranemiseen on valtionosuuksien 6,1 milj. euron kasvu. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Kun vuoden 2014 vuosikate on 8,5 milj. euroa, voidaan todeta tulorahoituksen olleen ylijäämäisen Aiemmin tuloslaskelman tunnuslukujen yhteydessä todettiin, että mikäli vuosikate prosenttia poistoista tunnusluvun arvo on vähintään 100 prosenttia, katsotaan tulorahoituksen olevan riittävä. Kun Raahen kaupungin tunnusluvun arvo vuonna 2014 on 137,1 prosenttia (45,3 vuonna 2013), joten tulorahoitus on ollut riittävä. Toisin kuin vuonna 2013, jolloin investoinneista on yli puolet jouduttu kattamaan omaisuutta myymällä tai lainarahoituksella. Raahen kaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2014 olivat 6,2 milj. euroa ja poistot 6,2 milj. euroa. Tässä nettoinvestoinnilla tarkoitetaan investointien omahankintahintaa (=investointimenot investointeihin saadut rahoitusosuudet). Alla olevasta kaaviosta ilmenee, että tarkastelujaksolla vv. 2010-2014 vuosikate on riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen vuosina 2010 ja 2014. -22-