Kun annettu differenssiyhtälö z-muunnetaan puolittain, saadaan: 1 1 z Y z zy z z/4 4

Samankaltaiset tiedostot
Luento 2 / 12. SMG-1200 Piirianalyysi II Risto Mikkonen

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

järjestelmät Diskreettiaikaiset järjestelmät aikatason analyysi DEE Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen

järjestelmät Luku 2 Diskreettiaikaiset järjestelmät - aikataso DEE Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen

Matematiikan tukikurssi

järjestelmät Luku 1 Johdanto; termit ja käsitteet 1 DEE Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen

Aksiaalinen rakenne koostuu suoralla peräkkäin olevista sauvoista kuvan 2.1 mukaisesti. Aksiaalinen rakenne ei ole yleinen sovelluksissa,

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 12: Tasokehän palkkielementti, osa 2.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /

Järjestelmän kuvaus aikatasossa

[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.

3 Raja-arvo ja jatkuvuus

Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

Pyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 139 Päivitetty a) 402 Suplementtikulmille on voimassa

Matematiikan pohjatietokurssi

S /142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe

9 Lukumäärien laskemisesta

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

± r = 1e 2 2 ±

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6

1. Olkoot f ja g reaalifunktioita. Mitä voidaan sanoa yhdistetystä funktiosta g f, jos a) f tai g on rajoitettu? b) f tai g on jaksollinen?

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 45/2017

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT

Sijoitusmenetelmä Yhtälöpari

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

Luku kahden alkuluvun summana

Lineaarinen yhtälöryhmä

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 8, ratkaisuista

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

4.7 Todennäköisyysjakaumia

Insinöörimatematiikka D

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 4

3. Markovin prosessit ja vahva Markovin ominaisuus

z z 0 (m 1)! g(m 1) (z0) k=0 Siksi kun funktioon f(z) sovelletaan Cauchyn integraalilausetta, on voimassa: sin(z 2 dz = (z i) n+1 k=0

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

1. Harjoituskoe. Harjoituskokeet. 1. a) Valitaan suorilta kaksi pistettä ja määritetään yhtälöt. Suora s: (x 1, y 1 ) = (0, 2) (x 2, y 2 ) = (1, 2)

Matematiikan tukikurssi

Ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt

HARMONINEN VÄRÄHTELIJÄ

2.1. Bijektio. Funktion kasvaminen ja väheneminen ********************************************************

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

Riemannin sarjateoreema

Molekulaarisuus = reagoivien molekyylien lkm Stoikiometria = tasapainotetun reaktioyhtälön lkm (ainetase)

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 5 Kevät 2016

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Hannu Pajula. Stirlingin luvuista

Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on

(a) Järjestellään yhtälöitä siten, että vasemmalle puolelle jää vain y i ja oikealle puolelle muut

Matematiikan tukikurssi

1 Raja-arvo. 1.1 Raja-arvon määritelmä. Raja-arvo 1

4.3 Erillisten joukkojen yhdisteet

Perustehtäviä. Sarjateorian tehtävät 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 24

Ratkaisuehdotukset LH 3 / alkuvko 45

VALIKOITUJA KOHTIA LUKUTEORIASTA

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA

Osa IX. Z muunnos. Johdanto Diskreetit funktiot

Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut

Perustehtävät. Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10. Tehtävä 1. Sievennä 1.

Rationaalilauseke ja -funktio

Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Vakuutusmatematiikan sovellukset klo 9-15

Sattuman matematiikkaa III

DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA. Taustaa

b 4i j k ovat yhdensuuntaiset.

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

Huom! (5 4 ) Luetaan viisi potenssiin neljä tai viisi neljänteen. 7.1 Potenssin määritelmä

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta. Laaditaan taulukko monisteen esimerkin 3.1. tapaan ( nj njk Pk

Korkeamman asteen polynomifunktio

Tämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. { (a, b) a, b œ R }

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 10 Binomipuut ja optioiden hinnoittelu

Matematiikan tukikurssi

MATLAB Ohjelmointi Osa 1. Timo Mäkelä

Matemaattinen Analyysi

Yhteistyötä teatterista & Taiteesta tuotteeksi -hankkeet

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

NELIÖJUURI. Neliöjuuren laskusääntöjä

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Valon diffraktio yhdessä ja kahdessa raossa

YHTÄLÖ kahden lausekkeen merkitty yhtäsuuruus

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö

2.2 Neliöjuuri ja sitä koskevat laskusäännöt

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)

SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = = =

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

Transkriptio:

DEE- Lineaariset järjestelmät Harjoits 8, rataisehdotset Tämän harjoitsen ideana on opetella -mnnosen ättöä differenssihtälöiden rataisemisessa. Lisäsi ätetään -mnnosen ehäpä hödllisintä ominaistta, eli aiatason hanalahon onvoltiosmman orvatmista sinertaisella ertolaslla. Kse on siis implssivasteen hödntämisestä -tasossa. Tehtävä Tässä tehtävässä on taroits ättää hödsi tehtävän. -mnnosia ja rataista differenssihtälö -mnnosen avlla. Differenssihtälön -mntaminen taroittaa sitä, että htälön joainen termi -mnnetaan eriseen. Homaa, että mttjan edessä oleva vaioerroin säil vaioertoimena mös -mnnosen htedessä, sillä vaio voidaan ottaa smmalaseeesta los. Sisi esimerisi termin - mnnos on Z. Kn annett differenssihtälö -mnnetaan polittain, saadaan: / / / Z, = / / / Tehtävä on nt rataist -tasossa. Tehtävän rataisna tlee itenin lötää lasee :lle, joa on :n äänteismnnos. Vielä siis tarvitaan äänteismnnos taaisin aia-tasoon. Ongelma on siinä, että aiatason rataisa ei psttä näemään soraan llä olevasta :n laseeesta. Jotta saadaan selville, :n lasee on saatava sppenevan geometrisen sarjan smmaa mistttavaan motoon. Tällaiseen motoon päästään osamrtoehitelmän avlla. Tehdään sisi :lle osamrtoehitelmä. Kosa nimittäjä on jo valmiisi teijöissään, osamrtoehitelmäsi saadaan: / / / /. / / / / / / Nt päästiin motoon, jona nimittäjä on sama in termissä, jolle osamrtoehitelmä tehtiin. Kertoimet ja saadaan selville, n verrataan seisten termien osoittajia esenään. Toinen htälö saadaan osoittajien vaiotermien htäsrdesta, ja toinen htälö saadaan osoittajien :n ertoimien htäsrdesta:

/ / / 8/ 8 / /. Nt -tason ratais on saat pilotta osamrtoehitelmän avlla termeihin, jota mistttavat -mnnosen määritelmään liittvää sppenevan geometrisen sarjan smmaa. Täten äänteismnnosesi, eli aiatason rataissi, saadaan: 8, osa esimerisi Z. Mietitään vielä lopsi, miten tehtävässä annett alehto saadaan pääteltä soraan differenssihtälöstä. Lähtöohta tällä rssilla on se, että järjestelmän sisäänmenoljonossa voi olla nollasta poieavia arvoja vasta ei-negatiivisilla ajanhetillä. Ja tämän serasena mös aii lostloljonon aliot ovat nollia negatiivisilla ajanhetillä, sillä lostlo ajanhetellä oost vain sisäänmenosta samalla ajanhetellä seä lostlon aiemmista alioista. Kn järjestelmää vaavaan differenssihtälöön tehdään sijoits = -, saadaan. Tehtävä Modostetaan ensin tilannetta vaava differenssihtälö. Tehtävän asetteln persteella voidaan modostaa talo, jossa on listattna parien lmäärä mtaman ensimmäisen aden jäleen. Kasi arien lmäärä 8 6 Meritään parien lmäärää :na atena p :lla Tilannetta hallitseva differenssihtälö on siis p p p Havaitaan, että hallitseva htälö on homogeeninen, joten aiatasossa ratais lötisi helposti. Rataistaan htälö itenin Z-mnnosen avlla. Siirto-ominaistta hödntäen saadaan mnnostason htälösi p p p

Nt p = p =. Kertomalla polittain :lla, saadaan htälösi Täten mnnostason rataissi saadaan Missä nimittäjäpolnomin nollaohdat, Kirjoitetaan mnnostason ratais osamrtoehitelmänä: Lavennetaan oiealla polella samannimisesi ja verrataan osoittajia polittain esenään, jolloin saadaan Vaiot ja voidaan rataista modostamalla htälöpari vertaamalla :n potenssien ertoimia polittain, jolloin saadaan htälöparin rataissi saadaan Täten mnnostason ratais osamrtoihin hajotetssa modossa on Kosa ljonon a Z-mnnos on

a a a Z saadaan aiatason rataissi p Täten ahden voden jäleen =, parien lmäärä on 6 6 Tehtävä iatasossa ssteemiä vaava htälö on siis Otetaan htälöstä polittain Z-mnnos, jolloin siirto-ominaiss Toisaalta mnnostasonratais on tehtävän asetteln maisesti Vertaamalla mnnostason rataisja esenään, saadaan

Tehtävä Tehtävässä stään edellisen tehtävän lostlon arvoa, n disreetti mttja rajatta asvaa. Mnnostason rataissta ei välttämättä tarvitse ottaa äänteismnnosta, vaan voidaan hödntää ns. lopparvoteoreemaa, jona maisesti Täten stt raja-arvo on 6 Tehtävä Ssteemiä vaava differenssihtälöpari aiatasossa on siis Otetaan molemmista htälöistä polittain Z-mnnos, jolloin päädtään algebralliseen htälöpariin Sijoitetaan :n lasee lempään htälöön, jolloin 8 } { } {

6 Kirjoitetaan termit ai, jolloin päädtään htälöön 8 8 Rataistaan ja sijoitetaan annett alarvot ja jaetaan teijöihin, jolloin 8 8 8 8 Ottamalla äänteismnnos, saadaan