Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1
2
Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka Parikkalassa Kesto 1 h- 2,5 h Kysymykset ja keskustelut Talouden tila eri kunnissa, kaupunkien velkaisuus, veroprosentin nosto Lähipalveluiden säilyminen ehdottoman tärkeää- palvelun tuottaja ei niin tärkeä Lappeenrannan seudulla huonot kuntaliitosesimerkit, Imatran seudulla Eksote puhuttivat kaupunkeja vastaan Kaupungeissa suhtautuminen neutraalimpaa asiaan, vastuullisuutta korostavia puheenvuoroja Elinvoima pitää turvata niin maakunnassa kuin kuntakeskuksissa Miten kunta voi hoitaa talouttaan niin, että itsenäisyys säilyy vs. onko itsenäisyys kaikista tärkein asia Kunnan rooli tulevaisuudessa? Luottamushenkilöiden rooli tilaisuuksissa vaihteli 3
Kuntien neuvottelutilanne Imatran seutu Imatran kaupungin avaus ohjausryhmässä Puolueiden neuvottelut käynnissä lähiviikkoina Parikkalan halukkuus neuvotteluihin? Seutuparlamentti 15.10. tapaa ja toteaa selvittäjien esityksen sekä tilanteen Lappeenrannan seutu Länsi-Saimaan kuntien yhteinen tapaaminen 8.9. Miten syvemmissä tarkasteluissa edetään? Jatkosta Olennaista on saada esitys käsiteltyä ja testattua halukkuus tarkempiin neuvotteluihin Huomio prosessiin (kuten tähän asti) Luottamus, tasapuolisuus neuvotteluissa, realismi, yhteinen tulevaisuuskuva KUNTAKOMMENTIT? 4
Valmistelutilanne 5
18.9. 2014 Page 6
Jatkoprosessi 30.9. selvittäjien esitys Esityksen käsittelyn sisällön ja aikataulun yhteensovittaminen Kuntalaisten kuuleminen- esitys nähtävillä 30 päivää Esitys valtuustoille Kuntien neuvottelut esityksen pohjalta syksyn aikana Valtuustokäsittely Selvittäjien esitys- voidaanko edetä sen pohjalta Onko muita vaihtoehtoja Kuntien kannanotot Kiinnostuksensa esittäneiden kuntien väliset jatkoneuvottelut Erityinen kuntajakoselvitys tarvittaneen yhdistymisen selvitystuen sekä yhdistymisavustuksen varmistamiseksi Kuntien omat neuvottelut ilman tukea 18.9. 2014 Page 7
Yhdistymissopimusluonnos sisältää kuntarakennelain mukaiset kokonaisuudet Sopimusluonnokseen kirjataan selvityksen aikana nousevia paikallisesti tärkeitä asioita. Sopimuksen tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla sopimuskauden keskeisiä asioita samalla taataan yhdistyneen kunnan toimintakyky välttämällä liian yksityiskohtaisia kirjauksia. Oikea taso määritellään paikallisesti selvitysprosessin aikana 1) Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta; 2) Uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteet; 3) Uuden kunnan nimi; 4) Yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrä, paikkojen jakautuminen yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5) Yhdistymishallituksen toimivalta; 6) Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; 7) Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asema uudessa kunnassa; 8) Yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet; 9) Uuden kunnan taloudenhoidon yleiset periaatteet; 10) Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinot uudessa kunnassa; sekä 11) Yhdistymisavustuksen käytön periaatteet.
Valtuuston muodostaminen kesken vaalikauden Kuntalaissa esitetään vaalien siirtoa 2017 keväälle- uusi valtuusto aloittaisi 2017 kesäkuussa, mikäli kuntaliitos tapahtuisi olisi vaalit järkevää pitää entisenä ajankohtan (mukana kuntalakiluonnoksessa) tai sitten olisi noudatettava kuntarakennelain pykäliä, jotka nyt ovat seuraavat Yhdistyvät kunnat voivat 1 momentin estämättä sopia yhdistymissopimuksessa, että niiden valtuustot yhdistetään uuden kunnan valtuustoksi kunnallisvaalikauden loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Yhdistyvät kunnat voivat 1 momentin estämättä myös sopia yhdistymissopimuksessa, että niiden valtuustot yhdistyvät osittain uuden kunnan valtuustoksi kunnallisvaalikauden loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Tällöin yhdistyvien kuntien valtuustot päättävät, montako valtuustopaikkaa kustakin kunnasta tulee uuden kunnan valtuustoon. Uuden kunnan valtuustoon tulee kuitenkin aina vähintään neljäsosa kunkin yhdistyvän kunnan valtuutetuista. Kustakin kunnasta valtuustoon tulevat valtuutetut ja varavaltuutetut määräytyvät heille edellisissä kunnallisvaaleissa vaalilain 89 :n mukaisesti annettujen vertauslukujen suuruuden mukaisessa järjestyksessä. 9
10
18.9. 2014 Page 11
Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelaki 4 Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Muut asiat 13
ma 8.9.2014 12:38, toimitettu emaililla Aija Tuimalalle Kari Paldanius, ohjausryhmän henkilöstöedustaja PÄÄSOPIJAJÄRJESTÖJEN NÄKEMYS ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYKSEEN Ammattijärjestöt ovat tahoillaan keskustelleet Etelä-Karjalan kuntarakenneselvityksestä ja tuomista vaihtoehdoista tulevaisuuden kuntarakenteeseen. Sekä yhden että kahden kunnan malli saa kannatusta kahden kunnan mallin takana on kuitenkin enemmistö, sillä vielä moni käytännön asia jää vielä avoimeksi. Tärkeintä on kunnan talouden ja työntekijöiden aseman turvaaminen josta syystä viiden vuoden irtisanomisturva on pääsopiajärjestöille myöskin kuntayhtiöissä erityisen tärkeä. Työmatkat eivät saa muodostua kohtuuttomiksi, samoin hallinto ei saa etääntyä liian kauaksi työntekijästä. Yhden kunnan mallissa palvelut saattavat karata kauas, jolloin työmatkat myös pitenevät, kun kahden kunnan mallissa nämä pysynevät kohtuullisina. Pääsopijajärjestöt suhtautuvat avoimin mielin kuntarakenteen kehittämiseen, jotta kuntalaisille voidaan tarjota jatkossakin laadukkaat kuntapalvelut. 14
30.9. aikataulu Klo 12.00 Lemi, säräravintola Kippurasarvi, lounas Klo 13.00 kokous Klo 15.00-16.00 media paikalle Selvittäjien esityksen lyhyt esittely Ohjausryhmän puheenjohtajien kommentit Ohjausryhmän jäsenet haastateltavina 15