Liedon kunnan ja Tarvasjoen kunnan kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus

Transkriptio

1 (7) Liedon kunnan ja Tarvasjoen kunnan kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 1. Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta 1.1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntarakennelain 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus. Sopimuksen osapuolina ovat Liedon ja Tarvasjoen kunnat, joita jäljempänä nimitetään sopijakunniksi. Tässä yhdistymissopimuksessa kuntajaon muuttamisella tarkoitetaan kuntarakennelain 3 1 kohdan mukaan Tarvasjoen kunnan lakkaamista ja yhdistymistä Liedon kuntaan. 1.2 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Yhdistymissopimusta noudatetaan siitä alkaen, kun Liedon ja Tarvasjoen kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Ellei toinen tai kumpikaan sopijakunnista hyväksy sopimusta, sitä on noudatettava siitä alkaen, kun valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä. Sopimusta noudatetaan yhdistymisen voimaantulosta kolme vuotta, vuoden 2017 loppuun. Kuntarakennelain mukaisesti henkilöstöä koskeva palvelussuhdeturva on voimassa viisi (5) vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Yhdistettyjen Liedon ja Tarvasjoen kuntien henkilöstön palvelussuhdeturva on voimassa vuoden 2019 loppuun. 1.3 Yhdistymisen toteuttaminen ja ajankohta Kuntajakoa muutetaan siten, että Tarvasjoen kunnan toiminta lakkaa Tarvasjoen kunta yhdistyy Liedon kuntaan Tässä sopimuksessa käytetään nimitystä yhdistetty kunta sen jälkeen, kun edellä mainittu kuntajaon muutos on tullut voimaan. 1.4 Yhdistetyn kunnan nimi ja vaakuna Yhdistetyn kunnan nimi on Liedon kunta. Kunta käyttää Liedon kunnan vaakunaa. 2. Yhdistymisen edellytykset ja tavoitteet 2.1 Yhdistymisen edellytykset Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos edellä mainitut kehittämistavoitteet täyttyvät ja muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

2 (7) Sopijakuntien yhdistymisselvityksessä ja -neuvotteluissa on todettu edellä mainittujen kriteerien täyttyvän. 2.2 Taloudellinen tilanne yhdistämisen perusteena Kuntarakennelain 4 f :n mukaan kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot; 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Yhdistämisen selvittäminen talousperusteella on perusteltua, koska edellä mainituista edellytyksistä selvityksen tekemiselle Tarvasjoen kunnan kohdalla ovat täyttyneet kaikki kolme. Kuntajakoselvittäjät ovat selvityksen perusteella todenneet Tarvasjoen kunnan erityisen vaikeassa asemassa olevaksi kunnaksi, jonka yhdistäminen toiseen kuntaan on asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi välttämätöntä. Selvityksessä tarkastelluista kuntajaon muutosvaihtoehdoista perustelluimpana kuntajakoselvittäjät ovat pitävät vaihtoehtoa, jossa Tarvasjoen kunta yhdistetään Liedon kuntaan. 2.3 Yhdistetyn kunnan kehittämisen tavoitteet Yhdistyminen turvaa lakisääteiset peruspalvelut yhdistetyn kunnan kaikissa osissa ja vahvistaa kuntataloutta kokonaisuutena. Yhdistetyn kunnan päätavoitteet ovat: 1) lähipalvelujen ja palvelujen saatavuuden turvaaminen 2) kuntatalouden vakauden parantaminen 3) kunnan elinvoiman ja kehityksen vahvistaminen 4) kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen ja yhteisöllisyyden tukeminen. Yhdistyminen vahvistaa Liedon kunnan asemaa Turun kaupunkiseudun itäisen alueen asumisen, palvelujen ja työpaikkojen keskuksena. Yhdistyneen kunnan asukasluku kasvaa noin asukkaaseen. Tarvasjoen alue saa vahvistusta Turun kaupunkiseudun kehitystoiminnasta. Yhdistetyn kunnan maapolitiikalla ja kaavoituksella varmistetaan yritystoiminnalle ja asumiselle monipuolinen tonttien tarjonta. Kuntien yhdistyessä korostetaan yhdistyneen kunnan kilpailukykyisyyden ja vetovoiman parantamista, mikä luo edellytyksiä elinkeino- ja yritystoiminnalle.

3 (7) 3. Hallinnon järjestäminen Yhdistetyn kunnan hallinnon järjestäminen perustuu ensisijaisesti Liedon kunnan hallinto- ja palveluorganisaatioon yhdistymisen tullessa voimaan. 3.1 Yhdistymishallitus Sopijakuntien valtuustot asettavat yhdistetyn kunnan valmistelutyötä varten kuntarakennelain 10 :n tarkoittaman yhdistymishallituksen. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii yhdistetyn kunnan toiminnan ja talouden sekä hallinnon järjestämisen valmistelusta. Sopijakuntien viranomaiset ovat velvollisia viemään yhdistymishallituksen käsiteltäväksi sellaiset asiat, joista päättämisellä on merkittävää vaikutusta yhdistetyn kunnan toimintaan ja talouteen. Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun sopijakuntien valtuustot ovat yhdistymispäätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun yhdistetyn kunnan valtuusto on valinnut kunnanhallituksen. Mikäli valtioneuvosto on päättänyt kuntajaon muutoksesta kuntarakennelain 18 :n 3 kohdan nojalla, on kuntien valittava yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet viipymättä valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallitus on yhdistymisen päätösajankohdan mukainen Liedon kunnanhallitus varajäsenineen täydennettynä siten, että yhdistymishallituksessa on päätösvaltaisena jäsenenä yhdistymisen päätösajankohdan Tarvasjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja varajäsenineen. Liedon kunnanhallituksen puheenjohtajat toimivat yhdistymishallituksen puheenjohtajina. Yhdistymishallituksen esittelijä on Liedon kunnanjohtaja. Tarvasjoen kunnanjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksessa. Yhdistymishallitus kokoontuu pääsääntöisesti Liedon kunnanhallituksen kokousten yhteydessä. 3.2 Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöhallinto Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöhallinto tukee kuntien yhdistymisen voimaantulosta lähtien kunnan kehittämistä vastuullisesti eri näkökulmat huomioiden. Yhdistymisessä korostetaan vastuunkantoa kokonaisuudesta ja yhteistä näkemystä kunnan tulevaisuuden haasteista ja niiden ratkaisuista. Valtuusto Yhdistetyn kunnan valtuusto järjestäytyy vuoden 2014 aikana heti kun valtioneuvosto on päättänyt kuntajaon muuttamisesta. Yhdistetyn kunnan valtuusto muodostetaan kuntarakennelain 24 :n 3 momentin mukaisesti siten, että Liedon kunnan valtuusto ja Tarvasjoen kunnan valtuusto osittain yhdistyvät yhdistetyn kunnan valtuustoksi kunnallisvaalikauden, vuoden 2016 loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Liedon kunnan valtuustosta tulee valtuustoon kaikki 43 valtuutettua ja Tarvasjoen kunnan valtuustosta 6 valtuutettua. Yhdistetyn kunnan valtuuston jäsenmäärä on 49 kunnallisvaalikauden loppuun.

4 (7) Tarvasjoen kunnan valtuustosta yhdistetyn kunnan valtuustoon tulevat valtuutetut ja varavaltuutetut määräytyvät heille edellisissä kunnallisvaaleissa vaalilain (714/1998) 89 :n mukaisesti annettujen vertauslukujen suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Muut luottamustoimielimet Yhdistetyn kunnan muut toimielimet määräytyvät Liedon kunnan luottamustoimielinrakenteen mukaisesti. Aloitettuaan toimintansa yhdistetyn kunnan valtuusto täydentää Liedon kunnanhallitusta kahdella jäsenellä ja varajäsenellä, joilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus ja jotka ovat toimineet Tarvasjoen kunnan vastaavissa luottamustehtävissä. Valtuusto täydentää Liedon kunnan lautakuntia yhdellä varsinaisella ja yhdellä varajäsenellä, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus ja jotka ovat toimineet Tarvasjoen kunnan vastaavissa luottamustehtävissä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan Tarvasjoen kunnan kaksi jäsentä ja varajäsenet jatkavat yhdistetyn kunnan lautakunnassa kunnallisvaalikauden loppuun. Samoin ympäristölautakunnan yksi Tarvasjoen kunnan jäsen ja varajäsen jatkavat kunnallisvaalikauden loppuun. Täydentämisen perusteena ei käytetä yhdistetyn valtuuston voimasuhteita. Yhdistetyn kunnan kunnanhallituksen toimikausi alkaa heti, kun valtuusto on sen valinnut. Muut luottamushenkilöt ja viranhaltijat ryhtyvät hoitamaan tehtäviään yhdistetyn kunnan valtuuston päättämästä ajankohdasta, kuitenkin viimeistään kuntajaon muutoksen tullessa voimaan. 3.3 Kunnanjohtajien asema Kuntarakennelain 30 :ssä säädetään kunnanjohtajan asemasta. Jos yhdistyvän kunnan kunnanjohtaja ei siirry uuden kunnan kunnanjohtajaksi, hänet siirretään soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Kunnanjohtajan asemasta ja oikeuksista on muutoin voimassa, mitä kuntarakennelain 29 :ssä säädetään. Yhdistetyn kunnan kunnanjohtaja on Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela. Tarvasjoen kunnanjohtaja Oili Paavolan tehtävänä on yhdistymisen valmistelussa ja yhdistymisen voimaan tultua ohjata ja koordinoida yhdistymistä. Oili Paavola osallistuu Liedon kunnan johtoryhmän työskentelyyn ja hänellä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksessa sekä yhdistetyn kunnan kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus päättää Paavolan yhdistymisen voimaan tulon jälkeisestä virkanimikkeestä. 3.4 Hallinnon toimintaperiaatteet Hallinnon järjestämisen periaatteet kuntien yhdistämisessä ovat: yhdistää sopijakuntien hallinto rakenteeltaan matalaksi ja tehokkaasti toimivaksi hallinto-organisaatioksi poistaa hallinnon päällekkäisyyttä ja vahvistaa työntekijöiden osaamista. sijoittaa sopijakuntien hallinto tarkoituksenmukaisella tavalla samalla hyödyntäen tietoliikenneyhteyksiä ja tietojärjestelmiä hallinnossa siten, että näiden ratkaisujen avulla hallintotyötä voidaan tehdä riippumattomasti toimipaikkojen sijainnista. hyödyntää tietoyhteyksiä ja -järjestelmiä asiakaspalvelussa.

5 (7) 4. Henkilöstön asema 4.1 Henkilöstön siirtyminen ja tehtävien määrittely Kuntarakennelain 29 :ssä säädetään henkilöstön asemasta kuntajaon muuttuessa. Kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Vuosien alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy 3 :ssä tarkoitetun uuden tai toisen kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta ( /478). Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tarvasjoen kunnan vakinaiset viranhaltijat ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat työntekijät siirtyvät yhdistetyn kunnan palvelukseen heille soveltuviin vastaaviin tai sitä lähinnä oleviin tehtäviin ellei yhdistetyn kunnan organisaatiojärjestelyistä ja tehtävien määrittelyistä muuta johdu. Tarvasjoen kunnan määräaikainen henkilöstö siirtyy yhdistetyn kunnan palvelukseen määräajan täyttymiseen saakka samoin periaattein kuin vakinainen henkilöstö. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteen mahdollisesta jatkumisesta päätetään erikseen normaalissa järjestyksessä. Yhdistymishallitus tai yhdistetyn kunnan kunnanhallitus päättää henkilöstön sijoittumisesta viranhaltija- ja työntekijäkohtaisesti yhdistetyn kunnan organisaatioon ja tehtävienjaosta mennessä. Ehdotus henkilöstön sijoittumisesta on esillä yhteistoimintatoimikunnassa ennen päätöksentekoa. Yhdistymishallituksen aloitettua toimintansa henkilöstön rekrytoinnissa siirrytään välittömästi yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin, eläkkeelle siirtymisen ennakointiin, henkilöstöhakuun ja vallinnan valmisteluun yhdistymishallituksen linjausten mukaisesti. Yhdistetyn kunnan hallinto- ja palveluorganisaation henkilöstötarpeita määriteltäessä uudelleen muotoutuvien tehtävien työn vaativuus määritellään uudelleen tehtävissä. Palkkojen harmonisoinnin tavoitteena on saattaa palkat yhdistetyn kunnan yleisimmän palkkatason mukaiseksi. Palkkojen harmonisoinnissa hyödynnetään tehtyjä työn vaativuuden arviointeja, jotka tarkistetaan vuoden 2014 loppuun mennessä sopijakuntien henkilöstön osalta. Harmonisointi toteutetaan kokonaan vuoden 2016 loppuun mennessä. 4.2 Yhteistoiminta Kuntarakennelain 7.3 :n mukaisesti yhdistymisesityksen valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään. Säädöksen mukaisesti yhdistymishallituksen alaiseen valmisteluorganisaatioon kuuluu kuntatyönantajan ja henkilöstöjärjestöjen edustajista koottu yhdistymisen yhteistoimintatoimikunta, jonka yhdistymishallitus asettaa välittömästi aloitettua toimintansa. Yhdistymishallitus nimeää edellä mainitun yhteistoimintatoimikunnan kuntatyönantajan edustajat ja vahvistaa toimikunnan kokoonpanon saatuaan henkilöstöjärjestöjen päätökset järjestöjen nimeämistä edustajista. Henkilöstöjärjestöjen edustajat edustavat kummankin sopijakunnan henkilöstöä.

6 (7) 5. Palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen toimintaperiaatteet Yhdistetyn kunnan lakisääteisten peruspalvelujen ja muiden palvelujen järjestämistä ohjaavat seuraavat toimintaperiaatteet: 1) Lakisääteiset peruspalvelut järjestetään kustannustehokkaasti mahdollisina lähipalveluina kuntalaisille yhdenvertaisesti eri alueilla. Näitä palveluja ovat perusopetus ja varhaiskasvatus sekä osa palveluasumisesta ja terveydenhuollon vastaanottopalveluista. Jossakin Tarvasjoella sijaitsevassa toimintayksikössä on asiakaspalvelujen vastaanotto, joka helpottaa kuntalaisten asiointia ja tiedonsaantia. 2) Hallintopalvelut ja keskitettävät erityispalvelut järjestetään ja sijoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla sekä tehostetaan tuotannollisia tukipalveluja, joita ovat muun muassa ruoka- sekä kiinteistö- ja tilapalvelut. Päällekkäisiä toimintoja karsimalla saadaan resursseja palvelujen kehittämiseen. 6. Asukkaiden vaikuttaminen ja osallistuminen Yhdistetyn kunnan tavoitteena on vahvistaa kunnan alueiden asukkaiden paikallisen identiteetin ja kuntalaisvaikuttamisen ja -vastuullisuuden kehittymistä. Liedon kunnan tilinpäätösten yhteydessä arvioidaan vuosittain yhdistymissopimuksen toteutumista vuosina Kumppanuusperiaatteen mukaisesti tuetaan järjestöjä ja muita yhteisöjä, jotka omalla toiminnallaan edesauttavat kuntalaisten omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä korostetaan ennaltaehkäisyä, jolla edistetään ja tuetaan kuntalaisten toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään tukemalla asukas- ja kyläyhdistysten sekä järjestöjen toimintaa. 7. Talouden hoidon yleiset periaatteet 7.1 Talouden hoidon periaatteet Talouden hoito ennen kuntien yhdistymistä Sopijakunnat eivät tee kuntien yhdistymistä ennakoivia muutoksia vuoden 2014 talousarvion toimintamenoihin ja -tuloihin ilman yhdistymishallituksen ennakkohyväksymistä. Sopijakunnat noudattavat investoinneissa vuoden 2014 talousarvioon otettujen investointien toteuttamista. Talousarvioon tehtävät muutokset investointimenoissa ja -tuloissa edellyttävät yhdistymishallituksen ennakkohyväksymistä. Sopijakunnat eivät tee vuonna 2015 ja sen jälkeen toteutettavaksi suunnitelluissa investointihankkeissa kuntia rahamääräisesti sitovia päätöksiä ilman yhdistymishallituksen ennakkohyväksymistä. Sopijakunnat eivät tee päätöksiä varojen vastikkeettomasta siirtämisestä tai pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovuttamisesta kuntien tytäryhteisöille tai muille yhteisöille taikka säätiöille ilman yhdistymishallituksen hyväksymistä. Liedon kunta huolehtii Tarvasjoen kunnan maksuvalmiuden säilymisestä siirtymäkauden aikana ennen kuntien yhdistämistä. Tarvasjoen kunta ei ota korollista lainaa muilta yhteisöiltä tai säätiöiltä kuin Liedon kunnalta. Koron määrästä päättää yhdistymishallitus. Kuntien yhdistämistä edeltävät tilinpäätökset laaditaan tilinpäätöksen laatimisesta annettujen säännösten ja kirjanpito-ohjeiden mukaisesti ilman yhdistämistä ennakoivia kirjauksia. Muutoksia oman pääoman rakenteessa ja varausluonteisissa erissä ei tehdä siitä poiketen, mitä kunnan olisi toimintaa jatkaessaan muutoin sallittu tehdä.

7 (7) Talouden hoito kuntien yhdistyttyä Yhdistetyn kunnan talousarvion ja -suunnitelman vuosille hyväksyy yhdistetyn kunnan valtuusto. Sopijakuntien vuoden 2014 tilinpäätökset laatii yhdistetyn kunnan kunnanhallitus. Yhdistetyn kunnan tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat tarkastavat sopijakuntien hallinnon ja talouden vuodelta 2014 sopijakuntien tarkastuslautakuntien ja tilintarkastajien valmistelun pohjalta. Yhdistetyn kunnan tarkastuslautakunta antaa myös sopijakuntien arviointikertomukset vuodelta Sopijakuntien vuoden 2014 tilinpäätökset hyväksyy ja vastuuvapaudesta päättää yhdistetyn kunnan valtuusto. Sopijakuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät yhdistetylle kunnalle kuntarakennelain 36 :n mukaisesti. Kunnan palvelusuoritteista perittävien myyntihintojen ja maksujen sekä kunnan maksamien tukien, avustusten ja muiden tulosiirtojen määräytymisperusteet yhdistetyn kunnan alueella yhtenäistetään viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kuntajaon muutoksen voimaantulosta, jollei mainitusta ajankohdasta poikkeamiseen ole lakiin perustuvaa syytä poiketa. Sopijakuntien investointisuunnitelmat eivät sido yhdistetyn kunnan investointisuunnitelman tekemistä ja hyväksymistä. 7.2 Kuntien yhdistymisavustus Kuntarakennelain 43 :n mukaan yhdistymisavustusta maksetaan euroa, josta euroa vuonna 2015 ja euroa vuonna 2016 ja vuonna Yhdistymisavustus tulee kuntarakennelain 42 a :n mukaan käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, yhdistyneen kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai yhdistetyn kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistetyssä kunnassa yhdistymisavustus käytetään kunnan talouden vahvistamiseen. 8. Kuntien yhdistymiseen liittyvät muut järjestelyt Yhteistoimintasopimukset Yhdistymishallitus ja sen toimikauden päätyttyä yhdistetyn kunnan hallitus päättää, miten toimitaan voimassaolevien yhteistoimintasopimusten purkamisessa ja muuttamisessa. Kuntayhtymät Yhdistymishallitus ja sen toimikauden päätyttyä yhdistetyn kunnan kunnanhallitus käsittelee sopijakuntien sopimukset eri kuntayhtymien kanssa ja neuvottelee niihin tarvittavat muutokset. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikka Mikäli rekisteriin merkityn yhtiön, yhdistyksen, osuuskunnan tai muun yhteisön, toiminimen tai säätiön yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrättynä kotipaikkana oleva kunta lakkaa, yhdistetty kunta tulee kuntajaon muutoksen voimaan tullessa yhteisön tai säätiön kotipaikaksi kuntarakennelain 34 :n mukaisesti.