ÄÄNEKOSKI TERVEYSKESKUKSEN JA POKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 12.9.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..2016 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 12. PÄIVÄNÄ SYYSKUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 1. kaupunginosan korttelia 1014 ja 2024 sekä lähivirkistys- ja katualueita sekä 2. kaupunginosan lähivirkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Äänekosken kaupungin 1. kaupunginosan korttelit 1014 ja 2024 sekä lähivirkistys- ja katualueita, 2. kaupunginosan puistoa. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken ydinkeskusta etelään Piilolanniemessä. Alue rajautuu pohjoisosastaan Kuhnamontiehen ja länsiosastaan Terveyskatuun. Suunnitteluelueen eteläisin osa rajautuu Kuhnamo järveen. Suunnittelualueeseen kuuluu Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen alue Piilolanniemessä. Kaavan nimi Terveyskeskuksen ja POKEn asemakaavan muutos Kaavan päiväys 12.9.2016 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 5.12.2011 328 sekä 3.3.2014 68 (laajennus) kaavoituskatsausten yhteydessä. Ilmoitus vireilletulosta 22.12.2011 (Sisä-Suomen lehti) ja 21.12.2011 (Pikkukaupunkilainen lehti) Nähtävillä Kaavaluonnos....20 (MRA 30 ) Kaavaehdotus.. -..20 (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto..2016
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Asemakaavan tavoitteet... 4 3.2 Alueen yleiskuvaus... 4 3.3 Luonnonympäristö... 4 3.4 Yhdyskuntarakenne... 5 3.5 Rakennettu ympäristö... 8 3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö... 9 3.7 Maanomistus... 12 4 SUUNNITTELUTILANNE... 12 4.1 Maakuntakaava... 12 4.2 Yleiskaava... 12 4.3 Asemakaava... 13 4.4 Pohjakartta... 14 4.5 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat... 14 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 14 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 14 5.3 Luonnosvaihe... 15 5.4 Ehdotusvaihe... 15 5.5 Hyväksyminen... 15 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 7 KAAVAN VAIKUTUKSET... 18 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 18 7.2 Liikenteelliset vaikutukset... 18 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 19 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 19 7.5 Taloudelliset vaikutukset... 19 7.6 Oikeusvaikutukset... 19 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaiheessa)
4 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksella luodaan kaavalliset edellytykset Äänekosken keskustaan sijoittuville uusille toiminnoille. Osittain kaavamuutoksella osoitetaan toteutunut maankäyttö alueella, joka ei ole voimassa olevan asemakaavan mukainen. Rakennettu kulttuuriympäristö on kaavamuutoksessa tutkittu ja kohteita osoitetaan asemakaavalla suojeltaviksi. Kaavalla luodaan edellytykset esimerkiksi poliisiaseman, päiväkodin tai muun julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen rakentamiselle liikenteellisesti erinomaiselle paikalle. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asemakaavan tavoitteet Suunnittelualueelle on rakennettu uusi terveyskeskus poikkeamismenettelyllä. Hankkeen myötä on tullut tarkoituksenmukaiseksi käynnistää laaja-alaisempi suunnittelutyö keskeisen korttelin alueelle. Suunnittelualueella sijaitsee mm. päivähoidon ja vanhuspalvelujen yksiköitä. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan mahdollisuus myös erityyppisten asumistoimintojen ja mahdollisten muiden palvelujen sijoittamiselle terveyskeskuksen läheisyyteen. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (Poke) alueen osalta kaavamuutoksen tarkoituksena on luoda kaavalliset edellytykset keskiasteen koulutuksen kampusalueen uudistamiselle/ luomiselle Äänekoskelle. 3.2 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan noin 15,19 ha ja se sijoittuu Äänekosken keskustan tuntumaan. Suunnittelualue sijaitsee keskellä rakennettua kaupunkiympäristöä erittäin hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä. Suunnittelualueessa on mukana Kuhnamontie ja Terveyskatu. Suunnittelualueen ja Kuhnamontien pohjoispuolella sijaitsee päivittäistavarakauppa (Lidl) ja uusi rakenteilla oleva lukio. Suunnittelualuetta halkoo pohjois-eteläsuunnassa Piilolantie, jonka molemmin puolin kulkee yhdistetty jalankulku ja pyörätie. Etelässä suunnittelualue rajautuu Kuhnamo vesistöön ja Eerolankatuun. Eerolankadulta on edelleen sorapintainen kevyen liikenteen yhteys rantaan. KUVA 1. Suunnittelualue Piilolantietä etelän suuntaan katsottuna. (Kuva: Googlemaps.fi) 3.3 Luonnonympäristö Alueelle ei ole laadittu erillistä luontoselvitystä kaavoituksen yhteydessä. Vesistö Suunnittelualue rajautuu etelässä Kuhnamon rantaan.
5 Pohjavesialueet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. 3.4 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueella sijaitsee sähkö-, vesi-, jätevesi- ja hulevesilinjoja sekä kaukolämpöverkostoa. Piilolanniemen eteläkärjessä sijaitsee kaupungin vesihuollon kannalta merkittävä jätevesipumppaamo. Jätevesi Jäteveden runkoputket kulkevat pääosin katuverkoston alueella. Samassa kulkevat myös puhdasvesiputket. Kaukolämpöverkosto Kaukolämpöverkosto kulkee pääosin katuverkoston alueella. Verkostosta on liitäntä sekä vanhalle että uudelle terveyskeskukselle, päiväkodille, vanhusten palvelukodille ja Pokelle. Verkosto jatkuu suunnittelualueen eteläpuolella olevalle omakotitaloalueelle ja länteen päin kaartuvan Terveyskadun rivi- ja omakotitaloalueelle. KUVA 2. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevaa kaukolämpöverkostoa. (Äänekosken Energia Oy)
Liikenne ja melu Suunnittelualueelle ei ole laadittu erillistä liikenne- ja meluselvitystä. Poken itäpuolelle tehdyn Piilolanniemen asemakaavan muutoksen yhteydessä on tehty sekä liikenneselvitys että meluselvitys vuonna 2015. Meluselvityksen tuloksia voidaan käyttää hyväksi tässä asemakaavan muutoksessa korttelin 1014 kohdalla entisen Tehtaankadun varrella. Selvityksessä Tehtaankatua lähimpänä olevaan rakennuksen julkisivuun kohdistuu yli 55 db:n melutaso. Rakennuksen sisällä melutaso tulee kuitenkin olemaan ohjeiden mukainen ja ulkona koulun oleskelupihoilla ohjearvot alittuvat selvästi. Laskenta perustui Biotuotetehtaan Tehtaankadulle ennustettuihin rekkamääriin, 600 ajoneuvoa/vrk. Ajoneuvojen nopeutena käytettiin 40 km/h. Poken raskas liikenne ohjataan Piilolantien kautta. Entiseltä Tehtaankadulta ei ole ajoneuvoliittymiä Poken alueelle. Taulukko 1. Melutason ohjearvot (Vnp 993/92) 6 KUVA 3. Ote Tehtaankadun meluselvityksen melukartasta päivällä klo 07-22 (Lähde: Sweco Ympäristö Oy, 2015). Uudelle terveyskeskukselle on asiakasliikenne osoitettu Terveyskadun kautta ja ambulanssiliikenne Piilolantien kautta. Päiväkodin, vanhuspalveluyksikön ja Piilolanniemen pientaloalueen liikenne kulkee myös Piilolantien kautta kuin myös Poken liikenne. Ammattiopiston käyttäjiä ovat koululaisten ja henkilökunnan lisäksi asiakkaat, jotka tuovat ajoneuvoja huollettavaksi koululle. Koulun alueella liikkuu myös raskaita ajoneuvoja, kuten metsäkoneita, rekkoja sekä puutavara-autoja. Vuonna 2015 laaditussa liikenneselvityksessä on tarkasteltu liikenteen nykytilaa ja nykyistä ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen verkkoa. Työssä määriteltiin mahdolliset liikenneverkon ongelmat, puutteet ja kehittämistarpeet. Työn painopisteenä oli liikenneturvallisuus
ja liikenteen jäsentelyn selkeyttäminen erityisesti kevyen liikenteen näkökulmasta sekä koulukeskuksen liikennejärjestelyt, jotka palvelevat myös tätä kaavamuutosta. Liikenneselvityksessä oli mukana vanha Teollisuuskatu, Piilolantie ja Kuhnamontie. Liikennemäärät Kuhnamontiellä, Piilolantiellä ja Terveyskadulla kasvavat jonkin verran. Kasvu ei kuitenkaan ole merkittävää. Tehtaankatu siirtyy tehtaan omistukseen ja sen käyttötarkoitus muuttuu. Muu kuin tehtaan liikenne poistuu Tehtaankadulta. Terveyskatu on pääasiassa alueen asutusta ja terveyskeskusta palveleva pohjois-eteläsuuntainen katu. Pohjoisessa katu liittyy Kotakennääntiehen ja etelässä päättyy hieman terveyskeskuksen jälkeen. Kadun itäpuolella kulkee kevyen liikenteen väylä, joka on erotettu ajoradasta korotetulla reunatuella. Poke:n liittymät Tehtaankadun puolelta on suljettu pois. Alueen ajoyhteydet tutkitaan kaavamuutoksessa järjestettäväksi Piilolantien ja Kuhnamontien kautta. Poke:n olemassa olevat pysäköintialueet ovat osin jäsentelemättömiä ja niiden suunnittelulla voidaan saada enemmän pysäköintipaikkoja nykytilanteeseen nähden. Kevyt liikenne Suunnittelualueella on pääosin hyvä ja kattava kevyen liikenteen verkosto. Alueen toimijoiden vuoksi verkostoon on suositeltavaa kiinnittää erityistä huomiota. Alueella sijaitsee tulevaisuudessa todennäköisesti kaksi koulua sekä muun muassa terveysasema ja päiväkoti. Kevyen liikenteen käyttäjien, erityisesti koululaisten ja vanhusten määrä on alueella merkittävä. Tämän vuoksi väylästön turvallisuuteen ja esteettömyyteen on kiinnitettävä huomiota. Piilolantien molemmin puolin kulkee jalankulkua ja pyöräilyä palveleva väylä. Kuhnamontien pohjoispuolella kulkee viherkaistalla ajoradasta erotettu kevyen liikenteen väylä koko suunnittelualueen matkalla. Terveyskeskuksen kohdalla myös Kuhnamontien eteläpuolella kulkee kevyen liikenteen väylä, joka on erotettu ajoradasta korotetulla reunatuella. Terveyskeskuksen kohdalla yhdistetty jalankulku ja pyörätie on leveämpi (n. 5 m) kuin alueella muuten. 7 KUVA 4. Vasemmalla Kuhnamontie terveyskeskuksen pääsisäänkäynnin kohdalla ja vasemmalla Tehtaankadun liittymästä länteen (Lähde: Sweco Ympäristö Oy, 2015). Kaikki alueen nykyiset kevyen liikenteen väylät ovat yhdistettyjä jalankulku ja pyöräilyteitä. Yhteydet alueella ovat pääosin yhtenäiset. Uuden lukion valmistuttua Kuhnamontien varren kevyen liikenteen käyttäjien määrä tulee kasvamaan.
8 KUVA 5. Kevyen liikenteen yhteydet alueella (Lähde: Sweco Ympäristö Oy, 2015). Poke:n opiskelijoista kävellen ja pyörällä koululle tulevat käyttävät Kuhnamontien ylittävää suojatietä ja tulevat sorapintaisen pysäköintialueen läpi Poke:n päätyyn. Tämä on suorin reitti keskustan suunnalta tuleville. Alueen suunnittelussa tulee huomioida kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiset. KUVA 6. Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen Kuhnamontiellä (Lähde: Sweco Ympäristö Oy, 2015). Joukkoliikenne Äänekoskella liikennöi kaksi kaupungin sisäistä linjaa; Äänekoski - Suolahti, joka kiertää tarvittaessa sekä terveysaseman että Poke:n kautta, ja Äänekoski keskusta Mämmensalmi, joka kiertää tarvittaessa terveysaseman kautta. Joukkoliikenteen pysäkit ovat Piilolantiellä ja Kuhnamontiellä. 3.5 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuu metsäteollisuuteen sisältyvää tehdasaluetta, jolle on laadittu asemakaavan muutos vuoden 2016 aikana. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee pientaloaluetta ja itäpuolella vanhaa pienkerrostaloaluetta. Ranta-alue on säilytetty viheralueena, jonka kautta kulkee sorapintainen valaistu kevyen liikenteen reitti.
9 KUVA 7. Ylhäällä vasemmalla vanhuspalvelun rakennus Piilolantieltä kuvattuna ja ylhäällä oikealla Terveyskadun varren vanhaa kaksikerroksista kerrostalorakentamista. Alhaalla Terveyskadun päässä uudempaa rakennuskantaa kaava-alueen ulkopuolella. 3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö Keski-Suomen museon toimesta on tehty rakennusperinnön inventointi vuonna 2006 sekä modernin rakennusperinnön inventointi vuonna 2014. Suunnittelualueelle sijoittuu muutamia inventoituja kohteita. Rakennusperinnön inventointi vuonna 2006, Keski-Suomen museo Kohde 194; Ammattikoulu (Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus) Piilolanniemessä tehtaan vieressä sijaitseva oppimiskeskuksen rakennuskompleksi. Matala aikakautensa rakennusmassaltaan vertikaalinen koulurakennus levittäytyy asuntoloineen laajalle alalle. Kulttuurihistoriallinen arvo: Paikallisesti sivistyshistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä modernia oppilaitosrakentamista ja asuntolatoimintaa kuvastava pääasiassa 1970-luvun ja sen jälkeisen ajan aluekokonaisuus tehdasalueen laidalla. KUVA 8. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus. (kuva: Keski-Suomen museo)
Kohde 221; Piilolantien päiväkoti (ent. Tohtori Salosen talo) Piilolantien varrella, sairaalan vieressä sijaitseva kunnanlääkärille rakennettu asuintalo, jossa on todennäköisesti ollut myös lääkärin vastaanotto. Vuonna 1948 valmistunut nykyisin päivänotina toimiva funkis-henkinen 2-kerroksinen rakennus sisältää monia kivoja yksityiskohtia. Äänekoskelle paljon suunnitelmia tehneen Matti Hämäläisen suunnittelema. Rakennusta ympäröi miellyttävä ja runsaan puuston omaava piha-alue. Kulttuurihistoriallinen arvo: Paikallisesti maisemallisesti, rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä v. 1948 rakennettu arkkitehti Matti Hämäläisen suunnittelema kunnanlääkärin asunto- ja vastaanottorakennus ja puistomainen pihamiljöö. Paikallista modernia julkiseen palvelutoimintaan aikanaan suunnattua tyypillistä rakennusperintöä. 10 KUVA 9. Piilolantien päiväkoti, ent. Tohtori Salosen talo. (kuva: Keski-Suomen museo) Kohde 225; Sairaalan viereinen rakennus 1950-luvun hillittyä tyyliä edustava rapattu 2-kerroksinen tiilirakennus. Sairaala-alueella keskeisellä paikalla sijaitseva aumakattoinen asuntolarakennus toimii mm. asuntolana. Kulttuurihistoriallinen arvo: Paikallinen maisemallinen ja rakennushistoriallinen arvokas 1950 luvun tiilirakennus sairaala-alueella mm. asuntolakäytössä. KUVA 10. Sairaalan viereinen rakennus. (kuva: Aada Mustonen, Keski-Suomen museo) Kohde 231; Vanha sairaala Maakunnallisesti merkittävä kohde Vuosina 1926-27 rakennettu, klassisia piirteitä omaava tiilinen sairaalarakennus Pukkimäen alueen naapurina, nykyisin sairaalan hallintorakennuksena. Rakennuksen kummallakin sivulla 5-sivuinen erkkeriuloke, jonka 2-kerroksessa kaarevaa pylväikköä. Joidenkin ikkunoiden alapuolella kohokuva. Sisäänkäynti näyttävä.
Kulttuurihistoriallinen arvo: Maakunnallisesti rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja historiallisesti (julkisrakentaminen, sairaalalaitos) merkittävä vanha sairaala v. 1927. Tyyliltään 1920-luvun uusklassismia, tyypillistä tehdaspaikkakunnille, säilynyt ulkoasultaan alkuperäisessä asussa. 11 KUVA 11. Vanha sairaala. (kuva: Sini Saarilahti, Keski-Suomen museo) Modernin rakennusperinnön inventointi 2014, Keski-Suomen museo Suunnittelualueelle sijoittuu kaksi kohdetta, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta vuonna 2014. Kohde 36 Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Paikallisesti merkittävä kohde. Rakennuskokonaisuuden vanhimmat rakennukset ovat vuodelta 1967. Rakennuskokonaisuuteen kuuluu varsinainen ammattikoulurakennus, asuntolarakennus, varasto- ja työrakennus sekä aikuisopetuspuolen käyttöön varattu koulurakennus. Ylävesisäiliö sijoittuu myös koulukeskuksen tontille. Äänekosken ammattikoulun rakennuskokonaisuus on kokenut koulurakennusten tavoin useita muutos- ja peruskorjausvaiheita. Rakennuskokonaisuus edustaa hyvin rakennusaikaansa ja se sulautuu ympäristöönsä hyvin. Koulurakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on punatiili. Koulurakennukset ovat horisontaaleja, matalia ja tasakattoisia. Niiden julkisivuissa yhdistyy punatiilen ja valkoisen mineritlevyn käyttö. Rakennuskokonaisuudella on paikallista sivistyshistoriallista, maisemallista sekä rakennushistoriallista merkitystä. Kohde 37 Sairaala-alue Maakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Äänekosken entinen sairaalarakennus sijaitsee lähellä keskustaa uusien sairaala- ja terveyskeskusrakennusten läheisyydessä. Jyväskyläläisen rakennusmestari E. Niemisen urakoima sairaala valmistui vuonna 1927. Ulkoasultaan se on komea kaksikerroksinen ja rapattu tiilirakennus. Rakennuksen julkisivussa on useita klassistisia piirteitä, kuten nurkkien harkotus, sisäänkäynnin korostaminen ja päädyn erkkeri. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan ja se toimii nykyään sairaalan hallintorakennuksena. Paikallisesti merkittävä kohde Piilolanniemen tyvessä rantamaisemissa sijaitsevan terveyskeskuksen yhteyteen sijoittuu palvelukoti sekä vanhat sairaalarakennukset. Terveyskeskuksen alue on rakennuskannaltaan ajallisesti ja arkkitehtonisesti kerroksellinen. Kaikki rakennukset ovat aikakaudelleen tyypillisiä rakennuksia, joissa on muutoksista huolimatta edelleenkin nähtävissä ajalle tyypillisiä piirteitä. Nuorimmat rakennukset edustavat hyvinvointiajan kiintynyttä SoTe- rakentamisen aihetta ja niillä on paikallista historiallisia ja kaupunkikuvallista merkitystä.
3.7 Maanomistus Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi Äänekosken kaupungin omistuksessa. Toinen maanomistaja suunnittelualueella on Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (POKE). 12 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu keskustatoimintojen aluetta (C). Vaihemaakuntakaavoissa (1. 4.) ei ole osoitettu suunnittelualueelle poikkeavia kaavamerkintöjä. KUVA 12. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä nuolella. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. 4.2 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2030 osayleiskaavan laatiminen, joka oli luonnoksena nähtävillä 11.10. 12.11.2007 välisen ajan. Osayleiskaavaluonnoksessa suunnittelualueelle on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) sekä niiden yhdistelmää (AP/PY) ja lähivirkistysaluetta (VL). Kaavaehdotusta valmistellaan pitkän tauon jälkeen. Kaava odotti valtatien 4 parantamisen suunnittelun etenemistä ja tielinjausten sijoittumisen varmistumista. Osayleiskaavaluonnoksessa on suunnittelualueelle osoitettu suojeltavia rakennuksia, kuten vanha sairaala ja tohtori Salosen talo.
13 KUVA 13. Ote Äänekoski 2030 osayleiskaavaluonnoksesta. Oikeusvaikutukseton Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2008. Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu tiivistyvän kaupunkikeskustan merkintä. 4.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 9.4.1980, 28.11.1986, 29.2.1988, 11.12.1998 vahvistetut asemakaavat sekä 26.5.2003 kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava. KUVA 14. Ajantasakaava, johon suunnittelualue on osoitettu punaisella rajauksella.
Suunnittelualue käsittää voimassa olevan kaavan mukaisen korttelin 2024 sekä osan korttelista 1014. Suunnittelualueella on voimassa olevien asemakaavojen perusteella rakennusoikeutta yhteensä 53407 k-m 2. Kortteliin 2024 on osoitettu seuraavat merkinnät: YS tehokkuusluvulla e=0.40, jolloin rakennusoikeutta muodostuu 24039 k-m 2. Y tehokkuusluvulla e=0.50, jolloin rakennusoikeutta muodostuu 7037 k-m 2. Korttelin 2024 sallittu rakennusoikeus voimassa olevien kaavojen perusteella on 31076 k- m 2. Kortteliin 1014 on osoitettu seuraavat merkinnät: K-4 tehokkuusluvulla e=0.40, jolloin rakennusoikeutta muodostuu 2201 k-m 2. Yo tehokkuusluvulla e=0.40, jolloin rakennusoikeutta muodostuu 20130 k-m 2. Korttelin 1014 sallittu rakennusoikeus suunnittelualueella voimassa olevien kaavojen perusteella on 22331 k-m 2. 4.4 Pohjakartta Äänekosken kaupunki ylläpitää asemakaavoitetun alueen pohjakarttaa. Pohjakarttaan on tehty tarvittavat tarkistukset 26.7.2016. 4.5 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointi (Keski-Suomen museo/ Päivi Andersson ja Juuso Väisänen/ 2006) Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012-2014 (Keski-Suomen museo/ Aada Mustonen ja Sini Saarilahti) Äänekoski 2030 osayleiskaavan aineisto soveltuvilta osin Piilolanniemen asemakaavamuutoksen aineistot soveltuvilta osin, kuten liikenneselvitys ja meluselvitys. 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Suunnittelu on käynnistynyt Äänekosken kaupungin aloitteesta. Äänekoskelle ollaan rakentamassa lähivuosina uusia julkisen toiminnan rakennuksia, joiden mahdollisia sijaintipaikkoja tutkitaan. Alue on hyvien liikenneyhteyksien päässä ja kaupunkirakenteen tiivistäminen olisi kaupungin kannalta myös tarkoituksenmukaista. Vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa 5.12.2011 ( 328) kaavoituskatsauksen käsittelyn yhteydessä ja siitä on ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä 22.12.2011 ja Pikkukaupunkilainen lehdessä 21.12.2011 sekä kaupungin kotisivuilla. Vuoden 2014 kaavoituskatsauksen yhteydessä uusittiin kaavahankkeen vireilletulo, jolloin suunnittelualue laajennettiin käsittämään myös terveyskeskuksen itäpuolella sijaitseva korttelin 1014 osa, jolla sijaitsee Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus. Lisäksi aluetta laajennettiin terveyskeskuksen eteläpuolella Kuhnamon puiston suuntaan rajautuen Kuhnamon rantaan. 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset Keski-Suomen ELY- Keskus Keski-Suomen pelastuslaitos 14
Keski-Suomen museo Äänekosken Energia Oy Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta, perusturvalautakunta sekä kasvun ja oppimisen lautakunta. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävillä olovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin kaavaluonnoksena ja sen jälkeen kaavaehdotuksena. Kaavan nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ja ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 27.2.2014 uuden vireilletulon yhteydessä. Asiakirjaa on tarkistettu 8.5.2014 sekä luonnoksen laatimisen yhteydessä 12.9.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot). Osallinen voi myös tarvittaessa esittää kirjallisesti neuvottelua Keski-Suomen ELY-keskukselle (os. Keski-Suomen ELY-keskus, Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, 40101 Jyväskylä) OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 ). Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 5.3 Luonnosvaihe Luonnosvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kaupungin ilmoitustaululle ja kotisivuille (MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen Pelastuslaitokselta, Keski-Suomen museolta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Turvatekniikan keskukselta, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistolta sekä tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, perusturvalautakunnalta, vanhusneuvostolta sekä kasvun ja oppimisen lautakunnalta. 5.4 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus laaditaan huomioiden luonnosvaiheessa tulleet lausunnot ja mielipiteet. 5.5 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan kokouksessaan..20. 15 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamuutoksessa on tarkasteltu Äänekosken keskustan läheisyyteen sijoittuvien kahden korttelin merkintöjä, jotka mahdollistavat kaupungin kehittämisen ja uuden rakennuskannan rakentamisen. Korttelialueet Kaavalla muodostuu kaksi korttelialuetta. Piilolanniemen kaupunginosaan on kortteliin 2024 osoitettu yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) ja kortteliin 1014 opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Kaavassa osoitetaan myös rakentuneita katualueita ja puistoa. Kortteliin 2024 on osoitettu viisi tonttia. Tonttikohtaiset rakennusoikeudet on osoitettu tehokkuusluvulla tai kerrosalaneliömetrinä tontin kerroslukuun perustuen. Kerrosluku on osoitettu tonttikohtaisesti.
Kortteliin 1014 on osoitettu yksi tontti. Rakennusoikeus on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti tehokkuusluvulla e=0.40. Tontin pohjoisosaan on osoitettu laaja alue paikoituksen järjestämiselle ja uutta rakentamisen aluetta alueen koillisosaan. Meluselvitysten perusteella korttelin itärajan rakentamisen alueille on osoitettu vaatimus rakenteiden ääneneristävyydestä liikennemelua vastaan. 16 Y YO Yleisten rakennusten korttelialue. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Liikenne ja paikoitus Kaava-alueella sijaitsee neljä katua, jotka ovat rakentuneet ja käytössä olevia. Piilolantien molemmin puolin kulkee osittain kevyen liikenteen kulkuyhteydet. Kaavassa on huomioitu Piilolantien eteläosan parantaminen niin, että rakentunut kevyen liikenteen kulkuyhteys jatkettaisiin ajoradasta korotettuna Eerolankadulle saakka ja edelleen Eerolankadun varrella korotettuna puistoalueelle saakka. Korttelin 1014 eteläosaan on osoitettu ajoyhteydellä raskaan liikenteen kulkuyhteys olemassa oleviin huoltotiloihin. Ajoyhteyden ja asutuksen väliin on osoitettu säilytettävä/istutettava puurivi, jolla saadaan jonkinlaista suojaa uutta liikennettä vastaan. Ajoyhteys on osoitettu myös korttelin 1014 eteläosaan, josta kulku jätevedenpuhdistamolle tulisi kulkemaan, kuten voimassa olevaa Piilolan asemakaavan muutosta laadittaessa on ajateltu. Korttelin pohjoisosaan on osoitettu uutta paikoitusaluetta Keski-Suomen opiston tarpeisiin. Korttelin 2024 tontin 1 pohjoisosaan on osoitettu ohjeellinen huoltoliikenteelle ja pelastustoimelle varattu alueen osa, jonka toiminta liittyy rakentuneen terveyskeskuksen tarpeisiin. Liittymäkielto merkinnät kaava-alueen rajoilla on osoitettu voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti sekä uutta liittymäkieltomerkintää Eerolankadun varteen. Autopaikkojen vähimmäismäärä Y- korttelialueilla 1 ap / 200 k-m 2. Paikoitukseen on osoitettu korttelin 2024 tonteille 1 ja 2 merkintä p-5, joka mahdollistaa pysäköintitason rakentamisen, mikäli autopaikkojen tarve nykyisestään vielä lisääntyy. Muutoin suunnittelualueella on paikoitus osoitettu maantasoratkaisuin. Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle on osoitettu toteutunut, käytössä oleva yhteys puiston kautta. Ajoyhteys. Ohjeellinen huoltoliikenteelle ja pelastustoimelle varattu alueen osa. Pysäköimispaikka. Alueella sallitaan kahden pysäköintitason rakentaminen. Liittymäkielto. Alueen sisäiselle jalankululle varattu alueen osa. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Virkistys, ulkoilu ja luonnonympäristö Suunnittelualueelle on osoitettu yksi yhtenäinen viheralue ja se on kaavoitettu VP merkinnällä puistoksi. Puistoon on osoitettu ohjeellinen jalankululle ja pyöräilylle varattu katu/tie
rakentunutta reittiä mukaillen. Yhteys Eerolankadulta muualle puistoalueelle säilyy kaavamuutoksessa. 17 VP Puisto. Kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelualueella sijaitsee useita Keski-Suomen museon inventoimaa kohdetta. Kaavassa on osoitettu kolme kohdetta suojelumerkinnällä. Maakunnallisesti arvokas rakennus (Vanha sairaala, inventoitu kohde 231) on osoitettu omalla merkinnällään sr-1. Kulttuurihistoriallisesti ja paikallisesti merkittävä kohde Tohtori Salosen talo (Piilolan päiväkoti, inventoitu kohde 221) on osoitettu omalla merkinnällään sr-2. Muuten suojeltavaksi rakennukseksi on osoitettu sairaala-alueella, keskeisellä paikalla sijaitseva asuintalo (Sairaalan viereinen rakennus, inventoitu kohde 225). Suojeltava rakennus. Suojeltava rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat mm. julkisivujen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Muut alueet Suunnittelualueella olevat yhdyskuntateknisiä toimintoja palvelevat alueiden osat on osoitettu kaavakartalla omalla merkinnällään (et). Tehdasalueen raskaan ajoneuvoliikenteen meluhaitta on huomioitu kaavassa korttelin 1014 itärajalla oleville rakennusoikeuden rajoille. Ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db. Kaavamääräykset Rakentamatta jäävät tontin osat tulee istuttaa ja pitää huolitellussa kunnossa. Tontilla olevat autopaikat on erotettava muusta piha- ja katualueesta istutuksilla. Tontilla tulee säilyttää ja istuttaa puita niin, että puiden määrä on vähintään 0,5 ja pensaiden määrä vähintään 2 tontin pinta-alan 100 m 2 kohti. Uudet rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a ). Autopaikkojen vähimmäismäärät käyttötarkoituksen mukaan: Y korttelialue 1 ap/ 200 k-m 2
Nimistö Kaavalla ei muodostu uusia nimettäviä katuja. Kaava-alueella sijaitsee olemassa olevat kadut Terveyskatu, Kuhnamontie, Piilolantie ja Eerolankatu. Puistoalue on kaavaan nimetty Kuhnamoon rajoittuvien ranta-alueen puistojen mukaisesti Kuhnamon puistoksi. Mitoitus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 15,19 ha. Asemakaavalla muodostuu seuraavia alueita: Y 67057 m 2 35465 k-m 2 e=0.53 tontti 1 17446 m 2 15000 k-m 2 e=0.86 tontti 2 10054 m 2 5000 k-m 2 e=0.50 tontti 3 4207 m 2 1600 k-m 2 e=0.38 tontti 4 16302 m 2 8151 k-m 2 e=0.50 tontti 5 19048 m 2 5714 k-m 2 e=0.30 YO 55827 m 2 22331 k-m 2 e=0.40 VP 11957 m 2 Katu 17101 m 2 Kaavalla mahdollistetaan uuden rakentamista alueelle. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 57796 k-m 2. Sallitun kerrosalan määrä kasvaa 4388 k-m 2 verran aikaisempaan kaavaan verrattuna. Alueella on rakennusoikeutta käytetty tiedossa olevan mukaan n. 40500 k-m 2. Suunnittelualue rajoittuu Kuhnamo vesistöön. Rantaviivan pituus suunnittelualueella on 307 m. 18 7 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaa laadittaessa selvitetään suunnitelman toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia. Erityisesti tarkastellaan kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja maisemaan sekä taloudellisia vaikutuksia. 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamuutos luo edellytykset eri toimijoiden yhteistoiminnan helpottamiselle, kun alueelle mahdollistetaan useamman julkisen alan toimijan toiminta. Kaavan sosiaaliset vaikutukset ovat positiivisella tavalla merkittäviä. Kaavalla luodaan uutta julkista toimintaa keskeiselle paikalle Äänekosken keskustassa. Toimintojen keskittäminen ja tiivistäminen liikenteellisesti edulliselle paikalle on kaupungin kannalta taloudellisesti kannattavaa. 7.2 Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät voivat jossain määrin lisääntyä Piilolantiellä ja Terveyskadulla. Osa rakennusmassasta puretaan pois ja uutta rakennetaan tilalle, mikä ei sinänsä tuo liikenteen osalta suurta muutosta. Liikenteen laatuun vaikuttaa se, mitä uusia toimintoja alueelle muodostuu. Kevyen liikenteen turvallisuuteen on otettu erityisesti huomiota Piilolantien ja Kuhnamontien osalta. Piilolantietä on kaavalla levennetty niin, että viherkaistalla erotettu kevyen liikenteen kulkuyhteys voidaan toteuttaa. Ympäröivien kaavojen liittymäkiellot on osoitettu kaavassa ja tarkasteltu muut liittymäkieltomerkinnät kaava-alueella.
7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla on vaikutusta rakennettuun ympäristöön; vanhaa rakennuskantaa (vanha terveysaseman osa) on tavoitteena purkaa ja mahdollistaa uutta julkista toimintaa alueella. Uuden rakennuksen ei katsota vaikuttavan haitallisesti olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön; rakennus tulee täydentämään suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevaa miljöötä. Kaavassa osoitettavalla korttelialueella ja rakennusoikeudella varaudutaan tulevaisuuden rakentamistarpeisiin, kun toiminnan luonne on julkista. Uusi yleisten rakennusten korttelialue tukee Äänekosken kehittyvän keskustan toimintaa ja mahdollistaa kaupungin tulevien rakennustarpeiden toteuttamisedellytykset; keskusta-alueella ei ole nykytilanteessa tarjolla vapaita Y- tontteja. Uuden tehtaan tarpeet on huomioitu Piilolanniemen asemakaavan muutoksessa, joka sai lainvoiman 26.7.2016. Asemakaavan muutos aiheutti korttelin 1014 raskaiden ajoneuvojen kulkuoikeuden muuttamisen toisaalle. Korttelin 1014 eteläpuolisille asuinrakennuksille vireillä oleva asemakaavan muutos tuo melu- ja pölyhaittaa. Tätä haittaa on pyritty vähentämään kaavallisesti säilytettävällä/istutettavalla puurivi merkinnällä. Maastollisesti ajoyhteys sijoittuu alemmalle korkeudelle suhteessa asuinrakennuksiin, mikä parantaa asukkaiden tilannetta. 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualue on pääosin rakennettua ympäristöä. Suurin luontoon vaikuttava muutos on ranta-alueella, jossa lähivirkistysaluetta kavennetaan ja rakentamista tuodaan lähemmäksi rantaa. Lyhin etäisyys rakennusalueen rajasta rantaan on 38 metriä. Rakenteellisesti tarkasteltuna uusi rakennusmassa tukee rakentunutta pientaloympäristöä Oinaankujan ja Eerolankadun ympäristössä. 7.5 Taloudelliset vaikutukset Kaavalla voidaan katsoa olevan suuria taloudellisia vaikutuksia. Katuverkosto on pääosin rakennettu ja valaistu kevyen liikenteen väylä sorapintaisena muodostunut. Kuitenkin jonkin verran kustannuksia tulee katuverkon parantamisesta ja kevyen liikenteen kulkuyhteyksien täydentämisestä. Vanhan rakennuskannan purkamisesta aiheutuu kustannuksia, mutta on välttämätöntä kaupunkikuvan kehittämisen kannalta. Kunnallistekniikka ulottuu suunnittelualueelle, eikä aiheuta kaupungille verkoston rakentamista asemakaavan muutoksen johdosta. 7.6 Oikeusvaikutukset Asemakaavaa laadittaessa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus. Kaavassa on maankäyttö- ja rakennuslain 57 a :n perusteella velvoitettu uudet rakennukset liittämään kaukolämpöverkkoon. 19 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman. Äänekoskella 12.9.2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi