UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta vuonna 2015 Kaupunginhallitus 25.4.2016 Tarkastuslautakunta 9.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016
KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO TAVOITTEIDEN JA STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä taloudesta... 2 2. Taloudelliset... 3 3. Investoinnit... 4 4. Rahoitustilanne ja lainat... 5 5. Toiminnalliset... 5 6. Muita tapahtumia vuonna 2015... 15 7. Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä... 15 8. Sisäinen valvonta... 17 9. Konserni... 17 10. Kaupunginhallituksen arvio strategian toteutumisesta vuonna 2015... 19 Liite 1 Strategian toteutuminen vuonna 2015 Liite 2 Tilastoaineistoa 1
KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO TAVOITTEIDEN JA STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 1. YLEISTÄ TALOUDESTA Uudenkaupungin kaupunki jatkoi aktiivisesti kaupungin talouden kuntoon saattamista vuonna 2015. Elinvoimainen uusi kaupunki 2020 strategiassa tavoitteeksi on asetettu, että kaupungilla ei ole kattamatonta alijäämää vuonna 2016. Talouden toteutuman ja taloussuunnitelman mukaan tavoite olisi toteutumassa. Kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 547 euroa/asukas. Vuosikate kattoi yli 160 % omaisuuden kulumista vastaavista poistoista, ja investoinnit voitiin rahoittaa tulorahoituksella. Uudenkaupungin talous oli siis tasapainossa vuonna 2015. Tilikauden 2015 ylijäämä oli noin 3,5 miljoonaa euroa ja kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä 4 miljoonaa euroa. 10.000-20.000 asukkaan kunnissa oli vuoden 2014 lopussa kertynyt ylijäämää 668 euroa/ asukas. Koko maassa taseen ylijäämä oli 1729 euroa asukasta kohden. Kaupungin omavaraisuusaste oli 63,7 %. Se pysyi edellisen vuoden tasolla. Hyvänä na pidetään 70 %:n omavaraisuutta. Uudenkaupungin kaupungin tilikauden 2015 ylijäämä oli 3.518.252,24 euroa. Taseen kumulatiivinen ylijäämä on tämän jälkeen 4.015.798,68 euroa. Kaupungin verotulot nousivat 2,4 miljoonaa euroa, 4 %, Verotulojen kasvu oli muuta maata nopeampaa, mutta ilman tuloveroprosentin 0,25 prosenttiyksikön korotusta kasvu olisi ollut 3 % eli samalla tasolla kuin koko maassa. Vuonna 2016 kuntien ja Uudenkaupungin verotulot todennäköisesti laskevat, koska yhteisöverot laskevat ja tuloverotkaan eivät kasva. Kaupungin verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus oli yhteensä 86,2 miljoonaa euroa. Se nousi parilla miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot nousivat 2,2 % ja henkilöstömenot 1,1 % vuoden 2014 tasosta. Henkilöstömenot nousivat palkkoja vähemmän, koska kaupunki sai 2015 ensimmäisen kerran laskuttaa Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymältä 50 %, noin 125.000 euroa, kaupungin maksamista ammatillisen koulutuksen eläkemenoperusteisista maksuista. Vakinaisten viranhaltijoiden henkilöstömenot laskivat. Eniten nousivat sijaismäärärahat. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palkkamenot nousivat 2,3, %, sosiaalija terveyskeskuksen 2,7 % ja sivistyspalvelukeskuksen 1,6 %. Vakinaisten viranhaltijoiden palkkamenot laskivat. Eniten nousivat sijaismäärärahat. Kun Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas verrataan muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. 2
2. TALOUDELLISET TAVOITTEET Uudenkaupungin kaupungin tilikauden tulos oli 3.133.000 ja ylijäämä 3.518.000 euroa. Kertynyt ylijäämä esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille. Kaupungin taseessa on tämän jälkeen n. 4 miljoonaa euroa ylijäämää. Koska kaupungin toiminnan kehittämistä on tehtävä nyt eikä sitä voi lykätä tulevaisuuteen odottamaan esimerkiksi sote-uudistusta, kaupunki ryhtyi vuonna 2015 yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa kehittämään aktiivisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Vuoden merkittävin rakenteellinen muutos oli uusien yhteisosastojen perustaminen perusterveydenhuollon alaisuuteen. Osastoja on kaksi, ja niistä toinen tuottaa kirurgispainotteista ja toinen sisätautispainotteista vuodeosastohoitoa. Yhteisosastojen perustamisen yhteydessä kaupungin ja erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikat vähenivät yhteensä 26 paikalla. Uudet osastot aloittivat toimintansa 14.12.2015. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten vuoden 2015 käyttötalouden nettomenot (toimintakate + poistot) olivat 83,5 miljoonaa euroa. Ne pysyivät edellisen vuoden tasolla. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 119,4 miljoonaa euroa. Kaupunki Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 97,2 % ja toimintakulujen 98,2 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion 1.053.000 eurolla. Kaupungin poistot sisältävä alijäämä (nettomenot ilman liikelaitoksia) oli 85,4 miljoonaa euroa. Toimintakate ja poistot sisältävät nettomenot nousivat vain 0,5 miljoonalla vuodesta 2014, ja ne alittivat 1,2 miljoonalla eurolla talousarvion. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten vuoden 2015 käyttötalouden nettomenot (toimintakate + poistot) olivat 83,5 miljoonaa euroa. Ne pysyivät edellisen vuoden tasolla. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen nettomenot laskivat 2,5 % ja sivistyspalvelukeskuksen 1,2 %. Sosiaali- ja terveyskeskuksen nettomenot nousivat 1,6 %. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen tuloissa ovat mukana Vilissalon tonttien myynnistä saadut noin 900.000 euron tontinmyyntitulot. Talousarvio toteutui siis kokonaisuutena erittäin tarkasti, rahankäyttö oli jopa alkuperäistä talousarviota pienempää. Palvelukeskusten menot toteutuivat seuraavasti: Hallinto- ja kehittämiskeskuksen toimintakatteen toteutumisaste oli 89,8 % ja tilikauden yli- /alijäämän 98,3 % talousarviosta. Nettomenot ilman poistoja laskivat 589.000 euroa, 47,9 %. Sosiaali- ja terveyskeskuksen nettomenot ilman poistoja nousivat 903.000 euroa, 1,6 %. Toimintakatteen toteutumisaste oli 100,3 % ja tilikauden yli-/alijäämän 100,1 %. 3
Sivistyspalvelukeskuksen nettomenot ilman poistoja laskivat 362.000 euroa, 1,5 %. Toimintakatteen toteutumisaste oli 95,4 % ja tilikauden yli- /alijäämän 95,5 %. Sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus kaupungin käyttötalouden alijäämästä oli 66 %. THL:n vuodelta 2014 tekemän selvityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut kustannukset olivat Uudessakaupungissa 11 % yli laskennallisen tarpeen (tarvevakioidut menot indeksi/ Uusikaupunki =111). Kokonaisuudessaan ylikäyttö on samalla tasolla kuin 2012, mutta terveyden- ja vanhushuollon suhteellinen osuus on laskenut ja sosiaalihuollon noussut. Uusikaupunki käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltoon edelleen 5 miljoonaa euroa tarvetta enemmän. Vuonna 2015 kaupungin talouden kehitystrendi oli positiivinen: menot kasvoivat maltillisesti ja tulopohja vahvistui. Liikelaitokset Kaupungin liikelaitokset eivät vuonna 2015 ylittäneet valtuuston hyväksymiä investointitasoja. Valtuusto on päättänyt, että kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Vuonna 2015 liikelaitosten toiminnan voidaan todeta olleen tämän tavoitteen mukaista. Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen toimintavuosi oli liikelaitokselle ennakoitua parempi ja sen kannattavuus oli hyvä. Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen liikevaihto nousi edellisestä vuodesta ja myös liikelaitoksen ylijäämä ja kannattavuus paranivat. Liikelaitoksen kannattavuus oli hyvä. Häpönniemen puhdistamon toiminta ei kaikilta osin täyttänyt ympäristöluvan vaatimuksia ja puhdistusprosessin tehostaminen edellyttää laitoksen laajentamista. Puhdistamon laajennuksen esisuunnitelma valmistui. Varsinainen laajennussuunnitelma valmistuu 2016 ja laajennushanke alkaa todennäköisesti samana vuonna. 3. INVESTOINNIT Kaupungin ja liikelaitosten bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 7,1 miljoonaa euroa. Kaupungin osuus oli tästä 6,3 miljoonaa euroa ja liikelaitosten 0,8 miljoonaa. Investointimenot kasvoivat 1,8 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Vuoden isoin ja kaupunkikuvassa näkyvin investointi oli Kaupunginlahden reunan kunnostaminen. Hankkeen kustannukset olivat yli 2,3 miljoonaa euroa, mutta koska Vannaksen säätiö rahoitti sitä lähes 1,7 miljoonalla eurolla, kaupungin osuus hankkeesta oli vain 637.000 euroa. Kaupunginlahden lisäksi euromääräisesti isoimmat yksittäiset investoinnit olivat katuvalaistuksen uusiminen (159.000 euroa) ja terveyskeskuksen remontointi, mm entisen sairaalakoulun tilojen saneeraus ja sisätilakorjaukset (442.000 euroa) sekä Kalannin yhtenäiskoulun alapihan parkkipaikan saneeraus ja laajennus (141.000 euroa). 4
4. RAHOITUSTILANNE JA LAINAT Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen investoinnit olivat noin 0,65 miljoonaa euroa, 53 % budjetoidusta ja Vakka-Suomen Veden vain 143.000 euroa, 46 % suunnitellusta. Liikelaitoksille ei ollut isoja yksittäisiä hankkeita. Kaupungin lainakanta oli vuoden 2015 lopussa 30,7 miljoonaa. Liikelaitosten osuus lainamäärästä on runsaan viidenneksen. Lainoissa on mukana myös 650.000 euron laina, jonka korot ja lyhennykset kaupunki laskuttaa Uudenkaupungin Satama Oy:ltä. Kaupunki otti vuoden aikana 5 miljoonaa euroa uutta pitkäaikaista luottoa. Uudenkaupungin lainakanta laski noin 1,4 miljoonalla eurolla. Asukaskohtainen lainamäärä oli 1985 euroa. Ennakkotietojen mukaan kuntien lainakanta oli vuoden 2015 lopussa noin 2 793 euroa/asukas. Koska lyhyet korot olivat erittäin alhaalla, kaupunki rahoitti toimintaansa myös edullisilla kuntatodistusluotoilla. Lainojen keskikorko laski alle prosenttiin, mutta korkosuojauskustannukset nostivat kokonaiskorkokustannukset 1,7 prosenttiin p/a. Uudenkaupungin konsernin lainakanta oli vuoden lopussa 73 miljoonaa euroa eli 4 597 euroa / asukas. Konsernin lainakanta kasvoi 2010-luvun alussa erittäin nopeasti, koska kaupungin pääosin omistamat kiinteistöyhtiöt rakensivat yrityksille toimitiloja. Parin viime vuoden aikana kasvu on taittunut. 5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET Kaupunki ei tehnyt vuoden aikana uusia koronvaihtosopimuksia. Voimassa olevia koronvaihtosopimuksia kaupungille oli 10 miljoonan euron arvosta. Kaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassavarat olivat) 11,8 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat 3,2 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Vuonna 2014 Uudenkaupungin asukasluvun kehitys ja muuttoliike olivat positiivisia, ja tämän toivottiin jatkuvan vuonna 2015. Vuonna 2015 muuttoliike ja väkiluku muuttuivat kuitenkin negatiiviseksi. Kaupungin väestö laski 71 hengellä ja nettomuutto oli negatiivinen: kaupungista muutti 45 henkeä enemmän kuin tänne saapui. Kaupungin huoltosuhde heikkeni, koska väestö ikääntyy ja kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän. Mikäli elinkeinoelämässä oleva positiivinen vire jatkuu, Uudenkaupungin asettama strateginen asukaslukutavoite voi vielä toteutua. Euromääräiset toiminnalliset toteutuivat hyvin ja muut melko hyvin. Joiltakin osin tavoitteiden toteuttaminen siirtyi vuodelle 2016. Tavoitteista voidaan mainita joitakin: 5
Hallinto- ja kehittämiskeskus Elinkeinopalvelut Elinkeino-ohjelman toimenpiteiden toteuttaminen Uusien toimipaikkojen perustanta Uusasukashankinta Elinkeino-ohjelman toteutuminen Uusien perustettujen yritysten määrä Uusien asukkaiden määrä Elinkeino-ohjelman toteutus käynnistynyt. 1-12/2015 Elinkeino-ohjelma on valmistunut ja sen toteutus käynnistetty. 40 yritystä/ vuosi Nettolisäys 20 uutta yritystä. 50 asukasta / vuosi Nettomuutto -45 asukasta. (syntyneet/kuolleet -26, yht. -71) Hallinto- ja talouspalvelut Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannusten osuus kaupungin käyttökustannuksista ei nouse. Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannukset % kaupungin ja liikelaitosten käyttötalousmenoista Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannukset ovat max. 0,90 % kaupungin ja liikelaitosten käyttötalousmenoista. Toteutuneet kustannukset olivat 0,69 %. Hallinto- ja talouspalvelujen organisaatio toimii tehokkaasti. Menojen muutos Ulkoiset menot kasvavat enintään inflaation verran (ei sisällä ohjelmistojen ylläpitomaksuja) Ulkoiset menot ovat pienentyneet 3,4 %. Inflaatio oli joulukuun lopussa -0,2 %. Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmien uusiminen ja talous- ja henkilöstöpalvelujen tuottamistavasta päättäminen Selvitys ohjelmistoista ja palvelujen tuottamistavasta Päätös vuonna 2014 ja käyttöönotto vuosien 2015-2016 aikana. Selvitystyö on valmistunut. Kaupunginhallitus teki 1.2.2016 päätöksen uuden UNIT4 talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmiston hankinnasta. 6
Henkilöstöpalvelut Kaupungin työllistäminen palkkatuella painottuu henkilöihin, joiden työttömyysajan työmarkkinatuesta kunnalle aiheutuu kuntaosuus (ns. sakkomaksu.) Tietohallintopalvelut Kaupungin sähköpostijärjestelmän yhtenäistäminen poistamalla rinnakkaiset järjestelmät Työllistettävien määrä Kunnan maksuosuuden kehitys työttömyysajan työmarkkinatuesta Työllistämismäärärahoilla palkataan vuoden aikana noin 50 hlöä siten, että voimassa olevien työsopimusten määrä on keskimäärin 25 kpl. Toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuuta alle 25-vuotiaiden työttömien osalta tukemalla yritysten työllistämistä. Talousarvio ei ylity, maksu max. 25 000 euroa/kk Kaupungilla on käytössä vain yksi sähköpostijärjestelmä 1-12/2015 Työllistämismäärärahoilla on palkattu 38 henkilöä (TE-toimiston palkkatukimäärärahojen loppumisen vuoksi uusia työllistettyjä ei voitu palkata elo-joulukuussa.) Voimassa olevien työsopimusten määrä on ollut keskimäärin 22 kpl. Palkkatuella työllistäminen on painottunut niihin henkilöihin, joista kunnalle aiheutuu tmt-tuen kuntaosuus (33 henkilöä.) Lisäksi 5 henkilöä työllistyi ns. velvoitetyöllistämisen perusteella. Yrityksiin on työllistynyt kaupungin tuella 2 nuorta. Korkeimmillaan maksu oli 3/15 47 000 euroa, 12/15 28 900 euroa. Kaupungin työntekijöillä on tunnukset kaupungin omalla postipalvelimella Maankäyttöpalvelut Uusia asemakaavan mukaisia rakennuspaikkoja luovutettaviksi Asuntotontteja /kpl Teollisuustontteja /kpl yht. 20 kpl/v 10 Maanhankinta Ostettu ha Hankittu raakamaata riittävästi kaavoituksen tarpeisiin. 5 vuoden tontti varantoa vastaava. 40,4 ha (24 ha maa-aluetta, 26 ha vesialuetta) Maa-alueiden myynti Myyntitulot Maanmyyntitulot 200 000 /v 902.286,30 7
1-12/2015 Rakennuttaminen Rakennusyksikkö Työohjelman toteutuminen Investointimäärä-rahat Määrärahoja ei ylitetä Talonrakennus + asuntojen kunnostus 1.477.296, valmius 67,31 % Aikataulu Työt toteutetaan aikataulussa 27 hanketta, joista jaksolle merkitystä 27:sta työstä on valmistunut 15 ja käynnissä 12 Investointimäärä-rahat Määrärahoja ei ylitetä Yhdyskuntatekniikka 1.356.025, valmius 73,4 % Aikataulu Työt toteutetaan aikataulussa Jaksolle merkitystä 20:sta työstä on valmistunut tai aloitettu 17 Katujen ja teiden kunnossapidon kustannustaso /m² 0,59 /m² Katuja ja väyliä n. 880.941m² 0,59 /m² = 100,00 % Kiinteistönhoitopalvelut Kiinteistöhoidon käyttötalouden kustannusten seuranta /kam² / v Kiinteistöhoidon kustannukset ilman poistoja ovat vuonna 2015 enintään 34,30 /kam² / v 32,69 /kam² / v * Puhtaanapitopalvelut Siivouksen käyttötalouden kustannusten seuranta /h/v (keskiarvo) /neliö/v Siivouksen kustannukset ovat vuonna 2015 enintään 25,3 /h ja 25 /neliö Siivouksen kustannukset ovat 24,1 /h ja 25,6 /neliö Siivoustyön suunnittelun perusteet päivitetään ajan tasalle Mitoitettavia kiinteistöjä on n. 47 kpl Kohteet on päivitetty vuoden 2017 loppuun mennessä Kohteista on mitoitettu 22 % Ruokapalvelu Kylmävalmistus osaksi Pohitullin ruoanvalmistusprosessia kiirehuippuja tasoittamaan Osuus lounasruoista (8 viikon kiertävän ruokalistan mukaan), joissa kylmävalmistus osana valmistusprosessia 30 %:ssa ruokalajeista kylmävalmistus on mukana. Toteutuu osittain. 8
1-12/2015 Jätehuoltopalvelut Haja-asutusalueen jätehuollon uudelleen järjestely Aloitusajankohta Valmis vuoden loppuun mennessä Selvitystyö valmis Jätehuoltorekisterin päivitys Aloitusajankohta Valmis vuoden loppuun mennessä Valmis Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelu Uutta toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen nopea käsittely. Lupien käsittelyaika Ympäristölupahakemuk sen käsittelyn tavoiteaika on 4 kk. Ei toteutunut, lupien keskimääräinen käsittelyaika on ollut 6,5 kk Rakennusvalvonta Lupa-asioiden nopea käsittely. Rakentamislupien käsittelyaika. Rakentamislupien käsittelyaika on 3-5 viikkoa Toteutunut, lupien keskimääräinen käsittelyaika on ollut 4 viikkoa. 9
Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto Uudistetaan sosiaali- ja terveyskeskuksen pääprosessit huomioiden kansallinen soteuudistus Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin turvaaminen. Päivityksen toteutumisaste. Koulutuspäivien määrä, vähintään 3 pv / hlö. Sairauspoissaolojen määrä on pienempi kuin kuntasektorilla keskimäärin. Pääprosessit on päivitetty vastaamaan soteuudistusta Koulutuspäivien määrä on vähintään vuoden 2014 tasolla (2,3 pv / hlö.) Sairauspoissaolojen määrä on pienempi kuin vuonna 2014 (8491 kalenteripäivää.) 1-12 / 2015 Pääprosessit on päivitetty. Koulutuspäivien määrä on ollut 3,4 pv/hlö. Sairauspoissaolojen määrä on ollut 10 012 kalenteripäivää. Vanhusten palvelut Vanhusten kotona tai kodinomaisissa oloissa asumista tuetaan. Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat). Yli 75-vuotiaista yli 91 % asuu omassa kodissaan/kodinomaisissa olosuhteissa. Tilanteen 31.12.2015 mukaan kotona / kodinomaisissa olosuhteissa asui 91,6 % yli 75- vuotiaista. Ikäihmisten perhehoidossa oli 0,1 % yli 75-vuotiaista. Vanhusten palveluiden pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita ovat ne kotihoidon asiakkaat, joilla on tarkastelukuukauden aikana voimassa oleva palveluja hoitosuunnitelma. Kotihoidon asiakkaiksi lasketaan myös kotihoidon vaihtoehtona palvelusetelin valinneet asiakkaat. Yli 75-vuotiaista 13 % saa säännöllistä kotihoitoa. Säännöllistä kotihoitoa saavia oli 12,6 % yli 75- vuotiaista joulukuussa 2015 ja kuukausittainen keskiarvo oli 12,2 % tammi-joulukuussa 2015 (kotihoito ja kotihoidon palvelusetelit). (Valtakunnallinen laskentapäivä 30.11.) Ympärivuorokautisessa hoidossa on korkeintaan 9 % yli 75-vuotiaista. Ympärivuorokautisessa hoidossa painopistettä siirretään laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Ympärivuorokautisen hoidon piirissä ovat ne asiakkaat, jotka tarkastelupäivänä asuvat tehostetussa palveluasumisessa tai ovat pitkäaikaishoitopäätöksellä asukkaina vanhainkodeissa tai vuodeosastoilla. (Valtakunnallinen laskentapäivä 31.12.) Ympärivuorokautisessa hoidossa on korkeintaan 9 % 75 vuotta täyttäneistä. Tehostetussa palveluasumisessa on korkeintaan 6 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa korkeintaan 3 % 75- vuotta täyttäneistä. Tilanteen 31.12.2015 mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa oli 8,4 % (141 hlöä) 75 v. täyttäneistä. Näistä oli tehostetussa palveluasumisessa 4,3 % (73 hlöä) ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa (sis. myös Vehmaan hoivaosastolla olevat) 4 % (68 hlöä) 75 v. täyttäneistä. 10
1-12 / 2015 Sosiaalityö Laatutyön laajentaminen Laatutyön kehittämispäivien määrä Laajennettu laatutyöskentelyä yhdelle uudelle toimintasektorille Aikuissosiaalityö on saanut laaduntunnustuksen, enää lastensuojelulta tunnustus puuttuu. Henkilöstön työnkuvien päivittäminen Päivitettyjen työnkuvien määrä Koko henkilöstön työnkuvat ovat ajantasaiset Perhetyö, palvelusihteerit, lastensuojelu ja aikuissosiaalityö valmiit. Työ jatkuu 2016. Erikoissairaanhoito Toimiva hoidon porrastus ja toimivat hoitoketjut. Vuodeosaston hoitopäivien ja poliklinikkakäyntien määrän väheneminen valtakunnalliselle tasolle. Hoitoprosessien pääpaino on perusterveydenhuollossa. Asiakkaille tarjotaan kokonaistilanteeseen nähden tarkoituksenmukaisin hoito. Kyllä, toteutunut. Vuodeosastot yhdistyivät 14.12.2015. Terveyspalvelut tuotetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarkoituksenmukaisena yhteistyönä terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti. Lähipalveluina tuotettavien peruserikoissairaanhoidon palvelujen määrittely Neuvottelujen aloittaminen. Aikataulutettu suunnitelma peruserikoissairaanhoido n palvelujen tuottamisesta TYKS Vakka-Suomen sairaalassa. Neuvottelujen käynnistäminen sairaanhoitopiirin kanssa siitä, mitä peruserikoissairaanhoidon palveluja alueellisessa erikoissairaanhoidossa jatkossa tuotetaan ja miten ne tukevat perusterveydenhuollon palvelutarjontaa väestön terveysindikaattorit huomioiden. Neuvotteluita aloitettu erikoissairaanhoidon eri toimialojen kesken ja neuvottelut jatkuvat. Terveyspalvelut Palvelujen saatavuus on lainsäädännön (hoitotakuu ja muut säädökset) edellyttämällä tasolla. Hoitotakuun ja asetuksen toteutumisen seuranta. Hoitotakuun ja asetuksen edellytysten täyttyminen. Hoitotakuu ja asetus toteutuvat. 11
1-12 / 2015 Osaava, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Osaamiskartoitus on laadittu. Osaamiskartoituksen laatiminen ja soveltaminen henkilöstösuunnitteluun. Osaamiskartoitus on valmistunut Maria-Sofian osaston ja lähisairaalan uusien osastojen osalta. Sitä laajennetaan muihin toimintayksiköihin. Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelman toteutumisen raportointi kahdesti vuodessa. Työhyvinvoinnin jatkuva edistäminen. Työhyvinvointikysely toteutettu, tulosten käsittely vielä kesken. Asiakaspalvelukoulutus, asiakastyytyväisyyskyselyt Asiakaspalvelun parantaminen. Asiakaspalvelun parantaminen osa kehittämissuunnitelmaa. Seudullinen ympäristöterveydenhuolto Tarkastussuunnitelmien tekeminen kokonaisuudessaan riskinarviointiin perustuen Toteutumisaste 100 % 12
Sivistyspalvelukeskus 1-12 / 2015 Sivistyspalvelukeskuksen hallinto Paikallisten opetussuunnitelmien laadinta ja hyväksyntä ennen 1.8.2016. Opetussuunnitelmaprosessi aloitettu ja opetussuunnitelmatyötä koordinoidaan Luodaan toimiva opetussuunnitelmatyö prosessi Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman laadintaprosessi luotiin ja opetussuunnitelman laadintatyötä tehtiin yhteistyössä Vakka- Suomen kuntien kanssa. Opetussuunnitelmatyö jatkuu vuonna 2016. Varhaiskasvatus Päivähoitopaikkojen määrä vastaa kysyntää Hoitopaikka on voitu osoittaa 2 viikon sisällä, kun tarve on johtunut työllistymisestä tai opiskelusta Kaikki päivähoitoa tarvitsevat saavat hoitopaikan (100 %) Kaikki päivähoitoa tarvitsevat ovat saaneet hoitopaikan Varhaiskasvatuksen laadun ylläpitäminen Lapsikohtainen kasvunkansio tehty (%) Kaikille päivähoitolapsille tehty kasvunkansio Arviointilomake on otettu käyttöön Painotetaan dokumentointia Perusopetuspalvelut Kaikki oppivelvolliset saavat päättötodistuksen Peruskoulun päättötodistuksen saaneet sijoittuvat välittömästi jatkoopintoihin Ilman päättötodistusta peruskoulusta eronneiden määrä Jatko-opintoihin sijoittuneiden määrä 0 Peruskouluista ei ole vuonna 2015 eronnut oppilaita ilman päättötodistusta. 100 % 97 % peruskoulun päättötodistuksen saaneista on sijoittunut jatko-opintoihin toiselle asteelle. Lukio Ylioppilastutkintoon osallistuvien hylkäysprosentti on alhainen Ylioppilastutkintolautakun nan puolivuosittaiset koulukohtaiset taulukot Ylioppilastutkintoon osallistuvien koko tutkintoa suorittavien osalta hylkäysprosentti on alle valtakunnallisen keskiarvon Uudenkaupungin lukion hylkäysprosentti oli 3,7 % valtakunnallisen hylkäysprosentin ollessa n. 6 %. 13
1-12 / 2015 Kulttuuripalvelut Koko Uudenkaupungin kaupunginkirjasto siirtyy tunnistetekniikassaan perinteisestä lineaarisesta viivakoodista Rfid radiotaajuuksilla toimivaan etätunnistustekniikkaan. Vuoden 2015 aikana valmistellaan siirtymistä uuteen tekniikkaan ja kirjaston henkilökunta kiinnittää aineistoon Rfidtunnisteet. Merkityt nimikkeet aineistosta Vuoden 2015 aikana koko aineisto varustettu Rfidtunnisteilla Rfid-radiotaajuuksilla toimivaan etätunnistustekniikkaan siirtymistä on valmisteltu. Kokoelman tarroittaminen on alkanut talvella 2015-2016. Nuoriso- ja liikuntapalvelut Liikunta: Uimahallin kävijämäärien nousu. Uimahallin kävijätilastot. Uimahallin kävijämäärän nousu 86 000:een Kävijämäärä uimahallissa 64 927 ja kuntosalissa 13 598. Liikuntaryhmien lisääminen sekä niiden osallistujamäärän kasvu. Liikuntaryhmien tilastot. Liikuntaryhmien määrän nousu 20:een, osallistujien määrä nousee 8 500:een Ryhmät 19 Osallistujat 10 210 Nuoriso: Nuorisopalvelujen käyttöasteen ja palveluja käyttäneiden nuorten määrä lisääntyy. Nuorisotilojen käyttöpäiväkirja. Nuorisotilojen käyttöaste pysyy ennallaan. Vuonna 2015 tilat olivat käytössä 1661,75 tuntia ja vastaava luku vuonna 2014 oli 2088, 25 tuntia. Nuorisopalveluiden käyttäjien määrä nousee 13 200:een Nuorisopalveluja käyttäneiden nuorten määrä on 11 583. Vastaava luku vuonna 2014 oli 11 466. 14
6. MUITA TAPAHTUMIA VUONNA 2015 Kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa, että kuntarakennelain mukaista kuntarakenneselvitystä ei jatketa. Laitila ja Pyhäranta olivat jo aiemmin tehneet vastaavat päätökset. Uudenkaupungin kaupungin elinkeino-ohjelma hyväksyttiin. Kaupunginhallitus hyväksyi pitkien neuvottelujen jälkeen Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän ja Uudenkaupungin kaupungin välisen sopimuksen eläkemenoperusteisten ja varhaiseläkeperusteisten maksujen maksamisesta. Kaupunginhallitus keskusteli useaan otteeseen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavasta. Syksyllä 2015 kaavan laadinta päätettiin lopettaa. Kaupunginhallitus selvitti valtuuston toimeksiannon mukaisesti tehtyjen toiminnallisten ja rakenteellisten säästöjen sekä lomautusten vaikutukset vuonna 2014. Teknisen toimen uusi organisaatio vahvistettiin. 7. MERKITTÄVIÄ RISKEJÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ Kaupunginhallitus hyväksyi Uudenkaupungin matkailuohjelman vuosille 2015-2020. Kaupunginhallitus jatkoi satama-, telakka- ja Kainpirtin alueen asemakaavan muutoksen valmistelua. Iso Vilissalon ja Vähä Vilissalon ranta-asemakaava ja rantatonttien luovutusehdot valmistuivat, ja kaupunginvaltuusto hyväksyi ne syyskuussa. Vakka-Suomen seudullinen kotouttamisohjelma vuosille 2015 2017 hyväksyttiin. Turvapaikanhakijoiden vastaanottamista Uuteenkaupunkiin selvitettiin, mutta kaupunki päätti lokakuussa 2015 toistaiseksi seurata turvapaikanhakijoiden tilannetta ja omalta osaltaan keskeyttää vastaanottokeskuksen valmistelun. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteiset osastot aloittivat toimintansa. Vuodeosastopaikat vähenivät yhteensä 26 paikalla. Sosiaali- ja terveystoimen uudistus - Sosiaali- ja terveystoimen valtakunnallinen uudistus vaikuttaa kaikkiin kaupungin toimintoihin ja tuloihin. Kaupungin henkilöstömäärä laskee, menot ja tulot laskevat ja velvoitteet vähenevät. Tavoitteena on, että kuntien tulot ja menot vähenevät samassa suhteessa, mutta on epävarmaa toteutuuko tämä. 15
Kustannuskehitys - Ostopalvelujen käytön kasvu ja erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on merkittävä riski. Verotulojen kehitys - Työllisyyden paraneminen on tuomassa vakautta verotuloihin, ja kaupungin verotulojen kehitys näyttäisi jatkossa olevan samalla tasolla kuin koko maassa. Toisaalta kaupungin asukasmäärä vähenee ja työvoiman määrä laskee. Työvoiman määrä vähenee lähivuosina kiihtyvällä vauhdilla, jos uudet työpaikat eivät jatkossa houkuttele kaupunkiin uusia asukkaita. Tällöin myös verotulojen kasvu jää vähäiseksi. Työllisyystilanne 2016-2016 työllisyystilanne heikkenee autotehtaan lomautusten takia, mutta uuden automallin valmistuksen pitäisi palauttaa jo vuonna 2017 työllisyys vuoden 2015 tasolle. Isot investoinnit ja lainakanta - Viikaisten koulukiinteistön ja uimahallin korjaus sekä Vakka- Suomen Veden investoinnit, kasvattavat kaupungin velkamäärää. Vaihtoehtoiset toteutus- ja rahoitusmallit, kuten erilaiset kiinteistöleasing- ja elinkaarimallit, eivät kasvata lainakantaa, mutta kaikissa vaihtoehdoissa kaupungin käyttökustannukset nousevat. - Korkotason nousu lisää kaupungin lainanhoitokustannuksia ja heikentää vuosikatetta. Valtionosuudet - Valtionosuusleikkaukset pienentävät valtionosuuksia. Osaavan henkilökunnan saatavuus - Kaupungin merkittävimpiä toiminnallisia riskejä on osaavan henkilökunnan saatavuus erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Osaavan henkilökunnan puute voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa - Suurin yksittäinen kaupungin palvelutuotantoon ja palvelujen kustannuksiin vaikuttava tekijä on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yksi sairaala-mallin toteuttaminen onnistuneesti ja erikoissairaanhoidon yhteisten vuodeosastojen toiminnan sekä muun yhteistyön onnistuminen. Parhaimmillaan kustannusten kehitys on maltillista, mutta pahimmillaan kustannukset kasvavat merkittävästi. 16
Kuntien velvoitteiden karsiminen - Kuntien velvoitteita ollaan karsimassa, mutta karsiminen tapahtuu hitaasti. Uhkana on, että kuntien rahoitusta leikataan, mutta velvoitteet jäävät. 8. SISÄINEN VALVONTA Riskienhallinta Toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä palvelukeskukset mainitsevat usein henkilöstöön liittyvät riskit ja investointi- ja muiden määrärahojen riittävyyden. Kaupungin osalta merkittäviä systemaattisesti arvioitavia riskejä ovat verotulojen väheneminen, muutokset valtionavustuksissa sekä rahoituksen saatavuus ja hinta tulevaisuudessa. Seurantamenettelyt Kaupungin tulee kehittää seurantajärjestelmiään, ja itsearviointeja ja ulkoisia arviointeja pitäisi lisätä. Kehittämiskohteet Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on todettu olevan kehittämistarpeita erityisesti seuraavissa asioissa: - organisaatiorakenne ja sen selkeys - riskienhallintapolitiikka ja toimintaan liittyvien strategisten riskien tunnistaminen ja arviointi - henkilöstön palkitsemisjärjestelmä, henkilökunnan riittävyys ja avainasemassa olevien varahenkilöiden puuttuminen - tehtävien häiriöttömyyden, toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden näkökulmien huomioon ottaminen taloudellisissa ja toiminnallisissa tavoitteissa - seurantajärjestelmien ja sisäisten ja ulkoisten arviointien tekeminen - raportointijärjestelmien parantaminen 9. KONSERNI Yleistä Talousarviossa on määritelty yleiset konserni ja merkittävimmille yhteisöille. Alla olevassa taulukossa on arvio joidenkin merkittävimpien tavoitteiden toteutumisesta. 1-12 / 2015 YLEISET TAVOITTEET: Toteutetaan kuntarakenneuudistuksen edellyttämät toimenpiteet. Kunnilta edellytetyt toimenpiteet (esim. selvitykset, yhteistyöneuvottelut ja päätökset) Toimenpiteet tehty Laitila-Uusikaupunki ja Pyhäranta-Uusikaupunki kuntarakenneselvitykset valmistuivat 2014, ja kaupunginvaltuusto päätti 2.2.2015, ettei selvityksiä jatketa. 17
1-12 / 2015 YLEISET KONSERNI- TAVOITTEET Konsernijohdolle asetetutut tavoitteiden/ tunnusluvut raportoidaan kerran vuodessa tilinpäätöksen yhteydessä Konsernin vuosikate poistoista Konsernin korolliset lainat enintään /asukas min. 80 % max. 5100 /asukas 151 % 4597 /asukas Kiinteistöyhtiöt eivät saa aiheuttaa kustannuksia kaupungille. Kaupungin tytäryhtiöiden omistamien vuokra-asuntojen käyttöaste on hyvä. Tulojen ja menojen suhde Yhtiöt kattavat pääoma- ja käyttökustannuksensa vuokratuloilla. Tavoite on toteutunut. Käyttöaste Käyttöaste 95 % Käyttöaste 98 % UUDENKAUPUNGIN SATAMA OY Sataman liikennemäärät ja liikevaihto kasvavat vuosittain. Tavaratonni, euromäärä Liikennemäärän kasvu 5 % Liikevaihdon kasvu 5 % liikennemäärän kasvu 12 % liikevaihdon kasvu 25 % UKIPOLIS Edistää kaupungin työpaikkatavoitteiden saavuttamista Uudet työpaikat Yhtiön neuvonta- ja kehittämistoiminta on vaikuttanut vähintään 50 työpaikan syntymiseen Uuteenkaupunkiin. 40 Säilyneet/turvatut työpaikat Kehittämistoimien piirissä olleissa yrityksissä on vähintään 300 työpaikkaa. 350 Syntyneet uudet yritykset Neuvonta- ja kehittämistoiminta on vaikuttanut vähintään 30 uuden yrityksen syntymiseen 25 Vahvistaa toimivien yritysten kilpailukykyä ja osaamista Tukea saaneiden yritysten määrä Yhtiön neuvontatoiminta on vaikuttanut siihen, että vähintään 10 yritystä on saanut tukea 15 yritystä Tukea saaneiden kehittämishankkeiden kokonaiskustannukset. Tukea saaneiden kehittämishankkeiden arvo on vähintään 0,5 milj.. 0,6 m Kehittämishankkeiden piirissä olleiden yritysten määrä ja työpaikkojen määrä. Yhtiön vetämien kehittämishankkeiden piirissä on 30 yritystä ja yli 300 työpaikkaa. 40 yritystä 350 työpaikkaa 18
Olennaiset tapahtumat vuonna 2015 Uudenkaupungin Satama Oy:n junalauttapaikan saneeraus (ro-ro 3) valmistui vuonna 2015. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 1,8 miljoonaa euroa. Kiinteistö Oy Käätyjärvessä tehtiin ikkunaremontteja vuonna 2015 Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Yhtiöiden toiminta on ollut asetettujen tavoitteiden mukaista, ja asetetut on saavutettu. Uudenkaupungin Satama Oy jopa ylitti ne. Riskit Pääosa kaupungin vuokrataloista on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla, ja niissä on viime vuosina tehty ja tehdään lähivuosina isoja peruskorjauksia. Korjaukset tehdään lainarahalla, ja ne nostavat vuokria. Toistaiseksi asuntojen käyttöaste on ollut hyvä, mutta jos käyttöaste laskee, yhtiöiden talous tiukentuu. Myös korkojen nousu tiukentaisi yhtiöiden taloutta. Satama Oy:n talous on ollut vahva ja kannattavuus hyvä, mutta vuonna 2016 sen liikevaihto ja kannattavuus heikkenevät. Yhtiön talous kestää hyvin yhden vuoden notkahduksen. Ennusteiden mukaan liikevaihto palautuu kasvu-uralle jo vuonna 2017. Kaupungin vuokra-asuntojen omistuksen keskittäminen aikaisempaa isompiin yhtiöihin on tuonut synergiaetuja. Mm. korjaukset saadaan edullisemmin kilpailuttamalla usean rakennuksen korjaukset samanaikaisesti. Kaupungin on nyt myös helpompi valvoa yhtiöiden toimintaa ja rahoitusta. Samalla fuusio toi ennakoitavuutta yhtiöiden talouteen ja vuokriin. Kehittäminen Kaupungin hallintosääntö ja konserniohjeet uusitaan 2016 2017 uuden kuntalain edellyttämällä tavalla. 10. KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 Elinvoimainen uusi kaupunki 2020 strategiaa toteutettiin vuoden aikana elinkeinopolitiikassa, palveluissa, asumisessa ja talouspolitiikassa. Liitteenä 1 on arvio strategian tavoitteiden toteutumisesta. KEHITTYMISTÄ ARVIOIVAT KEINOT Arvio joidenkin määrällisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta: 19
Sujuvat arjen palvelut Lapsiperheiden määrä on kasvanut: 0-6-vuotiaiden määrä on pysynyt vuoden 2013 tasolla (1 000 lasta) ja työikäisten (17-64 -vuotiaiden) määrä ei ole laskenut alle 9 000, huoltosuhde on 0,8 (alle 17 ja yli 64 v. yhtä 17-64 v. kohti). : 0-6 -vuotiaiden määrä 995 (1004 v. 2014) 17-64 -vuotiaiden määrä 8961 (9078 v. 2014) Huoltosuhde 0,73 (0,71 v. 2014) 2. asteen opiskelijoiden määrä on kasvanut. : opiskelijoiden määrä on noussut 6:lla = 0,1 % Asukasluvun väheneminen on ennustetta hitaampaa (ennuste n. 1000 henkilöä vuoteen 2025 mennessä). : Asukasluku laski 71 hengellä vuodesta 2014. Asukasluku oli 15494 v. 2015 (15556 v. 2014). Yritysten määrä on kasvanut. : 25 uutta yritystä, lopettaneita yrityksiä 5, nettolisäys 20. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu vuosikate kattaa poistot ja tulos on ylijäämäinen vuonna 2016 : Vuosikate kattoi poistot ja tulos oli ylijäämäinen. Taseessa ei ole kattamatonta alijäämää vuonna 2016 : Taseessa ei ollut kattamatonta alijäämää vuonna 2015. 20