Asuntopoliittinen ohjelma

H Hyvinkään kaupungin Asuntopoliittinen ohjelma vuosille 2010-2013

31122009 ESIPUHE Asuntopoliittisessa ohjelmassa on määritelty asuntopolitiikan yleiset periaatteet sekä keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset turvalliselle ja viihtyisälle asumiselle Asuntopoliittisen ohjelman tavoitteet pohjautuvat kaupungin strategiaan ja väestötavoitteeseen Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2007 (1862007 59) ohjelman päivittämisestä valtuustokausittain Hyvinkään kaupungin strategisena tavoitteena on, että kaupunki luo mahdollisuuksia asukkaiden monipuolisille asumistarpeille Tulevaisuudessa erilaisten asumisratkaisujen tarve kasvaa asukkaiden asumisvalintojen edelleen yksilöllistyessä Väestön ikääntyminen muuttaa asuntokannan kehittämistarpeita ja lisää tulevaisuudessa pienten asuntojen kysyntää Työntekijöiden saatavuuden turvaaminen sekä elinkeinoelämän että kaupungin omiin henkilöstötarpeisiin edellyttää, että kaupungista löytyy riittävästi kohtuuhintaisia, turvallisia ja sijainniltaan asianmukaisia asuntoja suhteessa työpaikkaan ja peruspalveluihin Asuntopoliittinen ohjelma tarkastetaan valtuustokausittain kaupungin asuntotoimen johdolla, yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien kanssa Asuntopoliittisen ohjelman käytännön toteutusta ohjataan uusien asuntoalueiden maankäytön toteuttamisohjelmalla, joka tarkistetaan vuosittain Asuntopoliittinen ohjelma on tarkistettu työryhmässä, johon kuuluivat tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Jyrki Mattila, liiketoimintajohtaja Annukka Lehtonen, perusturvan kehitysjohtaja Satu Koskela, kaavoituspäällikkö Päivi Seppälä, yleiskaavasuunnittelija Hannu Lindqvist, taloussuunnittelija Riitta McMullin, asukasisännöitsijä Minna Nikkanen Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:stä ja asuntosihteeri Tarja Leväinen Työryhmä kokoontui yhdeksän kertaa

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT 3 11 Hyvinkään kaupungin strategian asuntopoliittiset tavoitteet 3 12 Maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma (MAL 2017) 4 13 Hallituksen asuntopoliittisen ohjelmat4 2 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT HYVINKÄÄLLÄ6 21 Väestönkasvu 6 22 Väestörakenne7 23 Työllisyys ja työpaikat 8 3 ASUMINEN 9 31 Asuntokunnat10 32 Asumisväljyys 10 33 Asuntokanta13 34 Vuokra-asuminen14 35 Kaupungin omistama asuntokanta ja omistajapolitiikka16 4 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2009-201818 41 Lähtökohtia 18 42 Resurssitarpeet18 43 Maanhankinta 19 44 Kaavoitus 19 45 Omakotirakentaminen19 46 Kerros- ja rivitalorakentaminen 19 5 ERI ASUKASRYHMIEN ASUMINEN 20 51 Työ- ja elinkeinoelämän asumistarpeet 20 52 Nuorten asuminen 21 53 Opiskelija-asuminen 21 54 Lastensuojelun jälkihuoltonuoret 21 55 Ikääntyvien ja vammaisten asuminen22 551 Kotona asuminen 22 552 Palveluasuminen23 56 Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asuminen 24 57 Asunnottomuus25 58 Muita erityiskysymyksiä 25 6 ASUNTOKANNAN KEHITTÄMINEN26 61 Esteettömyys 26 62 Energia- ja ilmastonäkökulma27 63 Korjausavustukset 27 7 TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2010-2013 28 71 Yhteenveto toimintaympäristöstä ja toimintaympäristön muutoksista28 72 Vaikutukset asumistarpeisiin 29 73 Toimenpiteet vuosille 2010 2013 29 LIITTEET 31 KAAVIOLUETTELO 34 TAULUKKOLUETTELO 34 LÄHTEET 35

3 1 LÄHTÖKOHDAT Asuntopolitiikan tehtävä on kehittää asumista pitkäjänteisesti eri suhdannetilanteista riippumatta Asuntopolitiikan yleiset periaatteet päätetään asuntopoliittisessa ohjelmassa Asuntopolitiikan tavoitteet perustuvat kaupungin strategiaan ja väestötavoitteeseen, jotka tarkistetaan valtuustokausittain Käytännön toimintaa ohjataan maankäytön toteuttamisohjelman, oman asuntokannan ja tukitoimien avulla Kaupunginvaltuuston 27112006 hyväksymä väestötavoite päätyy 53 300 asukkaaseen vuonna 2030 Väestötavoitetta tarkistetaan parhaillaan Kaupungin väkiluvun kasvu on jäänyt väestötavoitteesta, johtuen pääasiassa ennakoitua pienemmästä kotimaan sisäisestä muuttovoitosta Väestötavoitteen mukainen väestönkasvu edellyttää kaupungilta aktiivista otetta ja markkinointitoimenpiteitä, jotta saataisiin lisättyä positiivista muuttovirtaa kaupunkiin Yleiskaavan tarkistamisen yhteydessä päätetään, miten nykyisiä kaava-alueita voidaan tiivistää ja kuinka laajaan omakotirakentamiseen halutaan varautua Myös maaseutualueiden rakentamista on ohjattava, jotta maaseudun rakentaminen ei hajautuisi eikä palvelujen järjestäminen kävisi kaupungille kohtuuttoman kalliiksi Erityisryhmien näkökulmasta tärkeimpiä koko kaupunkisuunnittelussa huomioitavia seikkoja ovat esteettömyys, hissirakentaminen, turvallisuus ja eri tason palvelujen mahdollinen synergiaetu Näin voidaan kotona asumisen mahdollisuus säilyttää aiempaa kauemmin toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta on osa kaupungin peruspalveluja Kooltaan sopivista vuokra-asunnoista on edelleen pulaa 11 Hyvinkään kaupungin strategian asuntopoliittiset tavoitteet Hyvinkään strategian mukaan kaupungin perustehtävä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä Tätä toiminnan perustarkoitusta tukemaan Hyvinkää on määrittänyt strategiaansa kolme strategista valintaa: - Hyvinkää erottautuu muista Uudenmaan kaupungeista ja sillä on vahva ja tunnistettava identiteetti - Hyvinkää kasvaa ja kehittyy osana metropolialuetta - Hyvinkään kehitys perustuu asukaslähtöisyyteen ja uudistumiseen Strategiset valinnat ja päämäärät tähtäävät siihen, että vuonna 2017 Hyvinkää on metropolialueella kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-Uudenmaan keskus Kaupunkistrategiaan sisältyy seuraavat päämäärät ja asumiseen liittyvät tavoitteet: 1 Hyvinkää lisää asiakaslähtöisyyttä kaupungin viranhaltija- ja poliittisessa johtamisessa 2 Palvelut uudistuvat ja kehittyvät - Hyvinkään palvelut perustuvat asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaiden tarpeiden huomioimiseen - Hyvät ja toimivat palvelut ovat osa Hyvinkään vetovoimaa Hyvinkää kehittää uusia ja tehokkaita palvelujen järjestämistapoja, jotka takaavat monipuolisen palveluvalikoiman kaupungin asiakkaille 3 Kaupungin viihtyisyys lisääntyy ja asumisen vaihtoehdot monipuolistuvat - Hyvinkää panostaa kaupungin asukkaiden viihtyvyyteen ja monipuolisen asuntotarjonnan kehittämiseen, mikä osaltaan vahvistaa tunnetta Hyvinkää-yhteisöön kuulumisesta

4 - Hyvinkää kehittää asuntotuotantoa, joka huomioi eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien kuntalaisten tarpeet, erityisesti vuokra-asuntotuotantoa lisätään - Kaupungissa kehitetään sekä uusia että vanhoja asuinalueita käytettävissä olevien resurssien puitteissa - Liikenneratkaisut suunnitellaan entistä paremmin vastaamaan asuntojen ja palvelujen sijaintia 4 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluista vetovoimatekijä - Monipuoliset harrastusmahdollisuudet tekevät Hyvinkäästä vetovoimaisen asuinpaikan sekä vapaa-ajankohteen - Monimuotoinen luonnonympäristö ja virkistysalueet kytketään tiiviisti asuinympäristöihin niiden saavutettavuuden parantamiseksi 5 Hyvinkää monipuolistaa elinkeinoelämää aktiivisesti ja vahvistaa avainalojen kehittymistä - Hyvinkään monipuolinen elinkeinorakenne ja työpaikkatarjonta houkuttelevat kaupunkiin uusia asukkaita 6 Kuntayhteistyö on tuloksekasta ja hyödyttää hyvinkääläisiä 7 Hyvinkään houkuttelevuus lisääntyy - Hyvinkää panostaa profiilinsa nostamiseen ja houkuttelevuuden lisäämiseen Kaupunki edistää aktiivisilla toimilla Hyvinkään profiilia metropolialueella kasvavana, vetovoimaisena ja viihtyisänä Pohjois-Uudenmaan keskuksena 12 Maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma (MAL 2017) Helsingin seudun MA 2017-ohjelman valmisteluaineistossa on esitetty seudun asuntotuotantotavoitteen nostamista Valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan välillä on allekirjoitettu tähän liittyvä aiesopimus Sopimuksessa on jyvitetty jokaiselle seudun kunnalle kuntakohtainen kaavoitustavoite siten, että yhteensä seudulla valmistuvissa asemakaavoissa osoitetaan vähintään 13 000 asunnon tuotantoa vastaava vuotuinen uusi rakennusoikeus Kuntanelosten osalta sopimus tarkoittaa asuntotuotannon lisäämistä lähes 40 % verrattuna aiempaa toteutumaan Helsingin seudun kuntien uudistuotannosta tulee olla vähintään 20 % valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa Tällä pyritään edistämään työvoiman saatavuutta, jota liian korkeat asumiskustannukset ovat jo alkaneet vaarantaa Sopimuksen mukaan aiesopimuskunnat säilyttävät omistamansa valtion tuella tuotetut käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvat asunnot vuokra-asuntoina Lisäksi tulee huolehtia erityisryhmien ja muiden tukea asumisessaan tarvitsevien väestöryhmien asumistarpeista Sopimusta tullaan seuraamaan tarkasti ja sopimuksen noudattaminen tai noudattamatta jättäminen tullaan ottamaan huomioon erilaisissa valtion tuissa ja avustuksissa Hyvinkään osalta tavoite tarkoittaa keskimäärin 330 asunnon tuotantoa vuodessa eli asuntorakentamisen lisäämistä 22 % Hyvinkää on osaltaan allekirjoittanut sopimuksen Sopimus on voimassa 31122011 saakka ja se on tarkoitus uudistaa vuoden 2011 aikana 13 Hallituksen asuntopoliittisen ohjelmat Valtioneuvosto on 1422008 tehnyt periaatepäätöksen valtioneuvoston asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi Ohjelmassa on 34 erilaista asuntopoliittista ja maankäyttöön liittyvää toimenpidettä Asuntopoliittinen toimenpideohjelma painottaa sellaisia rakenteellisia toimia, jotka toteuttavat hallituksen asuntopolitiikan tavoitteita sekä tukevat talouden kasvua ja

5 säästävät sosiaali- ja terveysmenoja sekä julkisten kokonaismenojen määrää Vaikka ohjelma on luonteeltaan valtakunnallinen, on sillä joiltakin osin välitöntä vaikutusta myös Hyvinkään asuntopolitiikkaan Ohjelmassa todetaankin, että kuntien toimenpiteet ovat keskeisiä asuntotuotannon lisääntymisessä Toisaalta useat ohjelmassa esitetyt toimenpiteet on kohdistettu olemassa olevan asuntokannan kehittämiseen Erityishuomio kohdistuu kasvualueisiin ja Helsingin seutuun Hallituksen asuntopolitiikan ja asuntopoliittisen toimenpideohjelman tavoitteena on etenkin seuraavien kokonaisuuksien kehittäminen: I Parantaa talouskasvun edellytyksiä lisäämällä kasvukeskuksien asuntotarjontaa ja edistää asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumista II Eheyttää yhdyskuntarakennetta ja vähentää asumisen ilmastopäästöjä III Parantaa muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien asumistilannetta IV Luoda edellytykset asuinrakennuksien hyvälle ylläpidolle ja viihtyisien asuinympäristöjen kehittämiselle Esitetyt linjaukset ja toimenpiteet vaihtelevat luonnollisesti sen mukaan, onko kyse voimakkaan asuntokysynnän alueista vai taantuvista alueista Hyvinkää kuuluu lähtökohtaisesti ensin mainittuun ryhmään, mutta esimerkiksi kunnallisen vuokra-asumisen osalta asuntokysynnässä on havaittavissa suhdannetilanteesta ja alueiden arvostuksesta johtuvaa paikallista lisääntyvää asuntokysyntää Kuntien tonttitarjontaa on tarkoitus lisätä tehostamalla maa- ja kaavoituspolitiikkaa Tärkeää on varmistaa, että palvelu- ja joukkoliikenneinvestoinnit ja asuntoalueiden toteuttaminen tapahtuvat aiempaa koordinoidummin ja että asumisen kehittäminen tapahtuu joukkoliikenteen, Helsingin seudulla erityisesti raideliikenteen edellytyksiä vahvistaen Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaan tarkoitus on tonttitarjonnan lisäämiseksi - sujuvoittaa kaavoitusta tarkistamalla maankäyttö- ja rakennuslakia - lisätä asuntotonttitarjontaa ja kaavatonttien käyttöön saamista erityisesti Helsingin seudulla - tukea kaavoitustavoitteiden saavuttamista uudistettavilla 30 %:n kunnallistekniikkaavustuksilla - tarkistaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita riittävän tonttitarjonnan ja yhdyskuntarakennetta eheyttävän rakentamisen tukemiseksi - uudistaa kaavoitus- ja lupaprosesseja, tavoitteena sujuvuuden lisäämiseksi - kehittää kaava- ja rakentamismääräyksiä ilmasto- ja energiapoliittisesta näkökulmasta - kehittää yhteistyötä liikenneinfrahankkeiden toteuttamisen ja kuntien kaavoituksen välillä vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi kasvukeskuksissa ja rakentamisen kustannustason nousun hillitsemiseksi - luoda uusi ara-tuotannon ja markkinaehtoiseen tuotannon väliin sijoittuva uusi tuotantomuoto, jossa omistaja sitoutuu pitämään asunnot 20 vuotta vuokra-asuntoina - varautua lisäämään valtion tukemaa asuntotuotantoa kasvukeskuksissa suhdannekehityksen antaessa siihen edellytyksiä - ottaa käyttöön Helsingin seudun aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa muille kuin erityisryhmille rakennettavien korkotukivuokra- ja asu-

6 misoikeusasuntojen käynnistysavustus, jonka suuruus on 10 000 euroa / asunto - edistää vuokrapientalotuotantoa uudistamalla korkotukilainsäädäntöä - selvittää ja uudistaa kiinteistörahastoja koskevia verosäännöksiä - arvioida yleishyödyllisyyssäännösten vaikutuksia ja tehdä ehdotuksia säädösmuutoksiksi erityisryhmien asuntotilanteen parantamiseksi mm - lisätä rahallisia panostuksia etenkin heikoimpien ryhmien asuntotarjonnan parantamiseksi (erityisryhmien investointiavustukset) ja laitospaikkojen vähentämiseksi - laatia selvityksen tukien käyttöalueen laajentamisesta palveluasumisessa olemassa olevan asuntokannan laadusta huolehtimiseksi sekä lähiöiden kehittämiseksi mm - yhtenäistää uusien hissien rakentamiseen liittyviä korjaustöiden viranomaistulkintoja - nostaa korjausavustusten vanhusten ja vammaisten tulorajoja vuonna 2009 keskimäärin 15 % ja vuonna 2011 keskimäärin 10 % - nostaa veteraanien tulorajoja vuonna 2008 ja ulottaa ne koskemaan myös veteraanien leskiä - nostaa haja-asutusalueiden talousjätevesiavustuksen tulorajoja vuosiksi 2008 2010 ja alentaa vuosiksi 2011 2014 - ottaa käyttöön asunto-osakeyhtiöiden energiataloudellisten korjausten korkotukilaina - tukea lähiöitä lähiohjelmalla 2 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT HYVINKÄÄLLÄ 21 Väestönkasvu Hyvinkäällä asui vuoden 2009 alussa 44 987 asukasta Väkiluku on kasvanut viiden viime vuoden aikana noin 1800 asukkaalla, keskimäärin 0,8 prosenttia vuodessa Vuoden 2009 väkiluku tulee olemaan noin 45 300 asukasta, minkä jälkeen väkiluvun arvioidaan kasvavan noin 300 asukkaalla vuosittain Väestökehityksen taustalla on muuttovoitto, joka selittää noin 60 prosenttia väestönkasvusta Vuodesta 2006 lähtien kotimainen muuttovoitto on pienentynyt, sen sijaan ulkomainen muuttovoitto tuo Hyvinkäälle yhä enemmän väkeä Vuoden 2008 väestönkasvusta ulkomaisen muuttovoiton osuus oli lähes 40 prosenttia, kun kotimaisen muuttovoiton osuus oli 26 prosenttia väestönkasvusta Valtuuston hyväksymän väestötavoitteen mukaan Hyvinkään asukasmäärä kasvaa keskimäärin 0,9 % vuodessa kasvun painottuessa ensimmäiseen kymmeneen vuoteen Jotta tavoitteeseen päästään, tarvitaan voimakkaampaa positiivista muuttovirtaa kaupunkiin

7 Kaavio 1 Väestön vuosittaiset muutokset v 1991 2008, arvio vuoden 2009 väestömuutoksista sekä ennuste vuoteen 2030 500 400 300 200 100 0-100 -200 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015 2018 2021 2024 2027 2030 Luonnollinen lisäys Nettomuutto Muutos yhteensä Lähde: Hyvinkään kaupunki ja Tilastokeskus Myös luonnollinen väestönkasvu kasvattaa Hyvinkään väkilukua Syntyvyys on kohentunut vuodesta 2003 lähtien 1990-luvun alkupuolen lamavuosien tasolle, jolloin Hyvinkäällä syntyi yli 500 lasta vuosittain Sama trendi on nähtävissä myös muualla pääkaupunkiseudun kehyskunnissa Kuolleiden määrässä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia, minkä vuoksi syntyneiden enemmyys on pysynyt Hyvinkäällä vuositasolla suhteellisen vakaana 22 Väestörakenne Väestörakenteen muutoksen linja on Hyvinkäällä sama kuin muualla maassa Vanhempien ikäluokkien osuus kasvaa suhteessa nuoriin ja työikäiseen väestöön (ks liite) Väestön ikärakenteen vanhenemiseen vaikuttaa mm suurten ikäluokkien ikääntyminen ja eliniän piteneminen Hyvinkäällä ikärakenteen vanheneminen tapahtuu kuitenkin hieman hitaammassa tahdissa kuin koko maassa keskimäärin, sillä muuttoliike tuo Hyvinkäälle työikäisiä ja lapsia, ja siten hidastaa ikärakenteen vanhenemista Ikärakenteen muutos asettaa kuitenkin paineita asunto- ja elinkeinopolitiikalle, koska ikääntyvien suhteellinen osuus kasvaa Alle kouluikäisten lasten lukumäärä vähentyi Hyvinkäällä vuoteen 2004 saakka, minkä jälkeen lukumäärä on kasvanut noin 40 lapsella vuodessa Osuus väestöstä pysynee nykyisellä 8 prosentin tasolla vuoteen 2020 saakka, minkä jälkeen osuus hieman laskee Peruskouluikäisten määrä kääntyi laskuun vuoden 2005 alusta ja on nyt 11 prosenttia väestöstä Osuuden arvioidaan laskevan noin prosenttiyksiköllä vuoteen 2030 mennessä Työmarkkinoille tulevien 16-20 vuotiaiden ja sieltä poistuvien 60-64 vuotiaiden määrät ovat lähentyneet toisiaan ja vuonna 2007 ne olivat samankokoisia Vuonna 2008 eläkeikään ehtineiden määrä ylitti työmarkkinoille tulevien määrän yli 200 hengellä Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 15 prosentista 22 prosenttiin vuoteen 2020 ja 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä Työikäisten (15-64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 67 prosentista 61 prosenttiin vuoteen 2020 ja 58 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä Eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrä lähes kaksinkertaistuu nykyisestä 6900:sta 13 600 vuoteen 2030 mennessä

8 Kaavio 2 Hyvinkään väestön ikärakenteen kehitys 2000-2008 sekä väestötavoitteen mukainen ennuste vuosille 2010-2030 65 v- 0-14 v 15-64 v 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 31500 31000 30500 30000 29500 29000 28500 28000 27500 27000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2010 2015 2020 2025 2030 Lähde: Tilastokeskus ja Hyvinkään kaupunki 23 Työllisyys ja työpaikat Hyvinkäällä oli työvoimaa vuoden 2007 tietojen mukaan 22 544 henkilöä, josta työllisiä oli 94 prosenttia Työvoiman määrä on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana noin 600 hengellä (2,8 %) ja työllisten määrä noin 1300 hengellä (6,5 %) Vuoden 2007 lopussa hyvinkääläisistä työikäisistä (15-74 vuotiaista) kuului työvoimaan 62 % Koko Suomessa vastaavanikäisten työvoimaosuus oli 65 % Hyvinkäällä kävi töissä kaikkiaan 18 603 henkilöä vuonna 2007 Määrä kasvoi edellisvuodesta 958 henkilöllä Suurin osa Hyvinkään työpaikoista on yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden sektorilla, joita oli kaikkiaan 5 755 (31 %) Julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, vakuutustoiminnan, koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden osuus oli 26,8 prosenttia kaikista Hyvinkään työpaikoista Kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus oli 24 % työpaikoista Teollisuus työllisti joka viidennen Hyvinkäällä työssä käyvän Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on kasvanut 2000- luvun alkupuolen hitaamman kasvun jälkeen voimakkaammin vuodesta 2006 lähtien Vuoden 2007 aikana yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi 716 työpaikalla (6,7 %) edellisvuodesta

9 Kaavio 3 Työpaikat toimialoittain Hyvinkäällä 2000-2007 2000 2007 Yhteiskunn palvelut 5755 Teollisuus Kauppa, majoitus ja ravtoiminta 3664 3447 Rahoitus-, vakuutus, ym toim 2454 Rakentaminen 1757 Kuljetus, varastointi ja tietoliik 1159 Toimiala tuntematon Maa- ja metsätalous Sähkö- kaasu- ja vesihuolto 122 50 179 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 Lähde: Tilastokeskus Avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt ja työllisyystilanne heikentynyt vuoden 2008 lopulta lähtien niin Hyvinkäällä kuin muualla Uudellamaalla Erityisesti nuorten työttömyys on kasvanut Marraskuussa 2009 Hyvinkään työttömyysaste oli 8,5 prosenttia Uudellamaalla työttömyysaste oli 7,1 prosenttia ja koko maassa 10,3 prosenttia 3 ASUMINEN Tärkeimmät asuinpaikan valintaan liittyvät tekijät ovat asuinalueen turvallisuus, työpaikan järjestyminen, itselle sopivan asunnon saanti, rauhallinen asuinympäristö ja hyvät toimeentulomahdollisuudet Seuraavaksi tärkeimpiä asioita ovat mm puhdas ilma, hyvät liikenneyhteydet työpaikalle ja hyvät julkiset palvelut (Hyvinkään-Riihimäen alueen vetovoima asuinalueena ja yritysten sijaintipaikkana, huhtikuu 2004, EKES-Yrityspalvelut) Taloustutkimuksen Muuttohalukkuus 2008 tutkimuksen mukaan tärkein tekijä nykyistä asuinpaikkaa valittaessa on työpaikka Tämän jälkeen tulevat asuinympäristön viihtyisyys ja sijainti, asuntojen hinnat, hyvät liikenneyhteydet sekä hyvät kunnalliset palvelut Asuntojen lisärakentamistarpeesta puolet aiheutuu paikkakunnalla asuvien halusta nostaa asumistasoaan siirtymällä väljempään ja varustetasoltaan laadukkaampaan asuntoon Asukasluvun kasvun vaikutus on noin puolet Ihmisten vaatimustaso asumiseen liittyvien palvelujen suhteen kasvaa, tarpeet erilaistuvat ja tulevat entistä yksilöllisemmiksi Toiveasunnon lähtökohtina ovat myös elintavat ja harrastukset Eri asumistavoille on omat kannattajansa Vaikka kasvava osa väestöä asettaa jo varsin vaativia tavoitteita asumisensa laadulle, pyrkii osa väestöstä vasta saavuttamaan asumisen perustason Kunnan vastuu kohdistuu molempiin ryhmiin Kunnan ensisijaisena asuntopoliittisena vastuuna on huolehtia asumisen normaalitason toteutumisesta kaikille kunnan jäsenille Kunnan vastuuna on luoda edellytyksiä yhä moninaisempien asumistoiveiden toteuttamiselle kaikille väestöryhmille

10 31 Asuntokunnat Yli 70 prosenttia Hyvinkään asukkaista elää yhden tai kahden hengen taloudessa Neljännes on kolmen tai neljän hengen asuntokuntia ja noin 2700 hyvinkääläisessä asunnossa asuu yli viisi henkeä (5 % asunnoista) Muun Suomen tilanteeseen verrattuna Hyvinkäällä on enemmän kolmen neljän hengen perhetalouksia Asuntokuntien keskikoko eli yhdessä asunnossa asuvien määrä on pienentynyt vuosi vuodelta Kaavio 4 Asuntokuntien keskikoon ja asumisväljyyden kehitys Hyvinkäällä 2000-2008 sekä ennuste vuoteen 2030 m2 Henkilöä 50 2,25 45 2,20 40 35 30 25 20 15 10 5 Asumisväljyys m2/henkilö Asuntokuntien keskikoko, hlöä 2,15 2,10 2,05 2,00 1,95 1,90 1,85 0 1,80 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Lähde: Tilastokeskus Asuntokuntakoon pieneneminen johtuu osaltaan ikärakenteen vanhenemisesta ja perhekoon pienenemisestä Myös yksinasuvien määrä kasvaa niin Hyvinkäällä kuin muualla Uudellamaalla Vuonna 2008 yksinään asuvien talouksia oli 40,2 prosenttia kaikista Hyvinkään asuntokunnista Asuntokunnan koko vuonna 2008 oli Hyvinkäällä 2,1 henkeä Koko maassa keskikoko oli 2,09 henkilöä ja Uudellamaalla 2,07 Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokuntakoko oli keskimäärin 2,3 henkilöä 32 Asumisväljyys Asumisväljyys kasvaa mm asuntokuntien pienentyessä ja asuinpinta-alan kasvaessa Asuinpinta-ala kasvaa nopeammin kuin väestö, joten asumisväljyyden kasvu lisää uusien asuntojen tarvetta enemmän kuin väestönkasvu edellyttäisi Hyvinkääläisissä asunnoissa oli vuonna 2008 keskimäärin 37,0 neliömetriä asumistilaa henkeä kohden Keskimääräinen asumisväljyys on Hyvinkäällä koko maata pienempi, mutta suurempi kuin Uudenmaan maakunnassa Asumisväljyys on kasvanut vuodesta 1995 vuoteen 2008 keskimäärin 5,1 m 2

11 Kaavio 5 Asumisväljyyden kehitys Hyvinkäällä, Uudellamaalla ja koko maassa 1995-2008 m2/hlö 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 Koko maa Hyvinkää Uusimaa 30 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus Asumisen väljyydessä on eroja eri ikäryhmien välillä Pienten lasten kanssa elävissä lapsiperheissä asutaan muita ahtaammin ja 20-29 vuotiaat asuvat keskimäärin väljemmin ennen perheellistymistään Lasten muuttaessa pois kotoa asumisväljyys taas kasvaa Kaavio 6 Ahtaasti asuvat ikäryhmittäin Hyvinkäällä, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2008 % 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Hyvinkää Koko maa Uusimaa 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85+ Lähde: Tilastokeskus Uusien pientalojen ja rivi- tai ketjutaloasuntojen asumispinta-alat ovat kasvaneet kymmenen viime vuoden aikana Uusissa pientaloissa on Hyvinkäällä asumispinta-alaa keskimäärin kuusi neliömetriä enemmän kuin kymmenen vuotta sitten valmistuneissa taloissa Rivi- ja ketjutaloasuntojen asumispinta-ala on kasvanut samassa ajassa 17 neliömetriä Kerrostaloasuntojen koko on vastaavalla aikavälillä pienentynyt keskimäärin neljä neliömetriä Viiden viime vuoden aikana Hyvinkäälle valmistuneissa pientaloissa oli asumispinta-alaa keskimäärin 149 huoneistoneliömetriä, rivi- ja ketjutaloasunnoissa 86 neliömetriä ja kerrostaloasunnoissa 62 neliömetriä Ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on vähentynyt 13,7 prosentista 9,5 prosenttiin vuodesta 2000 vuoteen 2008

12 Kaavio 7 Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 2000-2008 % 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Hyvinkää Uusimaa Koko maa 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: SotkaNet Hyvinkään vakinaisesti asutusta asuntokannasta oli vuonna 2008 asumisväljyydeltään normaaleja 82 %, ahtaita 10 % ja tilavia 8 % Asumisväljyydeltään ahtaiden asuntojen määrä on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana 12 prosenttia ja osuus asuntokannasta on vähentynyt kaksi prosenttiyksikköä Tilavien asuntojen määrä on kasvanut vastaavalla aikavälillä 17 prosenttia, mutta suhteellinen osuus koko asuntokannasta on pysynyt vuoden 2004 tasolla Kaavio 8 Asumisväljyysluokitukseltaan ahtaiden asuntojen määrä Hyvinkäällä 2004-2008 Ahtaaksi katsotaan asunto, jossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti % 12,0 10,0 8,0 6,0 1,7 4,0 1,5 1,5 1,5 1,4 4,0 3,9 3,7 3,6 Muu tai tuntematon Rivi- ja ketjutalot 4,0 2,0 4,8 4,2 4,0 4,0 3,7 Erilliset pientalot Asuinkerrostalot 0,0 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus Talouskasvusta merkittävä osa purkautuu edelleen asumisväljyyden kasvattamiseen Kakkosasuntojen määrä ja merkitys lisääntyy Samanaikaisesti väestö ikääntyy ja perhekoko pienenee Yksinasuminen eri elämäntilanteissa yleistyy Kaupunkiseuduilla on aina ollut pulaa pienasunnoista ja niiden merkitys tulevaisuudessa korostuu entisestään Tulevaisuudessa tarvitaan eri väestöryhmille ja eri elämäntilanteisiin sopivia pienasuntoja Väestössä tapahtuvat muutokset tiedetään lyhyellä aikavälillä Tällä hetkellä Helsingissä yksinasuvat asuvat väljemmin, kuin perheet Tulevaisuudessa on ennustettu perheasuntojen vuokrausasteen vähentymistä

13 Hallinnollisilla määräyksillä on vaikeaa ohjata väljyyden kehitystä, johtuen perhekoon, perheiden tulojen ja asumisen mieltymysten huonosta ennustettavuudesta Markkinoiden tulisi kuitenkin kehittyä siten, että asuminen olisi sosiaalisesti tasapainoista ja kiinteistöjen elinkaaren kannalta järkeviä Tasapainoinen yhteiskuntarakenne on tarkoituksenmukaisin pitkällä aikavälillä Tällä hetkellä nähdään seudullisesti tärkeänä erityisesti vuokra-asuntojen rakentaminen raideliikenteen läheisyyteen Näille alueille on kiinnostusta ja tarkoituksenmukaista rakentaa autottomia pienasuntokohteita energia- ja ilmastonäkökulmat huomioon ottaen 33 Asuntokanta Hyvinkäällä oli kaikkiaan 22 443 asuntoa vuonna 2008 Luku sisältää myös tilastojen osoittaman ei-asuntokäytössä olevien noin 1000 asunnon varauman Kerrostaloasunnoissa asuu vähän yli puolet väestöstä, kolmannes pientaloissa ja noin 14 prosenttia hyvinkääläisistä asuu rivi- tai ketjutaloissa Omassa asunnossa asuu 65 prosenttia ja vuokra-asunnossa 31 prosenttia väestöstä Asumisoikeusasuntoja on noin kaksi prosenttia asuntokannasta Kaavio 9 Vakinaisesti asutut asunnot hallintamuodon mukaan Hyvinkäällä vuonna 2008 Asumisoikeusasunnot 1,8 % Muu tai tuntematon 2,4 % Omistusasunnot 65,3 % Vuokraasunnot 30,5 % Aravavuokraasunto 15,0 % Korkotukivuokra-asunto 2,4 % Muu vuokraasunto 13,0 % Lähde: Tilastokeskus Hyvinkään asuntokannasta vajaa puolet on yksiöitä tai kaksioita ja 42 prosenttia kolmen tai neljän huoneen asuntoja Suurten perheasuntojen osuus on vähäisempi; neljä huonetta ja keittiö tai sitä suurempia asuntoja on 12 prosenttia asunnoista Hyvinkään asuttujen asuntojen määrä kasvaa vuoden 2006 asuntotarvelaskelman mukaan noin 28 200:ään vuoteen 2030 mennessä Hyvinkään väestötavoitteen mukaan jaksolla 2007 2010 tulisi asuntojen poistuma huomioiden rakentaa keskimäärin 300 asuntoa vuodessa Jaksolla 2011 2020 vuosituotantotarve kasvaa noin 350 asuntoon Tämän jälkeen asuntotuotantotarpeen oletetaan laskevan väestökehityksen tasaantuessa Vuonna 2008 valmistui yhteensä 308 asuntoa, josta 125 oli omakotitaloja, 44 rivitaloasuntoja ja 139 kerrostaloasuntoja

14 Kaavio 10 Rakennusten ikäjakauma Hyvinkäällä talotyypin mukaan v 1920 2004 3500 asuntojen lukumäärä 3000 2500 2000 1500 1000 500 0-1920 1921-1929 1930-1939 1940-1949 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2003 2004 Tuntem aton Erilliset pientalot 163 185 212 720 1349 704 863 1107 732 448 113 52 Rivi- ja ketjutalot 0 0 7 14 29 151 1043 1005 378 186 70 8 Asuinkerrostalot 74 46 26 334 1101 2618 3156 1967 1533 391 110 67 Muu tai tuntematon 10 6 6 18 59 53 27 30 69 3 0 5 Hyvinkään kokonaisasuntokannasta yli 7 300 asuntoa eli noin kolmannes sijaitsee ennen vuotta 1980 rakennetuissa kerrostaloissa Tämän kiinteistökannan peruskorjaus luo haasteita tulevaisuudelle Sillä on myös merkittävä työllistämisvaikutus Asuinrakentamisesta kattaa nykyisin yhä suuremman osan saneerausrakentaminen ja sellainen rakennuskannan perusparantaminen, jolla asuntokanta saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia Olemassa olevan asuntokannan korjaaminen on usein taloudellisesti kannattavampaa kuin se, että korjausten laiminlyömisen vuoksi ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rakennuksen purkaminen On itsestään selvää, että asumistaso ja -viihtyvyys ovat myös keskeinen osa suomalaista elintasoa ja elämisen tasoa Kiinteistön kunnon säilyttämisellä turvataan kiinteistön arvo ja ominaisuudet Tulevina vuosina on ennustettu erityisesti putki- ja julkisivukorjauksien yleistyvän Kunnossapitoa ja perusparannusta varten ei ole kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista luoda järjestelmää, jolla viranomaistoimin valvottaisiin yksityiskohtaisesti asuntokannan tasoa Vastuu asuinrakennusten ja huoneistojen kunnosta kuuluu ensisijaisesti niiden omistajille Asuinrakennusten korjausrakentamiseen ja perusparannuksiin kanavoidulla julkisella tuella on huomattava merkitys asuntokannan hoitamisessa Se voi nykyisin kattaa 10-40 % korjauskustannuksista 34 Vuokra-asuminen Hyvinkään alueella on yhteensä 3 630 arava- ja korkotukivuokra-asuntoa, joista kaupungin omistuksessa on 1 725 huoneistoa (v 2008) Kaupungin alueella on yhteensä 6 380 vuokraasuntoa, joka on 30,5 % kaupungin alueella olevasta asuntokannasta Vuokra-asuntojen suhteellinen osuus Hyvinkään asuntokannasta on vaihdellut 31,0 %:in - 34,2 %:in välillä vuosina 1995 2007 Vuonna 2008 vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta oli 30,5 % Aravavuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus on vähentynyt viime vuosina Vuodesta 2008 vuoteen 2009 vaihtuvuus oli vähentynyt 25,2 %:sta 24,0 %:iin kaupungin vuokrataloyhtiössä

15 Vapautuvien (asukkaiden irtisanomien asuntojen) aravavuokra-asuntojen määrä vähentyi koko kaupungissa 224 asunnolla vuodesta 2007 vuoteen 2008, mutta pysyi ennallaan vuoden 2009, kokonaismäärän jäädessä 751 asuntoon Asukasvaihtuvuuden väheneminen selittyy vuokra-asuntotarjonnan ja vuokra-asuntotuotannon vähentymisellä, työvoiman liikkuvuuden tarpeella sekä suhdannetilanteella Vuonna 2009 hakijoista 50,9 % haki yksiötä (v 2008 luku oli 53,5 % ja v 2006 luku oli 62, %), 26,9 % kaksiota (v 2008 luku oli 28 % ja v 2006 luku oli 27 %), 12,4 % kolmiota, (v 2008 luku oli 10 % ja v 2006 luku oli 8 % ) ja 9,8 % haki neliötä tai sitä suurempaa (v 2008 luku oli 8,5 % ja v 2006 luku oli 3,5 %) Kaavio 11 Vuokra-asuntojen suhteellinen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista pääkaupunkiseudulla, kehyskunnissa ja koko maassa 2001 ja 2008 Helsinki Uusimaa Vantaa Espoo Kerava Koko maa Hyvinkää Järvenpää Kirkkonummi Vihti Tuusula Nurmijärvi Mäntsälä Sipoo Pornainen % 2008 2001 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 Lähde: Tilastokeskus Keskeisin muutos on kuitenkin se, että nykyiset asuntomarkkinat eriytyvät yhä edelleen Kooltaan ja hinnaltaan sopivista vuokra-asunnoista on edelleen pulaa Ylitarjontaa on kolmioista Nuoret asunnonhakijat valitsevat omistusasumisen vuokralla asumisen sijaan Tyypillinen vuokra-asunnonhakija on alle 35-vuotias, joka hakee yksin yksiötä tai pientä kaksiota Taulukko 1Vuokrataso Uudenmaan kehyskunnissa huoneistotyypin mukaan vuonna 2008: /m 2 /kk Yhteensä yksiöt kaksiot kolmiot < Vapaarahoitteiset uudet 10,72 12,08 10,63 9,98 Vapaarahoitteiset yht 9,9 11,62 9,77 9,29

16 Aravat 8,94 9,82 9,18 8,56 Kaikki yht 9,36 10,85 9,43 8,86 Lähde: Tilastokeskus 35 Kaupungin omistama asuntokanta ja omistajapolitiikka Hyvinkään kaupunki on järjestänyt vuokra-asuntokantansa hallinnoinnin perustamalla Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n (HyVa), jonka tarkoituksena on ylläpitää kaupungin vuokraasuntoja Kaupunki omistaa HyVan osakekannasta 100 % HyVaan on fuusioitu aikaisemmin kaupungin suorassa omistuksessa olleita kiinteistöyhtiöitä HyVaan kuuluu tällä hetkellä 50 kiinteistöä, joissa on yhteensä 1 825 huoneistoa Kaupunki omistaa lisäksi kokonaan tai osittain 6 erillistä asuinkiinteistöyhtiötä Vanhan asuntokannan pitäminen kilpailukykyisenä edellyttää myös kaupungin suoraan tai välillisesti omistamien vuokra-asuntojen järjestelmällistä korjaustoimintaa Kiinteistöjen myynnistä mahdollisesti saatavia varoja voidaan käyttää muiden kiinteistöjen saneeraamiseen, velkojen lyhentämiseen tai uusien rakentamiseen Vuokra-asuntojen suhteellinen osuus Hyvinkäällä halutaan pitää nykyisellä tasolla Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n hallitsemiin kiinteistöihin sekä kaupungin omistamiin erillisiin kiinteistöyhtiöihin on viime vuosina ollut 900-1100 aktiivista hakemusta Hakijoista yli puolet on yhden hengen talouksia, jotka hakevat yksiöitä tai pieniä kaksioita Asuntoosoituksia annetaan kuukausittain noin 60-70 kappaletta, joista vuokrasopimukseen johtaa noin 40 kappaletta Yleisimmät kieltäytymisperusteet tarjotusta asunnosta ovat vuokrataso, huoneiston sijainti, tyyppi (kerrostalo/rivitalo) ja kunto Aravavuokra-asuntojen asukasvalintaperusteena ovat asunnon tarve, hakijan tulot ja varallisuus Kun asunnon tarvetta arvioidaan, tulee ottaa huomioon hakijaruokakunnan nykyiset asunto-olot ja niiden parantamisen kiireellisyys

17 Kaavio 12 Keskimääräiset asuntojen vuokrat arava-asunnoissa 2001-2008 Neliövuokra, euroa/m2/kk 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koko maa Muu maa Pääkaupunkiseutu Hyvinkää Lähde: Tilastokeskus Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:ssä ja muissa kaupungin omistamissa vuokrataloyhtiöissä on lähes kaikista kiinteistöistä laadittu kuntoarviot Kuntoarvioiden päivittämistä ja arvioihin perustuvaa asuinkiinteistöjen järjestelmällistä korjaustoimintaa jatketaan edelleen tulevina vuosina Pelkästään Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:ssä peruskorjaustoimintaan tullaan käyttämään vuosittain noin 1,7 miljoonaa euroa Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy on toteuttamassa korkotuettua vuokra-asuntokohdetta Hyvinkään keskustan alueelle Rakentaminen arvioidaan alkavan joulukuussa 2009 Kohteeseen tulee 31 asuntoa Vuokra-asuntoihin liittyvät omistajapoliittiset linjaukset ovat: - Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy toimii kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden keskeisenä toteuttajana - omistaa itse Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n - vuokrataloyhtiöiden ja erillisasuntojen tulee kattaa menonsa vuokratuloilla - kaupungin omistuksessa olevien aravavuokrataloyhtiöiden fuusioimista Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:öön jatketaan - yhtiöiden järjestelmällistä korjaus- ja peruskorjaustoimintaa jatketaan - huonokuntoisia tai huonosti kysyttyjä kiinteistöjä tai erillisasuntoja voidaan myydä - kiinteistöjen tai erillisasuntojen myynnistä mahdollisesti saatavia varoja voidaan käyttää muiden kiinteistöjen saneeraamiseen, velkojen lyhentämiseen tai uusien sopivampien asuntojen rakentamiseen ja ostamiseen - selvitetään kaupungin omistaminen erillisasuntojen siirtoa Hyvaan - kaikissa kaupunkikonsernin asukasvalinnoissa tapahtuu yhden luukun periaate vuoteen 2010 loppuun mennessä - Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy rakentaa omaan omistukseen yhden taloyhtiön joka toinen vuosi - Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n ja kaupungin tulee yhteistyössä kaupungin toimijoiden kanssa laatia yhteinen strategia asuntojen uustuotannolle ja rahoitukselle vuoden 2011 loppuun mennessä

18 4 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2009-2018 Ajankohtaisia maankäyttöön liittyviä asioita käsittelevä tekniikan ja ympäristön toimialan sisäinen työryhmä - maankäyttöryhmä tarkistaa vuosittain uusien asuntoalueiden maankäytön toteuttamisohjelman seuraavalle kymmenen vuoden jaksolle Ohjelman tarkoitus on ohjata asuntotuotantoon tarkoitetun maankäytön toteuttamisketjua Toteuttamisketju käsittää maanhankinnan, kaavoituksen, kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen sekä tonttien luovutuksen Ohjelma tähtää tavoitteiden mukaisen tonttivarannon ylläpitoon ja luovutukseen Ohjelma on lisäksi tarkoitettu käytettäväksi kuntasuunnittelun yhtenä lähtökohtana niin, että eri hallintokunnilla olisi ajan tasalla oleva käsitys kaupungin lähivuosien rakentumisesta, jolloin hallintokunnat voisivat suunnitella palvelutuotannon järjestämisen Kaupunginhallitus voi ohjelman perusteella arvioida taloudelliset edellytykset kaupunkirakenteen laajentamiselle Maankäytön toteuttamisohjelmassa käsitellään asuntorakentamista (omakoti-, rivi- ja kerrostalorakentamista) lähinnä kaupungin omistamilla alueilla, mutta kokonaiskuvan saamiseksi käsitellään myös maankäyttösopimuksilla toteutettavia asuntotuotantoon osoitettuja yksityisten omistuksessa olevia alueita Yksityisessä omistuksessa olevien tonttien toteutumisen on katsottu tasaavan kysyntähuippuja rakentamisen ollessa vilkasta Noin 60 % vuosittain toteutetuista asunnoista sijoittuu kaupungin luovuttamille tonteille Ohjelma tarkistetaan vuosittain siten, että jakson kolmelle ensimmäiselle vuodelle tavoitteet annetaan loppuvuosia tarkemmin Ohjelma on luonteeltaan ohjeellinen Alueiden toteutusjärjestys saattaa vaihtua eivätkä alueiden tontti- tai asuntomäärät ole täysin oikeita Myös kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia on arvioitu eri alueilla eritasoisten suunnitelmien pohjalta Arviot antavat vertailupohjan kustannusten suuruusluokasta ja eri alueiden välisistä eroista 41 Lähtökohtia Vuoden 2006 budjetin käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tavoitteeksi, että kaupungin tontteja luovutettaisiin vuodessa 90 kpl Tähän määrään sisältyvät kaupungin luovuttamat omakotitontit (75 kpl), kerros- ja rivitalotontit sekä yritystontit Kaupunginvaltuusto on 2782007 80 päättänyt, että Hyvinkää hakee vuoden 2013 asuntomessujen järjestämistä Yli-Jurvan alueelle Osuuskunta Suomen Asuntomessujen hallitus on myöntänyt 2952008 asuntomessut Hyvinkäälle Kaupunginhallitus on 24112008 368 hyväksynyt asuntomessuja koskevan kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen välisen yhteistoimintasopimuksen Asuntomessualueen tonttien luovutus aloitettaneen vuoden 2011 aikana 42 Resurssitarpeet Koska asuntotonttien luovuttaminen on pitkän tuotantoprosessin tulos, tulee resurssien riittävyydestä huolehtia koko prosessiin osallistuvan ketjun osalta Luovutustavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi tulee aina olla vaihtoehtoisia alueita suunnittelun kohteena Vuosittain luovutettavien tonttien olisi hyvä olla rakennettavissa mahdollisimman aikaisin keväällä ja varattavissa edellisenä syksynä Tämän vuoksi koko rakentamisen suunnittelu- ja valmistelutyö tulisi edetä siten, että kunnallistekniikan rakentaminen voitaisiin aloittaa jo tonttien luovutusvuotta edeltävän vuoden puolella

19 43 Maanhankinta Raakamaahankinnan tulee olla pääpiirteissään ratkaistu vähintään viisi vuotta ennen alueen luovuttamista rakentajille, jotta pohjakartan valmistamiseen, asemakaavan laatimiseen, kiinteistöjen muodostamiseen sekä kunnallistekniikan suunnitteluun ja toteuttamiseen jää riittävästi aikaa Lähimpien vuosien rakentamisalueilla maanomistus on pääosin kaupungilla Toistaiseksi maanhankinta on onnistunut vapaaehtoisin keinoin, mutta jatkossa saattaa syntyä tilanteita, joissa tarvitaan esim lunastusten käyttämistä Maanhankintaa tulee jatkaa suunnitelmallisesti, jotta varmistetaan tonttien luovutusmahdollisuudet myös tulevaisuudessa Maanhankinnan turvaaminen tarkoittaa noin 1,5 milj määrärahan varaamista vuosittain budjettiin raakamaan hankintaan Yli-Jurvan lisäksi maanhankintaa tulee tehostaa keskustaajaman osayleiskaavan vielä yksityisessä omistuksessa olevilla asuntotuotantoon osoitetuilla alueilla 44 Kaavoitus Kaavoituksen tärkeimpiä lähivuosien tavoitteita asuntotuotannon kannalta ovat: - Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistaminen, siten että se valmistuisi vuoden 2010 loppuun mennessä - Asemakaavaluonnosten laatiminen Yli-Jurva I:n eli Kravunarkunmäen alueelle vuoden 2009 aikana, siten että asuntomessualueen asemakaava olisi valmis vuoden 2010 loppuun mennessä - Yli-Jurvan alueen asemakaavoituksen jatkaminen välittömästi siten, että turvataan seuraavien vuosien tarpeet - Tanssikallion itäosa II:n ja Kaskelan kaavoitus - Hangonratapiha-alueen kaavoitus - Hangonratapihan lisäksi ohjelmaan tulee jonkun muun ydinkeskustan tuntumassa olevan asuntoalueen kaavoitus Asemakaavoitusprosessiin on syytä varata kohteesta riippuen 2 3 vuotta Asemakaavoitukseen liittyy ns rakentamisohjeiden laadinta käsittelyineen Kaavoitus tehdään pääosin omana työnä 45 Omakotirakentaminen Omakotitonttien luovutusten määrä 1990 alkaen on vaihdellut vuoden 1993 kuudesta tontista 77 tonttiin vuonna 2007, keskiarvon ollessa noin 40 luovutettua tonttia/ vuosi Yläraja on määräytynyt kysynnän lisäksi väestönkasvun ja kunnallistekniikan rahoitusmahdollisuuksien mukaan 46 Kerros- ja rivitalorakentaminen Yhtiömuotoisen rakentamiseen on 2000-luvulla tontteja luovutettu keskimäärin 8 tonttia / vuosi ja vuosittaiset luovutusmäärät ovat vaihdelleet 112 tonttiin Luovutettujen tonttien määrä riippuu oleellisesti talouden suhdannetilanteesta Asuntoja luovutetuille kerros- ja pientalotonteille on sijoittunut keskimäärin 115 vaihtelun ollessa 12200 Kerros- ja pientalotonttien tarvetta arvioitaessa on lähtökohtana käytetty 150200 asunnon vuosituotantoa kaupungin luovuttamille alueille Luovutustavoitetta on nyt nostettu aiesopimuksen edellyt-

20 tämälle tasolle Tonttien luovuttamisessa pyritään välttämään tuotantomuodoltaan yksipuolisten asuinalueiden syntymistä Yhtiömuotoiseen tuotantoon tarkoitettuja tontteja on keväällä 2009 luovutettuna tai varattuna rakennusliikkeille tai rakennuttajille yhteensä noin 180 asuntoa varten Näiden lisäksi kunnallistekniikan piirissä on noin 500 asuntoa vastaava tonttimäärä Mansikkamäki mukaan lukien Kuutamopuiston alue on ollut rakentamisen kohteena jo muutaman vuoden ajan Alueella on luovutettavissa lähinnä kerrostalotontteja Mansikkamäen alueelle kunnallistekniikka on rakennettu vuoden 2009 aikana ja tonttien luovutus voidaan käynnistää Alueella on sekä kerros- että yhtiömuotoiseen pientalotuotantoon soveltuvia tontteja Kankurinkulmassa on kerrostalotonttien lisäksi rivitalotontteja ARA:n (Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus) tukema asuntotuotanto on ollut Hyvinkäällä viime vuosina vähäistä Valtion ja kuntien allekirjoittaman aiesopimuksen mukaan Helsingin seudun kuntien uudistuotannosta tulee olla vähintään 20 % valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa ARA-tuotantoon on varattuna 5 tonttia, joilla yhteensä kerrosalaa on 9900 m2 ja asuntoja noin 140 kpl vuosille 2009 2010 5 ERI ASUKASRYHMIEN ASUMINEN Erityyppisten vuokra-asuntojen kysynnän koko Helsingin metropolialueella arvioidaan kasvavan mm työvoimatarpeen vuoksi Vuokra-asuntotuotannon määrä on nykyisellään liian pieni ja vuokra-asuntomarkkinat toimivat heikosti Vuokra-asuntoja tarvitaan erityisesti työssäkäyville pieni- ja keskituloisille Helsingin seudun elinkeinoelämän edellytysten tukemisen lisäksi toisena keskeisenä tavoitteena on huolehtia yhteisvastuullisesti erityisryhmien asumisesta Erityisryhmillä tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa tarkoitettujen, asumisessaan tukea tarvitsevien ryhmien asumisen järjestämistä Nuorille, opiskelijoille, vähävaraisimmalle väestönosalle sekä vanhuksille, vammaisille ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tarvittavia asuntoja ei synny pelkästään markkinavoimien ehdoin Tukea asumiseensa tarvitsevien väestöryhmien tarpeiden huomioon ottaminen edellyttää vuokra-asuntokäytössä olevien pienasuntojen määrän lisäämistä Pienasunnoilla on kysyntää erityisryhmien lisäksi elämänvaiheiden muutoskohdissa olevilla sekä erilaisista elinkeino- ja työvoimapoliittisista syistä 51 Työ- ja elinkeinoelämän asumistarpeet Hyvinkääläisyritysten henkilöstörakenne on monipuolistunut 2000-luvulle tultaessa Toisaalta korkeaa koulutusta edellyttävät asiantuntijatehtävät ovat lisääntyneet ja toisaalta mm kaupan palveluammateissa osa-aikatyön osuus on merkittävä Työvoiman lisääntyvä liikkuvuus edellyttää joustavuutta Hyvinkääläisille yrityksille on tärkeää, että kaupungin asuntomarkkinoilla on koko ajan tarjolla riittävä määrä erityyppisiä asuntoja Yritysten, työntekijöiden ja kaupungin selkeä yhteinen etu on, että mahdollisimman moni työntekijä voi asua Hyvinkäällä Hyvinkään kaupungin vuoden 2010 tavoitteisiin kuuluu elinkeinopoliittisen tavoite- ja toimenpideohjelman laatiminen Aktiivisella elinkeinopolitiikalla pystytään vahvistamaan kaupungin omaa elinkeinorakennetta Tämä vaikuttaa asumistarpeen lisääntymiseen Myös Hyvinkään kaupungin henkilökunnan saannin turvaaminen tulevaisuudessa edellyttää, että kaupungista löytyy riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja

21 52 Nuorten asuminen Hyvinkään nuorisoasuntoyhdistyksen tarkoituksena on toimia alle 30-vuotiaiden nuorten asunto-olojen parantamiseksi ja elämänhallinnan kehittämiseksi Tavoitteena on etsiä vaihtoehtoja itsenäistymisvaiheessa oleville nuorille tarkoitettujen asuntojen aikaansaamiseksi sekä tukea nuorten omaehtoista toimintaa elinolosuhteidensa kohentamiseksi Yhdistyksellä on nuorille suunnattuja vuokra-asuntoja Martissa 40 kappaletta ja 27 asuntoa Hakalassa Marttiin on rakenteilla myös uusi korkotukivuokrakohde, jossa yhdistyy nuorisoasumista, vanhusten ja vammaisten asumista sekä päiväkotitoimintaa Nuorisoasuntoja kohteessa on 30 kpl, ja sen arvioitu valmistumisajankohta on 2011 Hyvinkään Nuorisoasuntoyhdistyksen asuntoon muuttava nuori on tyypillisimmillään opintonsa päättänyt tai päättävä nuori, joka muuttaa ensimmäiseen omaan asuntoonsa Asunnot eivät ole tarkoitettu opiskelijoille ja niissä voi asua siihen asti kunnes täyttää 28 vuotta Asukkaiden keski-ikä on 23-24 vuotta Enemmistö asukkaista on työssäkäyviä tai työtä etsiviä nuoria Hyvinkään Nuorisoasuntoyhdistyksen asuntojen hakujonossa on keskimäärin 40-50 hakijaa Asuntoja vuokrataan eteenpäin sitä mukaa, kun niitä vapautuu Asumisen tukitoiminnan järjestäminen on selkeä haaste tulevaisuudessakin Tällä hetkellä jonossa on monta nuorta, jotka odottavat paikkaa tuettuun asumiseen Hyvinkään Nuorisoasuntoyhdistys tarjoaa sisältöpalveluina tuettua asumista, asumisneuvontaa ja ohjausta sekä asukastoimintaa Lisäksi yhdistys tarjoaa nuorille Ahaa-kurssia (Avaimia arjen hallintaan) ja asumis-infoja Tuetulle asumiselle on varattu 10 15 % asunnoista Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuetussa on yhtä aikaa 7-10 nuorta ja uusien asuntojen valmistuttua 10-15 nuorta Tukemalla nuoria asumisen ensimetreillä saavutetaan kokonaisvaltaista hyötyä niin nuorten elämässä, kuin myös taloudellista hyötyä kiinteistönpidossa Hyvinkään nuorisoasunnot ovat kohtuuhintaisia, tasoltaan hyviä ja sijaitsevat keskeisillä paikoilla julkisen liikenteen ja kauppapalveluiden lähellä Taloja on erilaisia; kerrostaloja, rivitalo ja luhtitaloja Hyvinkäällä on verraten runsaasti vuokra-asuntotarjontaa ja Marttiin toteutettava uusi kohde vastaa osaltaan pienituloisten työssäkäyvien nuorten vuokra-asuntopulaan Siinä huomioidaan myös erityisryhmien liikkumisen edellyttämä esteettömyys Samalla tuetun asumisen paikat lisääntyvät 53 Opiskelija-asuminen Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:llä on kolme opiskelijoille tarkoitettua kiinteistökohdetta, joissa on yhteensä lähes kaksisataa soluasuntoa ja runsaat kolmekymmentä perheasuntoa Opiskelijat voivat hakea myös muihin vuokra-asuntokohteisiin Opiskelija-asuntojen kysynnässä ja tarjonnassa on kohtaanto-ongelma siten, että soluasuntoja on tarjolla kysyntää enemmän ja vastaavasti yksiöitä kysyntää selvästi vähemmän 54 Lastensuojelun jälkihuoltonuoret Lastensuojelullisista syistä huostaan otettuina ja sijoitettuina olleet täysi-ikäisyyden saavuttaneet nuoret ovat oikeutettuja jälkihuollon palveluihin Nuorilla on tarvittaessa subjektiivinen oikeus asuntoon Jälkihuoltonuorten asuntojen isännöintiin ja asumiseen tukeen ei ole osoittaa riittävästi voimavaroja

22 55 Ikääntyvien ja vammaisten asuminen 551 Kotona asuminen Ikäihmisten ja vammaisten mahdollisuutta kotona asumiseen tuetaan, ja kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta Kotona asumisen painottaminen kertoo itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta ja mahdollisuudesta omien voimavarojen täysimittaiseen hyödyntämiseen Erityisesti laitosasumista halutaan vähentää ja luoda edellytyksiä palveluasumiselle Hyvinkäällä kotonaan asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on säilynyt yli 90 prosentissa, mikä on ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukainen tavoite Myös ympärivuorokautisen hoidon paikkojen kattavuus vanhusväestössä on suosituksen mukaisella 8 9 prosentin tasolla Väestön ikärakenteen kehitystä kuvaavien tietojen mukaan vuonna 2015 joka viides hyvinkääläinen on yli 65 vuotta täyttänyt ja vuonna 2030 65-vuotiaita on jo neljännes hyvinkääläisistä Toisaalta tiedetään, että seuraavan vuosikymmenen kuluessa kaikki olemassa olevat ympärivuorokautisen hoidon paikat ovat vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastavien käytössä Tämä merkitsee edelleen sitä, että muuten toimintakyvyltään alentuneiden ikääntyneiden on selvittävä kotona Ikääntyvien kotona asumista ei tulisikaan käsitellä erityiskysymyksenä, vaan asuntopoliittiset tavoitteet on asettava siten, että väestön ikääntyminen ja toimintakyvyn aleneminen huomioidaan niin uudis- kuin peruskorjausrakentamisessa Se edellyttää myös itsenäistä selviytymistä tukevia asuin- ja elinympäristön ja arkipalvelujen lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteitä Edellytykset kotona asumiselle täyttyvät, kun rakennetaan ihmisen elämän eri vaiheisiin mukautuvia elinkaariasuntoja varmistetaan mahdollisuudet omatoimista selviytymistä tukevien asunnonmuutostöiden toteuttamiseen turvataan esteetön liikkumisympäristö niin asuntojen ulkopuolella kuin asunnoissakin varmistetaan talojen rakenteelliset ominaisuudet ja olosuhteet kuten riittävä portaattomuus ja hissit sekä ovien käytön helppous sekä varmistetaan asunnoissa liikkumisen helppous poistamalla kynnykset ja varaamalla riittävästi tilaa apuvälineiden käytölle Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskus Stakesin laatiman vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuosituksen mukaan kunnan tulee huomioida vammaisten ihmisten asumisessa seuraavat seikat: vammaisten ihmisten asumisen tarpeet mukaan kuntasuunnitelmaan rakennettu ympäristö esteettömäksi ja toimivaksi riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja yleiset palvelut kaikkien saavutettavaksi yksilöllisillä palveluilla yhdenvertaisuuteen Vammaisten ja ikääntyneiden kotona asumisen tarpeisiin vastataan siis pääosin samoilla toimenpiteillä Erityisesti hissien rakentamista hissittömiin taloihin tulee edistää Hyvinkään Vuokra-asunnot vastaa ikääntyvien asumistarpeisiin normaalin vuokraasuntotarjonnan kautta Pirkonkotisäätiön ylläpitämän vanhusten vuokratalon peruskorjaus