Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Samankaltaiset tiedostot
VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

Turvallisuuskulttuuri. Säteilyturvallisuuspäivät 2018 Elina Pietikäinen Awanic Oy

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Turvallisuuskulttuuri ja johtaminen

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä

Potilasturvallisuutta taidolla

Potilasturvallinen varahenkilöstö. Maija Aho-Koivula Laatupäällikkö

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuskriittisten organisaatioiden erityishaasteet

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

Turvallisuuskulttuuri ja sen kehittäminen kouluttajan näkökulmasta

Näkökulmia potilasturvallisuuteen. Teemu Reiman, Elina Pietikäinen, Kaarin Ruuhilehto, Jouko Heikkilä, Luigi Macchi

Potilasturvallisuus ja laatu tuloksellisuutta Marina Kinnunen Hallintoylihoitaja, VSHP KTT, Sh

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

Omavalvontaa ohjaava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollossa

Ajankohtaista potilasturvallisuudesta

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Hyvinvointia työstä. TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKOILLA Vaasa

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto

TURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Haasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa

Marko Vatanen

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Sujuvaa ja turvallista hoitoa jokaiselle potilaalle. Petri Pommelin Kehittämispäällikkö


Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala

Hyvän työpaikan kriteerit

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

FH1 projektin turvallisuuskulttuurin riippumaton arvio

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Lataa Johda näyttö käyttöön hoitotyössä. Lataa

Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? Arto Helovuo

Lataa Hoitotyön vuosikirja Lataa

Potilasturvallisuuskatsaus

Työhyvinvointi asiakas- ja potilasturvallisuuden edistäjänä

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI

MARINA KINNUNEN POTILASTURVALLISUUS

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Jatkuva seuranta ja kehittäminen

Työturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

Turvallisuuden kehittäminen osana Nesteen strategiaa ja kulttuurimuutosta

UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka

Potilasturvallisuuskulttuurin edistäminen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Yritysturvallisuuden seminaari, T Esitys 2(2) Esko Kaleva. Taustat

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon. Seppo Sallankivi FH 10

HAIPRO -JÄRJESTELMÄN TUTKIMUKSESSA

Omavalvonta sote -palvelujen laatu- ja turvallisuustyön työvälineenä

KYS:n potilasturvallisuus työryhmä

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

IPT 2 Syventävä työpaja : Suunnittelun suunnittelu: Yhteenveto ryhmätöistä

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

POTILASTURVALLISUUSKULTTUURI KARHULAN SAIRAALASSA JA KOTKAN KAUPUNGIN VANHUSTENHUOLLOSSA TUKU-turvallisuuskulttuurikysely henkilökunnalle

SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA

Mitä turvallisuus on?

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

Potilasturvallisuus ja sen edellytykset. Potilaan päivä

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia

Kurssikokonaisuus 2016

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen

Pirkko Pitkänen Koulutuspolitiikan ja monikulttuurisuuskasvatuksen professori Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Miten olemassa olevaa tietoa voi käyttää vaikuttavuusperusteisen hoidon suunnitteluun?

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Tarjoajien arviointi neuvotteluissa. PsT Jari Salo Juuriharja Consulting Group Oy

Hallitus hyväksyy loppuraportin. Päätös Esitys hyväksyttiin. Tarkastelu uusitaan vuosien 2017 ja 2018 osalta.

Potilasturvallisuus - kansalaisille suunnatut palvelut ja esimerkiksi potilas HaiPro? Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Tarjoajien arviointi neuvotteluissa

TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄT- UHKA VAIN MAHDOLLISUUS POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMISELLE Lasse Lehtonen professori, hallintoylilääkäri HUS

Resilienssi potilasturvallisuuden edistämisen uudet ajatukset

Lataa Potilasturvallisuuden perusteet. Lataa

Inhimillinen tekijä osana turvallisuuskulttuuria rautateillä

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Transkriptio:

1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät, Kuopio 2 Organisaatio analyysiyksikkönä Miksi terveydenhuollon organisaatioita (kuten sairaaloita, klinikoita, terveysasemia) pitäisi arvioida ja kehittää systemaattisella tavalla? potilasturvallisuus ei ole kiinni vain yksittäisten ammattihenkilöiden tai tiimien toiminnasta turvallisuus muodostuu organisaatiossa yksilöiden ja yksiköiden toimiessa vuorovaikutuksessa keskenään sekä potilaan ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa organisaatio luo edellytykset sille miten sen sisällä työtä tehdään päätöksiä tehdessään organisaatioiden johto tekee joka tapauksessa enemmän tai vähemmän tietoisesti päätelmiä potilasturvallisuuden tasosta systemaattisia viitekehyksiä ja menetelmiä tämän haastavan tehtävän tueksi tarvitaan 1

3 Miten organisaation toiminnan turvallisuudesta saadaan tietoa? Turvallisuus on emergentti ilmiö, jota on suoraan vaikeaa arvioida Organisaation toiminnasta potentiaalisesta turvallisuudelle erilaisissa tilanteissa voidaan kuitenkin saadaan viitteitä esim. työtyytyväisyyskyselyistä turvallisuuskulttuurikyselyistä potilas-/asiakaspalautteista vaaratapahtumailmoituksista Tiedonlähteitä ja menetelmiä on, mutta ne eivät suoraan kerro, millainen organisaation potilasturvallisuuden tila on Tarvitaan mahdollisimman eksplisiittinen malli siitä, millainen on organisaatio, jossa on hyvät edellytykset potilasturvallisuudelle, tarvitaan kriteerit joita vasten organisaation toiminnasta saatavia tietoja analysoidaan Tarvitaan aineistojen tulkintaa 4 Esimiestuki turvalliselle toiminnalle Palaute VTT:n DISC-malli (Design for Integrated Safety Culture) Muutoksen hallinta Riskiarviot Vähittäisten muutosten seuranta Ulkopuolisten toimijoiden hallinta Auditoinnit Valvonta Perehdytys Vastuu kannetaan koko organisaation toiminnasta Turvallisuusjohtaminen Johdon odotukset ja turvallisuuspolitiikka Turvallisuusasioiden viestiminen Turvallisuus on organisaatiossa arvo, joka otetaan huomioon päätöksenteossa ja päivittäisessä toiminnassa Vahva turvallisuuskulttuuri Vaarat ja perustehtävän vaatimukset ymmärretään hyvin Vaarojen hallinta Tsekkilistat Työsuojelu Osaamisen hallinta Osaamisen arviointi Rekrytointi Organisaatio on tietoinen Turvallisuus ymmärretään toiminnan monimutkaiseksi ja Koulutus epävarmuuksista ja valpas systeemiseksi ilmiöksi riskejä kohtaan Strateginen johtaminen Toiminta on organisoitu Työprosessien hallinta Investoinnit hallittavalla tavalla Toimintatavat Kommunikointi Työn edellytysten hallinta Yhteistyö Säännöt ja ohjeisto Turvallisuuden ennakoiva kehittäminen Resurssit Turvallisuuskulttuurin monitorointi Työvälineet Vaaratapahtumista oppiminen Kehityskohteiden asettaminen ja seuranta 2

5 Organisaatiolla on hyvä potentiaali turvallisuuteen kun 1. Turvallisuus on organisaatiossa aito arvo, joka otetaan huomioon päätöksenteossa ja päivittäisessä toiminnassa 2. Turvallisuus ymmärretään monimutkaiseksi ja systeemiseksi ilmiöksi 3. Vaarat ja perustehtävän vaatimukset ymmärretään hyvin 4. Organisaatio on tietoinen toiminnan epävarmuuksista ja valpas riskejä kohtaan (mindfulness) 5. Vastuu kannetaan koko organisaation toiminnasta 6. Toiminta on organisoitu hallittavalla tavalla. Työt pystytään tekemään laadukkaasti. 6 Case-esimerkki 1: Hoitolinjan toiminta potilasturvallisuuden näkökulmasta ennen uudelleenorganisointia Organisaatio: suomalaisen sairaalan tietyn potilasryhmän hoitolinja, johon liittyy useita sairaalan yksiköitä Tavoite: saada kokonaiskuva potilasryhmän hoidon tämänhetkisistä haasteista ja vahvuuksista potilasturvallisuuden näkökulmasta suhteessa DISC-mallin kuuteen kriteeriin uudelleenorganisoinnin pohjaksi tukea organisaatiomuutosta eteenpäin vievän projektiryhmän työtä saada käsitys potilasryhmän hoidon lähtötilasta potilasturvallisuuden näkökulmasta organisaatiomuutoksen seuraamiseksi Menetelmät työpajat organisaatiomuutosta ohjaavan projektiryhmän kanssa haastattelut (9) TUKU-turvallisuuskulttuurikysely (n=123) henkilöstöseminaari 3

7 Case-esimerkki 2: Sairaalan edellytykset potilasturvallisuudelle Organisaatio: suomalainen sairaala kokonaisuudessaan Tavoitteet: saada kokonaiskuva organisaation nykytilan vahvuuksista ja haasteista potilasturvallisuuden näkökulmasta suhteessa DISCmallin kuuteen kriteeriin arvioida muutosta ja toteutettujen potilasturvallisuuden kehitystoimien vaikuttavuutta suhteessa vuonna 2008 toteutettuun arviointiin Menetelmät 2008 kerätty aineisto turvallisuuskulttuurikysely (n=454) haastatteluaineisto (n=10) 2011 kerättävä aineisto turvallisuuskulttuurikysely vaaratapahtumailmoitukset laatu- ja potilasturvallisuusraportit analysointikokous organisaation yhteyshenkilön kanssa palautetilaisuudet johtoryhmän ja henkilöstön kanssa 8 DISC-mallin ja sen hyödynnettävyyden kehittäminen DISC-malli on rakentunut uusimpien turvallisuusteorioiden sekä erilaisilla turvallisuuskriittisillä aloilla (ydinvoimateollisuus, raideliikenne, terveydenhuolto) toteutettujen tapaustutkimusten pohjalta ottaako se riittävästi huomioon terveydenhuollon erityispiirteet? Organisaatiossa vallitsevaa ymmärrystä koskevien kriteerien arvioiminen on osoittautunut käytännössä muita kriteereitä haastavammaksi ja tarvitsee tuekseen erityisiä tiedonkeruumenetelmiä Tulkinnan ja johtopäätösten tekeminen koko systeemin tilasta on haastavaa, tämän prosessin syvällisempi ymmärtäminen ja yksityiskohtaisempi avaaminen on edelleen tarpeen 4

9 Esitys perustuu seuraaville lähteille Oedewald, P., Pietikäinen, E. & Reiman, T. (painossa). A guidebook for evaluating organisations in the nuclear industry - an example of safety culture evaluation. SSM. Pietikäinen, E., Reiman, T. & Oedewald, P. (2008). Turvallisuuskulttuurityö organisaation toiminnan kehittämisenä terveydenhuollossa. VTT Tiedotteita. Saatavilla: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/t2456.pdf Reiman, T. & Oedewald, P. (2008). Turvallisuuskriittiset organisaatiot. Onnettomuudet, kulttuuri ja johtaminen. Helsinki: Edita. Reiman, T. & Oedewald, P. (2009). Evaluating safety critical organizations emphasis on the nuclear industry. SSM 2009:12. Saatavilla: www.stralsakerhetsmyndigheten.se Reiman, T., Pietikäinen, E. & Oedewald, P. (2008). Turvallisuuskulttuuri teoria ja arviointi. VTT Publications. Saatavilla: http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2008/p700.pdf Reiman, T., Pietikäinen, E. & Oedewald, P. (2009). Potilasturvallisuuskulttuuria kehittämällä huomio turvallisen työnteon edellytyksiin. Teoksessa Kinnunen, M. & Peltomaa, K. (toim.) Potilasturvallisuus ensin. Helsinki: Sairaanhoitajaliitto. Reiman, T., Pietikäinen, E. & Oedewald, P. (2010). Multi-layered approach to patient safety culture. Quality and Safety in Healthcare. 5