Liite 1 kohta 2.5 j: Onko palvelun hinnoitteluun sisällytettävä asukkaan mahdollisesti tarvitseman pyörätuolin, rollaattorin tai esim. nostolaitteen hankinnasta aiheutuvat kustannukset? Asukkaat saavat tarvitsemansa apuvälineet terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta, joten niitä ei palvelun tuottajan tarvitse hankkia. Liite 2 kohta 3 referenssit: Mitä referensseillä tarkoitetaan? Mitä referenssiselvityksessä tarkoitetaan kohteilla? Onko referenssi kohde, erillinen palveluja tuottava yksikkö/toimipaikka vai tarkoitetaanko referenssillä palvelujen tuottamista usealle eri kunnalle? Referensseillä tarkoitetaan sitä, että tarjoajayritys on tuottanut vastaavaa palvelua, jota nyt tarjoaa, viimeisen kolmen vuoden aikana tai tuottaa tällaista palvelua parhaillaan. Referenssit voivat koskea vain tarjoajayritystä eli yrityksellä on oltava kokemusta vastaavien palveluiden tuottamisesta. Referenssit on yksilöitävä liitteessä 2 kuvatulla tavalla ja kohteella tarkoitetaan asumispalvelun tuottamista tietyssä asumisyksikössä. Referenssit voivat koskea myös samaa tilaaja-asiakasta jos ne on mahdollista lukea kahdeksi erilliseksi referenssiksi esimerkiksi eri ajankohtien tai palvelukokonaisuuksien perusteella. Jos referenssejä on vain yksi, tarjoaja ei täytä tarjouspyynnössä asetettua soveltuvuusvaatimusta eikä voi osallistua tarjouskilpailuun. Miten uuden yrittäjän on mahdollista toimittaa referenssit? Koska referenssivaatimus koskee nimenomaan yritystä, yrityksellä on oltava edellytetty määrä mainitunlaisia referenssejä. Uusi tarjoaja ei voi osallistua kisaan mikäli sillä ei ole kahta referenssiä mielenterveys- ja/tai päihdekuntoutujien asumispalveluiden tuottamisesta. Liite 3 vastaavan työntekijän koulutus ja työkokemus: Jos asumisyksikön vastaava on myös yrityksen vastuu sairaanhoitaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, niin millaista työtodistusta tarvitaan ja kuka sen laatii? Asumisyksikön vastaavalla työntekijällä on oltava mielenterveystyöhön soveltuva vähintään AMK- tai opistotasoinen sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus (esimerkiksi sosiaaliohjaaja tai sairaanhoitaja) sekä vähintään kahden vuoden kokemus vastaavanlaisissa tehtävissä toimimisesta (ks. tarjouspyynnön liite 1 kohta 2.9 b). Vaatimuksen täyttymisestä on toimitettava selvitys liitteen 3 mukaisesti. Kunhan vastaavalle henkilölle asetetut vaatimukset täyttyvät, henkilö voi olla lisäksi sairaanhoitaja, toimitusjohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja. Näistä ei tarvitse toimittaa erillistä selvitystä, vaan riittää, että tarjoaja toimittaa selvityksen, josta ilmenee liitteen 1 kohdassa 2.9 b) asetetun vaatimuksen täyttyminen. Uuden perustettavan yksikön vastuuhenkilön tietojen ilmoittaminen lienee mahdollista ennen sopimuksen allekirjoittamista? Samoin yksikköön liittyvät tarkemmat tiedot? Asumisyksikölle on nimettävä tarjousta jätettäessä vastaava henkilö, jonka koulutuksesta ja työkokemuksesta on toimitettava selvitys liitteen 3 mukaisesti. Selvitys on toimitettava tarjouksen mukana. Henkilön nimeäminen on perusteltua, sillä kyse on hankinnan kohteena olevan palvelun tehokkaaseen ja laadukkaaseen toteuttamiseen liittyvästä vaatimuksesta. Henkilöä on mahdollista vaihtaa myöhemmin kunhan henkilön koulutukselle ja työkokemukselle asetettu vähimmäisvaatimus (ks. liitteen 1 kohta 2.9 b) yhä täyttyy.
Liite 3 Tilat, laitteet, välineet: Riittääkö selvitykseksi asumisyksikön sijainnista esim. kartta? Selvitykseksi riittää kartta sekä tarkka osoite. Tarjouksen toimittaminen: Miten tarjouksen liitteet toimitetaan sähköisesti muistitikulla (esim. skannataanko verovelkatodistus ja työtodistukset) Asiakirjat voi skannata ja tallentaa muistitikulle esimerkiksi pdf -tiedostoina. Määrittelette tarjouspyynnössä seuraavasti: Asumisyksikön on sijaittava jonkun seuraavan kunnan alueella: Karkkila, Nummi-Pusula, Vihti, Lohja, Inkoo, Karjalohja, Siuntio, Kirkkonummi, Espoo, Loppi, Raasepori, Salo tai Vantaa. Onko tämä rajaus ehdoton eli voiko jossain muussa kunnassa sijaitseva asumispalveluyksikkö osallistua tarjouskilpailuun? Asumisyksikön tulee sijaita jossain tarjouspyynnössä mainitussa kunnassa. Jos tarjoaja tarjoaa useampaa yksikköä esim. tehostettua palveluasumista, tehdäänkö niistä kaikista eri tarjous vai voiko tarjota samalla tarjouksella ja tehdä vain jokaisesta omat liitteet 2,3 ja hintalomakkeen? Tämä voisi tulla kyseeseen silloin kun tuottajalla on kovin erikokoisia ja erikoistuneita yksiköitä alueella. Tämä ei ole mahdollista. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja eli sama tarjoaja ei voi jättää useita erilaisia tarjouksia samaan hankinnan kohteeseen. Tarjouksia on annettava osassa A vain yksi ja osassa B vain yksi eli hinta on aina sama yhdessä hankinnan osassa, mutta asukkaita voi sijoittaa saman palveluntuottajan eri yksiköihin. Tarjouspyynnön mukaisesti tarjoajalla on mahdollisuus jättää vain yksi tarjous kumpaankin hankinnan osaan A ja B. Hintalomake täytetään vain kertaalleen kummassakin hankinnan osassa (hankinnan osassa A liite 4A; hankinnan osassa B liite 4B). Tästä johtuu, että yhdessä hankinnan osassa (esim. A, ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) on mahdollista antaa vain yksi hinta tilaajan maksamalle asumispalvelupaikalle, vain yksi hinta asukkaan maksamalle vuokralle ja vain yksi hinta asukkaan ateriapäivälle (vastaavasti hankinnan osassa B). Tämä on ohjeistettu hintalomakkeilla toteamalla seuraavaa: Kussakin kohdassa saa ilmoittaa ainoastaan yhden summan, hintojen ilmoittaminen esim. vaihteluvälillä ei ole mahdollista. Edellä mainittu koskee sekä tilaajan että asukkaan maksamia maksuja. Niin ikään tarjouspyynnön kohdassa 9 on todettu, että Vertailu ja hankintapäätös tehdään erikseen hankinnan osissa A ja B. Koska hankinnan osat vertaillaan erikseen, myös hintalomake on palautettava erikseen kummassakin hankinnan osassa A ja B (liitteet 4A ja 4B). Sen sijaan tarjoajan soveltuvuutta koskevien seikkojen (liite 2) ja tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta koskevien seikkojen (liite 3) osalta riittää, että hankintayksikkö saa tiedot kertaalleen. Koskeeko tarjouspyyntö vain uusia asukassijoituksia vai koskeeko se myös niitä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, jotka ovat tällä hetkellä sijoitettuna hoivakotiimme. Nykyisiä sijoituksia ei pureta, mutta uusia sijoituksia ei tehdä muuta kuin niihin yksiköihin, joiden kanssa tämän kilpailutuksen myötä tehdään puitesopimus. Kuinka paljon tarvittavista paikoista on olemassa olevia ja kuinka paljon on uusia? Paikkatarpeessa on ilmoitettu nykyiset sijoitukset ja karkea arvio tulevasta tarpeesta
Miten Karviaisen 63 asumispaikkaa jakaantuu (tehostettu/palveluasuminen)? Paikkatarpeessa on arvioitu n. 2/3 olevan tehostetun palveluasumisen paikkoja ja 1/3 palveluasumisen paikkoja. Jos palvelutarjoajalla on nykyisiä asukkaita, niin miten ilmoitetaan tarjottavat paikat? Tarjotaanko kaikki vai uudet tyhjät paikat? Tarjoaja ilmoittaa vain uudet, tämän kilpailutuksen perusteella tarjottavat paikat. Jos uusi kohde valmistuu esim. kesäkuulla 2012, niin ovatko kiinteät hinnat vuoden 2013 loppuun ja hinnankorotusmenettely tarjouspyynnön mukainen? Hinnat ovat kiinteät kaksi (2) vuotta palvelun tuotannon käynnistymisestä. Sen jälkeen hintoja voidaan korottaa siten kun liitteenä 5 olevassa sopimusluonnoksessa määritellään. Tarjouspyynnössä sanotaan että palveluntuotanto on mahdollista käynnistää myöhemminkin kuin 1.1.2012 siinä tapauksessa että tuottaja rakentaa uuden kiinteistön. Voiko tuotannon käynnistäminen tapahtua myöhemmin myös siinä tapauksessa, että tuottaja saneeraa vanhoja tiloja toimintaan sopiviksi? Kyllä voi. Onko muu vaadittava 0,1 henkilöstö oltava paikalla kiinteistössä? Muun vaadittavan henkilöstön ei tarvitse olla paikalla kiinteistössä muuta kuin tarvittaessa. Liite 1, kohta 2.9 Henkilöstö kohta d) onko mitoitus todellakin suhteessa paikkalukuun vai paikalla oleviin asukkaisiin? Mitä jos usea asukas on viikon lomilla sukulaisissa, eikö joustoa työvuoroihin silloin sallita? Henkilökuntaa tulee olla oikea mitoitus paikkalukuun nähden. Voiko sähkö- ja vesimaksun periä asukkaalta erikseen? Asukkaalta palveluntuottaja on oikeutettu perimään hintalomakkeella (tarjouspyynnön liite 4A / 4B) ilmoittamansa laskennallisen vuokran sekä ateriapäivämaksun (täysihoito). Muita maksuja ei ole mahdollista periä. Sähkö- ja vesimaksun tulee sisältyä vuokraan. Riittääkö ympärivuorokautisen puhelinpäivystyksen järjestämisessä puhelinkontakti vai tuleeko työntekijöiden olla valmiudessa siirtyä paikanpäälle tarvittaessa? Työntekijän on tarvittaessa voitava siirtyä paikanpäälle.
Tarjouspyynnössä todetaan seuraavasti: Molemmissa osissa A ja B palveluntuottajaksi valittu järjestää asumispalvelun sekä hoidon asumisyksikössä. Mitä hoidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä? Hoidolla tarkoitetaan sekä sosiaalista kuntoutusta että asiakkaan tarpeiden mukaista perus- ja sairaanhoitoa sekä huolenpitoa. Kuinka kunta voi luovuttaa lakisääteisen vastuunsa palvelusuunnitelmasta yksityiselle palveluntuottajalle? Eikö palvelusuunnitelman tulisi olla laadittuna jo ennen kuin asiakas ohjataan asumispalveluun? Palvelusuunnitelma tehdään yhteistyössä palvelun tarjoajan, asiakkaan ja kunnan/kuntayhtymän kanssa. Tarjouspyynnössä todetaan että tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman itsenäinen toiminta ja tuki elämänhallintaan. Kuitenkin kohdassa c tavanomaisia elämisen kustannuksia vyörytetään osaksi palvelua. Eikö kulutus- ja hygieniatarvikkeet tulisi kuulua kunkin asiakkaan omalle vastuulle, jolloin häntä ohjattaisiin suunnitelmalliseen hygienian ja kodinhoitoon? Sisällyttämällä mainitut kulutus- ja hygieniatarvikkeet palveluun kuuluviksi haluamme varmistaa, että ne ovat asiakkaan käytettävissä vaikka asiakas itse ei niitä haluaisikaan hankkia. Perustuuko työtoiminnan järjestäminen tässä hankinnassa tiettyyn lainsäädäntöön? Viittaako tarjouspyynnössä mainittu ahkeruusraha kehitysvammaisten erityishuollon lainsäädäntöön, jossa puhutaan työosuusrahasta? Tarkoitetaanko työtoiminnalla tässä yhteydessä kuntouttavaa työtoimintaa (189/2001)? Mitä vaatimuksia tilaaja asettaa työtoiminnalle? Vastaus Työtoiminnan järjestäminen liittyy lähinnä Sosiaalihuoltolain 27 e :n mukaiseen toimintaan ja Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevan kehittämissuosituksen suosituksiin (Sos.ja Terv. ministeriön julkaisu 2007:13, sivu 23). Ahkeruusraha viittaa lähinnä juuri kehitysvammaisten erityishuollon työosuusrahaan. Työtoiminnalla ei tarkoiteta tässä yhteydessä kuntouttavaa työtoimintaa. Työtoiminnan tulee olla luonteeltaan kuntouttavaa, sen pitää olla hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista. Sosiaalinen kuntoutus: tuleeko päivä- tai työtoiminnan sekä kohtien d,e,f ja g (liite 1, kohta 2.3) lisäksi järjestää vielä jotain muuta sosiaalista kuntoutusta vai täyttyvätkö sosiaalisen kuntoutuksen sisällöt em. kohtien kautta? Kysymyksessä mainitut kohdat kattavat vaaditun sosiaalisen kuntoutuksen. Hyväksyykö tilaaja hankinnan B-kohtaan hajautetun asumispalvelun ratkaisun, jolloin asiakkaille hankitaan normaalit asunnot tavanomaisesta asuntokannasta sekä erillinen yhteistila? Ei hyväksy. Tiloille asetetut vähimmäisvaatimukset on kuvattu tarjouspyynnön liitteellä 1 kohdassa 2.5.
Hyväksyykö tilaaja ratkaisun, jossa asunnon omistaja ja vuokranantaja on muu taho kuin palveluntuottaja? Kiinteistön voi omistaa eri taho, mutta palveluntuottajan on oltava vuokranantaja suhteessa asukkaisiin (ks. liite 5 Sopimus, etenkin kohdat 3.2 ja 7.3). Miten määritellään erityinen syy, jolloin tilaajalla on oikeus tutustua palveluntuottajan kirjanpitoon? Erityinen syy tulee kysymykseen vain poikkeustapauksissa. Kohdalla on tarkoitus täydentää yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annettua lakia.