Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3

Transkriptio

1 Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3

2 2(7) SISÄLLYS 1. Johdanto Kunnan omat asumispalvelut Kaupungin ostamat asumispalvelut

3 3(7) 1. Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2007 mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevan kehittämissuosituksen. Suosituksen ajatuksena on, että mielenterveyskuntoutujat ovat tavallisia kansalaisia, jotka asuvat kotonaan. Mielenterveysongelman akuutin hoidon ja mahdollisesti tuetun asumisen jälkeen henkilö palaa kotiinsa ja saa silti kuntoutumistaan edistäviä palveluja. Silloinkin, kun tarvitaan pidempiaikaista tuettua asumista, on tarjottava normaaliin asumiseen verrattavat olosuhteet. Prosessin edetessä kuntoutuja siirtyy vähemmän tuetun palvelumuodon piiriin. Kuntoutujan terveydentila sekä toimintakyky vaihtelevat elämäntilanteen myötä. Vaikeasti toimintarajoitteiset eivät aina kuntoutuksenkaan avulla saavuta sellaista toimintakykyä, joka mahdollistaisi itsenäisen asumisen. Vuosikymmeniä sitten sairastuneiden lähtökohdat ovat erilaiset kuin viime vuosina sairastuneiden. Äskettäin sairastuneiden kuntoutuminen itsenäiseen elämään tapahtuu helpommin. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevan suosituksen tarkoituksena oli myös selkiyttää kirjavaa käsitteistöä. Mielenterveyskuntoutuja (jatkossa kuntoutuja tai asiakas) on henkilö, joka tarvitsee mielenterveyden häiriönsä vuoksi kuntouttavia palveluja sekä apua asumisensa järjestämisessä tai tarpeenmukaisia asumispalveluja. Asumispalveluilla tarkoitetaan tuettua asumista ja sen yhteyteen liitettäviä palveluja, joilla tuetaan kuntoutujan toimintakyvyn lisääntymistä, itsenäistä selviytymistä ja parannetaan elämänlaatua. Vähintään kerran vuodessa tarkastettavat kuntoutussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä kuntoutujan, palveluntarjoajien ja mahdollisesti hänen omaistensa kanssa kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Palvelukokonaisuudet luokitellaan tuettuun asumiseen, palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen. Tuettu asuminen tarkoittaa itsenäistä asumista joko yksityisasunnossa tai sitä vastaavassa kunnan järjestämässä tukiasunnossa. Tuettuun asumiseen liittyy kiinteästi säännöllinen, kuntoutussuunnitelmaan perustuva mielenterveyskuntoutus, joka tapahtuu pääosin muualla kuin kuntoutujan asunnossa. Tässä tarkoitettu tuettu asuminen on siis laajempi käsite kuin sosiaalihuoltolain mukainen tukiasuminen, jota järjestetään ainoastaan kunnan osoittamassa tukiasunnossa. Palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka asuvat asumisyksikössä ja pystyvät päivittäin autettuina ja ohjattuina selviytymään päivittäisistä elämisen toiminnoista. Henkilökuntaa ei ole paikalla öisin. on tarkoitettu henkilöille, jotka asuvat asumisyksikössä ja pystyvät jatkuvasti autettuina ja ohjattuina selviytymään päivittäisistä toiminnoistaan. Henkilökuntaa on paikalla ympärivuorokautisesti. Suosituksessa kuvataan kunkin asumismuodon ja siihen liittyvien palvelujen ominaispiirteitä. Siinä määritellään kullekin asumismuodolle tavoitteet tarvittavan henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Suositukset palvelujen laadun kehittämiseksi kohdistuvat viiteen osa-alueeseen: Palvelut järjestetään suunnitelmallisesti eri toimijoiden yhteistyönä Asumispalveluihin liitetään kuntouttavat palvelut Laadukkaalla asumisella edistetään kuntoutusta Henkilöstön määrä ja osaaminen määräytyvät kuntoutujien tarpeiden mukaan Palvelujen arviointia ja valvontaa kehitetään

4 4(7) Salon kaupunki järjestää tuettua asumista ja palveluasumista mielenterveyskuntoutujille tällä hetkellä pääsääntöisesti ostopalveluina. Salon kaupungilla on puitesopimus asumispalvelujen tuottamisesta vuosille seuraavien palveluntuottajien kanssa: Aspa Palvelut Oy, Esperi Care Oy (=Salon Hoitokoti, Rehabia Oy), Mainiovire Oy, Merikoti Oy, Sanaskoti Oy ja Salon Mielenterveysseura. Lisäksi kaupungilla on ostopalvelusopimuksia yksittäisten palveluntuottajien kanssa. Salon kaupunki tuottaa mielenterveyskuntoutujille asumispalveluja tekemällään sopimuksella Y-säätiön kanssa. Tukipalveluja tuottavat mielenterveyskuntoutus, sosiaalipalvelut sekä A-klinikka. Yhteisökoti Hillerin asumispalvelut on suunnattu nuorille mielenterveyskuntoutujille, joiden palvelujen tuottamisesta vastaa Salon kaupunki. Vanhuspalveluiden Kajalakodin muuttaminen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköksi Kajalakodin asukkaina on tällä hetkellä vanhuksia, joiden hoivan tarve on suuri. Tavoitteena on muuttaa Kajalakodin palvelut mielenterveyskuntoutujille sopiviksi palveluiksi. Suunnitelmissa on toiminnan aloittaminen asteittain vuonna 2013 yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa. Mielenterveysyksikön asumispalvelut aloittavat toimintansa 15 asiakaspaikalla ja vanhuspalvelut toimivat samassa rakennuksessa vuoteen 2015 asti. Tämän jälkeen koko yksikkö siirtyy mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden käyttöön. Tavoitteena on muodostaa toimiva yksikkö, olemassa olevien tilojen puitteissa sekä huomioiden kaupungin taloudellinen tilanne. Omaa asumispalvelutuotantoa mielenterveyskuntoutujille tullaan järjestämään uudella tavalla vuonna Kajalakoti siirtyisi porrasteisesti vuoteen 2015 mennessä mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköksi. Vuosien aikana tullaan järjestämään asumispalvelut 35 kuntoutujalle kaupungin omana palveluna. Kajalakotiin suunnitellaan kuntoutumiseen liittyvää porrasteisuutta, jota voitaisiin toteuttaa Kajalakotiin rakennettavina pienempinä asumisyksikköinä (neljä yksikköä). Asumisyksiköissä on mahdollisuus harjoitella asumista ja elämistä turvallisessa ja tuetussa ympäristössä ja siirtyä vähitellen mahdollisesti omaan asuntoon (jälleenvuokraus). Tämän jälkeen tukipalveluja voidaan järjestää omaan asuntoon ja tukea selviytymistä siellä. Yksikössä on myös intervallipaikkoja, joita on mahdollisuus käyttää 1-2 viikon jaksoina. Uuden yksikön myötä ostopalvelut yksityisiltä palvelun tuottajilta vähenevät ja palveluista aiheutuvat kustannukset sekä henkilöstömenot voidaan kattaa ostopalveluista jäävillä tuloilla. Kajalakoti on rakennettu usean vuosikymmenen aikana, joka aiheuttaa haasteita toimivan kokonaisuuden aikaansaamiselle. Vuoden 2013 toiminnan käynnistämiseksi on ajateltu ottaa Kajalakodin vanhin osa käyttöön, josta voidaan pienin muutoksin saada asumisyksikköjä kuntouttavan palveluasumisen tarpeisiin. Näihin asumisyksiköihin olisi mahdollisuus laittaa pieni keittiö, mutta haasteellisempaa on omien saniteettitilojen tekeminen. Uudemmasta siivestä saadaan lisäksi käyttöön 10 huonetta, joissa on oma WC. Nämä asuinhuoneet tulisivat tehostetun palveluasumisen piiriin. Tällä hetkellä vastaavia asumispalveluja tuottavat Rehabia Oy, Villa Näset ja Meri Vire. 2. Kunnan omat asumispalvelut Y- säätiön asunnot / itsenäinen asuminen Y-säätiön asuntoja on mielenterveyskuntoutujien käytössä 13 yksiötä eri puolella Salon ydinkeskustaa. Salon kaupunki tuottaa mielenterveyskuntoutujille asumispalveluja tekemällään sopimuksella Y-säätiön kanssa. Tukipalveluja tuottavat mielenterveyskuntoutus, sosiaalityö sekä A-klinikka. Vuokra-asuntojen hallinnasta, vuokrasopimuksista ja vuokrien perinnästä vastaa isännöitsijätoimisto. Asuntojen kunnon tarkistaa asumisen tukihenkilö ja kunnossapidosta vastaa Y-säätiö. Asukasvalinnasta ja asukkaiden tarvitsemasta tuesta vastaa sosiaali- ja terveystoimi. Asuntoja käytetään tuettuun asumiseen. Asukkaan kanssa tehdään asumissopimus. Y-säätiö edellyttää asukkaille suunnattuja tukipalveluja.

5 5(7) Asukkaiden luokse tehdään kotikäynti kerran viikossa. Mielenterveyskuntouttaja vastaa kotikäyntien tekemisestä. Yhdessä sosiaaliohjaajan kanssa arvioidaan kuntoutumisen edistyessä tuen tarpeen loppuminen ja siirtyminen normaalin asumiseen. Asiakas vastaa itsenäisesti kaikista asumiseen ja elämiseen liittyvistä kustannuksista. Mielenterveyskuntouttajan tekemät kotikäynnit ovat asiakkaalle maksuttomia. Tukiasuminen Enolan tukitalo Enolan tukitalo (Palometsänkatu 20) on käytössä ja asuntoja on 11. Enolan tukitalossa asunnot: 10kpl 2h+kk 38m² 1kpl 3h+k 63m² Yhteistiloja 85m², oleskelu- ja keittiötilat, sauna- ja pyykinpesutila sekä pieni toimisto. Toiminnan sisällön suunnittelu työntekijöiden ja asukkaiden kanssa. Osa ryhmätoiminnoista voidaan järjestää yhteisessä tilassa. Mahdollisuus on sekä avoimiin ryhmiin että suljettuihin pienempiin ryhmiin. Kaupunki on vuokrannut tukitalon Mielenterveysseuralta alkavalla vuokrasopimuksella. Palveluasuminen Kajalakoti 5 asuntoa muutetaan palveluasunnoiksi Asukkaat siirtyvät Perniön Rehabiasta. Syksyllä 2012 arvioidaan asumispalveluissa asuvien asukkaiden kohdalla, ketkä hyötyisivät kuntouttavasta palveluasumisesta. Kaikissa asumispalveluyksiköissä asukkaat maksavat vuokrat, ateriapalvelut sekä muut henkilökohtaiset menot (lääkkeet, vaatteet, puhtaus ym.) itse. Sosiaalietuudet kompensoivat pienituloisten asukkaiden maksuosuutta. Kajalakoti 11 vanhuspalvelujen asuntoa Kajalakodissa muutetaan mielenterveyskuntoutujien asunnoiksi. 10 asukasta muuttaa ostopalvelujen piiristä Kajalakotiin, syksyllä 2012 arvioidaan tehostettua asumista tarvitsevat pitkäaikaisasiakkaat. 1 asunto on intervalliasiakkaiden käytössä. Kaikissa asumispalveluyksiköissä asukkaat kustantavat vuokrat, ateriapalvelut sekä muut henkilökohtai set menot (lääkkeet, vaatteet, puhtaus ym.) itse. Sosiaalietuudet kompensoivat pienituloisten asukkaiden maksuosuutta.

6 6(7) 3. Kaupungin ostamat asumispalvelut Tukiasuminen Tuetussa asumisessa kuntoutuja tarvitsee tukea ja ohjausta arjesta selviytymiseen ja kyetäkseen asumaan itsenäisesti kotonaan tai tukiasunnossa. Tuettu asuminen sisältää kuntoutussuunnitelmaan perustuvaa mielenterveyskuntoutusta sekä mahdollisuuksien mukaan kuntouttavaa työtoimintaa tai opiskelumahdollisuuksien selvittämistä. Kuntoutujaa ohjataan löytämään virikkeellistä toimintaa myös vapaa-ajalla. Palvelut järjestetään kiinteässä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa kuntoutujan tarpeita vastaaviksi. Tukiasuntoihin tulee asiakkaita nuorisopoliklinikalta sekä sosiaalipalvelujen piiristä. Masennus ja elämäntilannekriisit ovat tavallisia tulosyitä. Myös lastensuojelun jälkihuollosta siirtyy asiakkaita tukiasumisen piiriin. Muutokset palveluntuotantoon: Mielenterveysseura ANJALAN TUKITALOT Salon kaupunki hankkii puitesopimuksella nuorille alle 30-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille kuntoutta vaa tukiasumista. Salon mielenterveysseuran tukiasunnot sijaitsevat Salon kaupungin alueella Anjalan kaupunginosissa. Asukkaat tulevat Salon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ohjaamana asumispalvelujen piiriin: Päätökset asumispalvelujen hankkimisesta tekee mielenterveystyön SAS-ryhmä Tuki rivitaloissa perustuu henkilökohtaisiin tapaamisiin, kotikäynteihin sekä yhteisöllisyyteen ja ryhmätoi mintaan. Tukiasumisen tavoitteina on harjoitella jokapäiväisistä asioista selviämistä, yksin olemista ja vuorovaiku tustaitoja. Yhteistyössä muiden tahojen, kuten sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan kanssa tuetaan käytännön asioiden ja psykiatrisen hoidon onnistumista. Asiakas vastaa itse vuokramenoista, ruokakuluista ja muista elinkustannuksista. Nuorella on tarvittaessa mahdollisuus saada sosiaalietuuksia, kuten asumis- ja toimeentulotukea. Anjalan tukitalo tukiasunnot (Haukkalankatu 1) on käytössä ja asuntoja on 23 Anjalan tukitalossa asunnot: 11kpl 1h+kk, 36,5 m² 1kpl 2h+k, 43m² 2kpl 2h+k, 52m² yhteistiloja 113m² (toimisto- ja oleskelutilat sekä sauna- ja pyykinpesutilat. Enolan tukitalo (Palometsänkatu 20) on käytössä ja asuntoja on 11. Enolan tukitalossa asunnot: 10kpl 2h+kk, 38m² 1kpl 3h+k, 63m² Yhteistiloja 83m² Asiakas vastaa itse vuokramenoista, ruokakuluista ja muista elinkustannuksista. Asiakkaalla on tarvittaes sa mahdollisuus saada sosiaalietuuksia, kuten asumis- ja toimeentulotukea. SUUNNITELMA Enolan tukitalo siirtyy vuokrasopimuksen perusteella kaupungin asumispalveluyksiköksi lokakuun 2012 alusta. Lakkautettavan yhteisökoti Hillerin asiakkaat siirtyvät Enolaan

7 7(7) Muutokset palveluntuotantoon: ASPA Ehdotus: Aspan tuetun asumisen piiristä voi siirtyä Enolan tukitaloon 6 asukasta Muutokset palveluntuotantoon: Rehabia Palveluasuminen Ehdotus: Rehabian tuetun asumisen piiristä voi siirtyä palveluasumisen piiriin Kajalakotiin vuoden 2013 alussa 5 asukasta Muutokset palveluntuotantoon: Rehabia, Ehdotus: Rehabian tuetun asumisen piiristä voi siirtyä palveluasumisen piiriin Kajalakotiin vuoden 2013 alussa 5 asukasta Muutokset palveluntuotantoon: Villa Näset, Ehdotus: Villa Näset tuetun asumisen piiristä voi siirtyä palveluasumisen piiriin Kajalakotiin vuoden 2013 alussa 3 asukasta Muutokset palveluntuotantoon: Mainio Vire, Virekoti, Ehdotus: Virekoti tuetun asumisen piiristä voi siirtyä palveluasumisen piiriin Kajalakotiin vuoden 2013 alussa 2 asukasta