Luomua lisää Luomualan kehittämissuunnitelman toimeenpanosuunnitelma 26.6..
Tiivistelmä 1. Johdanto 1.1. Suunnitelman tarkoitus 1.1.1. Alustavan suunnitelman täsmennykset 1 1.1.2 Alustavan suunnitelman täsmennykset 2 1.2. Mitä luomu on? 1.3. Luomu on poliittisesti pop 2. Luomualan nykytilanne 2.1. Luomumarkkina kasvussa 2.2. Arvio luomumyynnin arvosta eri tuoteryhmissä 2.3. Ammattikeittiöt aikovat lisätä luomun käyttöä 2.4. Luomuala kasvaa 2.5. Kuluttajan näkökulma luomuun 2.6. Luomuostamisen pullonkauloja 2.7. Luomumarkkinan viitekehys 3. Luomualan yhteiset tavoitteet 3.1. Visio ja strategiset tavoitteet vuoteen 2015 3.2 Tavoite 1: Luomumarkkinan kolminkertaistaminen 3.3. Arvio luomumarkkinan kasvupotentiaalista 3.4. Arvio vihannesten ja juuresten kasvupotentiaalista 3.5. Arviot tuoteryhmien kasvupotentiaalia vastaavista tuotantomääristä 3.6. Tavoite 2: Yhteistyö ja luottamus 3.7. Tavoite 3: Luomu hyvinvoinnin sekä kestävän tuotannon ja kulutuksen mukaisena valintana 4. Luomualan yhteiset pullonkaulat 1. Pienen markkinan haaste 2 Siirtymäaikojen tuoma viive Sisältö 3. Läpinäkymätön ketju 4. Epätasainen riskin jakautuminen 5. Luomusäädökset - vahvuus vai ongelma 6 Byrokratian painolasti 7. Lisäarvon välittyminen kuluttajille 8 Yhteiskunnan maksuhalukkuus ja -tapa 9. Tehoton kehittäminen 10. Asenteet 11. Tiedon ja taidon puute 5. Tuoteryhmittäiset pullonkaulat 1. Liha luomulihan hukkavirrat 2. Vihannekset - peruna 3. Horeca 4. Pullonkaulat, Paikalliset tuotteet (lyhyet ketjut) 6. Ratkaisuehdotukset 6.1. Tehokkuutta paremmalla koordinoinnilla 6.2. Säädökset ja valvonta vahvistamaan luomua 6.3. Henkisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen 6.4. Luomun lisäarvo kirkkaammaksi 7. Tuoteryhmittäiset ratkaisuehdotukset 7.1. Lisää luomulihaa 7.2. Laatua kasvintuotantoon ja tuotteisiin 7.3. Lisää luomua lautaselle Liite 1: Esimerkkejä lainsäädäntöön liittyvistä pullonkauloista Liite 2: Ratkaisuehdotukset (1-7) Liite 3: Tuoteryhmittäiset ratkaisuehdotukset (1-3) Liite 4: Raportin tuottamisprosessi ja kiitokset 2
Tiivistelmä Pientä kasvavaa alaa on kehitettävä tehokkaasti Tämä suunnitelma lähtee luomualan kasvuun uskovien yritysten tarpeista. Se nostaa esille toimintaa hankaloittavia pullonkauloja sekä esittää niihin ratkaisuehdotuksia. Raportti nojaa markkinalähtöiseen tavoitteeseen kolminkertaistaa Suomen luomumarkkina vuoteen 2015 mennessä ja varmistaa sen edellyttämä tuotanto. Raportti erottelee 11 pullonkaulaa, jotka liittyvät alan pienuuteen ja hitauteen reagoida kysyntään, puutteelliseen tietoon ja tiedonkulkuun ketjun ja alan sisällä, byrokratian rasitteisiin sekä epävarmuuteen kuluttajien maksuhalukkuudesta. Ratkaisuehdotusten (11) tavoitteena on tehostaa alan koordinointia ja yhteistyötä, selkeyttää byrokratiaa, vahvistaa osaamista sekä kirkastaa luomun lisäarvoa. Lisäksi raportti esittää toimenpiteitä lihan, kasvisten ja viljan sekä ammattikeittiöiden tarjonnan parantamiseksi. Toimenpiteistä löytyy tuttuja asioita. Olennaisinta on niiden toteuttaminen pitkäjänteisesti, tehokkaasti ja alan yhteistyötä vahvistavasti. 3
1. Johdanto Luomuketjun positiivinen kehitys lähtee osittain markkinavoimista mutta myös luonnonmukaisen tuotannon hyötyjen tiedostamisesta ja halusta kehittää ketjua yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Luomutuottaja Fredrik von Limburg Stirum
1.1. Suunnitelman tarkoitus MMM pyysi päätöksessään (1990/325/2011) Luomualan kehittämisohjelman alustavaa toimeenpanosuunnitelmaa, jossa tulee kuvata luomuketjun toiminnan yleiset pullonkaulat ja ratkaisuehdotukset niiden poistamiseksi. Luomualan kehittämisohjelmalla tässä raportissa tarkoitetaan Luomualan kasvu- ja kehitysohjelmaa, jonka Pro Luomu ry tuotti Laatuketjun rahoituksen turvin vuonna 2011. Tämä ohjelma asetti luomualan yhteiset tavoitteet. Luomualan kokonaisuuteen olennaisesti liittyvää paikallista tuotantoa ja kulutusta ei tässä raportissa käsitellä, koska samanaikaisesti valmisteltava Lähiruoka-selvitys (Kuule Oy) pureutuu näihin ja on siltä osin sovellettavissa myös luomualan kehittämiseen. Myöskään luomumarkkinan kokonaisuuteen kuuluvaa luomuvientiä ei tässä käsitellä. 5 Luomualan kehittämissuunnitelman toimeenpanosuunnitelma
1.1.1. Alustavan suunnitelman täsmennykset (1) Alustava suunnitelma julkistettiin 30.3.. Sitä on tarkennettu hankekoordinoinnin ja sidosryhmäkeskusteluin kevään aikana. Hankekartoitus vahvisti oletuksen, että julkisrahoitteisen kehittämistyön voimavarat ovat alueilla: Alueellisten hankkeiden määrä rahoituslähteittäin on EMR (Euroopan maaseuturahasto) = 202 hanketta EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) = 8 hanketta ESR (Euroopan sosiaalirahasto) = 8 hanketta. Mukana jo päättyneitä sekä käynnissä olevia hankkeita, osa puhtaita luomuhankkeita, osassa luomu on tai voisi olla mukana. Hankkeet voidaan karkeasti jakaa 6 ryhmään: tuotantoa lisäävät ja kehittävät lähimarkkinoita kehittävät elintarvikealan pienyritystoimintaa kehittävät tiedotushankkeet (ei koulutusta) vesien- ja ympäristönsuojelua edistävät alan kehittämistoimintaa koordinoivat 6
1.1.2 Alustavan suunnitelman täsmennykset (2) Osa esitetyistä ehdotuksista on jo toimeenpanovaiheessa. Hanketyön kartoitus paljasti erityisesti seuraavat aukkopaikat: Menekinedistäminen (kuluttajakampanjointi räätälöitynä eri alueille ja eri markkinasegmentteihin) (ratkaisuehdotus 9 ja 10). ketjun sidosryhmien ja asiantuntijoiden ml. kehittäjien välinen verkottuminen, tiedonvaihto ja osaamisen parantaminen (ratkaisuehdotus 1,2, 3, 6, 7 ja 8) Kansainvälinen yhteistyö (sekä kehittäjien välillä että ketjun toimijoiden kanssa) (ratkaisuehdotus 6 ja 8) Koska kehittämisen painopiste on ja tulee olla alueilla, lähellä viljelijöitä ja yrittäjiä, valtakunnallisten hankkeiden roolina on täydentää ja tukea alueilla tehtävää työtä ja näin vahvistaa kehittämisen vaikuttavuutta. Alustavassa suunnitelmassa olleet vastuutahot on tästä poistettu, koska ratkaisuehdotukset ovat kokonaisuuksia, joiden toimeenpanossa tarvitaan useita, asiaan sitoutuneita ja toisiaan täydentäviä vastuunkantajia. 7
1.2. Mitä luomu on? Luomu on tuotantotapa, jonka EU:n luomuasetus määrittelee seuraavasti: LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ON KOKONAISVALTAINEN TILANHOITO- JA ELINTARVIKKEIDEN TUOTANTOJÄRJESTELMÄ, JOSSA YHDISTYVÄT YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAT KÄYTÄNNÖT, PITKÄLLE KEHITTYNYT BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS, LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄMINEN, ELÄINTEN HYVINVOINTIA KOSKEVIEN TIUKKOJEN STANDARDIEN SOVELTAMINEN JA TUOTANTO, JOSSA OTETAAN HUOMIOON TIETTYJEN KULUTTAJIEN MIELTYMYS TUOTTEISIIN, JOTKA ON TUOTETTU LUONNOLLISISTA AINEKSISTA JA LUONNOLLISIN MENETELMIN. (NEUVOSTON ASETUS (EY) N:O 834/2007) Ko. asetus ja sitä täydentävät säädökset määrittelevät vähimmäisvaatimukset luomutuotannolle ja luomutuotteiden valmistukselle. Luomusäädösten noudattamista valvovat Suomessa viranomaiset vuotuisin tarkastuksin. Valvontaa ohjaa Evira. Luomutuotteiden pakkauksiin on merkittävä EU:n luomutuotteen tunnus ja valvontakoodi. Ohessa pakollinen merkintä ja suositus Suomessa käytettävästä merkinnästä*. FI-EKO-102 Tuotettu Suomessa Finskt jordbruk * Luomun brändiopas 2011 8
1.3. Luomu on poliittisesti pop (2) Nykyisen hallituksen ohjelmassa maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi on asetettu luomu- ja lähiruuan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen yhtenä tavoitteena on ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien vahvistaminen, joihin kuuluu myös luomutuotannon lisääminen. Valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä julkisista hankinnoista suosittelee luomun, kasvisten ja sesonginmukaisten tuotteiden käyttöä julkisissa ruokapalveluissa. Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma KULTU 2 valmistuu ja keskittyy mm. ravinnon ja julkisen kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen. Huomisen ruoka-strategia ja valtioneuvoston ruokapoliittinen selonteko nostavat luomun kehittämiskohteeksi. Maabrändi-raportti ehdotti, että puolet Suomen maataloustuotannosta olisi luomua. 9
2. Luomualan nykytilanne
2.1. Luomumarkkina kasvussa Useiden vuosien hitaan kasvun jälkeen luomumarkkina kasvaa Suomessakin nyt ripeästi. Nielsen Kuluttajapaneelin tietojen mukaan luomumarkkinan arvo kasvoi vuonna 2011 jopa 46 prosenttia ja oli noin 120 milj.. Luomutuotteiden osuus kaikkien ostojen arvosta nousi 1,2 prosentista 1,7 prosenttiin. Kaupan asiantuntija-arvion mukaan luomumarkkinan arvo oli vuonna 2011 noin 163 miljoonaa ja osuus koko elintarvikemyynnistä 1,3 prosenttia. Koska luomun osuus on pieni, kaupan arviota voidaan pitää luotettavampana kuin kuluttajien paneelia. Suomen luomumarkkinan kasvusta runsaat 80 % tulee kotimaisten perustuotteiden, kuten luomumaitotuotteiden, leipien, myllytuotteiden kananmunien ja vihannesten myynnin kasvusta. 11 Luomualan kehittämissuunnitelman toimeenpanosuunnitelma
2.2. Arvio luomumyynnin arvosta eri tuoteryhmissä* Total Suomi luomumyynti 1000 6/ 2011 (juokseva 12 kk) Luomumyynti 1000 12/2011 (juokseva 12 kk) Luomun osuus elintarvikemyynnistä 1,0 % 1,3 % Luomun myynti 113 800 162 512 JUUSTOT 5 000 8 000 TUOREET KALAVALMISTEET 0 0 NESTEMÄISET MAITOTALOUSTUOTTEET 27 000 33 000 MUNAT 9 500 13 000 TUOREET LEIPOMOTUOTTEET 7 400 14 500 TUORE VALMISRUOKA 600 850 HEDELMÄT JA VIHANNEKSET 19 000 28 000 VÄLIPALATUOTTEET (MAITOTALOUS) 9 000 8 000 JUOMAT 7 800 9 500 LÄMMIN VALMISRUOKA 0 0 TUORE LIHA 5 600 7 800 PAKASTEET 1 200 1 100 TUORE KALA 0 500 PANIMOJUOMAT 1 700 3 300 KELTAISET RASVAT 400 1 650 KUIVAT ELINTARVIKKEET 17 800 30 500 TERVEYS&LÄÄK.OM.TUOT. 300 550 TUOREET LIHAVALMISTEET 1 500 2 150 12 *kaupan asiantuntija-arvio.
13 2.3. Myös ammattikeittiöt aikovat lisätä luomua* Vihannekset ja kasvikset 2007 2008 2009 2010 2011 Hedelmät ja marjat 2007 2008 2009 2010 2011 Viljatuotteet 2007 2008 2009 2010 2011 Kananmunat 2007 2008 2009 2010 2011 Maito- ja maitovalmisteet 2007 2008 2009 2010 2011 Liha- ja lihavalmisteet 2007 2008 2009 2010 2011 Mausteet 2010 2011 Syys-lokakuu 2011 3268/VK/KPA/snä/jso Kopiointi kielletty Luomuraaka-aineiden käytön näkymät 2007-2011 Kaikki vastaajat 2011, n=668 Lisääntyy Pysyy ennallaan Vähenee Ei vastausta 16 55 3 26 16 50 4 30 14 60 2 24 21 55 5 20 30 50 2 18 12 57 4 27 13 52 5 31 12 61 2 25 17 57 5 21 25 53 2 20 13 58 3 27 15 50 5 31 13 60 2 25 17 57 5 21 24 54 2 19 11 57 4 28 12 52 4 31 12 61 2 25 15 60 5 20 22 56 3 19 10 58 3 29 12 53 5 31 9 63 2 25 15 60 5 20 20 58 2 19 10 59 4 28 11 53 5 31 10 63 2 25 17 58 5 20 20 59 2 19 12 61 7 20 17 61 3 19 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Suurkeittiötutkimus 2011 Yleisosa * Taloustutkimus/ Suurkeittiötutkimus 2011
2.4. Luomuala kasvaa Luomuviljelty pinta-ala on Suomessa nyt noin 180 000 hehtaaria, eli noin 8 % peltoalasta. Viimeisen viiden vuoden aikana peltoala on lisääntynyt keskimääräinen 5,4 %. Luomualalta korjattava sato ei kuitenkaan päädy kuin osittain luomumarkkinoille. Erityisesti kotieläintiloista usein vain pellot ovat luomussa, jolloin maito ja/tai liha myydään tavanomaisena. Luomutuotantoa ohjaa vahvasti EU:n maatalouspolitiikka, jonka uudistaminen on parhaillaan käynnissä. 14
2.5. Kuluttajan näkökulma luomuun Kuluttajat aikovat lisätä luomun käyttöä 15 Kuluttajakyselyiden* mukaan luomutuotteita ostaa melko säännöllisesti noin puolet kuluttajista ja noin viidennes kuluttajista ostaa luomua vähintään kerran viikossa. Noin neljäsosa kuluttajista uskoi luomutuotteidensa käytön lisääntyvän paljon lähivuosien aikana. Kuluttajat todennäköisesti ostaisivat luomua enemmän*, jos olisivat edullisempia tietäisivät luomutuottajan saavan oikeudenmukaisen hinnan olisivat vakuuttuneempia niiden erilaisuudesta tuotteet olisivat laadukkaampia/parempia tietäisivät paremmin mitä löytyy luomuna löytäisivät luomutuotteet paremmin kaupasta *kuluttajakysely: Luomun kuluttajabarometri TNSGallup 2010/
2.6. Luomuostamisen pullonkauloja Kuinka todennäköisesti ostaisit luomuelintarvikkeita enemmän, jos TOTAL (n=970) 0% 20% 40% 60% 80% 100% ka. Ne olisivat edullisempia 44 23 15 10 2 2 4 5,76 Tietäisin, että luomutuottaja saa tuotteista oikeudenmukaisen hinnan 16 21 23 19 7 5 8 4,71 Olisin vakuuttuneempi niiden erilaisuudesta 13 20 23 22 8 4 10 4,56 Tietäisin paremmin, mitä kaikkia tuotteita löytyy luomuna 11 17 22 21 10 8 12 4,25 Ne löytyisivät helpommin kaupassa 11 16 20 22 10 9 11 4,23 Tuotteet olisivat laadukkaampia/parempia 9 17 18 31 9 7 10 4,27 Tietäisin enemmän luomusta 6 10 17 28 13 11 14 3,79 Erittäin todennäköisesti = 7 6 5 4 3 2 Erittäin epätodennäköisesti = 1 16 tnsgallup/luomun kuluttajabarometri Luomualan kehittämissuunnitelman toimeenpanosuunnitelma
2.7. Luomumarkkinan viitekehys Luomuala koostuu erilaisista toimijoista ja arvoketjuista. Markkinan kasvun näkökulmasta lohko A on keskeinen. Osa yrityksistä hakee Suomen pienen luomumarkkinan jatkeeksi kasvua viennistä (B). Luomun imagon ja tarjonnan monipuolisuuden kannalta paikalliset tuotteet ovat tärkeä osa luomumarkkinaa. Isot yritykset A Valtakunnalliset perustuotteet B Valtakunnalliset erikoisuudet, vienti Perustuotteet Paikalliset C Paikalliset perustuotteet D Paikalliset erikoistuotteet Erikoistuotteet 17 Pienet yritykset Tämä suunnitelma painottuu valtakunnallisten perustuotteiden markkinaan (A), koska Luomun kehittämisohjelma tavoittelee markkinan kasvua ja Lähiruokaselvitys (Kuule Oy) keskittyy paikallisiin tuotteisiin.
3. Luomualan yhteiset tavoitteet
3.1. Visio ja strategiset tavoitteet vuoteen 2015 Visio: Vuonna 2015 luomu on osa kuluttajien ja elintarvikeketjun toimijoiden arkipäivää. Tuotevalikoima vastaa kuluttajan tarpeita kattaen keskeiset tuoteryhmät. Strategiset tavoitteet 1) Saada aikaan kuluttajien, ammattikeittiöiden ja vientiyritysten tarpeita vastaava luomuvalikoima ja -tuotanto, joka mahdollistaa luomumarkkinan kolminkertaistamisen ja luomuarvoketjun kestävän kasvun Suomessa. 2) Sitouttaa luomuarvoketjun toimijat yhteistyöhön ja parantaa toimijoiden välistä luottamusta. 3) Vahvistaa luomun asemaa kuluttajan hyvinvoinnin sekä kestävän elintarviketuotannon ja kulutuksen mukaisena valintana. 19
3.2. Tavoite 1: Luomumarkkinan kolminkertaistaminen Lähtötilanne Tavoite v. 2015 Luomualan kokonaismarkkina (vähittäismyynti) Luomun ammattikeittiö-markkina (horeca tukkujen luomumyynti) n. 110 milj euroa* 330 milj. euroa 7 milj. ** 21 milj. euroa Vähittäismyynnin kasvusta ennakoidaan runsaan 80 % toteutuvan alkuperältään suomalaisten tuotteiden myynnistä. Ammattikeittiön luomumyynnistä kotimaisten tuotteiden osuudeksi arvioidaan noin 60 %. Kolminkertaistamisen on kohtalaisen realistinen. Luomualan toimijat uskovat vahvasti luomumarkkinan kasvuun. Noin kolmannes uskoo markkinan vähintään kolminkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä (luomun ketjubarometri helmikuu : alustavat tulokset). Maltillinen tavoite puoltaa paikkaansa, jotta sen saavuttamisen myötä luottamus alan kehitykseen ja ennusteisiin vahvistuu. Aiemmin epäonnistuneiden luomulähtöjen vuoksi nyt ei ole varaa pettymyksiin. *Kaupan asiantuntija-arvio luomumarkkinan koosta kesäkuussa 2011, jolloin strategiset tavoitteet asetettiin. **Horeca-tukkujen asiantuntija-arvio, joka pohjautuu vuoden 2010 tukkumyyntiin Luomun osuudeksi arvioitiin 0,5 %. 20
3.3. Arvio luomumarkkinan kasvupotentiaalista Markkinan kolminkertaistamista vuoteen 2015 mennessä tavoitellaan vahvistamalla niiden tuoteryhmien tarjontaa, joissa luomulla on kasvupotentiaalia*. Myynti Arvio luomun 2011myynnistä 2011 Luomun Arvio luomun kasvpotentiaali kasvupotentiaalista TUOREET LIHAVALMISTEET TERVEYS&LÄÄK.OM.TUOT. KUIVAT ELINTARVIKKEET KELTAISET RASVAT PANIMOJUOMAT TUORE KALA PAKASTEET TUORE LIHA LÄMMIN VALMISRUOKA JUOMAT VÄLIPALATUOTTEET (MAITOTALOUS) HEDELMÄT JA VIHANNEKSET TUORE VALMISRUOKA TUOREET LEIPOMOTUOTTEET MUNAT NESTEMÄISET MAITOTALOUSTUOTTEET TUOREET KALAVALMISTEET JUUSTOT 21 * Kaupan asiantuntija-arvio 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 1000
kg 2 500 000 3.4. Arvio vihannesten ja juuresten myynnin kasvupotentiaalista * (vähittäiskauppa) 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2013 2014 2015 PERUNA 766 320 950 237 1 178 294 1 461 084 TOMAATIT 985 120 1 290 507 1 690 564 2 214 639 KAALIT 368 880 427 901 496 365 575 783 SIPULIT 231 840 292 118 368 069 463 767 KURKUT 113 960 175 498 270 268 416 212 SALAATTI 141 600 167 088 197 164 232 653 PORKKANAT 957 600 1 091 664 1 244 497 1 418 727 JUUREKSET 150 000 195 000 253 500 329 550 22 *Kaupan asiantuntija-arvio.
3.5. Arviot tuoteryhmien markkinan kasvupotentiaalia vastaavista tuotantomääristä* Tuote Viljat, öljy- ja rehukasvit Kasvupotentiaalia vastaava tuotanto (1000 kg)** Tuotannon lisäystarve /edellytykset. Viljalla ja maidolla vuotuinen lisäystarve, muilla potentiaalia vastaavan ja nykyisen tuotannon erotus. 13 000 ha/v Maito 5 milj. kg /v Naudanliha 6 500 5,1 milj. kg Sianliha 2 000 1,5 milj. kg Peruna 2 900 Vaikea arvioida puuttuvien tietojen vuoksi. Porkkana 2 200 Tuotannon lisäämiseen kohtalaiset edellytykset. Sipuli 700 Tuotannon lisäämiseen kohtalaiset edellytykset. Kaalit 900 Tuotannon lisäämiseen kohtalaiset edellytykset. Tomaatti 3 500 Tuotannon lisäämiseen kohtalaiset edellytykset. Kurkku 620 Tuotannon lisääminen haasteellista. Salaatit 360 Vaikea arvioida puuttuvien tietojen vuoksi. Arvoketjutyöryhmien (liha, kasvis ja vilja /VYR:n luomuryhmä) arviot markkinan kasvupotentiaalia vastaavasta tuotannosta. Koska alan tilastointi on puutteellista, arviot ovat suuntaa antavia. **Kasvupotentiaaliin on arvioitu vähittäismyynnin (Kts. 3.3 ja 3.4) kasvun lisäksi Horeca sektorin ja teollisuuden pieni kasvu sekä kauppakunnostuksessa tapahtuva hävikki. Kasvupotentiaalin toteutumisen myötä saavutetaan markkinan kasvutavoitteet v. 2015 mennessä.. 23
3.6. Tavoite 2: Yhteistyö ja luottamus Tuore selvitys* tuo esille toimijoiden yhteistyön pullonkauloja. Luomuketjun toimijoiden yhteistyö Kaikki vastaajat, n=466 5 Täysin samaa mieltä 4 3 2 1 Täysin eri mieltä en osaa sanoa KA luomuketjun toimijat/kehittäjät ovat luotettavia yhteistyökumppaneita 12 50 29 3 1 5 3,73 luomuketjun toimijat ovat osaavia ja ammattitaitoisia 15 44 31 4 1 5 3,72 luomuketjun toimijat/kehittäjät noudattavat reiluja toimintatapoja 8 37 35 8 1 10 3,47 ketjun toimijoiden/kehittäjien tavoitteet luomun suhteen sopivat hyvin yhteen 7 39 36 10 1 8 3,44 ketjun toimijoiden/kehittäminen välinen tiedonvaihto on avointa ja hyödyllistä 6 28 41 12 2 11 3,27 olen tyytyväinen luomuketjun toimijoiden/kehittäjien väliseen yhteistyöhön 4 30 41 15 2 8 3,21 riskit ja tuotot jakautuvat luomuketjun toimijoiden/kehittäjien välillä oikeudenmukaisesti 3 14 35 21 13 15 2,68 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 * Luomun ketjubarometri helmikuu, Ketjubarometri on kyselytutkimus luomuviljelijöille, -valmistajille, kaupalle ja ammattikeittiölle. (Taloustutkimus) % 24
3.7. Tavoite 3: Luomu hyvinvoinnin sekä kestävän tuotannon ja kulutuksen mukaisena valintana Luomun määritelmä (kts. 1.2) ja sen säädökset tuotanto-ohjeineen antavat tavoitteelle perustan. Säädösten taustalla ovat luomun kansainväliset periaatteet (IFOAM): Ekologisuus - ekosysteemin jäljitteleminen ja tukeminen Oikeudenmukaisuus - ihmisillä keskenään ja suhteessa muihin elollisiin Terveys: maa, kasvi, eläimet, ihminen, planeetta Huolenpito: terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito ja lisääminen seuraaviakin sukupolvia varten Tavoitteen saavuttamisen kannalta on olennaista, että arvoketjun kaikki toimijat, tuottajista kuluttajiin ymmärtävät, miksi luomu on Kaikkea hyvää *. Luomun pullonkaulat eivät ratkea toimimalla näiden periaatteiden vastaisesti. * Luomun brändiopas v. 2011 25
4. Luomualan yhteiset pullonkaulat Kaikki katselevat omaa napaa, kukaan ei koordinoi kehitystä (Luomun ketjubarometri helmikuu )
Pullonkaula 1: Pienen markkinan haaste Luomun osuus kokonaismarkkinasta ja tuotannosta on pieni. Ennakoimattomat kysynnän muutokset kotimaassa ja ulkomailla aiheuttavat kysyntäpiikin, johon tuotanto ei riitä vastaamaan. Pienet tuotevirrat eivät sovellu jalostettavaksi isoissa laitoksissa. Pieni kotimarkkina ei houkuttele, ellei ole vientinäkymiä. Tuotantoyksiköiden kasvaessa tuotanto lisääntyy portaittain, jolloin ainakin väliaikaisesti voi tulla tarjontaa kysyntää enemmän. Pieni ja hajallaan oleva tuotanto asettaa haasteita logistiikalle. 27
Pullonkaula 2: Siirtymäaikojen tuoma viive Luomussa on vähintään kahden vuoden siirtymävaihe. Tuotantoa on mahdotonta lisätä nopeasti kysynnän kasvaessa. Pidemmälle jalostettavissa tuotteissa tarjonnan viive koskettaa useampia raaka-aineita. Luomusopimuksia on mahdollista tehdä vain kerran vuodessa. Luomusopimukset kuuluvat osaksi ympäristötukikokonaisuutta, joka hyväksytään seitsemän vuoden välien. Näiden ohjelmakausien saumakohtiin voi sisältyä vuosia, jolloin varatut rahat eivät riitä kaikkien halukkaiden sopimuksiin. 28
Pullonkaula 3: Läpinäkymätön ketju Luomuketjusta puuttuu faktoja ja päätöksiä joudutaan tekemään karkeiden arvioiden ja MUTU-tuntuman pohjalta. Luomutuotannon tehostamiseksi tarvitaan enemmän tietoa luomutuotannon rakenteesta; esim. kuinka paljon luomussa on kotieläintiloja, joilla vain pellot luomussa yms. tuotantomääristä (kg:t); tilastointi ei erottele luomua kokonaistuotannosta maitoa ja kananmunia lukuun ottamatta. luomun tuonnista ja viennistä Kuluttajilta kerättävä markkinatieto on pienen markkinan takia epätarkkaa. Markkinaennusteita ja tuotantotavoitteita asetetaan eri tahojen toimesta, joten ne ovat ristiriitaisia eivätkä keskustele keskenään. 29
Pullonkaula 4: Epätasainen riskin jakautuminen Luomuketjun yhteistyön keskeisin pullonkaula on riskin epätasainen jakautuminen arvoketjun toimijoiden kesken (kts.3.6). Sen tunnistavat kaikki arvoketjun jäsenet, hankalimmaksi sen kokevat alkutuottajat ja valmistajat (luomun ketjubarometri helmikuu, alustavat tulokset). Markkinan epävarmuuden ja satovaihteluiden tuoman riskin lisäksi, säädösten muutokset ja vaihtelevat tulkinnat tuovat oman riskinsä (Kts pullonkaula 5). Hallinnon viiveiden vuoksi viljelijä ei aina edes tiedä mihin hän viisivuotista sopimusta allekirjoittaessaan sitoutuu (esim. eläinten hyvinvointituen käyttö luomutiloilla). Ketjun kestävän toiminnan kannalta on olennaista, että kunkin arvoketjun toimijan riskit ja tuotot ovat tasapainossa. 30
Pullonkaula 5: Luomusäädökset - vahvuus vai ongelma EU:n tasoiset luomusäädökset antavat tukevan pohjan luomutuotannolle ja sen tuottamalle lisäarvolle. Samanaikaisesti ne aiheuttavat myös pullonkauloja. Säädösten muutokset ja niiden kirjavat tulkinnat lisäävät luomun riskiä; esimerkiksi luomukasvihuonetuotantoon suunnitteilla oleva säädöstö; luomuraaka-aineista sallitut poikkeamat. Yhtenäinen säädöstö vaikuttaa koko alaan: yksi musta lammas voi pilata koko katraan. Tuo musta lammas voi löytyä myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Luomutoimijan kokemat lainsäädännön ongelmat eivät läheskään aina liity varsinaisiin luomusäädöksiin, vaan muun lainsäädännön soveltamiseen luomutoimintaa harjoittavalla tilalla/yrityksessä. (Esim. pellon vuokraus, eläinten ulkoilutus). Kts. Liite 1 31
Pullonkaula 6: Byrokratian painolasti Luomusäädöksiin liittyy valvonta, sen tuoma kirjanpito ja mahdolliset sanktiot. Valvonnassa tulkitaan lainsäädäntöä ja tulkinnat ovat osin epäyhtenäisiä (esimerkki: turpeen käyttö kuivikkeena). Yhteistyö viranomaisten kanssa on liian pirstoutunutta (MMM, YM, MAVI, SYKE, AVI, ELY, Evira, Kunta/Kaupunki..) Ympäristö- ja TE-keskusten yhdistyminen ELYkeskuksiksi on ollut positiivinen kehitysesimerkki. Käytännössä on kuitenkin yhä niin että toisella puolella käytävää istuvat maatalousihmiset eivät tiedä mitä toisella puolella käytävää istuvat ympäristöihmiset tekevät ja päinvastoin. Yleensä toinen puoli käytävästä sanoo joo ja toinen ei. (Luomunaudanlihan tuottaja) Viranomaisten lupa- ja käsittelyprosessit ovat hitaita ja hankalia. Pelko lisääntyvästä byrokratiasta ei ole omiaan houkuttelemaan luomutoimintaan. 32
Pullonkaula 7: Luomun lisäarvon välittyminen kuluttajille Luomutuotteiden tuotantokustannus on korkeampi, joten markkinoilla olevat tuotteet ovat tavanomaista kalliimpia. Luomutuotteiden täytyy tarjota hintaansa vastaavaa arvoa, jonka kuluttaja ymmärtää. Suomalaisen tuotteen maine on hyvä, eikä luomutuotteiden markkinointiviestintä voi rakentua tämän maineen rapauttamiselle. Luomun vahvuuksien korostaminen koetaan helposti vastakkainasetteluksi. Tutkittua tietoa luomun vaikutuksista ympäristöön ja terveyteen on vähän ja se on osittain ristiriitaista. Ekologisuus ja vastuullisuus on vahva kuluttajatrendi, mutta se saa monenlaisia muotoja. Erilaisten hyvinvointi-, ympäristö- ja jalanjälkimerkintöjen viidakossa kuluttajien on vaikea tehdä tietoinen valinta. Sen sijaan hinta on yksiselitteinen mittari ja valintakriteeri. 33
Pullonkaula 8: Yhteiskunnan maksuhalukkuus ja -tapa 34 Luomutuotannon tuki pohjautuu sen tuottamien julkishyödykkeisiin (NEUVOSTON ASETUS (EY) N:O 834/2007; Nilsson J. 2007. Ekologisk produktion och miljökvalitetsmålen en litteraturgenomgång. Centrum för uthålligt Lantbruk. SLU. 2007; Stolze, M.; Piorr, A.; Häring, A.M. and Dabbert, S. (2000) Environmental impacts of organic farming in Europe. Organic Farming in Europe: Economics and Policy, no. Vol. 6. Universität Hohenheim, Stuttgart- Hohenheim.). Tutkimustieto (ml. tutkimusmenetelmät) ympäristöhyödyistä puutteellista ja osittain ristiriitaista. Nykykäsityksen mukaan luomun alhainen tuottavuus sekä kasvin- ja kotieläintuotannon erillisyys vähentävät julkishyödykkeen arvoa (Luomu50, MTT ). Luomutuella on merkittävä ohjaava vaikutus: Mutta se jatkuvuus, ettei juuri silloin kun markkinat huutaa luomua, alettaisi tukipuolella uhkailla, että uusia sopimuksia ei tehtäisi (Luomun ketjubarometri, helmikuu ). Tuet ohjaavat tuotantoon myös niitä, joilla osaaminen ja motivaatio tuotannon määrän ja laadun suhteen ei ole korkealla. Tämä koskee kaikkea maataloutta, myös luomua. Luomutuesta osa ohjautuu niille tiloille, joilla vaan pellot ovat luomussa, mutta maito/liha myydään tavanomaisena. Euroopassa eri maiden luomutuen taso vaihtelee, mikä saattaa heijastua eri maissa tuotettujen luomutuotteiden hintakilpailukykyyn. Suomen luomutuen tason arvioidaan asettuvan korkeintaan EU-maiden keskikastiin.
Pullonkaula 9: Tehoton kehittäminen Alaa kehittämistä ohjaavat epäyhtenäiset tavoitteet 50 % Luomuun v. 2030 (Maabrändi-työryhmä; Luomuliitto) Markkinan kolminkertaistaminen, Pro Luomu: Luomualan yhteiset tavoitteet Luomualaa tarvittaisiin puolet lisää, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat tasapainossa Maaseudun tulevaisuuden pääkirjoitus 20.2.. Luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Kataisen hallituksen ohjelma) Luomualan kehittäminen (tutkimus, täydennyskoulutus, neuvonta ja muu kehittäminen) nojautuu pääosin sirpaleiseen projektirahoitukseen, josta alan toimijat kilpailevat keskenään eivätkä tiedä mitä muut tekevät. Lyhytjänteinen rahoitus heikentää osaamisen kumuloitumista ja sen mukaan tuoma byrokratia luo tehottomuutta. Luomualkutuotannon ja pienyrittäjyyden kehittämistyö tehdään pitkälti alueilla, eikä toiminta aina ole linjassa valtakunnallisten tavoitteiden ja markkinoiden tarpeiden kanssa. 35
Pullonkaula 10: Asenteet Elintarvikealan keskeisissä sidosryhmissä on edelleen asenteita, jotka muodostavat pullonkaulan luomun kehittämiselle (kts. esim. Cronbergin selvitys Luomuinstituutista). Luomu koetaan tehottomaksi ja vanhanaikaiseksi tuotantomuodoksi, joka ei hyödynnä nykyaikaista tiedettä eikä teknologiaa. Tiedemaailma (yliopistot, tutkimuslaitokset) pelkäävät luomututkimukseen tarttumista leimautumisen pelossa. Luomu koetaan uhkaksi tavanomaisen tuotannon maineelle ja siksi pelko vastakkainasettelusta on vahva. Asenteet pohjautuvat yleensä vähäiseen tai ristiriitaiseen tietoon luomusta tai jonkin yksittäisen asian (kuten GMO) irrottamiseen kokonaisuudesta. Luomualan osuus pinta-alasta >< luomun osuus markkinoista välittää luomusta näennäistuotannon kuvaa. Asenteet ja totutut toimintatavat voivat heijastua myös luomuketjun yhteistyöhön: Valikoima- ja ostopäälliköt eivät hyödynnä kotimaisia luomualan pienyrityksiä vaan odottavat mieluummin teollisuuden tarjoavan luomua. Spesiaalituotteet ostetaan mieluummin isolta maahantuojalta kuin kotimaiselta pienyritykseltä. (Luomuun erikoistunut valmistaja) 36
Pullonkaula11. Tiedon ja taidon puute Tietoa ja taitoa puuttuu sekä luomuketjun toimijoilta että niiden sidosryhmiltä. Hyvin käytäntöjen heikko tuntemus tekee luomusta tarpeettoman hankalaa ja sidosryhmien vähäinen tieto luomusäädöksistä ja niiden perusteista ylläpitää vääriä käsityksiä. Luomututkimus ja opetus on kansainvälisesti verrattuna Suomessa lapsenkengissä. Luonnonmukaisen maatalouden ja luomuelintarvikealan tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus on lähes pysähdyksissä. Tutkimuksen ja elinkeinon välinen yhteistyö on vähäistä. Luomutuotannossa panosteollisuuden rooli on pieni, joten luomutuottajalle ei ole tarjolla panosteollisuuden vahvaa tietotaitoa samaan tapaan kuin tavanomaista tuotantoa harjoittavalla tuottajalla. Suomessa on hyödyntämättä meitä edistyneempien luomumaiden kokemuksia arvoketjun eri vaiheiden toimintamalleista. Kuluttajien vähäinen tieto luomusta ja tarjolla olevista luomutuotteista hankaloittaa ostamista (Kts. 2.5 ja 2.6). 37
5. Tuoteryhmäkohtaiset pullonkaulat Tässä on esitelty vain arvoketjutyön vuonna aloittaneiden ketjujen ja vilja-alan pullonkauloja sekä tiiviisti lyhyiden ketjujen pullonkauloja.
1. Löydetyt pullonkaulat: liha Hukkavirta Panostuottaja Rehulainsäädäntö Tuki- /luomulainsäädäntö Epäyhtenäiset tulkinnat Katkeileva saatavuus Kasvatta mojen puute Kannibalismin pelko Luomulihantuotanto on vähäistä, joten pullonkaulat painottuvat luomulihantuotannon lisäämiseen. Suppea valikoima maatila jalostaja Kauppa kuluttaja Rehustus Osaaminen Kannattavuus Lihajalosteiden kilpailukyky Katkeileva saatavuus 39
Luomunaudanlihan hukkavirrat (vuoden 2011 luonnonmukaisen eläintuotannon valvontatilaston ja liharyhmän arvioiden perusteella) Luomulehmät (5776 kpl) Vasikoista 80 % Poistolehmistä 40 % Vasikoista n. 20% Vasikoista n. 30 % Luomuemolehmät (11865 kpl) Vasikoista n. 70 % Tavanomainen lihantuotanto ns. hukkavirta n. 4 milj. Poistolehmistä 40 % Poisto-lehmistä 60 % Osa luomupihvikarjasta myydään tavanomaisena Poistolehmistä 60 % Luomulihanau -dat (3740 kpl) Luomulihantuotanto 1,4 milj.
2. Löydetyt pullonkaulat: vihannekset, peruna Työryhmän mukaan arvoketjun pullonkaulat painottuvat luomukasvisten kysyntään. Kasvava kysyntä nopeuttaa tuotteiden kiertoa ja sen myötä laatua. Lainsäädäntö: Pellon vuokraus/ kasvihuone Puutteellinen /katkeileva raaka-aineen saatavuus Puutteellien ennakointi jalostaja Suppea valikoima Laatu /houkuttelevuus Tutkimustiedon puute terveysvaikutuksista Tuottaja Kauppa kuluttaja Koulutuksen, neuvonnan ja tutkimuksen puute - Osaaminen Varastovihannesten lyhyt kausi Katkeileva saatavuus Vähäinen viestintä/ näkyvyys 41
Hinta 3. Löydetyt pullonkaulat, Horeca Puutteellinen/ katkeileva saatavuus Kauppa Horeca-sektorin työryhmä tunnisti pullonkauloja ammattikeittiöön sopivassa tuotetarjonnassa, pirstaleisessa ja vaikeasti ennakoitavassa kysynnässä sekä poliittisten päättäjien sitoutumisessa. Pienet pakkauskoot Hinta Ammattikeittiö Pirstaleinen kysyntä kuluttaja 42 Suppea valikoima Luomua ei tarjota aktiivisesti Laatu Alhainen jalostusaste Katkeileva saatavuus Poliittisten päättäjien sitoutuminen: ristiriita puheissa ja teoissa Onko lisäarvoa, jos vain osa on luomua?
4. Pullonkaulat, Paikalliset tuotteet (lyhyet ketjut) Paikallisuus, tuottajan ja kuluttajan kohtaaminen, on luomun ydintä. Tehokkuutta tukeva maatalouspolitiikka yksipuolistaa luomutilojen tuotantoa ja vähentää paikallisten tuotteiden tarjontaa. Lyhyen ketjun tuottajista ja tuotteista on pulaa. Päivittäistavarakauppojen luomutarjonnan kasvaessa paikallisten toimittajien on vahvistettava tuotteen ja/tai palvelun omaleimaisuutta. Markkinointiosaamisen puute estää näkemästä mahdollisuuksia. Lainsäädäntö, erityisesti elintarvikelainsäädäntö, ei tue lyhyen ketjun toimintaa. Pienyrittäjyyden ja monipuolisen tuotannon kautta valvonta saattaa moninkertaistua, mikä vähentää kiinnostusta tarjota paikallisia tuotteita. Paikallistuote voi myös kasvaa valtakunnalliseksi. Paikallisten tuotteiden valmistajat ovat usein haluttomia kasvamaan. Myös tuottajien välinen vähäinen yhteistyö haittaa kasvua. Harvaan asutussa maassa logistiikan kustannukset ovat suuret. 43
6. Ratkaisuehdotukset Luomualan yhteiset 11 ratkaisuehdotusta on ryhmitelty neljään kokonaisuuteen. Ehdotukset on tarkennettu liitteessä 2.
6.1. Tehokkuutta paremmalla koordinoinnilla 45 1. Jokaiselle luomuhehtaarille ja eläimelle on markkinakanava Luodaan toimintatapa volyymituotteiden kysynnän ennustamisen viiden vuoden tähtäimellä. Pidemmän tähtäimen kysyntäennusteiden avulla hidasliikkeinen tuotanto pystyy nykyistä paremmin mukautumaan kysynnän tarpeisiin. (pullonkaulat 1, 2 ja 3) Parannetaan ja nopeutetaan luomun tilastointia. (pullonkaula 3) 2. Luomuketjusta luomun arvoketjuun Tuoteryhmittäinen arvoketjutyö vakiinnutetaan alan toimintatavaksi. Arvoketjuryhmät luovat ennusteita ja seuraavat niiden toteutumista sekä ohjaavat kehittämistä arvoketjun olennaisten pullonkaulojen ratkaisemiseen. (pullonkaulat 1,2,3,4,5,7,9,10,11) 3. Luomualan kehittämiseen yhteiset tavoitteet ja tehokas yhteistyö Selkeytetään valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden työnjakoa ja lisätään näiden keskinäistä vuorovaikutusta. (pullonkaula 9,11) Luomualan kehittämistyö laajennetaan eri ministeriöiden väliseksi yhteistyöksi. (pullonkaulat 8,9,10,11) Luodaan seuraavalle EU:n ohjelmakaudelle kehittämisvisio, joka jalkautetaan eri alueille. (pullonkaulat 1,8,9)
6.2. Säädökset ja valvonta vahvistamaan luomua 4. Luomusäädösten esteistä eroon Eri säädösten valmistelussa kohteena olevia asioita tarkastellaan myös luomun näkökulmasta. (pullonkaulat 5,6) Seuraavan tukikauden lainsäädännön valmistelussa poistetaan luomun lainsäädännölliset pullonkaulat. (pullonkaula 5) Elinkeinon näkemysten kuuleminen liitetään osaksi luomun tuotanto-ohjeiden valmistelua. (pullonkaulat 5 ja 6) Luomun säädösvalmistelu ja valvontakäytäntö tehdään toimijoille läpinäkyväksi, jotta kukin tietää miten menetellään ja miten asioihin voi vaikuttaa. (pullonkaulat 5 ja 6) 5. Yhden luukun luomupalvelupiste Selvitetään mahdollisuudet järjestelmään, josta toimija saisi sopimukset, luvat yms. yhdeltä luukulta. Tämä luukku toimisi myös säädösten tiedotuspisteenä. (pullonkaula 6) Keskitetään pienten alojen valvontaa muutamille tarkastajille. (pullonkaulat 5,6) Tarkastusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja sovitetaan yhteen monipuolista toimintaa harjoittavan pienyrittäjän näkökulmasta. (pullonkaula 6, lyhyet ketjut) ) 46
6.3. Henkisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen 6. Luomutuotannon osaaminen ja hyvät käytännöt yhteiseen sampoon Neuvonnan lisääminen ja tehostaminen. (pullonkaulat 1,6,8,9,10, 11) Neuvojat tarjoavat kokonaisratkaisuja. (pullonkaula 6,11) 7. Yksin yrittämisestä verkostoihin Viljelijöiden välistä verkostoitumista edesautetaan mentoroinnin, pienryhmätoiminnan, myynti- ja ostorenkaiden avulla. Sopimustoimintaa edistetään sekä viljelijöiden että arvoketjun eri toimijoiden välillä. (pullonkaulat 1,4,8,11, tuoteryhmät) 8. Lisää osaamispääomaa Luomuopetusta tarjotaan kaikessa alan koulutuksessa (luonnonvara, elintarvike, marata ja kaupallinen koulutus). (pullonkaulat 10 ja 11) Luomu osaksi yliopistojen ja tutkimuslaitosten strategioita. (pullonkaulat 10 ja 11) Luomuinstituutista luodaan Suomen Fibl. (pullonkaulat 10 ja 11) Kartoitetaan arvoketjun toimijoiden tutkimustarpeet elinkeinon ja tutkimuksen yhteistyön pohjaksi. (pullonkaula 11) Mutusta faktoihtin: Tieteellisen tutkimuksen lisäksi selvityksiä ja analyysejä pullonkauloista. (pullonkaulat 10-11). Haetaan ja jaetaan oppia ulkomaiden hyvistä käytännöistä. (pullonkaulat 10-11) 47
48 6.4. Luomun lisäarvo kirkkaammaksi 9. Luomun lisäarvon viestintään tukeva perusta Kuluttajien ja muiden sidosryhmien kokemaa luomun lisäarvoa seurataan vuosittaisin tutkimuksin. (pullonkaulat 7,8,10,11) Kootaan luomun lisäarvoa koskeva tieto tuoteryhmittäin toimijoiden käyttöön, paljastetaan uudet tutkimustarpeet ja tutkitaan niistä kriittisimmät. (pullonkaulat 7, 8, 10,11) Rakennetaan luomun kestävän kehityksen laatujärjestelmä. (pullonkaula 7 ja 8,11) Tunnistetaan luomun imagon riskikohdat ja tehostetaan niiden hallintaa. (pullonkaulat 7,8,10,11) 10. Luomusta lisää viestintää Luodaan kuluttajaviestintään jäljitettävyyteen (tuotannosta kuluttajalle) perustuva viestintäjärjestelmä tuoteryhmä- ja tuotetasolle sekä lisätään muuta kuluttajaviestintää. (pullonkaula 7, 8,11) Luomu.fi portaalista luodaan luomualan luotettava tiedonjako-kanava, josta eri sidosryhmät löytävät helposti ajantasaista tietoa. (pullonkaula 9,10,11) 11. Luomuostaminen helpommaksi Lisätään kuluttajien tietoa luomutuotteiden valikoimista ja saatavuudesta sekä parannetaan menekinedistämistoimien suunnittelua ja seurantaa. (pullonkaula 11)
7. Tuoteryhmittäiset ratkaisuehdotukset
7.1. Lisää luomulihaa Lisää luomusianlihaa Kannustetaan kotieläintiloja ennakoimaan rehun tarpeensa ja vahvistetaan yhteistyötä rehuntuottajien ja -valmistajien kanssa. Käynnistetään sikatilojen benchmarkkaus-toiminta ja tuotetaan rautalanka-malli siirtymävaiheeseen (sekä sian- että naudanlihan tuotantoon). Tarkistetaan investointituki-ehtoja luomua edistäväksi. Luomunaudanlihan hukkavirroista eroon Kartoitetaan ja verkotetaan alueellisesti luomuvasikoita tuottavat ja potentiaaliset kasvattajat. Selvitetään vasikoiden maitojuoton mahdollisia ja parhaita käytäntöjä. Monipuolistetaan lihantuotantoa Kehitetään luomulampaan lihantuotanto ja selvitetään siipikarjan lihan tuotannon edellytyksiä 50
7.2. Laatua kasvintuotantoon ja tuotteisiin Lisää laadukasta luomuviljaa Edistetään tilakoetoimintaa. Lisätään osaamista hyvistä tuotantotavoista ja leipäviljan valkuaispitoisuuden nostosta. Luomukasvisten laatu kuntoon Nopeutetaan kiertoa lisäämällä myyntiä ja optimoimalla valikoimaa. Lisätään laatuosaamista ja palkitaan hyvästä laadusta. Lisätään tutkimusta, jolla luodaan sivuvirroille (kakkoslaadulle) kysyntää. Monipuolistetaan tuotantoa Lisätään tutkimusta ja tietoa luomukasvisten (vihannekset ja marjat) tuotannosta Parannetaan luomukeruutuotteiden keruun edellytyksiä 51
7.3. Lisää luomua lautaselle Edistetään luomun käyttöä julkisissa ruokahankinnoissa. Parannetaan julkisten toimijoiden kilpailutus- ja hankintaosaamista (Kultu II). Kannustetaan ammattikeittiöitä ennakoimaan tarvettaan ja kertomaan siitä hyvissä ajoin potentiaalisille tavarantoimittajille ennen kilpailutusta. Parannetaan luomutuotteiden käytön ennakointia luomalla kysyntää ennakoiva järjestelmä. Kotimainen luomutarjonta ei viljatuotteita lukuun ottamatta riitä isojen yksiköiden tarpeeseen. Koska luomutuotanto reagoi kysyntään viiveellä, kysyntää tulee ennakoida. Luomun alv alhaisemmaksi. Alhaisempi luomutuotteiden arvonlisävero alentaisi tuotteiden hintaa ja edesauttaisi poliittisen tahtotilan muuttumista luomutuotteiden käytön lisäämiseksi. Lisätään ammattikeittiöiden ja luomutuottajien vuoropuhelua ja rakennetaan paikallisia verkostoja palvelemaan ammattikeittiöitä. 52
Liitteet Liite 1: Esimerkkejä lainsäädäntöön liittyvistä pullonkauloista Liite 2: Ratkaisuehdotukset (1-7) Liite 3: Tuoteryhmittäiset ratkaisuehdotukset (1-3) Liite 4: Raportin tuottamisprosessi ja kiitokset
Liite 1. Esimerkkejä eri säädöksiin, niiden tulkintaan tai käsittelyyn liittyvistä pullonkauloista Ehdotukset kasvihuonelainsäädännöstä aiheuttavat epävarmuutta ympärivuotisen tuotannon jatkumisesta Suomessa. Luomuraaka-aineista sallittujen poikkeamien (95 % säännön puitteissa) hidas päivitys ja poikkeamislupien käsittelyssä käytettävä luomun epämääräinen määritelmä hankaloittavat tuotekehitystä. Peltojen vuokraus: Lisäpellonvuokraus on hankalaa sovittaa voimassa olevaan luomusopimukseen. Rehut: Salmonellan torjuntakäsittely luomurehussa Lisäysaineisto: Evirassa ylläpidetään luomulisäysaineistolistaa, joka määrittelee onko luomusiementä saatavissa. Jos luomua on, tavanomaista siementä ei saa käyttää. Listan päivitys ei ole ajan tasalla. ELY:n uusi rahoituspäätös: Jos edellisestä rahoituspäätöksestä alle 5 v. voi uuden päätöksen saada, jos tuotannon luonne kokonaan muuttuu. Onko luomuun siirtyminen luonteen muuttumista? Ympäristö- ja rakennuslupien hidas käsittely lupien ja rakennuslupien käsittely. 54
Liite 2. Ratkaisuehdotukset (1) Tavoite Toimenpiteet Huomioita 1. Jokaiselle luomuhehtaari lle ja eläimelle on markkinakana va Luodaan ennakointijärjestelmä, jossa volyymituotteiden kysyntää ennakoidaan viiden vuoden tähtäimellä. Kysyntäennakoinnin perusteella voidaan ohjata tuotantoa. (pullonkaulat 1, 2 ja 3) Ennusteet laaditaan tuoteryhmittäin alan toimijoiden muodostamissa arvoketjutyöryhmissä, joissa on alan paras asiantuntemus. Parannetaan ja nopeutetaan luomun tilastointia. Tuotannon ohjausta varten tarvitaan ajantasainen tieto tuotteiden vastaanottomääristä. (pullonkaula 3) Kehitetään nykyistä tuotantomäärien tilastointia siten, että se erottelee luomun. Tilastointia täydennetään elinkeinon toimijoille suunnatuin kyselyin. Kehitetään tilastointia niin, että se kertoo luotettavasti tuotannon rakenteesta (esim. kuinka paljon lypsykarjatiloja, joilla vain pellot luomussa) sekä tuonnista ja viennistä. Osittain käynnissä MMM:n hanke-rahoituksen turvin v. Valmisteltu Vyr:n luomuryhmän aloitteesta viljan osalta. Lihan osalta tilastointi erittäin puutteellista. Valvonnan uudistaminen (ml. rekisterit) käynnissä. 55 2. Luomuketjusta luomun arvoketjuun Tuoteryhmittäinen arvoketjutyö vakiinnutetaan pysyväksi toimintatavaksi (pullonkaulat 1,2,3,4,5,7,9,10,11). Jatketaan jo perustettujen arvoketjujen työtä ja luodaan uusia ryhmiä puuttuville tuoteryhmille. Ryhmien tehtävänä on ennusteiden luominen ja seuraaminen, luomun arvontuotannon kirkastaminen sekä arvoketjun toiminnan tehostaminen. Työ lisää yhteistä tietopohjaa ja sitoutumista yhteistyöhön. Ryhmät ohjaavat kehittäjätahojen työtä elinkeinon tunnistettujen pullonkaulojen ratkaisemiseen. Ryhmien tueksi perustetaan eri teemoihin keskittyviä alaryhmiä. Ko. pyöreän pöydän neuvottelut/keskustelufoorumit laajennetaan myös alueilla. Osittain käynnissä MMM:n hanke-rahoituksen turvin v.
Liite 2. Ratkaisuehdotukset (2) Tavoite Toimenpiteet Huomioita 3. Luomualan kehittämiseen yhteiset tavoitteet ja tehokas yhteistyö Selkeytetään valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden työnjakoa sekä lisätään näiden keskinäistä vuorovaikutusta. (pullonkaula 9) Alalle selkeästi yksi taho, joka koordinoi luomualan kehittämistoimintaa. Koordinoinnin tulee perustua asiantuntemukseen sekä eri toimijoiden työnjakoon. Lyhytjänteisen ja sirpaleisen projektirahoituksen sijaan tai oheen luodaan ohjelmatyyppinen rahoitus, joka mahdollistaa pidempiaikaisen toiminnan rahoituksen ja luo pohjaa kehittäjien yhteistyölle ja työnjaolle. (Nyt on luomun aika: Esitys Pro Luomu ry:n perustamiseksi ja ohjelman käynnistämiseksi.) Tehostetaan hallinnon ohjaustoimien vaikuttavuutta asettamalla tuotannollisia tavoitteita pinta-alatavoitteiden sijaan. Tuloskeskustelut elinkeinon kanssa ennen tulossopimuksia. Luomualan kehittämistyö laajennetaan eri ministeriöiden väliseksi yhteistyöksi. (pullonkaulat 8,9,10,11) Luodaan seuraavalle EU:n ohjelmakaudelle luomuruokatuotannon kehittämisvisio, jonka tavoitteena on sekä lisätä luomua, että samalla vahvistaa sen kestävyyttä integroimalla luomukasvintuotantoa ja - kotieläintuotantoa yhteen nykyistä paremmin. (pullonkaulat 1,9) Visio jalkautetaan alueellisten maaseutuohjelmien kautta. Työ käynnistynyt hankerahoituksen turvin ja paljastanut koordinoinnin välttämättömyyden hanketoiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi. Eri ministeriöiden edustajista koottu luomuja lähiruokaohjelmien ohjausryhmä asetettu 56
Liite 2. Ratkaisuehdotukset (3) Tavoite Toimenpiteet Huomioita 4. Luomusäädösten esteistä eroon Eri säädösten valmistelussa säädösten kohteena olevia asioita tarkastellaan myös luomun näkökulmasta. (pullonkaula 5) Seuraavan tukikauden lainsäädännön valmistelussa poistetaan luomun lainsäädännölliset pullonkaulat. (pullonkaula 5) Työ käynnissä v. Luomutuotannon edistäminen seuraavalla ympäristötukikaudella. Investointituki-ehtojen tarkistaminen luomua edistäväksi. Työ käynnissä v. Elinkeinon näkemysten kuuleminen luomun tuotanto-ohjeiden valmistelussa. (pullonkaulat 5 ja 6) Luomun säädösvalmistelu ja valvontakäytäntö tehdään toimijoille entistä läpinäkyvämmäksi ja avoimemmaksi, jotta kukin tietää miten menetellään ja miten asioihin voi vaikuttaa. (pullonkaulat 5 ja 6) Valvonnan selvitystyö meneillään v. 5. Yhden luukun luomupalvelupiste Selvitään mahdollisuudet luoda järjestelmä, josta toimijalta edellytettävät sopimukset, luvat yms. hoituisivat yhdeltä luukulta ja lupaprosessit nopeutuisivat. Tämä luukku toimisi myös säädösten tiedotuspisteenä. (pullonkaula 6) Lisätään kommunikaatiota YM:n, MMM:n, SYKEn ja MAVIn välillä, jotta eri säädökset sopisivat paremmin yhteen ja tulkinnat yhdenmukaistuisivat. (pullonkaula 6) Keskitetään pienten sektoreiden valvontaa muutamille tarkastajille. (pullonkaula 6) Tarkastusjärjestelmien yksinkertaistaminen ja yhteensovittaminen monipuolista toimintaa harjoittavan pienyrittäjän näkökulmasta. (pullonkaulat 6, lyhyet ketjut) Valvonnan selvitystyö meneillään v. 57
Liite 2. Ratkaisuehdotukset (4) Tavoite Toimenpiteet Huomioita 6. Luomutuotannon osaaminen ja hyvät käytännöt yhteiseen sampoon Viljelijöiden luomutietoisuuden lisääminen ja kehittämistyön tehostaminen uudistamalla toimintatapoja, lisäämällä kehittäjätahojen yhteistyötä ja seuraamalla vaikuttavuutta. Neuvontaan ammattitaitoinen ryhmä, joka on ajan tasalla markkinatilanteesta, verkostoi luomutuottajia ja välittää hyviä käytäntöjä. (pullonkaulat 1,6,8,9,10, 11) Neuvojien tulee tarjota kokonaisratkaisu viljelijöiden tuotanto-, talous-, markkinointi- ja byrokratiahaasteisiin. (Pullonkaula 6) Neuvonnan työkalut (laskelmat, ohjelmat ja oppaat) kuntoon ja laajaan käyttöön. Välitetään hyviä käytäntöjä Suomesta ja ulkomailta Luomu.fi portaalin ja ammattimedian kautta. Alueilla käynnissä paljon tuotantoa lisääviä ja kehittäviä hankkeita. 7. Yksin yrittämisestä verkostoihin Rakennetaan viljelijöiden välisiä verkostoja. (pullonkaulat 1,3,4,8,11) Luomumentor-toiminnan käynnistäminen ja ulottaminen kaikille tuotantosektoreille ja koko maahan. Vertaistuen tarjoaminen myös verkossa. Pienryhmätoiminta osaksi luomun koulutushankkeita. Myyntirenkaiden kehittäminen pienten myyntierien kasvattamiseksi. (pullonkaula 1, tuoteryhmäkohtaiset pullonkaulat) Kootaan nykyisten myyntirenkaiden kokemukset oppaaksi. Viljelijöiden välisten sekä viljelijöiden ja teollisuuden sopimustoiminnan kehittäminen. (pullonkaulat 1 ja 4) Mentor-toiminta käynnistynyt v. alueellisen hankerahoituksen ja neuvonnan rahoituksen turvin. 58
Liite 2. Ratkaisuehdotukset (5) Tavoite Toimenpiteet Huomioita 8. Lisää osaamispääo maa Luomuopetusta tarjotaan kaikessa alan koulutuksessa. (pullonkaulat 10,11) Luonnonvara, elintarvike, marata ja kaupallisen alan ammatillisen koulutuksen (toisen asteen) sekä korkeakoulutuksen (AMK ja yliopisto) tulee tarjota luomualan opintoja erillisinä kokonaisuuksina tavanomaisen maa- ja elintarviketalouden opetuksen rinnalla. Opetuksen kysyntää, tarjonnan määrää ja laatua tulee seurata. Alan toimijoiden ja luomualan opettajien ja erilaisten kehittäjien täydennyskoulutusta jatketaan ja kehitetään. Osaksi täydennyskoulutusta nivotaan myös arvoketjuvalmennus. Luomu osaksi tutkimusstrategioita. (pullonkaulat 10 ja 11) Luomun kehittäminen edellyttää monitieteistä tutkimusta, eri yliopistojen ja laitosten yhteistyötä. Koska suomalainen tiedemaailma tuntee huonosti luomualaa, kansainvälisiä yhteyksiä on vahvistettava. Luomuinstituutista Suomen Fibl. (pullonkaulat 10 ja 11) Luomuinstituutti soveltuu kutomaan monitieteistä tutkijaverkostoa Suomeen ja kansainvälistämään suomalaista tutkimusta. Kartoitetaan luomuarvoketjun eri toimijoiden tutkimustarpeet ja rakennetaan sen pohjalle tutkimuksen ja elinkeinon yhteistyötä. Kehittämisen pohja mutusta faktoihin: Kehittämistyön etenemiseksi koetuista pullonkauloista ratkaisuihin tarvitaan erilaisia, joustavasti käynnistettäviä ja toteutettavia selvityksiä, analyysejä yms. (pullonkaulat 10-11) Haetaan ja jaetaan oppia muiden maiden hyvistä käytännöistä. (pullonkaulat 10-11) Tehostetaan tiedon leviämistä parantamalla kehittäjien yhteistyötä. (kts.s. 59) Käynnistynyt maakunnallisen hanke-rahoituksen turvin v.. 59
Liite 2. Ratkaisuehdotukset (6) Tavoite Toimenpiteet Huomioita 9. Luomun lisäarvo viestintään tukeva pohja 10. Luomusta lisää viestintää Kuluttajien ja muiden sidosryhmien kokeman luomun lisäarvoa seurataan vuosittaisin tutkimuksin. (pullonkaulat 7,10,11) Kootaan luomun lisäarvoa koskeva tieto tuoteryhmittäin toimijoiden käyttöön Argumentaatiopankiksi. Paljastetaan uudet tutkimustarpeet ja tutkitaan niistä kriittisimmät. (pullonkaulat 7, 8, 10,11) Rakennetaan luomualan kestävän kehityksen laatujärjestelmä kansainvälisten mallien pohjalta. (pullonkaulat 7,8,10,11) Tunnistetaan luomun imagon riskikohdat tehostetaan niiden hallintaa. (pullonkaulat 7,8, 10,11) Luomun kuluttajaviestintään rakennetaan jäljitettävyyteen (tuotannosta kulutukseen) perustuva viestintätapa arvoketjun ja tuotteen tasolle. (pullonkaulat 7,10,11) Kuluttajaviestintään kehitetään uusia, innovatiivisia tapoja, joita toteutetaan pitkäjänteisesti ja tiiviissä yhteydessä elinkeinon toimijoiden kanssa. (pullonkaulat 7, 10,11) Luomu.fi portaalista luomualan luotettava ja ajantasainen ja tiedonjakokanava eri sidosryhmille.(pullonkaulat 7, 9,10, 11) Kehitetään portaalia alan yhteistyönä ja sovitaan tiedontuottamisen ja tiedottamisen työnjaosta. Selvitetään mahdollisuudet kansallisten ja EU:n menekinedistämis-toimenpiteiden käyttöön. (pullonkaulat 7, 10,11) Luomubarometri: Hankerahoitus v:lle. Käynnistynyt v:n hankerahoituksella 60
Liite 2. Ratkaisuehdotukset (7) Tavoite Toimenpiteet Huomioita 11. Luomuostamisen helpottaminen Lisätään kuluttajien tietoa luomutuotteiden valikoimista ja saatavuudesta. (pullonkaula 11) kaupan omat kanavat, Luomu.fi, Aitojamakuja.fi, Lisätään tietoa menekinedistämisen ja kehittämistoimenpiteiden tueksi koko ketjulle (erityisesti kaupalle). Kuluttajatutkimus (miksi kuluttaja ylipäätään ostaa/ei osta). Kampanjoiden vaikuttavuusseuranta (miten eri kampanjatoimenpiteet vaikuttavat myyntiin). 61