Tämä on päätöksen verkkoversio, jossa on otettu huomioon henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta siten, että päätöksestä on poistettu valittajina olevien yksityisten henkilöiden nimet. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 22.06.2016 DNr:o YM1/5222/2015 ASIA Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 23.4.2015 Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan hyväksymisestä. Maakuntakaava on saatettu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 31 :n mukaisesti ympäristöministeriön vahvistettavaksi 27.5.2015. Maakuntakaavan vahvistamiseen sovelletaan sen hyväksymishetkellä voimassa ollutta lainsäädäntöä. Maankäyttö- ja rakennuslain 1.2.2016 voimaan tulleella muutoksella (28/2016) poistettiin maakuntakaavojen vahvistusmenettely ympäristöministeriössä. Muutokseen sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaan ennen tämän lain voimaantuloa hyväksyttyihin maakuntakaavoihin ja kuntien yhteisiin yleiskaavoihin sovelletaan tämän lain voiman tullessa voimassa olleiden säännösten mukaista vahvistus- ja muutoksenhakumenettelyä vain jos kaava on 200 :n mukaisesti saatettu yleisesti tiedoksi ennen tämän lain voimaantuloa. Vaihemaakuntakaava käsittää tuulivoimaloiden alueet sekä maiseman ja kulttuuriympäristön, pois lukien arkeologinen perintö, liittyvien aihealueet. Maakuntakaava kumoaa alueella voimassa olevat maakuntakaavat osittain. Sisäministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maaja metsätalousministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat antaneet maakuntakaavasta lausunnon. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Valtiovarainministeriöllä, puolustusministeriöllä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei ole huomautettavaa vaihemaakuntakaavasta. PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO www.ymparisto.fi
2 Sisäministeriö Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamistyössä on arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n ja asetuksen 1 :n mukaisesti vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavassa on otettu mm. rakentamisen aikaiset vaikutukset liikenteeseen huomioon. Samoin on todettu, että asutukseen ja maakunnallisesti tärkeisiin virkistyskohteisiin on jätetty 1 2 kilometrin suojavyöhykkeet. Sisäministeriö haluaa painottaa kuitenkin sitä, että maakuntakaavoissa otetaan tuulivoiman osalta huomioon vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen lähinnä melutason sekä visuaalisen häiriövaikutusten osalta. Sisäministeriön näkemyksen mukaan tuulivoimaloiden aiheuttamat onnettomuusvaarat tulisi ottaa paremmin huomioon, koska esim. talvella tuulivoimalan lavoista saattaa irrota jäätä, joka voi aiheuttaa ihmisille vahinkoja. Toinen, joskin ehkä pienen todennäköisyyden riski, on tuulivoimalan jarrumekanismin rikkoutuminen, jolloin vaarana on jopa lapojen rikkoutuminen ja lapojen osien lentäminen satojen metrien päähän. Kolmas vaara on tuulivoimaloiden tulipalovaara, jota ei yleensä mainita lainkaan. Sisäministeriön näkemyksen mukaan ihmiset eivät tiedosta riittävästi näitä tuulivoimaan liittyviä riskejä. Sisäministeriö toteaa, että ihmisten tulisi tietää todelliset vaarat tuulivoima-alueilla ja siten välttää niiden lähellä liikkumista esim. talviaikana, koska tällöin on suuri mahdollisuus siihen, että jää saattaa aiheuttaa ihmisille vahinkoja. Yksi mahdollinen toimenpide olisi merkitä vaara-alueet siten, että ihmiset voisivat välttää tuulivoimaloiden välittämällä vaara-alueella liikkumista. Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriö esittää oman toimialansa osalta, ettei se näe estettä vaihemaakuntakaavan vahvistamiselle. Ministeriö kuitenkin haluaa tuoda esille, että vaihemaakuntakaavassa tuulivoimalle soveltuvia alueita on päädytty esittämään pääosin metsätaloudenmaalle. Kaavan vaikutuksia on arvioitu pääosin luontoarvojen, kuten luontoon ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta. Vaikutukset alueella olemassa oleviin elinkeinoihin on arvioitu erittäin niukasti. Tuulivoima-alueiden sijoituksen ja niiden seurannaisvaikutusten arviointia ei ole tehty maaseudun kehittämisen tai maaseutuelinkeinojen osalta lyhyellä eikä pidemmällä aikajänteellä, vaikka toiminta vaikutuksineen tulisi olemaan pysyväisluonteista. Rakentamisen vaikutuksia ei ole tarkasteltu rakentamisesta ja energiansiirrosta alueille ja niiden hyödyntämiselle aiheutuvien pysyvien haittojen osalta. Vaikutusarviointeja voidaan näin pitää varsin yksipuolisina ja puutteellisina. Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa lausuntonaan liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston puolesta seuraavaa: Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava täydentää vaihekaavojen muodostamaa kokonaismaakuntakaavaa ja sen tehtävänä on ohjata seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen sijoittumista Keski-Pohjanmaan manneralueelle. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia, parhaiten tuulivoimatuotannolle soveltuvia alueita osoitetaan Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa 17 kappaletta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 218 km 2.
3 Kaavan vaikutukset lentoliikenteeseen Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja - turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulain (864/2014) 158 edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Esteen pystyttäjä / omistaja hakee lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen mukaisesti, jollei lentoturvallisuus vaarannut tai ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny. Lentoesteluvassa on esteen suurin ulottuma (enimmäiskorkeus) maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin luvan ehtojen mukaisesti. Esteen asettajan tulee varmistaa lentoestelupamenettelyn mukaisesti, ettei lentoturvallisuudelle tai ilmaliikenteen sujuvuudelle aiheudu vaaraa taikka haittaa. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenteen turvallisuusvirasto toteavat, että Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavassa on selvitetty selkeästi ja kattavasti tuulipuistojen mahdollisia vaikutuksia lentoasemien suhteen. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenteen turvallisuusvirasto haluavat kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että valvomattomien lentopaikkojen (pienlentopaikat) osalta esimerkkinä olevan Sulkaharjun lentopaikan osalta ilmoitetuissa etäisyysmitoissa on epäselvyyttä. Ilmailumääräys AGA M1-1, 5.6.2013, kohta 2.5 taulukosta kiitotieluokka I:n kohdalta esterajoituspinnan ulottumaksi saadaan eri luku. Esterajoituspinnan ulottuma saadaan horisontaalipinnan sekä kartiopinnan muodostamasta kokonaisuudesta, joka on 3100 m kiitotiestä ulospäin. Tämän lisäksi ei ole suotavaa, että tuulivoimaloiden aiheuttama pyörteily ulottuu tälle lentotoiminnan suojaalueelle. Pyörteilyn suojaetäisyyden tulisi olla sama kuin on kahden eri tuulivoimalankin välillä eli 300 500 metriä. Valvomattomien lentopaikkojen esterajoituspinnan osalta Liikenteen turvallisuusvirasto on kommentoinut kaavaehdotusta jo 1.10.2014 antamassaan lausunnossa. Tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan sekä niiden aiheuttama meluhaitta Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että selvityksissä on huomioitu melko kattavasti tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan ja myös meluhaittaa on käsitelty. Olisi toivottavaa, että tuulivoimaloita pyrittäisiin mahdollisuuksien mukaan kaavoittamaan jo olemassa oleville melualueille riittävät suoja- ja turvallisuusvyöhykkeet huomioiden. Liikennevirasto on aiemmin antanut Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta lausunnot 1.10.2014 ja 16.2.2015. Niiden osalta liikenne- ja viestintäministeriö haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Liikennevirasto pitää kaavaan kaavaehdotuksen ensimmäisen nähtävillä olon ja hyväksymisen välillä tehtyjä muutoksia pääosin hyvinä ja puoltaa kaavan vahvistamista. Tuulivoimaloiden yhteensovittaminen Kokkolan sataman toiminnan kanssa Liikennevirasto edellytti maakuntakaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että Kokkolan satamaan sijoittuvan energiahuollon alueen 272_481 (en-1) ja Kokkolan sataman taustamaastoon sijoittuvan tuulivoimaloiden alueen (272_701) aluekohtaisiin suunnittelumääräyksiin lisätään vaatimus voimaloiden ja merenkulun turvalaitteiden häiritsevän sekoittumisen estämisestä. Keski-Pohjanmaan liitto on hyväksymässään 4. vaihemaakuntakaavassa suunnittelumääräyksen muuttamisen sijaan jättänyt mainitut aluevaraukset pois 4. vaihemaakuntakaavasta. Tämä ratkaisu vaikuttaa alueen 272_701 osalta muun ohella merenkulun turvallisuutta varmistavasti ja on siten kannatettava.
4 Sen sijaan vaihekaavojen yhdistelmän mukaan Kokkolan sataman edustalle jää aiemmasta vaihemaakuntakaavasta voimaan en-1 -kaavamerkintä, jossa alue on varattu tuulivoimaloita varten. Tämän kaavamerkinnän suunnittelumääräyksen mukaan tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee huomioida muun muassa laivaväylät ja niiden turvalaitteet. Liikennevirasto katsoo, että tämä suunnittelumääräys tulee ymmärtää siten, että turvalaitteet käsittävät myös vesiliikenteen kiinteät ja aluksissa olevat tutkat. Kokkolaan jää alueen sijainnista johtuen maakuntakaavatasolla laivaväylien ja tuulivoimaloiden yhteensovittamistarve. Lisäksi käytännössä voidaan pyrkiä sovittamaan yhteen Kokkolan satamaan johtavan laivaväylän kehittämistoimia ja samalle paikalle sijoittuvan maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaan maisema-alueen asettamia vaatimuksia. Vahvistettavana olevalla 4. vaihemaakuntakaavalla ei ole meriliikenteeseen kohdistuvia aikaisempaan kaavaehdotukseen nähden uusia vaikutuksia, kun meren rannikolle ei esitetä tässä kaavassa uusia tuulivoimaloiden alueita. Kaavan vaikutukset maaliikenteeseen Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto toteavat, että kaavan liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset on kuvattu maaliikenteen osalta riittävästi. VALITUS Valittaja Valituksen sisältö Maakuntavaltuuston päätöksestä on valittanut: 1. Valittaja A Valittaja A Valittaja vaatii, että Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 23.4.2015 7 ja Keski- Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava kumotaan. Valittaja vaatii toissijaisesti, että Keski- Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös ja Keski- Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava kumotaan Kanniston, Honkakangas A:n, Honkakangas B:n sekä Lestijärvi 2:n ja Lestijärvi 3:n tuulivoima-alueita koskevien varausten osalta. Valittaja vaatii, että Keski-Pohjanmaan liiton maakuntaliitto määrätään korvaamaan valittajalle muutoksenhausta aiheutuneet kulut laillisine korkoineen vastaselitysvaiheessa esitettävän kuluerittelyn mukaisesti. Perusteluinaan valittaja esittää muun muassa seuraavaa: Yleistä Valituksenalaisen kaavan tavoitteina esitetään valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden (VAT) edistäminen ja parhaiten tuulivoimalle soveltuvien alueiden osoittaminen maakuntakaavassa. Tuulivoimakaavoituksen taustalla todetaan olevan Suomen tavoitteet ja velvoitteet uusiutuvan energian käytöstä. Pohjanmaan maakuntasuunnitelman (2030) mukaan tavoitteena on kattaa omassa maakunnassa tuotetulla tuulivoimalla 50 % Keski-Pohjanmaalla kulutetusta sähköstä. Tämän maakuntakaavan tavoitteena on kuitenkin mahdollistaa jopa 2,3 TWh tuottaminen 300 tuulivoimalla, mikä ylittäisi em. maakunnalliset tavoitteet enemmän kuin kaksinkertai-
5 sesti. Tuotantotavoitteen ylimitoituksen seurauksena muut VAT-tavoitteet vaarantuisivat ja kaava johtaisi maakuntakaavan tarkoituksen ja sisältövaatimusten vastaisiin seurauksiin. Valittaja on jättänyt Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta muistutuksen, jonka näkökohtiin hän vetoaa edelleen perusteluina myös tässä valituksessa. Keski-Pohjanmaan liiton (jälj. Liitto) 31.3.2015 päivätyssä lausuntojen ja muistutusten ja vastineiden tiivistelmässä (jälj. vastine) esitetään kaavaehdotuksesta tehtyjen muistutusten keskeinen sisältö pääosin. Vastineiden keskeinen sisältö tiivistyy viittauksiin maakuntakaavoituksen yleispiirteisyydestä, jolla pyritään perustelemaan erityisesti kaavalta edellytettyjen selvitysten (MRL 9 ) puutteellisuutta. Koska nämä vastineet muodostavat olennaisen osan kaavan perusteluista, valittajan vaatimusten perusteluissa käsitellään em. vastineita yksityiskohtaisesti. Olennaista on, että kaavan keskeiset puutteet perustuvat tuotannollisen tavoitteen ylimitoituksen ohella kaavan vaikutusten puutteelliseen hahmottamiseen, joka johtuu ilmeisesti selvitysten ja niistä johdettujen päätelmien virheellisyydestä. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta Valittaja viittaa muistutukseensa, jossa on korostettu, että maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ja viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 ). Valittajan mukaan vastineessaan Liitto pyrkii kiistämään ohjausvaikutuksen todeten mm., että Maakuntakaava ohjaa vahvistuttuaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua, mutta ei rajoita maankäyttöä tuulivoimaloiden aluemerkintöjen osalta ennen yksityiskohtaisemman suunnittelun etenemistä. Edellä viitattu näkemys poikkeaa olennaisesti ympäristöhallinnon ohjeistuksesta, jonka mukaan Maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisessa kaavassa muuttaa vain edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Tällöin yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ei voida aluevarauksin poiketa maakuntakaavoituksessa erityisesti tutkitusta sijaintipaikasta. / ks. esim. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, ympäristöministeriö, s. 19. Maakuntakaava määrittää ja rajoittaa tosiasiallisesti yksityiskohtaisempaa suunnittelua myös alueresurssien määrittelyn kautta. Maakuntakaavoituksen yleispiirteisyydestä huolimatta maakuntakaavoituksessa määritetään seudullisesti merkittävien tuulivoima-alueiden mahdolliset sijoituspaikat. Kun tuulivoimaloiden vaikutusten perusteella määräytyvät puskurivyöhykkeet muuhun maankäyttöön nähden jäävät riittämättömäksi, maakuntakaava sitoo tosiasiallisesti tulevaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta, jossa tuota virhettä ei voida enää korjata maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta luopumatta. Riittävien puskurivyöhykkeiden merkitystä korostaa myös maakuntakaavan tavoiteltu 20 vuoden aikajänne, mikä edellyttää riittävien alueiden varaamista erilaisten maankäyttömuotojen myöhemmälle yhteensovittamiselle. Aluetarpeisiin vaikuttaa osaltaan myös kehitys kohti suurempia ja laajavaikutteisimpia tuulivoimaloita. Valituksenalainen maakuntakaava ei varmista yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle tavoiteltua suunnitteluvaraa ja kaava on siten omiaan aiheuttamaan vaikutusalueen muille käyttömuodoille merkittäviä käyttörajoituksia. Tuulivoima-alueita koskevat merkinnät osoittavat alueet, joille tuulivoimarakentaminen ohjataan. Kun näiden alueiden suojaetäisyys muusta maankäytöstä muodostuu mm. terveysviranomaisten suosittamia etäisyyksiä olennaisesti vähäisemmiksi (ks. mm. lausunnot STM/2593/2013 ja STM/2592/2013), em. merkinnät ovat omiaan johtamaan maakuntakaavan ohjausvaikutus huomioon ottaen laajoihin alueiden käytön rajoituksiin.
Melu- ja maisemavaikutusten sekä ympäristöä pirstovan vaikutuksen johdosta tuulivoimaalueet vaikuttavat olennaisella tavalla ympäröiviin luonnon olosuhteisiin ja mm. haja-asutuksen tulevaan sijoittumiseen ja alueiden retkeily-, metsästys-, luontomatkailu- ym. käyttöön laajalti myös itse tuulivoima-alueiden ulkopuolella. Selvitystarpeista Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Edellä todetuista syistä on välttämätöntä, että kaavan vaikutukset ennakoidaan ajoissa riittävän tarkasti, jotta maakuntakaava ei johda sovittamattomiin ristiriitoihin yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Kuten valittajan muistutuksessa on todettu, maakuntakaavan tulee yleispiirteisyydestään huolimatta perustua riittäviin selvityksiin voidakseen ohjata yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Maakuntakaavan yleispiirteisyys koskee vain kaavassa osoitetun maankäytön esittämistarkkuutta, josta siitäkin tehdään kohdesuojelussa tai muussa kohdekohtaisessa maankäytössä poikkeuksia. Sen sijaan maakuntakaavan perustana olevat selvitykset eivät saa olla yleispiirteisiä ja yleisluontoisia, vaan niiltä edellytetään paikkansapitävyyttä ja riittävää tarkkuutta (ks. esim. teos Maankäyttö- ja rakennuslaki, Hallberg ym. 2006, s. 128 132). Maakuntatason kaavoitus tarjoaa luontevan tarkastelutason nimenomaan eri tuulivoimaalueiden yhteisvaikutusten hahmottamiseen ja sääntelemiseen. Selvitysten riittävyyden merkitystä ovat korostaneet kaavaehdotusta koskevissa lausunnoissaan myös ELY-keskus ja Metsähallitus. Liitto on puolustanut omaksuttua selvitysten tarkkuustasoa mm. vastauksessaan ELY-keskukselle soidensuojeluohjelman merkityksen osalta todeten, että "Maakunnan liitolla ei ole ollut käytössä tietoa soidensuojeluohjelman täydennyksen valmistelukohteista eikä ko. kohteiden aluerajauksia ole määritelty, joten niitä ei ole voitu huomioida suunnittelussa. Vastaus osoittanee yksiselitteisesti, että VAT:iin sisältyviä suojelutavoitteita ei ole kyetty ottamaan huomioon selvitysten puutteellisuuden vuoksi. Myös Metsähallitus huomautti lausunnossaan Natura-tavoitteiden osalta, että "Ekologisen riskitason alentaminen jätetään kaavaehdotuksessa monilta osin jatkokaavoituksen ja tuulivoimarakentamisen suunnitteluprosessin varaan. Valtaosa tuulivoimarakentamisen ekologisista riskeistä on, voimala-alueiden sijainnin ohella, seurausta rakentamisen volyymistä... Vastauksessaan Liitto perusteli selvitysten yleispiirteisyyttä kaavan yleispiirteisellä luonteella seuraavasti: "...kaavan luonteesta johtuen maakuntakaavaa koskevissa selvityksissä ei tule esille aluekohtaisia erityisominaisuuksia riittävällä tarkkuudella konkreettisten raja-arvojen tai ympäristö- ja luontovaikutusten toimenpiteiden määrittelemiseksi. /ks. vastineet s. 11. On tärkeää, että ympäristöministeriö kiinnittää huomiota edellä viitattuihin keskusteluihin kokonaisuudessaan, sillä ne valaisevat ongelmia, joihin ajaudutaan, mikäli yleispiirteisyys ohjaa myös maakuntakaavan perustana olevien selvitysten tasoa. Myöskään koko maakuntaa koskevia vaihtoehtoisia tarkasteluja maakunnallisesti merkittävien tuulipuistojen sijainnista ei ole tehty. / kaavaselostus s. 13. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) Valittaja on muistutuksessaan korostanut, että maakuntakaavoituksessa ei otettu huomioon riittävällä tavalla kaavan vaikutuksia suunnittelualueen ominaispiirteisiin ja varsinkaan ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten alueiden ja hiljaisten alueiden suo- 6
jelutavoitteisiin. Nämä puutteet eivät ole korjaantuneet myöskään valituksenalaisessa päätöksessä. Valitut tuulivoima-alueet sijoittuvat edelleen keskeisesti luonnon moninaiskäyttöön soveltuville laajoille metsäisille alueille ja niiden korkeimpiin paikkoihin. Tuulivoima-alueet liikenne- ja sähkönsiirtoyhteyksineen pirstoisivat toteutuessaan väistämättä ainutlaatuisen erämaakokonaisuuden. Tämän ekologisen kokonaisuuden ja useiden suojeltavien lajien elinpiirien vakavaa pirstoutumista ei ehdotetuilla suojavyöhykkeillä voida estää. Kaavan ylimitoitettu tuulivoimatavoite johtaa väistämättä alueelliseen pirstoutumiseen ja laajoihin vaikutusalueisiin VAT-tavoitteiden vastaisesti. Kuten myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kannanotoistakin ilmenee, tuotantoalueiden elinympäristövaikutus on paljon suurempi kuin tuotantoalueiden osuus maakunnan pinta-alasta. Alueiden pirstoutumisen osalta Liitto toteaa vastineessaan olevansa "samaa mieltä, mutta ei anna alueiden pirstoutumiselle merkitystä, vaan toteaa alueiden olevan edelleen hyödynnettävissä luonnon moninaiskäyttöön. Olennaista erämaa-alueiden eheyden ja erityisominaisuuksien kannalta ei kuitenkaan ole niiden moninaiskäytön minimiehtojen turvaaminen vaan alueiden ekologisen eheyden turvaaminen, mitä myös luonnonsuojelujärjestöjen lausunnoissa on korostettu. Valittaja viittaa muilta osin VAT-vaatimusten osalta edellisessä kappaleessa lausumaansa. Suunnittelumääräyksistä Suunnittelumääräyksen mukaan tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, arvokkaisiin maisemaalueisiin, merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin alueisiin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Haitallisia vaikutuksia pyritään ehkäisemään suojavyöhykkein/puskurein. Puskurit muodostavat kaavan toteuttamiskelpoisuuden kannalta ratkaisevan lähtökohdan erilaisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiselle. Siltikään kaavaselostuksesta ei ilmene, millaiseen selvitykseen omaksutut suojaetäisyydet perustuvat. Esimerkiksi taajamille, pienkylille ja yksittäisille asunnoille em. alueiden ulkopuolella suojaetäisyydeksi on määritetty 1000 metriä oletuksin, että tuulivoimaloiden teho tulee olemaan 3 MW ja korkeus 200 metriä. Kaavan toteutuskausi huomioon ottaen tuulivoimaloiden koko kasvanee edelleen. Taajaman tai pienkylän ulkopuolisten yksittäisten loma-asuntojen suojavyöhykkeeksi määritellään 500 1000 metriä. Virkistyskohteiden suojaetäisyydeksi määritellään 500 metriä. Suojaetäisyyksien perusteena olevia selvityksiä ei kuitenkaan esitetä kaavamateriaalissa, mihin valittaja muistutuksessa erityisesti viittasi. Liitto tyytyy vastineessaan edelleenkin vain toteamaan, että "Kaavaehdotuksessa osoitettavat tuulivoima-alueet sijoittuvat kaavaselostuksessa esitetyn mukaisen ei-alueanalyysin valkoisille alueille suojaetäisyyksille, jotka perustuvat aikaisemmin tehdyistä selvityksistä ja kokemuksesta perustuvaan olemassa olevaan tietopohjaan. Tämä vastaus on varsin hämärä ja viranomaislausumaksi sopimaton, koska siinä ei ilmaista, mitä nuo "aikaisemmin tehdyt selvitykset ovat ja mihin "aiempaan kokemukseen viitataan. Kuten valittaja on muistutuksessaan myös todennut, omaksuttu suojaetäisyys asutukseen poikkeaa olennaisesti sosiaali- ja terveysministeriön esittämistä suosituksista, jotka ilmenevät mm. STM:n antamista lausunnoista koskien Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaa (lausunto STM/2593/2013) sekä Pohjois-Savon tuulivoimavaihemaakuntakaavaa (lausunto STM/2592/2013). STM:n molemmissa em. lausunnoissa, jotka on valmisteltu yhteistyössä aluehallintoviranomaisten kanssa, esitetään tarkasteltujen 3 MW:n voimaloiden osalta johtopäätök- 7
8 senä, että koska "tuulivoimaloiden tuottaman pientaajuisen melun terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoa, sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että maakuntakaavoituksessa tuulivoima-alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla 2 km. STM on myös uudistanut huolensa tuulivoimarakentamisen terveydensuojelullisista edellytyksistä artikkelissa: Jari Keinänen, Vesa Pekkola, Tuulivoimarakentaminen terveydensuojelun näkökulmasta, Ympäristö ja Terveys-lehti 4-2014. Artikkelissa esitetään suurten tuulivoimaloiden meluntorjunnan lähtökohtana kahden kilometrin suojaetäisyyttä, tai etäisyyden tulisi olla vähintään noin 10 kertaa voimalan napakorkeus. STM:n esittämän suosituksen osalta Liitto toteaa STM:n osallistuneen melutason ohjearvoja valmistelleeseen työryhmään. Tämä ei kuitenkaan osoittane millään tavoin, että STM irtautuisi aiemmin esittämästään yhdessä aluehallintovirastojen kanssa valmistellusta perustellusta näkemyksestään. Luonnon arvoihin ja Natura 2000 -verkoston suojeluarvoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista Valittaja katsoo tässä asiassa aiemmin esittämillään perusteilla, että vaikutuksia luonnon arvoihin ja Natura 2000 -verkoston suojeluarvoihin ei ole selvitetty riittävästi tehdystä Naturaarvioinnista huolimatta. Valittaja varaa mahdollisuuden täydentää perustelujani Naturavaikutusten osalta erillisellä lausumalla. Maisemavaikutuksista Viitaten kaavan valmistelun yhteydessä toimittamaansa maisema-arkkitehti Emilia Weckmanin asiantuntijalausuntoihin valittaja katsoo, että kaavan vaikutusta maisemaan ei ole riittävästi selvitetty. Valittaja varaa mahdollisuuden täydentää perustelujani maisemavaikutuksia koskevalla asiantuntijalausunnolla. Oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen perustelut Koska valittaja on joutunut hakemaan muutosta valituksenalaiseen päätökseen sen virheellisyydestä johtuen, olisi kohtuutonta, mikäli siitä aiheutuvat kustannukset jäisivät valittajan kannettaviksi. Keski-Pohjanmaan liiton vastine ja valittajan vastaselitys Keski-Pohjanmaan liitto on antanut vastineen lausuntojen ja valituksen johdosta. Valittajalle on annettu tilaisuus vastaselityksen antamiseen Keski-Pohjanmaan liiton vastineen johdosta. Valittaja on antanut vastaselityksen.
9 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS Kannanotot ministeriöiden lausuntoihin Sisäministeriö Sisäministeriön lausunnon johdosta ympäristöministeriö toteaa, että maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käyttöä koskeva suunnitelma. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet. Kaavassa ei esitetä yksittäisten tuulivoimaloiden sijaintipaikkoja, jotka ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tarkemmassa suunnittelussa määritellään myös turvallisuuden edellyttämät mahdolliset liikkumisrajoitteet sekä onnettomuus- ja vikatilanteisiin varautuminen kun muun muassa voimaloiden sijaintipaikat, voimala- ja lapatyypit ovat tiedossa. Lumen ja jään osalta voidaan todeta, että jäänestojärjestelmä tuulivoimalan lavoissa vähentää huomattavasti irtoilevan lumen tai jään muodostamaa riskiä. Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön lausunnon johdosta ympäristöministeriö toteaa, että maakuntakaavan perusteena olevien vaikutusarviointien tarkkuustasossa on otettava huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus sekä sen ohjausvaikutus. Maakuntakaavaan liittyvä vaikutusten arviointi ei edellytä vaikutusten arviointia jonkin yksittäisen elinkeinon kuten metsätalouden kannalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakunnan sisältövaatimuksia koskevan 28 :n mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit on otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina. Näin ollen ja kun lisäksi otetaan huomioon, että teollisen kokoluokan tuulivoimalat ovat korkeita rakennelmia, jotka näkyvät kauas, on vaikutusarviointien painottuminen maisemaan ja luontoarvoihin perusteltua. Vaihemaakuntakaavoituksessa on arvioitu yleispiirteisesti voimalinjojen vaikutuksia, mutta linjoja ei ole osoitettu kaavassa. Tarkemmat voimalinjojen vaikutusarvioinnit tehdään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriön lausunnon johdosta ympäristöministeriö toteaa, että maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käyttöä koskeva suunnitelma. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet. Tuulivoimaloiden sijoittuminen määräytyy yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvitysten ja vaikutusarviointien perusteella. Vaihemaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueiden suunnittelumääräysten mukaan suunnittelussa tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheutuvat rajoitteet. Ympäristöministeriö katsoo, kun otetaan huomioon maakuntakaavan luonne yleispiirteisenä suunnitelmana, vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueita koskevat merkinnät sekä yksi-
Lausuma valituksesta tyiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavat suunnittelumääräykset, ilmailulaki ja jäljempänä ympäristöministeriön antama korjauskehotus, että vaihemaakuntakaavassa on maakäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla otettu huomioon ja esitetty riittävän selvästi valvomattomien lentopaikkojen tuulivoimarakentamiselle aiheuttamat rajoitteet. Kokkolan satamaan tuulivoimaloita varten osoitettu energiahuollon alueen merkintä (en-1) on vahvistettu Keski-Pohjanmaan 2.vaihekaavassa eikä sitä käsitellä nyt vahvistettavana olevassa vaihekaavassa. Ympäristöministeriö hylkää valituksen. Perustelut Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevien yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat yleistavoitteiden mukaan muun muassa alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Lisäksi erityistavoitteiden mukaan on maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotantoja suojelutarpeet. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu valtioneuvoston päätöksellä 1995 hyväksytyt valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtioneuvoston päätöksellä 2009 hyväksytyt valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Tuulivoimaloiden alueita ei ole vaihemaakuntakaavassa sijoitettu näille alueille. Tuulivoimaloiden alueet 849_701 ja 849_704 sijaitsevat lähimmillään vajaan 5 kilometrin etäisyydellä Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. Näille tuulivoimaloiden alueille on annettu aluekohtaiset suunnittelumääräykset, joiden mukaan on varmistettava maisema-arvojen säilyminen Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Tuulivoimaloiden alueiden vaikutukset mukaan lukien yhteisvaikutukset on arvioitu. 10
11 Maankäyttö ja rakennuslain mukaan maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain koskien vain tiettyä maankäyttömuotoa. Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava on laadittu vahvistettujen, osaltaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioivien 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavojen jälkeen. Aikaisemmissa maakuntakaavoissa osoitetut turvetuotantoon soveltuvat suot ja suojelutarpeet on huomioitu tuulivoimaloiden alueiden suunnittelussa, eikä siten valituksessa esitettyä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaarantumista tapahdu. 4.vaihemaakuntakaavan hyväksymishetkellä ei ollut tiedossa soidensuojelutyöryhmän ehdotukseen sisältyviä soita. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavoissa ei ole osoitettu hiljaisia alueita, eikä siten valituksessa esitettyä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaarantumista tapahdu hiljaisten alueiden osalta. Ympäristöministeriö toteaa, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät useita eri teemoja koskevia tavoitteita. Kaavaratkaisun tulee edistää osaltaan kaikkia kaavan suunnitteluun liittyviä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja sovittaa ne yhteen. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu keskistetysti tuulivoiman tuotantoon parhaiten soveltuvat alueet valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämällä tavalla. Mitoitus Ympäristöministeriö toteaa, ettei tuulivoimaloiden alueiden mitoitukselle maakuntakaavoituksessa ole normia. Tuulivoimatuotannon määrä ja tavoitteiden asettaminen kuuluvat maakunnan liiton itsenäisen toimivallan piiriin. Maakunnan liitto voi harkintansa mukaan päättää kaavan sisällöstä ottaen huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset. Maakuntakaavan ohjausvaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Tuulivoimaloiden alueet on osoitettu vaihemaakuntakaavassa alueiden erityisomaisuutta kuvaavalla merkinnällä. Merkintään liittyvien suunnittelumääräysten mukaan tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, maisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, luontoarvoihin sekä liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Tuulivoimaloiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon lentoliikenteen, säähavainnoinnin sekä Puolustusvoimien toiminnan aiheuttamat rajoitteet. Puolustusvoimilta on selvitettävä tuulivoima-alueiden hyväksyttävyys, kun tuulivoimaloiden sijainti-, rakenne- ja korkeustiedot ovat käytettävissä/tiedossa. Tuulivoima-alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti hyödynnettävä olevia johtokäytäviä. Tuulivoima-alueiden ja niihin liittyvien sähkölinjojen ja teiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset muuttolinnustoon, suurten petolintujen pesimisreviireihin sekä metsäpeurojen tärkeimpiin elinympäristöihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Lisäksi vaihemaakuntakaavassa on annettu aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä liittyen maisema-arvojen säilyttämiseen, sääksen saalistusreitin turvaamiseen, riittävän etäisyyden metsäpeurojen vasomisalueisiin turvaamiseen, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden soiden luontoarvojen säilymiseen
sekä läheisten maakotkan reviirien säilymiseen. Merkintöihin ei sisälly maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Ympäristöministeriö toteaa, että tuulivoimaloiden alueet on osoitettu maakuntakaavassa osaaluemerkinnällä, jolloin alueen pääasiallinen käyttötarkoitus on muu kuin tuulivoima. Suunnittelumääräyksillä on annettu muun muassa luontoarvoihin, maisemaan tai kulttuuriympäristöön liittyviä rajoituksia ja reunaehtoja tuulivoimarakentamisen yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Maakuntakaavan valmistelussa mahdolliset päällekkäisten merkintöjen ristiriitaisuus on tutkittu ja osoitetut tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat pääsääntöisesti maakuntakaavan valkoisille alueille. Ympäristöministeriö toteaa, että maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käyttöä koskeva suunnitelma, joka tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarkempien selvitysten ja vaikutusten arviointien perusteella. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet eikä siinä osoiteta yksittäisten tuulivoimaloiden määrää eikä sijaintipaikkoja. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvitetään myös tarvittavat suojavyöhykkeet yksittäisille tuulivoimaloille, kun sijaintipaikka ja voimalatyyppi ovat tiedossa. Se, että vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden alueiden suojaetäisyyksien perusteita ei ole erikseen esitetty kaavamateriaalissa, ei ole maakuntakaavan vahvistamisen este. Selvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Säännökset Kaavan hyväksymispäätöstä tehtäessä voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun muassa kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin sekä maisemaan. Lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista sekä siihen liittyneellä lailla maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ja niiden nojalla annetuilla asetuksilla on pantu täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2001/42/EY) tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 :n mukaan maakuntakaavan selostuksessa esitetään muun muassa suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot. Maankäyttö- ja rakennuslain 197 :n mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään noudatettava mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteluna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisälletyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. 12
13 Tehdyt selvitykset ja vaikutusten arvioinnit Maakuntakaavan taustalla on Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen yhteistyönä tehty Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys. Lisäksi tehtiin maisemarakenneselvitys, näkyvyysanalyysit, maisemavaikutusten analyysi, maisemavaikutusten arviointi ja havainnekuvat, linnustoselvitys, Natura-arvioinnit sekä selvitys erikoiskuljetuksista. Vaihemaakuntakaavan selvitykset ja vaikutusten arvioinnit perustuvat muun muassa alueella käynnissä oleviin tuulivoimahankkeisiin ja tuuliatlakseen, tietoihin suojeluohjelmista ja maisema- ja kulttuuriperinnöstä, rakennetusta ympäristöstä ja luonnonarvoista. Kaavan valmistelun yhteydessä on selvitetty muun ohella tuulivoimaloiden alueiden yhteisvaikutuksia, jotta vaihemaakunta on muotoutunut sellaiseksi, että merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei muodostuisi. Vaihemaakuntakaavaratkaisu on muotoutunut kaavaprosessin aikana muun muassa selvittämällä ja arvioimalla erilaisia tuulivoimaloiden alueita ja niiden rajauksia. Vaihtoehtotarkastelut on tutkittu maakuntakaavoituksen tausta-aineistoksi tehdyssä Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan mannertuulivoimaselvityksessä. Ympäristöministeriö toteaa, että tuulivoimaloiden alueiden vaihtoehtotarkastelulle maakuntakaavoituksessa ei ole yksityiskohtaista normia ja että maankäyttö- ja rakennuslaki ei velvoita tiettyjen, esimerkiksi 0- vaihtoehdon esittämiseen. Se, että koko maakuntaa koskevia vaihtoehtoisia tarkasteluja maakunnallisesti merkittävien tuulivoimaloiden alueiden sijainnista ei ole tehty, ei ole maakuntakaavan vahvistamisen este. Maisema Vaihemaakuntakaavaa varten oli laadittu maisemavaikutusten analyysi, joka pohjautui maisemarakenneselvitykseen ja näkyvyysanalyyseihin. Maisema-analyyseissä kootun aineiston perusteella laadittiin aluekohtainen maisemavaikutusten arviointi II vaihemaakuntakaavaehdotusta varten tammikuussa 2015. Lisäksi arvokkaille maisema-alueille Lestijokilaaksoon ja Lestijärven ympäristöön tehtiin erillinen arviointi. Maakuntakaavassa on osoitettu valtakunnalliset arvokkaat maisema-alueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Näille alueille ei ole osoitettu tuulivoimaloiden alueita. Lestijokilaakso Toholammilla on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Vaihekaavan valmistelun yhteydessä on arvioitu tuulivoima-alueiden aiheuttamia muutoksia sekä yhteisvaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaaseen Lestijokilaakson maisema-alueen ominaispiirteisiin. Vaikutusten arviointien mukaan tuulivoimalat näkyisivät Lestijokilaakson viljelymaisemassa Toholammin keskustan molemmin puolin, mutta muutoksen ei arvioida vaikuttavan maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden, kuten maisemarakenteen, asutusrakenteen tai vaihtelevien ja avoimien maisematilojen tunnistettavuuteen tai säilymiseen heikentävästi. Maisemallista muutosta on havainnollistettu valokuvasovitteiden avulla. Valokuvasovitteiden tarve ja kohdentuminen määriteltiin maisema-analyysin perusteella. Valokuvasovitteita on valtakunnallisesti arvokkaalta Lestijokilaakson maisema-alueelta sekä myös maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaiden maisema-alueiden läheisyydestä Lestijärveltä ja Halsualta, missä valituksessa viitatut tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat. Kaikkia kaavan tuulivoima-alueita koskee maiseman osalta suunnittelumääräykset, joiden mukaan suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset yhteisvaikutukset muun muas-
sa maisemaan sekä ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Lisäksi maisemavaikutusten osalta riskialteimmiksi alueiksi tunnistetuille tuulivoimaloiden alueille, Toholampi läntinen B, Toholampi itäinen B ja Lestijärvi 2 on annettu aluekohtaiset suunnittelumääräykset: Tuulivoima-alueiden 849_701 ja 849_704 suunnittelussa on varmistettava maisema-arvojen säilyminen Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Tuulivoima-alueen 421_702 suunnittelussa on erityisesti huomioitava maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Ympäristöministeriö toteaa, suunnittelumääräykset velvoittavat ottamaan huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset maisemaan sekä ehkäisemään merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Lisäksi tuulivoimaloiden alueiden suunnittelumääräykset velvoittavat muun muassa varmistamaan maisema-arvojen säilymisen valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jossa ratkaistaan tuulivoimaloiden lukumäärä ja sijoittuminen, on mahdollista selvittää tarkemmin tuulivoimaloiden vaikutukset sekä määritellä toimenpiteet näiden vaikutusten lieventämiseksi. Valittaja ei ole täydentänyt valitustaan maisemavaikutuksia koskevalla lausunnolla. Natura-arvioinnit Kaavaluonnoksen mukaisille alueille laadittiin ensin Natura-arvioinnin tarveharkinta. Tarveharkinnan mukaan tuulivoimaloiden alueista ei aiheutuisi merkittäviä vaikutuksia Natura-alueiden luontodirektiivin luontotyyppeihin ja lintudirektiivin artiklan 4.2 tarkoittamiin muuttolintuihin. Natura-arvioinnin tarveharkinnan mukaan tuulivoimala-alueiden arvioitiin vaikuttavan hyvin vähän kerääntymisalueina toimivien Natura-alueiden linnustoon johtuen siitä, että valtaosa tuulivoima-alueista ei sijoitu rannikon päämuuttoreitille ja siksi, ettei kerääntymisalueina toimivia SPA-alueita sijoitu tuulivoimala-alueiden läheisyyteen. Tuulivoima-alueista Kokkolan Alaviirteen ja Hillin alueet sijoittuivat joidenkin lajien rannikon päämuuttoreitille. Näitä tuulivoimaloiden alueita ei kuitenkaan ole osoitettu maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa. Natura-arvioinnin tarveharkinnan mukaan käytettävissä olleiden tietojen perusteella ei voitu sulkea pois mahdollisuutta, että jotkut tuulivoimala-alueet erikseen tai kaikki yhdessä vaikuttaisivat merkittävästi lintudirektiivin liitteen I lajeista maakotkaan tai luontodirektiivin liitteen II lajeista metsäpeuraan. Tämän vuoksi kaavaehdotuksesta laadittiin luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi. Laaditun Natura-arvioinnin mukaan tarkastelluille maakuntakaavan tuulivoima-alueille on mahdollista toteuttaa tuulivoimaloiden alueet siten, ettei merkittäviä vaikutuksia muodostu Naturaalueilla esiintyviin maakotkiin, metsäpeuraan tai muihin Natura-alueiden suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin. Tuulivoimaloiden alueiden etäisyydet maakotkien pesäpaikkoihin todettiin arvioinnissa olevan vähintään yli 4 kilometriä ja tyypillisimmillään 6-8 kilometriä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Natura-arvioinnista antaman lausunnon mukaan arviointia tuli vielä täydentää, jonka johdosta laadittiin Natura-arvioinnin päivitys samalla kun kaavaehdotusta tarkistettiin ja asetettiin uudelleen nähtäville. Naturaarvioinnin päivityksessä yhteisvaikutusten arviointia laajennettiin koskemaan myös naapurimaakuntien tuulivoimaloiden alueita. Natura-arviointien tuloksena kaikkien voimala-alueiden yhteisvaikutukset arvioitiin kohtalaisiksi maakunnan metsäpeura- ja maakotkakantaan. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Natura-arvioinnin täydennyksestä antaman lausunnon mukaan arviointia voitiin pitää hanketaso huomioon ottaen jokseenkin riittävänä, vaikka etenkin metsäpeuraan kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa oli puutteellisten seuranta-aineistojen vuoksi jäänyt avoimia kysymyksiä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- 14
ja ympäristökeskuksen esitti lausunnossaan, että vaikutusten merkittävyyden arvioinnista ja laskennallisen maakotkan törmäysriskin kynnyksestä lausunnossa esitetyt näkökohdat tulee ottaa huomioon kaavaehdotusta käsiteltäessä. Natura-arvioinnin täydennyksestä annetun lausunnon johdosta kaavaehdotuksesta poistettiin Kanniston tuulivoimaloiden alueen (74_704) koillisosa ja kaavaehdotukseen lisättiin aluekohtaiset suunnittelumääräykset Honkakangas A:n, Honkakangas B:n Kanniston, Lestijärvi 2:n ja Lestijärvi 3 tuulivoimaloiden alueille. Suunnittelumääräyksen mukaan tuulivoima-alueiden 74_701, 74_702, 74_704, 421_702 ja 421_703 tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata läheisten maakotkan reviirien säilyminen. Kaikkia kaavan tuulivoimaloiden alueita koskee luontoarvojen osalta suunnittelumääräykset, joiden mukaan suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset muun muassa luontoarvoihin sekä ehkäistävä haitallisten vaikutusten muodostuminen. Kaikkia kaavan tuulivoimaloiden alueita koskee lisäksi suunnittelumääräykset, joiden mukaan tuulivoima-alueiden ja niihin liittyvien sähkölinjojen ja teiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset muuttolinnustoon, suurten petolintujen pesimisreviireihin sekä metsäpeurojen tärkeimpiin elinympäristöihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Natura-arviointien tulosten johdosta Honkakangas B:n, Honkakangas A:n, Kanniston, Salmijärven Lestijärvi 2:n, Lestijärvi 3:n ja Toholampi itäinen A:n tuulivoima-alueille on annettu seuraava aluekohtainen suunnittelumääräys: Tuulivoimaalueiden 74_701, 74_702, 74_704, 421_701, 421_702, 421_703 ja 849_703 tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata riittävä etäisyys metsäpeurojen vasomisalueisiin. Ympäristöministeriö toteaa, että selvitysten sekä vaikutusten arviointien riittävyyteen vaikuttavat kaavataso, kaavan yksityiskohtaisuus ja sen ohjausvaikutus, merkinnät ja määräykset sekä vaikutusten merkittävyys ottaen huomioon muun muassa alueen luonnonarvot. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueidenkäytön suunnitelma ja siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointivelvollisuus koskee sekä yleispiirteistä että yksityiskohtaista kaavoitusta. Arviointivelvollisuuden sisältö ja laajuus riippuvat kaavatasosta ja käytettävistä merkinnöistä. Ympäristöministeriö toteaa, että tuulivoimaloiden alueita koskevat suunnittelumääräykset velvoittavat muun muassa ottamaan huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset muuttolinnustoon, suurten petolintujen pesimisreviireihin sekä metsäpeurojen tärkeimpiin elinympäristöihin ja ehkäisemään merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Tuulivoimaloiden alueiden suunnittelumääräykset velvoittavat turvaamaan maakotkan reviirien säilymisen ja riittävän etäisyyden metsäpeurojen vasomisalueisiin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jossa ratkaistaan tuulivoimaloiden tyyppi, lukumäärä ja sijoittuminen, on mahdollista selvittää tarkemmin tuulivoimaloiden vaikutukset sekä määritellä toimenpiteet näiden vaikutusten lieventämiseksi. Valittaja ei ole täydentänyt valitustaan Natura-vaikutusten osalta erillisellä lausumalla. Ympäristöministeriön johtopäätös Ympäristöministeriö katsoo, että maakuntakaavassa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettu maakäyttö- ja rakennuslain 24 :n edellyttämällä tavalla huomioon ja että maakuntakaavassa on maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n 4 momentin mukaisesti esitetty alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitettu maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. 15