NURMI-SORILAN JA TARASTENJÄRVEN OSAYLEISKAAVA: OSAYLEISKAAVATYÖN LIIKENTEELLISET TARKASTELUT. Luonnos

NURMI-SORILAN JA TARASTENJÄRVEN OSAYLEISKAAVA: OSAYLEISKAAVATYÖN LIIKENTEELLISET TARKASTELUT Luonnos 11.06.2007

Sisällysluettelo 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...4 1.1 Työn taustaa...4 1.2 Suunnittelualueen sijainti...4 1.3 Suunnittelun tavoitteet...5 1.4 Vaihtoehdoissa käytetyt nimet...6 2 NYKYTILA-ANALYYSI...9 2.1 Liikenneverkko...9 2.2 Kevyen liikenteen väylät...10 2.3 Joukkoliikenne...11 2.4 Liikennemäärät...12 2.5 Liikenneturvallisuus...13 2.5.1 Ajonopeudet...13 2.5.2 Liikenneonnettomuudet...13 2.6 Liikennemelu...15 2.7 Rakennettavuus...15 3 TUTKITTUJEN VAIHTOEHTOJEN LIIKENTEEN KUVAUS...17 3.1 Yleistä...17 3.1.1 Liikenneverkko...17 3.1.2 Liikenne-ennuste...17 3.1.3 Joukkoliikenne...17 3.1.4 Kevyen liikenteen verkko...18 3.1.5 Virkistys- ja ulkoilureitit...18 3.1.6 Liikennemelu...18 3.2 Valtakunnallinen pääväylä VT 9...19 3.2.1 Liikenne-ennuste...19 3.2.2 Kevyt liikenne...19 3.3 Järvikaupunki...20 3.3.1 Liikenneverkon jäsentely...20 3.3.2 Liikenneverkon toimivuus...21 3.3.3 Liikenne-ennuste...21 3.3.4 Joukkoliikenne...22 3.3.5 Kevyen liikenteen verkko ja ulkoilureitit...23 3.3.6 Liikennemelu...24 3.4 Pientalokaupunki...24 3.4.1 Liikenneverkon jäsentely...24 3.4.2 Liikenneverkon toimivuus...25 3.4.3 Liikenne-ennuste...26 3.4.4 Joukkoliikenne...26 3.4.5 Kevyen liikenteen verkko ja ulkoilureitit...27 3.4.6 Liikennemelu...28 3.5 Kehäkaupunki...29 3.5.1 Liikenneverkon jäsentely...29 3.5.2 Liikenneverkon toimivuus...30 3.5.3 Liikenne-ennuste...31 3.5.4 Joukkoliikenne...31 3.5.5 Kevyen liikenteen verkko ja ulkoilureitit...32 3.5.6 Liikennemelu...33 4 LIIKENNEVERKON RAKENTAMISKUSTANNUKSET...34 5 YHTEENVETO TUTKITTUJEN VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSISTA...35 2

5.1 Liikenneverkko ja sen toimivuus...35 5.2 Liikenne-ennuste...36 5.3 Joukkoliikenne...36 5.4 Kevyen liikenteen verkko ja ulkoilureitit...37 5.5 Liikennemelu...37 5.6 Kulkutapajakauma...37 5.6.1 Talli2005 mallin tulokset...37 5.6.2 Jalankulku ja pyöräily...38 5.6.3 Henkilöauto...38 5.6.4 Joukkoliikenne...38 5.7 Yhteenveto...39 3

4 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Työn taustaa Tampereen kaupungin Nurmin ja Sorilan kaupunginosiin on tekeillä uusi osayleiskaava. Osayleiskaavoitukseen liittyen tulee tehdä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävät liikenteelliset selvitykset ja arvioinnit. Tutkittavia maankäyttövaihtoehtoja on kolme; Järvikaupunki, Kehäkaupunki ja Pientalokaupunki. Vaihtoehdot on esitetty kuvissa 2-4. Tämä raportti käsittää kolmen edellä mainitun vaihtoehtoisen maankäytön liikenteellisten vaikutusten selvittämisen ja arvioinnin. Liikenneverkolliset tarkastelut on tehty sille alueelle, jolle maankäyttövaihtoehtojen liikenteelliset vaikutukset ulottuvat. Liikenneselvityksen yksi tärkeä tavoite on selvittää mitä vaikutuksia maankäytön kasvusta on alueen nykyisten pääväylien; valtatie yhdeksän (myöhemmin VT 9), Kaitavedentien, Pulesjärventien ja Aitoniementien, liikennemäärille, liittymien toimivuudelle ja liikennemeluun. Liikenneselvityksessä arvioidaan myös millaisilla poikkileikkauksilla alueen väylät pystyvät välittämään ennustetilanteen liikenteen. Lisäksi alueen maankäyttövaihtoehtojen vaikutukset muihin liittymiin, joukkoliikenteeseen, kevyen liikenteen yhteyksiin ja liikenneturvallisuuteen selvitetään. Liikennesuunnittelussa mitoittavana tarkasteluajankohtana on käytetty vuotta 2030. Erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitokselta on laatinut vuoden 2030 liikenne-ennusteen hyödyntäen Tampereen kaupunkiseudun liikennemallia (Talli2005). Liikennemallin lisäksi liikenteen kasvua vuoteen 2030 on arvioitu liikenteen kasvuennusteiden pohjalta. Liikenneverkon lähtökohtana pidetään alueen nykyisiä pääväyliä; VT 9, Kaitavedentie, Pulesjärventie ja Aitoniementie, jotka ovat kaikki yleisiä teitä. Osayleiskaavatyön kanssa samanaikaisesti on käynnissä yleissuunnitelman laadinta VT 9:lle välille Alasjärvi-Orivesi. Suunnittelutyön aikana on sovittu sellaisesta tehtävärajauksesta osayleiskaavan ja yleissuunnitelman välille, että Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymän liikenneratkaisut suunnitellaan VT 9:n yleissuunnitelmatyössä ja ratkaisuissa huomioidaan Nurmi-Sorilan tulevan maankäytön aiheuttama liikenteen kasvu. 1.2 Suunnittelualueen sijainti Nurmi-Sorilan osayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee noin 15 kilometriä Tampereen keskustasta koilliseen. Alue rajoittuu etelässä VT 9:ään, idässä

5 Tarastenjärven kaatopaikan itäreunaan, pohjoisessa Eerolansuoraan ja lännessä Aitolahden kirkkoon. Alueen itäpuolella sijaitsevan Tarastenjärven kaatopaikan sisältävä osayleiskaavatyö on myös otettu mukaan tarkasteluihin. Kuvassa 1 on esitetty alueen sijainti Tampereella ja rajaus. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. 1.3 Suunnittelun tavoitteet Suunnittelun liikenteelliset tavoitteet ovat: Liikenneverkon muodostaminen eri maankäyttövaihtoehdoille ja liikenteellisen toimivuuden arviointi Korkeatasoisen, houkuttelevan ja turvallisen kevyen liikenteen verkon muodostaminen eri maankäyttövaihtoehdoille ja liikenteellisen toimivuuden arviointi Väylien ja liittymien suunnittelu ja mitoittaminen eri maankäyttövaihtoehdoille sekä ratkaisujen toimivuuden arviointi Varmistaa nykyisen ja tulevan liikenneverkon toimivuus maankäytön kehittyessä Alueen hyvä saavutettavuus kaikilla liikennemuodoilla Tehokkaan ja toimivan joukkoliikenteen mahdollistavat liikennejärjestelmä

6 Ratkaisujen alustavien kustannusarvioiden määrittäminen Taloudellisena tavoitteena on luoda sellainen maankäyttö ja liikenneverkko että ne ovat perusteltuja ja taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. 1.4 Vaihtoehdoissa käytetyt nimet Järvikaupunkivaihtoehdossa Kaitavedentien linjaus lähtee Aitovuoren eritasoliittymältä ja kiertää Nurmen keskustan itäpuolelta ja liittyy nykyiselle Kaitavedentielle ennen Sorilanjokea. Eritasoliittymän ja Sorilanjoen väliin jäävää nykyistä väylää kutsutaan tässä työssä Vanhaksi Kaitavedentieksi. Kuvassa 2 esitetään Järvikaupungin liikenneverkko ja suunnitelmassa käytetyt väylien nimet. Järvikaupungissa asukkaita on vajaat 12000. Kuva 2. Järvikaupunkivaihtoehdon liikenneverkko ja suunnitelmassa käytetyt väylien nimet. Kehäkaupunkivaihtoehdossa Kaitavedentien linjaus alkaa Tarastenjärven eritasoliittymältä ja ohittaa Nurmin ja Sorilan keskustat itäpuolelta liittyen olemassa olevaan linjaukseen Sorilan pohjoispuolella. Alueen sisälle jäävää nykyistä väylää kutsutaan tässä työssä Vanhaksi Kaitavedentieksi. Kuvassa 3

7 esitetään Kehäkaupungin liikenneverkko ja suunnitelmassa käytetyt väylien nimet. Kehäkaupungissa asukkaita on vajaat 11000. Kuva 3. Kehäkaupunkivaihtoehdon liikenneverkko ja suunnitelmassa käytetyt väylien nimet. Pientalokaupunkivaihtoehdossa Kaitavedentie parannetaan nykyisellä paikallaan. Kuvassa 4 esitetään Pientalokaupungin liikenneverkko ja suunnitelmassa käytetyt väylien nimet. Pientalokaupungissa asukkaita on runsaat 11000.

Kuva 4. Pientalokaupunkivaihtoehdon liikenneverkko ja suunnitelmassa käytetyt väylien nimet. 8

9 2 NYKYTILA-ANALYYSI 2.1 Liikenneverkko Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen nykyinen liikenneverkko muodostuu alueen läpäisevästä maantiestä numero 338, Kaitavedentiestä, ja siihen liittyvistä Pulesjärventiestä ja Aitoniementiestä, jotka ovat yhdystieluokkaisia yleisiä teitä. Kaitavedentie liittyy etelässä Aitovuoren eritasoliittymässä VT 9:ään (E63), joka on valtakunnallinen pääväylä ja osa Suomen TEN-tieverkkoa ja tärkeä osa valtatieverkkoa. Kaitavedentie on Tampereen suunnalta tulevan Aitolahdentien jatke, joka ylittää VT 9:n Olkahisten asuinalueen jälkeen. VT 9:ltä on yhteys Kaitavedentielle Aitovuoren eritasoliittymän kautta. Kaitavedentie jatkuu Nurmi-Sorilan suunnittelualueen jälkeen pohjoiseen Teiskon suuntaan. Kaitavedentie on asvalttipäällysteinen. Kaitavedentien lisäksi Nurmi-Sorilan alueella on kaksi muuta yleistä tietä, jotka ovat Pulesjärventie ja Aitoniementie. Aitoniementie lähtee Kaitavedentieltä länteen kohti Aitoniemeä. Pulesjärventie lähtee Kaitavedentieltä itään kohti Viitapohjaa. Aitoniementien ja Pulesjärventien nelihaaraliittymä on Sorilan puolella. Molemmat Aitoniementie ja Pulesjärventie ovat kapeita ja mutkaisia asvalttipäällysteisiä teitä. Muut alueen väylät ovat pääasiassa taloille johtavia päällystämättömiä katuja, joista osa luokitellaan historiallisiksi kaduiksi eli ovat olleet samalla paikalla jo 1700-luvulla. Nämä kadut ovat pääosin hyvin kapeita ja liittyvät yleisille teille hallitsemattomasti. Kaitavedentielle, Aitoniementielle ja Pulesjärventielle on useita tonttiliittymiä, jotka tuovat turvattomuutta liikenneympäristöön. Kaitavedentien nopeusrajoituksena on etelässä 60 km/h ennen tiheämmän asutuksen alkua. Nurmin keskusta-alueella nopeusrajoitus on 50 km/h, jonka jälkeen rajoitus on jälleen 60 km/h. Aitoniementien ja Pulesjärventien nelihaaraliittymän jälkeen nopeusrajoitus on 80 km/h. Aitoniementien ja Pulesjärventien nopeusrajoituksena on 50 km/h. Vesistösiltoja on nykytilanteessa yksi; Sorilanjoen ylittävä silta Kaitavedentiellä. Kuvassa 5 esitetään suunnittelualueen nykyinen liikenneverkko.

10 Kuva 5. Nurmi-Sorilan nykyinen liikenneverkko. Hämeen tiepiiri on aloittanut vuoden 2006 lopulla yleissuunnitelman laatimisen ja ympäristövaikutusten arvioinnin VT 9:n parantamiseksi Tampereen Alasjärven ja Oriveden eritasoliittymien välillä. Vuonna 2003 valmistuneen kehittämisselvityksen mukaisesti tavoitetilassa tämä valtatieosuus toteutetaan osin moottoritienä ja osin keskikaiteellisena 4-kaistaisena tienä. (www.tiehallinto.fi VT 9 Tampere-Orivesi, luettu 25.4.2007) 2.2 Kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väyliä on kaksi ja ne sijaitsevat molemmin puolin Kaitavedentietä. Länsipuolinen väylä alkaa pohjoisesta Eerolansuoralta ja jatkuu suunnittelualueen jälkeen Aitolahdentien viertä etelään. Kaitavedentien itäpuolinen kevyen liikenteen väylä alkaa eteläiseltä alikululta Adventtikirkon kohdalta ja päättyy Nurmin keskustatoimintojen jälkeen Heinontien liittymään. Kevyen liikenteen väylät on esitetty kuvassa 5. Kevyen liikenteen alikulkuja on kaksi. Aiemmin mainittu eteläinen alikulku Adventtikirkon kohdalla palvelee kevyttä liikennettä huonosti sijaitessaan etäällä maankäytöstä. Alueen toinen alikulku sijaitsee Aitoniementien ja Pulesjärventien nelihaaraliittymän pohjoispuolella ja se alittaa Kaitavedentien.

11 Sen sijainti on huomattavasti parempi, sillä sitä käyttävät mm. viereisessä koulussa käyvät lapset. Kesällä 2007 valmistuu tie- ja rakennussuunnitelma kevyen liikenteen väylän toteuttamisesta Pulesjärventien pohjoispuolelle välille Kaitavedentie-Palonkylantie. Hankkeen toteuttamisaikataulu on vielä avoin. Kevyen liikenteen väylää varten on oma vesistösilta Sorilanjoen ylitykseen aivan Kaitavedentien sillan vieressä länsipuolella. 2.3 Joukkoliikenne Nurmi-Sorilan alueelle liikennöi Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linja numero 28, jonka reitti kulkee Kaitavedentietä Sorilan koululle. Linja kulkee pääasiassa kaksi kertaa tunnissa, iltapäivällä kolme kertaa tunnissa. Lauantaisin ja pyhinä linja kulkee puolen tunnin vuorovälillä. Linjan 28 lisäksi Nurmi-Sorilan alueen kautta kulkee myös linja nro 90, jota liikennöi Veolia Transport Tampere Oy. Linjoja lähtee sekä Pyynikintorilta, että linjaautoasemalta ja ne kulkevat Aitolahdentietä ja VT 9:ää pitkin Nurmi-Sorilaan, josta jatkavat joko Viitapohjan, Teiskon tai Aitoniemen suuntaan. Kuvassa 6 esitetään Nurmi-Sorilan nykyinen joukkoliikenneverkko. Kuva 6. Nurmi-Sorilan nykyiset joukkoliikennelinjat.

12 2.4 Liikennemäärät VT 9:llä Alasjärven ja Aitovuoren eritasoliittymien välillä liikennemäärä vuonna 2005 oli 18 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärä on viime vuosina tällä välillä kasvanut runsaat neljä prosenttia vuodessa ja ruuhkatuntien aikana liikenteen palvelutaso on nykyisin heikko. Aitovuoren ja Ruutanan välillä liikennemäärä vuonna 2005 oli 13300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Huonojen ohitusmahdollisuuksien takia palvelutaso tällä välillä on välttävä. Raskaan liikenteen osuus on 8-12 prosenttia. (www.tiehallinto.fi VT 9 Tampere-Orivesi, luettu 25.4.2007) Keväällä 2006 Nurmi-Sorilan alueella suoritettiin laajat liikennemäärämittaukset. Kaitavedentien eteläpäässä keskivuorokausiliikenne oli noin 6500 ajoneuvoa, josta raskasta liikennettä oli noin 5 prosenttia. Aitoniementien keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä oli keväällä 2006 tehdyissä mittauksissa 1370 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus oli 10 prosenttia (137 kpl). Pulesjärventiellä taas keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä oli 1090 ajoneuvoa, josta raskasta liikennettä kahdeksan prosenttia (87 kpl). Kuvassa 7 esitetään Nurmi-Sorilan liikennemäärämittausten tulokset. Kuva 7. Nurmi-Sorilan nykyiset liikennemäärät.

13 Raskaan liikenteen osuuteen vaikuttaa merkittävästi vuodenaika, sillä Pulesjärventien varrella sijaitsevilta kiviainesottamoilta kuljetetaan enemmän kiviainesta rakentamisen vilkkaimpina aikoina. Heinäkuussa 2006 tehdyissä Pulesjärventien mittauksissa raskaan liikenteen osuus oli huomattavasti suurempi kuin kevään mittauksissa. Tällöin vuorokausiliikenne oli 1560 ajoneuvoa ja raskaan liikenteen osuus tästä oli yli 17 prosenttia (370 kpl). Vuosina 2004-2005 tehdyissä liikennemäärämittauksissa Kaitavedentiellä Aitoniementien ja Pulesjärventien liittymän pohjoispuolelle oli 4560 ajoneuvoa vuorokaudessa. Eerolansuoran liittymän jälkeen määrä oli 4320 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2006 suoritettiin Nurmi-Sorilan alueella liikennemäärämittausten yhteydessä kevyen liikenteen laskentoja. Kaitavedentien pohjoista alikulkua huipputunnin (klo16-17) aikana käytti 6 jalankulkijaa tai pyöräilijää. Aitoniementien, Kaitavedentien ja Pulesjärventien liittymässä Aitoniementien ylitti 15 kevyen liikenteen väylän käyttäjää ja Pulesjärventien ylitti 3. Etelämpänä Kaitavedentien, Ketarantien ja Lintukallionperän liittymässä kevyttä liikennettä kulki Ketarantien yli 34 ja Lintukallionperän yli 5. 2.5 Liikenneturvallisuus 2.5.1 Ajonopeudet Heinäkuussa 2006 tehtiin Aitoniementiellä ja Pulesjärventiellä liikennemäärämittausten yhteydessä myös nopeusmittauksia. Molemmilla väylillä on nopeusrajoituksena 50 km/h. Pulesjärventietä itään yli 55 km/h ajoi 76 prosenttia autoista. Pulesjärventietä länteen ajavista 81,6 prosenttia ajoi yli 55km/h. Yli kymmenen prosenttia autoilijoista ajoi enemmän kuin 20 km/h yli nopeusrajoituksen. Suurimmat ajonopeudet osuivat välille 89-96 km/h (13 kpl vuorokauden aikana). Aitoniementiellä nopeudet olivat hieman maltillisemmat, mutta reippaasti yli nopeusrajoituksen. Aitoniementietä itään yli 55km/h ajavia oli lähes 40 prosenttia ja länteen yli 55 km/h ajavia lähes 30 prosenttia. Yli 20 km/h ylinopeutta ajavia oli huomattavasti vähemmän kuin Pulesjärventiellä. Suurimmat nopeudet löytyivät väliltä 81-88 km/h (6 kpl vuorokauden aikana). 2.5.2 Liikenneonnettomuudet Valtatie yhdeksällä Alasjärven ja Oriveden välinen osuus kuuluu kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta valtateiden vaarallisimpaan viidennekseen. Yhteysvälillä on tapahtunut vuosina 2001-2005 yhteensä 183

14 liikenneonnettomuutta, joista henkilövahinkoihin on johtanut 44 onnettomuutta. Näissä on loukkaantunut yhteensä 60 ja kuollut 15 henkilöä. (www.tiehallinto.fi VT 9 Tampere-Orivesi, luettu 25.4.2007) Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueella on tapahtunut vuosina 2001-2005 poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia yhteensä 32 kappaletta, joista 14 on ollut eläinonnettomuutta, 13:ssa tapauksessa toinen moottoriajoneuvo ja 5 on ollut yksittäisonnettomuuksia (esim. ulosajo). Polkupyöräilijöitä ja jalankulkijoita ei ole raportoitu joutuneen liikenneonnettomuuksiin. Henkilövahinkoihin on johtanut 6 onnettomuutta, kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole tapahtunut. Kuvassa 8 esitetään poliisin tietoon tulleet onnettomuudet. Kuva 8. Vuosina 2001-2005 tapahtuneet poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet Nurmi-Sorilassa. Suurin osa eläinonnettomuuksista on tapahtunut Kaitavedentiellä Aitoniementien ja Pulesjärventien liittymän pohjoispuolella. Moottoriajoneuvoonnettomuuksista taas suuri osa on tapahtunut Kaitavedentiellä Nurmin

15 keskustan kohdalla. Aitoniementiellä on tapahtunut yksi ja Pulesjärventiellä kolme onnettomuutta. Huolimatta vähäisistä liikenneonnettomuuksien määrästä Pulesjärventie koetaan erittäin turvattomaksi varsinkin kevyelle liikenteelle raskaan liikenteen suuren määrän ja suurien ajonopeuksien vuoksi. 2.6 Liikennemelu Syyskuussa 2006 on Nurmi-Sorilan alueella tehty liikennemelumittauksia. Tuloksista ilmeni, että 55 desibeliä ylittyi pääasiassa Kaitavedentien varrella. Kaitavedentielle muodostui noin 100 metrin levyinen kaista, jonka sisällä melutaso on yli 55 desibeliä. Kiviaineskuljetuksista aiheutui melupiikkejä, mutta muuten Aitoniementien ja Pulesjärventien liikennemelu on hyvin vähäistä. VT 9 aiheuttaa liikennemelua lähinnä etelätuulen aikaan, mutta tällöinkin melu jää alle 55 desibelin. Nurmi-Sorilan nykyisistä asukkaista 23 henkilöä asuu liikennemelualueella. 2.7 Rakennettavuus Vuonna 1991 on Nurmi-Sorilan alueella tehty rakennettavuusselvitys, joka esitetty kuvassa 9. Vihreällä alueella kaikki rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti. Keltaisella ja sinisellä alueella pientalot voidaan perustaa maanvaraisesti, korkeammat vaativat massanvaihtoa tai tukipaaluja. Punaisella alueella kaikki rakennukset on perustettava moreeniin asti ulottuvien tukipaalujen varaan.

Kuva 9. Nurmi-Sorilan rakennettavuuskartta. 16

17 3 TUTKITTUJEN VAIHTOEHTOJEN LIIKENTEEN KUVAUS 3.1 Yleistä 3.1.1 Liikenneverkko Kaikissa vaihtoehdoissa osayleiskaava-alueen liikenteellisenä selkärankana toimii seudullinen pääväylä, Kaitavedentie, johon kytkeytyvät alueen sisäiset pääkokoojakadut ja yhdystiet. Kaitavedentien linjaus on erilainen kussakin vaihtoehdossa. Kaitavedentielle on ominaista pitkämatkainen läpikulkuliikenne. Väylälle hakeutuu myös Nurmi-Sorilan alueelta Tampereelle suuntautuvaa liikennettä. Yksi merkittävä Kaitavedentietä kuormittava ryhmä ovat Pulesjärventien varrelta tulevat kiviainesta kuljettavat raskaan liikenteen ajoneuvot. Kokoojakadut palvelevat asuinalueen sisäisiä yhteyksiä ja välittävät liikennettä tonttikaduilta pääväylille. Pääkokoojakadut välittävät liikennettä kokoojakaduilta seudulliselle pääväylälle. Pääkokoojakaduilla ja kokoojakaduilla on ominaista ajoneuvoliikenne, kevyt liikenne ja linja-autoliikenne. 3.1.2 Liikenne-ennuste Vuoteen 2030 sijoittuva liikenne-ennuste on laadittu hyödyntäen Tampereen kaupunkiseudun liikennemallia (Talli2005). Liikenne-ennuste on laadittu jokaiselle kolmelle vaihtoehdolle. 3.1.3 Joukkoliikenne Kaikissa maankäyttövaihtoehdoissa on vähintään kaksi joukkoliikenteen sisäistä linjaa ja yksi seutulinja. Seutulinja ja 1-2 sisäisistä linjoista lähestyvät Nurmi- Sorilan aluetta VT 9:n kautta, yksi sisäisistä linjoista kulkee Aitolahdentietä. Kaikissa vaihtoehdoissa seutulinja käyttää Kaitavedentietä, jota se jatkaa Nurmi-Sorilan jälkeen pohjoiseen. Sisäiset linjat taas päättyvät Nurmi-Sorilan alueelle. Kaikissa vaihtoehdoissa Nattarin puistokadun uusi silta on merkittävä joukkoliikenteen kannalta. Ilman tätä siltaa tulisi joukkoliikenteen järjestämisestä liikennöintitaloudellisesti erittäin kallista. Joukkoliikenteen suunnittelussa on varmistettava, että joukkoliikenne on kilpailukykyistä ja houkuttelevaa. Henkilöauto on näinkin pitkällä matkalla helposti nopeampi tapa liikkua, jolloin linja-auton käyttö ei ole houkuttelevaa.

18 3.1.4 Kevyen liikenteen verkko Kaikissa vaihtoehdoissa kevyen liikenteen verkko on hierarkkisesti jäsennelty pää- alue-, lähi- ja ulkoilureitteihin. Pääreitit on osoitettu pääväylien yhteyteen ja niillä on kävely ja pyöräily eroteltu toisistaan. Pääreitit toimivat yhteyksinä Nurmi-Sorilasta muille alueille. Aluereitit ovat yhteyksiä Nurmi-Sorilan sisällä olevien alueiden välillä ja lähireitit esim. asuinalueen sisällä olevia reittejä. Lisäksi muodostetaan runsas virkistäytymistä palveleva ulkoilureitistö. Kevyen liikenteen pääreitillä on jalankulku ja pyöräily eroteltuna. Väylän poikkileikkaus on 4,5 metriä (2+2 metriä, välikaista 0,5 metriä). Kevyen liikenteen aluereitillä on jalankulku ja pyöräily yhdistettynä ja poikkileikkaus on 3,5-4 metriä. Kevyen liikenteen lähireitillä poikkileikkaus on 3 metriä ja väylä on kivituhkapintainen. Kevyen liikenteen väylien risteäminen pääkokoojakatujen ja väylien kanssa on pyritty toteuttamaan eritasossa. 3.1.5 Virkistys- ja ulkoilureitit Suunnitteluperiaatteena on, että pääkokoojakatujen ja väylien risteäminen ulkoilureittien kanssa tapahtuu eritasossa. Olemassa olevien teiden alitse saattaa kulun järjestäminen olla vaikeaa ja kallista. Uutta väylää rakennettaessa alikulun rakentaminen on helpompaa, sillä alikulku voidaan kadun tasausta suunnitellessa ottaa huomioon. Varsinkaan Nurmin alueella luonnollisia alikulun kohtia ei juuri ole. Ulkoilureittien kannalta kaikki vaihtoehdot ovat hankalia, sillä risteämisiä katujen kanssa tulee paljon. Tästä syystä joissakin tapauksissa ulkoilureittejä on vähennetty alkuperäisiin suunnitelmiin nähden tai muutettu kevyen liikenteen väyliksi. Kaikissa vaihtoehdoissa seudullinen ulkoilureitti alkaa VT 9:n eteläpuolelta ja alittaa sen Lintukalliontien itäpuolelta. Seudullinen ulkoilureitti kulkee pääasiassa Tarastenjärven osayleiskaava-alueella ja jatkuu pohjoiseen ollen yhteys Kintulammille. Seudullinen ulkoilureitti toimii talvella hiihtolatuna. Kaikissa vaihtoehdoissa on järjestetty seudullisen ulkoilureitin yhteyteen Tarastenjärven ja Nurmin asutuksen väliin hiihtolatu, joka muodostaa muutaman kilometrin pituisen lenkin. Kesällä latu-alue toimii ulkoilureittinä. Kaikissa vaihtoehdoissa hiihtoladulle on Nurmin alueelta vähintään kaksi ulkoilureitti- tai kevyeen liikenteen yhteyttä. 3.1.6 Liikennemelu Kaikille vaihtoehdoille on tehty alustava liikennemelutarkastelu vuoden 2030 liikenne-ennusteiden ja suunniteltujen nopeusrajoitusten pohjalta, huomioimatta

19 maaston muotoja, materiaaleja ja olemassa olevia rakennuksia, jotka pääasiassa vaimentavat melua. Melumallinnusta tarkennetaan kaavoitustyön kuluessa. 3.2 Valtakunnallinen pääväylä VT 9 3.2.1 Liikenne-ennuste Alasjärven ja Aitovuoren eritasoliittymien välillä oli liikennemäärä vuonna 2005 18 600 ajoneuvoa vuorokaudessa ja sillä liikennemäärällä ruuhkatuntien aikana liikenteen palvelutaso on ollut heikko. Liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2030 tulee samalla välillä olemaan noin 43000-45000 ajoneuvoa vuorokaudessa maankäyttövaihtoehdosta riippuen. Liikennemäärä tulee siis yli kaksinkertaistumaan 25:ssä vuodessa. Aitovuoren ja Ruutanan välillä liikennemäärä vuonna 2005 oli noin 13300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2030 Aitovuoren eritasoliittymän ja Tarastenjärven eritasoliittymän välillä on liikennemäärä ennusteen mukaan Järvikaupunkivaihtoehdossa noin 22300 ajoneuvoa vuorokaudessa, Pientalokaupungissa noin 24600 ja Kehäkaupungissa noin 33100. Liikennemäärä kasvaa siis 1,5-2,5 kertaiseksi maankäyttövaihtoehdosta riippuen. Tarastenjärven eritasoliittymän jälkeen liikennemäärä on ennusteen mukaan noin 17300 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä on vain neljä tuhatta enemmän vuoteen 2005 verrattuna, joten Tarastenjärven eritasoliittymän jälkeen Nurmi-Sorilan tuleva maankäyttö ei juurikaan enää vaikuta. VT9:n yleissuunnitelman laadinnassa huomioidaan ennusteiden mukainen suuri liikennemäärien kasvu mitoitettaessa moottoritien poikkileikkausta ja liittymäratkaisuja. Nurmi-Sorilan osayleiskaavatyössä hyödynnetään yleissuunnitelman ratkaisuja. 3.2.2 Kevyt liikenne Valtatie 9:n parantamishankkeen yleissuunnitelmavaihtoehdoissa on tutkittu erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa kevyen liikenteen yhteys moottoritien yhteyteen Aitovuoren eritasoliittymästä Tampereen keskustan suuntaan. Tutkittuja vaihtoehtoja on ollut mm. väylän toteuttaminen koko matkalle välille Alasjärven eritasoliittymä - Aitovuoren eritasoliittymä tai väylän toteuttaminen moottoritien länsipuolelle välille Aitovuoren eritasoliittymä - Tasanteen eritasoliittymä ja siitä väylän toteuttaminen Kaupin kautta keskustan suuntaan tai väylän yhdistäminen Aitolahdentien kevyen liikenteen väylään ennen Tasanteen eritasoliittymää. (www.tiehallinto.fi VT 9 Tampere-Orivesi, luettu 25.4.2007) Tämä lyhentäisi matkaa Nurmi-Sorilankin alueelta Tampereelle Aitolahdentien kevyen liikenteen väylään nähden.

20 3.3 Järvikaupunki 3.3.1 Liikenneverkon jäsentely Järvikaupunkivaihtoehdossa Kaitavedentie kulkee VT 9:ltä Sorilanjoelle asti uuden linjauksen mukaisesti ja jatkaa siitä pohjoiseen nykyistä väylää mukaillen. Nurmi-Sorilan alueella Kaitavedentien nopeusrajoitus on 70 km/h. Suunnittelualueen pohjoispuolella nopeusrajoitus on 80 km/h. Kuvassa 10 esitetään Järvikaupungin maankäyttö, liikenneverkko, liittymätyypit, nopeusrajoitukset ja liikenne-ennusteen mukaiset liikennemäärät. Järvikaupungin liittymistä kiertoliittymät on erikseen esitetty kuvassa. Kuva 10. Järvikaupungin liikenneverkko, liittymätyypit, nopeusrajoitukset ja liikennemäärät. Järvikaupunkivaihtoehdon pääkokoojakatuja ovat Aitoniementie ja Nattarin Puistokatu, joista jälkimmäinen toimii Kaitavedentien rinnakkaisväylänä. Asuntoalueiden pääkokoojakatujen ja kokoojakatujen nopeusrajoitus on 40-50 km/h. Kaitavedentien liittymät ovat kanavoituja ja tien poikkileikkauksen mitoituksessa varaudutaan 2+2-poikkileikkaukseen. Nattarin Puistokadulle on sijoitettu

21 kiertoliittymiä hidastamaan ajonopeuksia, parantamaan nelihaaraliittymien liikenneturvallisuutta ja ehkäisemään läpikulkuliikenteen houkuttelevuutta. Nattarin puistokadun tarkoituksena on palvella alueen sisäistä liikennettä ja mahdollistaa alueen luoteisosan asukkaille vaivaton pääsy Nurmin eteläiselle keskusta-alueelle. Alueen teollisuus on keskittynyt valtakunnallisen pääväylän VT 9:n läheisyyteen Kaitavedentien itäpuolelle. VT 9:n rinnakkaisväylänä toimii kokoojakatu Näätäsuontie. Näätäsuontien nopeusrajoituksena on 70 km/h. 3.3.2 Liikenneverkon toimivuus Kaitavedentien liikenteelliset ongelmat painottuvat uudelle tieosuudelle, jossa joudutaan toteuttamaan suuret kallioleikkaukset Aitovuoren eritasoliittymältä koilliseen, kun linjaus kulkee Lintukallion läpi. Lintukallion pohjoispuolella tielinjaus kulkee pohjavahvistustoimenpiteitä vaativan pehmeikköalueen kautta. Liittyminen nykyiselle Kaitavedentielle ennen Sorilanjokea edellyttää ohjearvoja pienempien kaarresäteiden käyttöä liito-oravan elinpiirin säilyttämiseksi. Kaarresäteen kohdalle sijoittuu myös maankäytön liittymiä, joille jää liian lyhyet liittymänäkemät. Tällä uudella linjauksella voidaan kuitenkin siirtää ohikulkuliikenne pois Vanhan Kaitavedentien ongelmakohdista ja nostaa Kaitavedentien nopeusrajoitusta matka-aikojen lyhentämiseksi. Kaitavedentien suurempien nopeuksien vuoksi on melusuojaukseen kiinnitettävä huomiota, sillä tien läheisyyteen kaavoitetaan asuinalueita. VT 9:ltä Aitoniemeen suuntautuvan liikenteen suurena houkutuksena on käyttää Nattarin puistokatua ja Sorilanjoenkatua oikaisemiseen Aitoniementielle Kaitavedentien sijasta. Kokoojakatujen liikenneympäristöstä on tehtävä sellainen, ettei se houkuttele läpikulkuun ja suuriin nopeuksiin. Nattarin Puistokadun linjauksesta osa kulkee nykyistä Lauritanhuaa pitkin. Se luokitellaan kuitenkin historialliseksi tieksi, joten se tulisi säilyttää sellaisenaan. Nykyinen Lauritanhuan väylä ei kuitenkaan täytä pääkokoojaluokkaisen väylän vaatimuksia. 3.3.3 Liikenne-ennuste Järvikaupunkivaihtoehdossa Kaitavedentien liikennemäärät vuonna 2030 ovat 15500-18900 ajoneuvoa vuorokaudessa ja niin suuret liikennemäärät edellyttävät varautumista tien nelikaistaistamiseen Pulesjärventien liittymään asti. Aitovuoren eritasoliittymän liikennemäärät kasvavat melko suuriksi, mikä

22 heikentää eritasoliittymän toimivuutta ja välityskykyä. Käynnissä olevassa VT 9:n yleissuunnitelmassa tutkitaan Aitovuoren eritasoliittymän ratkaisumahdollisuuksia. Liikennemallitarkastelujen pohjalta voidaan päätellä, että Nattarin Puistokadulle ja Sorilanjoenkadulle esitetyt liikenneratkaisut liittymäjärjestelyineen ja nopeusrajoituksineen ehkäisevät läpikulkuliikenteen syntymistä. Ennusteen mukaan Vanhalle Kaitavedentielle liikennemäärä on noin 2200 ajoneuvoa vuorokaudessa, joka on noin kolmasosa nykyisestä Kaitavedentien liikennemäärästä. Liikennemäärien pieneneminen ja läpikulkuliikenteen poistuminen lisäävät Vanhan Kaitavedentien turvallisuutta. 3.3.4 Joukkoliikenne Järvikaupunkivaihtoehdossa on kaksi sisäistä linjaa ja yksi seutulinja, jotka on esitetty kuvassa 11. Liikenneverkko on joukkoliikenteen järjestämisen kannalta melko toimiva. Molemmat sisäiset linjat tavoittavat sekä Nurmin että Sorilan keskustat, mutta Sorilanjoenkadun varren asuinalueilta ja Näätäsuontien varren teollisuusalueelta on melko pitkä matka pysäkeille. Pulesjärventietä pitkin liikennöi nykyiselläänkin muutamia linja-autoja, mutta muuten sen varren asukkaiden on käveltävä Kaitavedentien varteen.

23 Kuva 11. Järvikaupungin joukkoliikennelinjat. 3.3.5 Kevyen liikenteen verkko ja ulkoilureitit Kevyen liikenteen pääreitit on esitetty Vanhalle Kaitavedentielle ja Nattarin puistokadulle. Aluereitit on esitetty pääasiassa muiden kokoojakatujen ja Pulesjärventien yhteyteen. Aitoniementien uuden linjauksen myötä nykyinen Aitoniementie jää kevyen liikenteen ja kadun varren asukkaiden käyttöön. Kaitavedentien varren itäiselle kevyen liikenteen väylälle ei tule muutoksia. Pulesjärventien varteen tulee kevyen liikenteen väylä Palontielle asti. Nykyinen alikulku Pulesjärventien ja Aitoniementien liittymien läheisyydessä jää käyttöön. Vaihtoehdossa on esitetty kuutta kevyen liikenteen ja ulkoilureittien alikulkua, joista viisi on ulkoilureiteillä. Pääulkoilureitti ja hiihtoreitit sijaitsevat Kaitavedentien itäpuolelle. Kuvassa 12 esitetään kevyen liikenteen verkko sekä virkistys- ja ulkoilureitit. Kuvassa ei ole esitetty kevyen liikenteen lähireittejä.

24 Kuva 12. Järvikaupungin kevyen liikenteen verkko, sekä virkistys- ja ulkoilureitit. 3.3.6 Liikennemelu Järvikaupunkivaihtoehdossa liikenne Vanhalla Kaitavedentiellä vähenee nykyisestä, joten liikennemelun haittavaikutukset vähentyvät Vanhan Kaitavedentien varren asuinalueilla. Mitä kauemmas Kaitavedentien uusi linjaus viedään, sitä vähemmän sen melu vaikuttaa Nurmin alueella. Tarkasteltaessa liikennemelun leviämistä suunnitellulla liikenneverkolla pelkästään ennustettujen liikennemäärien ja nopeusrajoituksen avulla, saadaan selville, että nykyisistä asukkaista 55 db:n melualueella on noin 350 asukasta ja uuden maankäytön mukaisessa tilanteessa yli 6000 asukasta (tarkastelu on tehty ilman melusuojausta, eikä siinä ole huomioitu maastonmuotoja eikä olemassa olevia rakennuksia). 3.4 Pientalokaupunki 3.4.1 Liikenneverkon jäsentely Pientalokaupunkivaihtoehdossa Kaitavedentie kulkee nykyistä linjausta mukaillen. Vuodelle 2030 ennustetut liikennemäärät edellyttävät Kaitavedentien nelikaistaistamista Aitovuoren eritasoliittymästä Nattarin puistokadulle asti. Nattarin Puistokadun liittymästä Aitoniementien liittymään on Kaitavedentielle jätettävä tilavaraus nelikaistaisuudelle. Kaitavedentien nopeusrajoitukseksi on VT 9:ltä Aitoniementien liittymään esitetty 50 km/h ja liittymästä pohjoiseen 80

25 km/h. Pääkokoojakatujen ja kokoojakatujen nopeusrajoitukseksi on esitetty 40-50 km/h. Kaitavedentien kanavoituihin nelihaaraliittymiin on esitetty liikennevalot. Kuvassa 13 on esitetty Pientalokaupungin maankäyttö, liikenneverkko, liittymätyypit, nopeusrajoitukset ja liikenne-ennusteen mukaiset liikennemäärät. Kuva 13. Pientalokaupungin liikenneverkko, liittymätyypit, nopeusrajoitukset ja liikennemäärät. Pientalokaupunkivaihtoehdossa ei ole esitetty valtakunnalliselle pääväylälle VT9:lle Nurmi-Sorilan puoleista rinnakkaisväylää, joten Tarastejärven puoleisilta teollisuusalueilta ei ole VT 9:n lisäksi osoitettu muuta yhteyttä Nurmi-Sorilaan. Rinnakkaisväylä tulee ratkaista VT 9:n eteläpuolella sijaitsevan Ojalan osayleiskaavatyön yhteydessä. 3.4.2 Liikenneverkon toimivuus Kaitavedentie on nykyisellään jo melko lähellä rakennuksia, joten väylän leventäminen nelikaistaiseksi, melusuojauksien ja molemmin puolisen kevyen liikenteen väylän rakentaminen edellyttävät nykyisen tiealueen laajentamista. Liikennealueen leveneminen ja liikennemäärien nelinkertaistuminen lisää Kaitavedentien jo nykytilanteessa ongelmallista estevaikutusta erottamalla itä-

26 ja länsipuolen maankäytön toisistaan, jolloin yhdyskuntarakenteesta tulee hajautunut. Turvallisten kevyen liikenteen risteämisten järjestäminen edellyttää joko alikulkuja tai liikennevalo-ohjattuja liittymiä. Kaitavedentien alhainen nopeusrajoitus ja liikennevalo-ohjatut liittymät ovat ohikulkuliikenteen kannalta ongelmallisia ja voi johtaa siihen, että Aitoniemeen suuntautuva liikenne pyrkii oikaisemaan Nattarin puistokadun kautta. Liikenneympäristöstä on tehtävä sellainen, ettei se houkuttele läpikulkuun ja suuriin nopeuksiin. Nattarin Puistokadun linjauksesta osa kulkee nykyistä Nurmintietä ja Lauritanhuaa pitkin. Ne luokitellaan kuitenkin historiallisiksi teiksi, joten ne tulisi säilyttää sellaisenaan. Nykyiset Lauritanhuan ja Nurmintien väylät eivät kuitenkaan täytä pääkokoojaluokkaisen väylän vaatimuksia. 3.4.3 Liikenne-ennuste Pientalokaupunkivaihtoehdossa Kaitavedentien ennustetut liikennemäärät vuonna 2030 ovat 14000-26000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä edellyttää Kaitavedentien nelikaistaistamista Aitovuoren eritasoliittymästä Nattarin Puistokadulle asti. Nattarin Puistokadun liittymästä Aitoniementien liittymään on Kaitavedentielle jätettävä tilavaraus nelikaistaisuudelle. Liikenne-ennusteen perusteella Nattarin Puistokatua käytetään runsaasti läpikulkuun. Jos Nattarin Puistokadun liikennettä ja läpikulkua halutaan ennusteen mukaisesta määrästä vähentää, tulee huomioida, että se siirtyy Kaitavedentielle, jolloin nelikaistaista väylää on jatkettava Sorilanjoen yli aina Aitoniementien liittymään asti välityskyvyn turvaamiseksi. Aitovuoren eritasoliittymässä ennustetut liikennemäärät kasvavat niin suuriksi, että nykyisen eritasoliittymäratkaisun välityskyky ei riitä. VT 9:n yleissuunnitelmassa tutkitaan Aitovuoren eritasoliittymälle toimivaa ratkaisua. 3.4.4 Joukkoliikenne Pientalokaupunkivaihtoehdossa on kolme sisäistä linjaa ja yksi seutulinja. Yksi sisäisistä linjoista liikennöi ainoastaan ruuhka-aikoina. Kuvassa 14 esitetään Pientalokaupungin joukkoliikennelinjat.

27 Kuva 14. Pientalokaupungin joukkoliikennelinjat. Joukkoliikenteen kannalta Pientalokaupungin liikenneverkko ei ole toimiva, sillä riittävän palvelutason takaamiseksi tarvitaan kolme sisäistä linjaa. Siitäkin huolimatta Pientalokaupungin joukkoliikenteen matkojen määrä jää noin 2700:an, vaikka Järvikaupungissa joukkoliikenteen matkoja tehdään noin 3500 vuorokaudessa ja Kehäkaupungissa noin 3800. Pientalokaupungin joukkoliikenteen järjestäminen ei ole muihin vaihtoehtoihin verrattuna liikennöintitaloudellisesti kannattavaa. Molemmat keskustat tosin ovat hyvin saavutettavissa molemmilla tiheämmin liikennöivillä linjoilla ja Pulesjärventien varren asukkaille oli palvelua ruuhka-aikoina alueella jo nykyisin olevien vuorojen lisäksi. Pientalokaupungin ongelmana on maankäytön levinneisyys itälänsi-suunnassa. Asuinalueilta on paikoin pitkät matkat lähimmille pysäkeille, jotka sijaitsevat pääkatujen varsilla. 3.4.5 Kevyen liikenteen verkko ja ulkoilureitit Kevyen liikenteen pääreitit on esitetty Kaitavedentielle ja Nattarin puistokadulle ja aluereitit on esitetty kokoojakatujen, Aitoniementien ja Pulesjärventien

28 yhteyteen. Kaitavedentielle poikittaiset kevyen liikenteen yhteydet toteutetaan eri tasossa alikuluin. Nykyiset olemassa olevat alikulut säilytetään paikallaan. Eteläinen olemassa oleva alikulku on tässä vaihtoehdossa hieman paremmin hyödynnettävissä kuin Järvikaupunkivaihtoehdossa. Pääkokooja- ja kokoojakatuihin kytkeytyvät asuntoalueita palvelevat poikittaiset kevyen liikenteen väylät toteutetaan tasossa kadun kanssa. Aitoniementien uuden linjauksen jälkeen nykyinen Aitoniementie jää kevyen liikenteen ja kadun varren asukkaiden käyttöön. Pääsääntöisesti jokaisen pääkokooja- ja kokoojakadun vieressä kulkee kevyen liikenteen väylä toisella puolella katua, keskusta- ja palvelualueilla molemmin puolin, joista toinen voi olla pelkästään jalankululle tarkoitettu. Pientalokaupunkivaihtoehto edellyttää viittä kevyen liikenteen ja ulkoilureittien alikulkua, joista neljä on ulkoilureittejä varten. Kuvassa 15 esitetään kevyen liikenteen verkko sekä virkistys- ja ulkoilureitit. Kuva 15. Pientalokaupungin kevyen liikenteen verkko sekä virkistys- ja ulkoilureitit. 3.4.6 Liikennemelu Pientalokaupunkivaihtoehdossa Kaitavedentie levennetään nelikaistaiseksi nykyisellä paikallaan. Liikennemäärän kasvaessa nelinkertaiseksi nykyisestä, tulee Kaitavedentien ympäristöstä yhä meluisampi. Vaadittavien

29 melusuojaustoimenpiteiden toteuttaminen voi paikoin olla hankalaa tilan ahtauden ja nykyisten rakennusten vuoksi. Lisäksi viihtyisän liikenneympäristön synnyttäminen on vaikeaa, jos melusuojaus joudutaan toteuttamaan melukaiteilla ja -seinillä. Liikennevaloilla saadaan ajonopeuksia hallittua, jolloin suuret nopeudet eivät aiheuta melua, mutta toisaalta valoista johtuvat kiihdytykset ja jarrutukset tuovat lisää melua. Nattarin Puistokadun liikennemäärät aiheuttavat myös runsaasti melua, mutta siellä melusuojausten toteuttaminen on rakenteellisesti helpompaa. Tarkasteltaessa liikennemelun leviämistä suunnitellulla liikenneverkolla pelkästään ennustettujen liikennemäärien ja nopeusrajoituksen avulla, saadaan selville, että nykyisistä asukkaista 55 db:n melualueella on noin 300 asukasta ja uuden maankäytön mukaisessa tilanteessa yli 3500 asukasta (tarkastelu on tehty ilman melusuojausta, eikä siinä ole huomioitu maastonmuotoja eikä olemassa olevia rakennuksia). 3.5 Kehäkaupunki 3.5.1 Liikenneverkon jäsentely Kehäkaupunkivaihtoehdossa Kaitavedentie liittyy VT 9:ään Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Kaitavedentie kiertää Sorilanjoen idän puolelta ja palaa takaisin nykyisen Kaitavedentien linjaukseen Sorilan keskustan pohjoispuolella. Kaitavedentien nopeusrajoitus on 80 km/h lukuun ottamatta väliä Pulesjärventien liittymästä Aitoniementien liittymään, jossa nopeusrajoituksena on 60 km/h. Vanhan Kaitavedentien ja Nattarin puistokadun liittymiin on esitetty kiertoliittymiä tukemaan alhaista nopeusrajoitusta ja vähentämään läpikulkuliikennettä. Pääkokoojakatuja ovat Aitoniementie, Nattarin Puistokatu ja Vanha Kaitavedentie. Asuntoalueiden pääkokoojakatujen ja kokoojakatujen nopeusrajoituksena on 40-50 km/h. Tässä vaihtoehdossa Kaitavedentie on selvästi ohitustie, joten sitä käyttävät pääasiassa Sorilanjoen pohjoispuoliset alueet, kiviaineskuljetukset, läpikulkuliikenne sekä Kaitavedentiehen rajautuva maankäyttö. Vanhaa Kaitavedentietä ja Nattarin puistokatua käyttävät pääasiassa Sorilanjoen eteläpuoliset alueet. Liikenneturvallisuutta parantaa se, että raskas liikenne, kuten kiviaineskuljetukset siirtyvät ohitustielle. Kaatopaikkaa ei saa sijoittaa yleisen tien läheisyyteen, joten Kaitavedentien linjaus on tuotava tarvittavien suojaetäisyyksien päästä Tarastenjärven kaatopaikasta. Tämä on järkevää myös maisemallisten arvojen vuoksi. Alueella

30 ongelmana ovat tummaverkkoperhoset, joiden asuttamat niityt tulee kiertää. Elinalueen halkaiseva hulevesikuormitusta aiheuttava väylä ei häiritse tummaverkkoperhosen elinedellytyksiä niin paljon kuin elinalueen suuntaisesti kulkeva väylä. Myös liittyminen nykyiseen Kaitavedentiehen Sorilan keskustaalueen jälkeen on ongelmallinen luontoarvojen ja maastonmuotojen vuoksi. Kiertäessään Sorilanjoen pohjukan itäpuolelta, Kaitavedentien linjaus kulkee pohjavahvistustoimenpiteitä vaativan pehmeikköalueen halki. Kuvassa 16 esitetään Kehäkaupungin maankäyttö, liikenneverkko, liittymätyypit, nopeusrajoitukset ja liikenne-ennusteen mukaiset liikennemäärät. Kuva 16. Kehäkaupungin liikenneverkko, liittymätyypit, nopeusrajoitukset ja liikennemäärät. 3.5.2 Liikenneverkon toimivuus Kehäkaupunkivaihtoehto on ainoa tutkituista liikenneverkkovaihtoehdoista, joka vähentää Aitovuoren eritasoliittymän kuormitusta jakaen tulevan liikennemäärän kahdelle eritasoliittymälle, jolloin liittymän nykyiset liikennejärjestelyt riittävät hyvin pitkälle tulevaisuuteen. VT 9:n yleissuunnitelman yhteydessä tehdyissä toimivuustarkasteluissa on todettu, että Tarastenjärven eritasoliittymään tarvitaan kääntymiskaistajärjestelyjä Kehäkaupunkivaihtoehdossa.

31 Pitkämatkainen läpikulkuliikenne ohittaa Nurmi-Sorilan ja ainoastaan alueen sisäinen liikenne kuormittaa pääkokooja- ja kokoojaväyliä. Erottamalla läpikulkuliikenne alueen sisäisestä liikenteestä parannetaan liikenneturvallisuutta, liittymien toimivuutta ja pienennetään liikenneratkaisujen mitoitusta. Liikennemallitarkastelujen pohjalta näyttäisi, että jonkin verran oikaisua Aitoniemen suuntaan tapahtuu Vanhaa Kaitavedentietä ja Sorilanraittia pitkin. Sen sijaan Vanhan Kaitavedentien käyttö VT 9:n ja Kaitavedentien väliseen oikaisuun näyttäisi olevan vähäistä. Kaitavedentielle ja Nattarin Puistokadulle esitetyillä nopeusrajoituksilla, liittymäratkaisuilla ja väylien mitoituksella saadaan synnytettyä liikenneympäristö, joka tukee alhaista nopeusrajoitusta ja vähentää läpikulkuliikennettä ja jonka liikenteellinen toimivuus on hyvä. Myös Lintukallion kallioalueet säästyvät tässä vaihtoehdossa. Nattarin Puistokadun linjauksesta osa kulkee nykyistä Nurmintietä ja Lauritanhuaa pitkin. Ne luokitellaan kuitenkin historiallisiksi teiksi, joten ne tulisi säilyttää sellaisenaan. Nykyiset Lauritanhuan ja Nurmintien väylät eivät kuitenkaan täytä pääkokoojaluokkaisen väylän vaatimuksia. 3.5.3 Liikenne-ennuste Kehäkaupunkivaihtoehdossa Kaitavedentien liikennemääräennuste vuonna 2030 on alle 13000 ajoneuvoa vuorokaudessa, joka on hoidettavissa 1+1- poikkileikkauksena. Vanhan Kaitavedentien liikennemäärä on yli 16000 ajoneuvoa vuorokaudessa Aitorannankadun liittymän eteläpuolella ja siellä on tilavarauksissa varauduttava 2+2 poikkileikkaukseen. Aitorannankadun ja Nattarin Puistokadun liittymien välisellä osuudella ennustettu liikennemäärä on 13400 ajoneuvoa vuorokaudessa ja siellä on tilavarauksissa varauduttava 2+2 poikkileikkaukseen. Nattarin Puistokadun liittymän pohjoispuolella liikennemäärä laskee 7300 ajoneuvoon vuorokaudessa, joka on hoidettavissa 1+1-poikkileikkauksena. 3.5.4 Joukkoliikenne Kehäkaupunkivaihtoehdossa on kaksi sisäistä joukkoliikenteen linjaa ja seutulinja. Joukkoliikenne tavoittaa käyttäjät hyvin ja linjastot ovat linja-autoille sujuvia liikennöidä. Sisäiset linjat kulkevat Kaitavedentien seutulinjan suuntaisesti rinnakkaisväylillä, jolloin kaikille osa-alueille saadaan järjestettyä kohtuulliset kävelymatkat. Pisimmät kävelymatkat pysäkeille syntyvät Vanhan Kaitavedentien itäpuoleisilta asuinalueilta. Molemmat keskusta-alueet ovat hyvin saavutettavissa molemmilla sisäisillä linjoilla. Seutulinja joutuu kiertämään

32 nykyistä pidemmän lenkin Tarastenjärven eritasoliittymän kautta, mutta hyötyy suuremmasta matkanopeudesta ja turvaa Kaitavedentien varrella sijaitsevien teollisuustyöpaikkojen ja asutuksen joukkoliikenneyhteydet. Kuvassa 17 esitetään Kehäkaupungin joukkoliikennelinjat. Kuva 17. Kehäkaupungin joukkoliikennelinjat. 3.5.5 Kevyen liikenteen verkko ja ulkoilureitit Kevyen liikenteen pääreitit on esitetty Vanhan Kaitavedentien, Nattarin Puistokadun ja Sorilanraitin yhteyteen. Aitoniementie jää uuden linjauksen osalta kevyen liikenteen ja kadun varren asukkaiden käyttöön. Kehäkaupunkivaihtoehto edellyttää neljää kevyen liikenteen ja ulkoilureittien alikulkua. Kaitavedentielle tarvitaan uusi alikulku Pulesjärventien nykyisen linjauksen kohdalle. Myös nykyinen Kaitavedentien pohjoinen alikulku palvelee tulevaisuudessa tätä samaa kevyen liikenteen yhteyttä. Laalahden pohjukassa aivan Sorilanjoen suulla tarvitaan kevyen liikenteen silta. Etelämpänä, teollisuusalueiden pohjoispuolella tarvitaan alikulkua mm. seudullisen ulkoilureitin käyttöön. Toinen alikulku seudullista ulkoilureittiä varten tarvitaan Kaitavedentien alitukseen. Samalla kohtaa myös ravireitin tulisi päästä

33 Kaitavedentien ali. Kuvassa 18 kuvataan kevyen liikenteen verkko sekä virkistys- ja ulkoilureitit. Kuva 18. Kehäkaupungin kevyen liikenteen verkko sekä virkistys- ja ulkoilureitit. 3.5.6 Liikennemelu Kehäkaupunkivaihtoehdossa Kaitavedentie on viety kauemmas Nurmin ja Sorilan asuinalueilta, mikä vähentää asuinalueille kohdistuvia liikenteestä aiheutuvia meluhaittoja. Kaitavedentien liikennemelusta on eniten haittaa Palon alueen asukkaille. Kaitavedentie pyritään linjaamaan maaston matalimpiin kohtiin, jolloin meluvallit syntyvät painanteita reunustavista mäistä. Koska Kaitavedentie rakennetaan pitkälti rakentamattomalle alueelle, on melusuojauksien toteuttaminen helpompaa. Kaitavedentien liikennemäärien kasvaessa, tulee ympäristöstä yhä meluisampi. Vaadittavien melusuojaustoimenpiteiden toteuttaminen voi paikoin olla hankalaa tilan ahtauden ja nykyisten rakennusten vuoksi. Lisäksi viihtyisän liikenneympäristön synnyttäminen on vaikeaa, jos melusuojaus joudutaan toteuttamaan melukaiteilla ja -seinillä. Tarkasteltaessa liikennemelun leviämistä suunnitellulla liikenneverkolla pelkästään ennustettujen liikennemäärien ja nopeusrajoituksen avulla, saadaan selville, että nykyisistä asukkaista 55 db:n melualueella on noin 300 asukasta ja

34 uuden maankäytön mukaisessa tilanteessa yli 3000 asukasta (tarkastelu on tehty ilman melusuojausta, eikä siinä ole huomioitu maastonmuotoja eikä olemassa olevia rakennuksia). Kehäkaupungissa on tuleva asutus tuotu suunnittelualueen lounaisosassa eniten Näsijärven rannan tuntumaan ja osoitettu asuinkerrostaloiksi. Tälle alueelle muodostuu myös VT 9:n aiheuttamasta liikennemelusta merkittävä haitta. Tällä hetkellä tehtävässä VT 9:n yleissuunnitelmassa otetaan huomioon melusuojauksien parantaminen. 4 LIIKENNEVERKON RAKENTAMISKUSTANNUKSET Nurmi-Sorilan infrastruktuurin rakentamiskustannuksia on arvioitu HOLA (hankeosalaskenta) ohjelmalla Rapal Oy:n toimesta. Liikenneverkon osalta rakentamiskustannukset ovat laskelman mukaan suurimmat Järvikaupungissa ja pienimmät Kehäkaupungissa. Koska Kehäkaupungin kustannukset ovat vain 10 % Järvikaupungin kustannuksia pienemmät ja arvio on tehty hyvin karkealla tasolla, voidaan olettaa, että liikenneverkon kokonaiskustannuksissa ei juurikaan ole eroa vaihtoehtojen välillä. Sen sijaan liikenneverkon kokonaiskustannusten muodostumisessa on vaihtoehtojen välillä paljon eroa. Pientalokaupungin Kaitavedentien nelikaistaisen osuuden rakentamiskustannukset ovat lähes viisinkertaiset Järvikaupungin uuteen Kaitavedentien linjaukseen nähden ja lähes kaksinkertaiset Kehäkaupungin ohittavaan Kaitavedentiehen nähden. Järvikaupungissa kustannuksia muihin vaihtoehtoihin verrattuna nostaa kokoojaluokkaisten väylien, vesistösiltojen ja kevyen liikenteen alikulkujen suurempi määrä. Vaihtoehtojen asukasluvun vertaaminen liikenneverkon kokonaisrakentamiskustannuksiin ei tuota eroa vaihtoehtojen välille. Kehäkaupungin kustannukset liikenneverkon rakentamisen osalta ovat hieman muita vaihtoehtoja edullisemmat asukasta kohden, mutta ei merkittävästi.

35 5 YHTEENVETO TUTKITTUJEN VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSISTA 5.1 Liikenneverkko ja sen toimivuus Kehäkaupungissa liikenneverkko on selkeä, koska läpikulkuliikenteelle on oma ohikulkutie, Kaitavedentie, ja osayleiskaava-alueen sisäistä liikennettä palvelevat etelä-pohjoissuuntaiset pääkokoojakadut, Vanha Kaitavedentie, Nattarin Puistokatu ja Aitorannankatu. Toimivuuden kannalta Kehäkaupunki on paras, koska väylien ja liittymien kuormitus on tasaisempi; sisäinen ja läpikulkuliikenne ovat erillään ja liikennemäärät pienempiä kuin muissa vaihtoehdoissa, kun liikenne jakautuu Aitovuoren ja Tarastejärven eritasoliittymiin. Myös Järvikaupungissa liikenneverkko on selkeä, koska läpikulkuliikenteelle on oma yhteys, Kaitavedentie, Nurmin alueen itäpuolitse. Osayleiskaava-alueen sisäistä liikennettä palvelevat etelä-pohjoissuuntaiset pääkokoojakadut, Vanha Kaitavedentie, Nattarin Puistokatu ja Sorilanjoenkatu. Kokoojakadut ovat tasaisesti kuormittuneita, liikennemäärät melko pieniä, eikä toimivuudessa ole ongelmia. Järvikaupungin toimivuusongelmat liittyvät Aitovuoren eritasoliittymään, jossa on hyvin suuret liikennemäärät ja pohjoiseteläsuuntaista risteävää kevyttä liikennettä. Eritasoliittymän liikenneratkaisut selvitetään VT 9:n yleissuunnitelmassa. Pientalokaupungissa liikenneverkko on toiminnallisesti ongelmallisempi, koska läpikulkuliikenne ja alueen sisäinen liikenne käyttävät samaa alueen halkaisevaa nelikaistaista Kaitavedentietä, joka on seudullinen pääväylä. Osayleiskaava-alueen sisäistä liikennettä palvelevat lisäksi eteläpohjoissuuntaiset pääkokoojakadut Nattarin Puistokatu ja Aitorannankatu. Toimivuuden kannalta on ongelmallista, että Kaitavedentien liikennemäärät ovat suuret ja vaativat tien nelikaistaistamista sekä synnyttävät voimakkaan estevaikutuksen tien itä- ja länsipuolen maankäytön välille. Nykyisen tien leventäminen on haasteellista, kun asutus ja rakennukset ovat melko lähellä nykyistä tien reunaa ja osa tonteista liittyy suoraan nykyiseen Kaitavedentiehen. Myös Pientalokaupungissa on toimivuusongelmia Aitovuoren eritasoliittymässä, jossa on hyvin suuret liikennemäärät ja pohjois-eteläsuuntaista risteävää kevyttä liikennettä. Eritasoliittymän liikenneratkaisut selvitetään VT 9:n yleissuunnitelmassa.

36 5.2 Liikenne-ennuste Kaikissa vaihtoehdoissa VT9:n liikennemäärä on Alasjärven ja Aitovuoren eritasoliittymien välillä lähes sama eli noin 43 000 45 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Järvikaupungissa ja Pientalokaupungissa on Aitovuoren eritasoliittymässä noin 26 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, kun Kehäkaupungissa on noin 16 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykyisen Kaitavedentien liikennemäärät Nurmin eteläosassa ovat ennusteessa suurimmillaan Pientalokaupungissa noin 26 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja pienimmillään Järvikaupungissa noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykyisen Kaitavedentien liikennemäärät ennusteessa ovat Sorilanjoen kohdalla suurimmillaan Järvikaupungissa noin 18 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja pienimmillään Kehäkaupungissa noin 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaitavedentien liikennemäärä Sorilan pohjoispuolella on kaikissa vaihtoehdossa noin 9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pulesjärventien liikennemäärä on kaikissa vaihtoehdoissa noin 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Aitoniementien liikennemäärä on suurimmillaan Kehäkaupungissa noin 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja pienimmillään Pientalokaupungissa noin 4 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. 5.3 Joukkoliikenne Kehäkaupungissa pääkokoojakatuja pitkin toteutetut joukkoliikenteen sisäisten linjojen verkosto on toimivin. Järvikaupungissa tulee linja-autolle hankalia liittymisiä liikennevirtaan Kaitavedentielle, kun yksi linja kulkee osan matkaa Kaitavedentietä pitkin. Pientalokaupungissa tarvitaan kolme sisäistä linjaa ja se on liikennöintitaloudellisesti kallein ratkaisu. Seudullinen joukkoliikennelinja tavoittaa Pientalokaupungissa molemmat keskustat, Järvikaupungissa Sorilan keskustan, mutta Kehäkaupungissa ei kumpaakaan keskustaa. Seutulinja joutuu Kehäkaupungissa kiertämään nykyistä pidemmän lenkin Tarastenjärven eritasoliittymän kautta, mutta hyötyy suuremmasta matkanopeudesta ja turvaa Kaitavedentien varrella sijaitsevien teollisuustyöpaikkojen ja asutuksen joukkoliikenneyhteydet. Pientalokaupungissa ja Järvikaupungissa Tarastenjärven teollisuusalueille ei ole joukkoliikenteen yhteyttä. Pisimmät kävelymatkat muodostuvat Pientalokaupungissa, lyhimmät Järvikaupungissa, jossa tosin Sorilanjoenkadun varren asuinalueilta on pitkä kävelymatka pysäkille. Kaikki vaihtoehdot mahdollistavat tehokkaan ja toimivan joukkoliikenteen toteuttamisen.

37 5.4 Kevyen liikenteen verkko ja ulkoilureitit Kaikissa vaihtoehdoissa kevyen liikenteen verkko ja ulkoilureitistö on korkeatasoinen, jatkuva ja kattava. Pientalokaupungissa tulee kevyelle liikenteelle kiertoa Nurmin alueelta Aitolahden kirkolle. Kehäkaupungissa tämä on ratkaistu erillisellä kevyen liikenteen sillalla Sorilanjoen yli. Järvikaupunkiin muodostuu kevyelle liikenteelle paljon risteämisiä ajoneuvoliikenteen kanssa. Pientalokaupungissa ja Kehäkaupungissa kevyt liikenne on hyvin pitkälti eritasossa ajoneuvoliikenteen kanssa. Järvikaupungissa tarvitaan useita alikulkuja ulkoilureiteille. Kevyen liikenteen ja ulkoilureittien alikulkujen kokonaismäärä on kuitenkin kaikissa vaihtoehdoissa lähes sama. 5.5 Liikennemelu Pientalokaupungin liikenneverkko aiheuttaa pienemmän melualueen kuin Järvikaupunki ja Kehäkaupunki. Järvi- ja Kehäkaupungeissa on helpompaa toteuttaa tarvittavat melusuojaustoimenpiteet uudelle ohitustielle, Kaitavedentielle, kuin Pientalokaupungissa, jossa Kaitavedentien suuret liikennemäärät ja väylän nelikaistaistaminen sekä nykyisen asutuksen läheisyys vaikeuttavat toimenpiteiden toteuttamista. 5.6 Kulkutapajakauma 5.6.1 Talli2005 mallin tulokset Nurmi-Sorilan maankäyttövaihtoehdoista on tehty Talli2005-mallin ennuste liikennemääristä alueella vuonna 2030. Seuraavassa taulukossa on eri maankäyttövaihtoehtojen tuottamat matkat jaoteltuina kulkutavan mukaan. Taulukko 1. Kulkutapajakauma Nurmi-Sorilan osa-alueille suuntautuvilla matkoilla eri vaihtoehdoissa vuonna 2030. (Talli2005 malli) Vaihtoehto jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä Järvikaupunki 3488 11636 3497 18622 Kehäkaupunki 3894 12510 3781 20185 Pientalokaupunki 2154 9516 2702 14371 Vaihtoehto jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä Järvikaupunki 18,7 % 62,5 % 18,8 % 100 % Kehäkaupunki 19,3 % 62,0 % 18,7 % 100 % Pientalokaupunki 15,0 % 66,2 % 18,8 % 100 %

38 Matkojen määrään vaikuttaa mm. alueen asukkaiden määrä ja alueen ulkopuolisten saapuminen Nurmi-Sorilan työpaikoille ja palveluihin. Koska asukkaiden määrissä ei vaihtoehdoissa ole suuria eroja, eivät ne vaikuta kulkutapajakaumaan kovin paljoa. Matkat jakautuvat eri vaihtoehdoissa eri kulkumuotojen kesken prosentuaalisesti tarkasteltuna hyvin samalla tavalla. Vaihtoehtojen aiheuttamissa matkojen määrissä on suuria eroja, Kehäkaupungissa matkojen määrä on yli 20 000 matkaa/vrk ja Pientalokaupungissa matkojen määrä jää alle 15 000 matkaa/vrk. Seuraavassa on tarkasteltu eri kulkumuotoja tarkemmin. 5.6.2 Jalankulku ja pyöräily Sekä prosentuaalisesti että määrällisesti tarkasteltuna kevyttä liikennettä on eniten Kehäkaupungissa ja vähiten Pientalokaupungissa. Pientalokaupunki on maankäytöltään muita vaihtoehtoja hajanaisempi, joten kävely- ja pyöräilymatkat ovat pidempiä, eikä näin ollen kannusta kevyen liikenteen valitsemista kulkumuotona. Matkojen määriä vertailtaessa huomataan, että Kehäkaupungissa kevyen liikenteen matkoja tehdään lähes kaksinkertainen määrä Pientalokaupunkiin nähden. Järvikaupungissa jalankulku ja pyöräily ovat lähes yhtä suosittuja kuin Kehäkaupungissakin. 5.6.3 Henkilöauto Pientalokaupungin hieman suurempi henkilöauton osuus kokonaismatkoista verrattuna Kehäkaupunkiin ja Järvikaupunkiin selittyy osaltaan hajautuneemmasta yhdyskuntarakenteesta, jossa matkat palveluihin, kouluihin ja linja-autopysäkeille ovat pidempiä, jolloin matkat tehdään kävelyn ja pyöräilyn sijaan autolla. 5.6.4 Joukkoliikenne Kaikissa vaihtoehdoissa joukkoliikenteen kulkutapajakauma on noin 19 %, mutta Kehäkaupungissa tehdään noin 1 000 joukkoliikenne matkaa enemmän kuin Pientalokaupungissa, vaikka Pientalokaupungissa on yksi sisäinen linja enemmän kuin Kehäkaupungissa. Ylimääräisestä linjasta johtuen on Pientalokaupunki liikennöintitaloudellisesti kallein. Järvikaupungissa lähes kaikki asuinalueet ovat enintään puolen kilometrin kävelymatkan päässä pysäkiltä, kun Pientalovaihtoehdossa iso osa asuinalueista on kauempana kuin 500 metrin päässä pysäkiltä.

39 Merkittävää Nurmi-Sorilan liikenne-ennusteessa on se, että joukkoliikenteen osuus Nurmi-Sorilan alueella vuonna 2030 on noin 19 prosenttia, kun se vastaavana ajankohtana koko Tampereen alueella on keskimäärin 16 prosenttia kaikista sisäisistä matkoista. 5.7 Yhteenveto Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu keskeisimpiä asioita liikenteen kannalta ja verrattu vaihtoehtoja toisiinsa. Kuvista 19, 20 ja 21 löytyvät taulukossa numeroidut huomiot. Taulukko 2. Vaihtoehtojen liikenteellisten vertailujen yhteenveto. Järvikaupunki Kehäkaupunki Pientalokaupunki Aitovuoren Ruuhkautuu liikennemäärien Liikennemäärä jakautuu tasaisesti Ruuhkautuu liikennemäärien eritaso- vuoksi, ratkaistaan VT 9:n Aitovuoren ja Tarastenjärven vuoksi, ratkaistaan VT 9:n liittymä yleissuunnitelmassa (1) eritasoliittymille yleissuunnitelmassa (1) Liikenne- Tarvitaan melusuojauksia Kaita- Tarvitaan melusuojausta Kaitave- Tarvitaan melusuojauksia Kaitamelu vedentielle (3) dentielle (3) vedentielle (3), ahdas tila toteuttaa melusuojaus (14) Liikenne- Selkeä, läpikulku- ja alueen Selkeä, läpikulkuliikenne ja alueen Ongelmallinen kaiken liikenteen verkon toi- sisäinen liikenne eri väylillä sisäinen liikenne eri väylillä tukeutuessa Kaitavedentiehen ja mivuus Aitovuoren eritasoliittymä kuor- Tasainen kuormitus Aitovuoren eritasoliittymään mittuu Yhdyskuntarakenteesta tulee hajautunut (15) Läpikulkulii- Liikenne-ennusteen mukaan läpi- Vanhaa Kaitavedentietä ja Sori- Nattarin Puistokatua käytetään kenne/nurmi kulkua ei tapahdu Nurmin alueen lanraittia käytetään oikaisemiseen oikaisemiseen Aitoniemen sisällä Aitoniemen suuntaan (12) suuntaan (12) Poikkileik- Tilavaraus 2+2:lle Kaitavedentien Tilavaraus 2+2:lle Vanhan Kaita- Liikennemäärä vaatii 2+2:sta Kaikaus uudelle linjaukselle, kallioleikkaus vedentien eteläpäähän (9) tavedentielle vaikeuttaa toteuttamista (2) Raskas Kiertää Nurmin keskustan Kaita- Käyttää Kaitavedentietä asuin- Ei muodostu keskustat ohittavaa liikenne vedentietä pitkin alueiden kiertämiseen yhteyttä (13) Joukko- Linja-auton on vaikea päästä Seudulliselle joukkoliikennelinjalle Pitkät kävelymatkat pysäkeille (16) liikenne Vanhalta Kaitavedentieltä mukaan tulee kiertoa, eikä se saavuta Tarvitaan 3 sisäistä linjaa (17) liikennevirtaan kääntyessään Nurmin keskustaa (10) Joukkoliikenteen matkojen määrä vasemmalle Kaitavedentielle (6) pienin Ei yhteyttä teollisuusalueelle Ei yhteyttä teollisuusalueelle Kevyt Toimiva ja kattava kevyen liiken- Toimiva kevyen liikenteen verkko Nurmista pitkä kierto Aitolahden liikenne teen verkko edellyttää erillisen vesistösillan kirkolle rakentamista Liikenne- Läpikulkuliikenne on ohjattu Kaita- Läpikulkuliikenne on ohjattu Kaita- Tarvitaan alikulkuja Kaitavedenturvallisuus vedentielle vedentielle tielle kevyttä liikennettä varten Paljon tasossa risteämisiä ajo- Ei nelihaaraliittymiä Kaitaneuvoliikenteen kanssa vedentielle Kaitavedentiellä puuttelliset liittymänäkemät (5) Rakennet- Kaitavedentien uudella linjauksel- Kaitavedentien uudella linjauksel- Ei suuria ongelmia tavuus la tarvitaan pohjavahvistuksia la tarvitaan pohjavahvistuksia (4) pehmeikköalueille (4) Vaihteleva topografia (11)

40 Liikennever- Kokonaiskustannuksiltaan Kokonaiskustannuksiltaan Kokonaiskustannuksiltaan kon rakenta- kallein halvin toiseksi halvin miskustannukset Historialliset Nattarin Puistokatu kulkee osaksi Nattarin Puistokatu kulkee osaksi Nattarin Puistokatu kulkee osaksi kadut historiallista katua pitkin (7) historiallista katua pitkin (7) historiallista katua pitkin (7) Luontoarvoja Kaitavedentien linjaus kulkee Kaitavedentien linjaus kulkee Ei suuria ongelmia liito-oravan elinpiirin lähellä (8) tummaverkkoperhosen elinpiirin ja vanhan metsän lähellä (8) Alueen saa- Alue on hyvin saavutettavissa Alue on hyvin saavutettavissa Alue on hyvin saavutettavissa vutettavuus Kuva 19. Järvikaupungin ongelmakohtia.

41 Kuva 20. Kehäkaupungin ongelmakohtia. Kuva 21. Pientalokaupungin ongelmakohtia.