Konserniraportti Espoon merkittävimmistä tytäryhtiöistä ja kuntayhtymistä tammi-kesäkuu
2 SISÄLTÖ Tammi-kesäkuun konserniraportti sisältää Espoo-konsernin tärkeimpien tytäryhteisöiden ja kuntayhtymien talouteen ja toimintaan liittyvät olennaiset tiedot. Raportissa on esitetty myös pidemmän aikavälin ennusteita. Lisäksi raportissa käsitellään riskienhallintajärjestelmän toimivuutta tytäryhteisöissä ja kuntayhtymissä. Sisällys Merkittävimmät tapahtumat Espoo-konsernissa... 3 1 Tytäryhtiöt... 5 1.1 Espoon Asunnot Oy... 5 1.2 Espoo Catering Oy... 6 1.3 KOY Espoon sairaala... 7 1.4 Länsimetro Oy... 8 1.5 KOY Espoon Toimitilat... 9 1.6 Espoon Elä ja Asu Oy... 10 2 Kuntayhtymät... 11 2.1 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia... 11 2.2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä... 12 2.3 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä... 13 2.4 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä... 14 3 Riskienhallintajärjestelmän toimivuus tytäryhteisöissä ja kuntayhtymissä... 16
3 Merkittävimmät tapahtumat Espoo-konsernissa Tytäryhtiöt Espoon Asunnot Oy: Tavoitteena on aloittaa vuosittain keskimäärin 300 asuntoa. Ennusteen mukaan vuoden aikana aloitetaan neljä uutta kohdetta (yhteensä 376 asuntoa). Tammi-kesäkuussa ei uusia kohteita ole aloitettu rakentamaan. Espoo Catering Oy ja KOY Espoon Keskuskeittiö: Espoo Catering liikelaitoksen yhtiömuoto muutettiin vuoden alussa osakeyhtiöksi, jonka Espoon kaupunki omistaa 100 %:sti. Espoon Keskuskeittiön rakennuttamista ja omistamista varten on perustettu KOY Espoon Keskuskeittiö, joka on myös Espoon kaupungin 100 %:sti omistama yhtiö. Hankkeen rakentaminen on aloitettu ja sen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2017. Tavoitteena on 1 milj. euron tuottavuuden parantuminen vuosittain toiminnan vakiinnuttua. KOY Espoon sairaala: Tavoitteena on saada kohde potilaskäyttöön vuoden 2017 alussa. Alkuperäinen kustannusarvio hankkeelle oli 150 milj. euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset tulevat kuitenkin nousemaan 165-175 milj. euroon. Täten Espoon kaupungilta on haettu omavelkaisen takauksen korottamista 175 milj. euroon, josta päätetään kaupunginvaltuuston kokouksessa elokuussa. Länsimetro Oy: Länsimetron välillä Ruoholahti-Matinkylä piti aloittaa liikennöinti alkuperäisen aikataulun mukaan 15.8., mutta hanke viivästyy. Lokakuun loppuun mennessä varmistetaan aikataulu henkilöliikenteen käynnistymisedellytyksille. Espoolaiset pääsevät kulkemaan Helsinkiin pääosin vanhoilla bussilinjoilla myös elokuun puolenvälin jälkeen. Viimeisin loppukustannusennuste on 1 088 milj. euroa. Töiden loppuunsaattamisen aikataulun pidentymisellä voi olla kustannusvaikutuksia, joita parhaillaan selvitetään. Matinkylä- Kivenlahti osuuden louhintavaihe etenee suunnitelmien mukaan. Länsimetron I vaiheen liitäntäpysäköintilaitokset: Jousenpuiston pysäköinti aloittaa toimintansa 16.8.. Muut Länsimetron ykkösvaiheen liityntäpysäköintilaitokset ovat vielä rakenteilla tai niitä ei ole avattu. KOY Espoon Toimitilat: Tällä hetkellä on käynnissä Päivänkehrän koulun peruskorjaus ja laajennus. Kustannusarvio hankkeelle on 22 milj. euroa ja tavoiteaikataulu on kesä 2017. Hanke on tällä hetkellä aikataulussa ja budjetissa. Espoon Elä ja Asu Oy: Leppävaaran seniorikeskuksen valmistumisaste on noin 80 %. Urakka-aikataulun mukainen valmistumisajankohta on tammikuu 2017 ja tavoitehinta on 28,2 milj. euroa (alkuperäinen kustannusarvio). Espoon kaupunginteatterisäätiö: Espoon kaupunginteatterin tarvitsemat tilat sijoitetaan Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapiolaan. Teatterin tilat toteutetaan samassa yhteydessä, kun kulttuurikeskus peruskorjataan. Selvitys vaihtoehdoista ja rahoituksesta tehdään syksyn aikana. Kuntayhtymät Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia: Uuden kuntalain mukaan kuntayhtymille on asetettu velvollisuus yhtiöittää toimintansa vuoden loppuun mennessä silloin, kun toimintaa harjoitetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Tarkoituksenmukaisen juridisen toimintamuodon selvittäminen tulevan toiminnan järjestämiseksi on aloitettu.
4 Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä: Kuntayhtymä on myynyt toukokuussa osuutensa Ekokem Oyj:n osakkeista Fortum Oyj:lle. HSY:n osuus kauppahinnasta oli noin 61 milj. euroa. Kaupasta syntyy merkittävä myyntivoitto. Kauppa vaikuttaa pienentävästi kuntayhtymän lainanottotarpeeseen. Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymä: Kuntayhtymän vastuulla on päättää Länsimetron liikennöinnin aloittamisesta. Merkittävin investointi vuonna on LIJ-hanke, jonka tarkoituksena on uusia Helsingin seudun matkakorttijärjestelmä ja samalla toteuttaa ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä koko seudulle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä: HUS palautti jäsenkunnille vuoden 2015 tilikauden ylijäämästä 54,6 milj. euroa, josta Espoon kaupungin osuus oli noin 8,9 milj. eur. Tämä on takautuvan hinnoittelun oikaisu. Vuodelle ennustetaan samansuuruista ylijäämän palautusta. 1-6/ ENN TA 1-6/ ENN TA Liikevaihto/ Liikevaihto/ Liikevaihto/ Tulos ennen Tulos ennen Tulos ennen milj. euroa toimintatuotot toimintatuotot toimintatuotot milj. euroa veroja veroja veroja Espoon Asunnot Oy 65 130 130 Espoon Asunnot Oy 9 14 8 Espoo Catering Oy 15 30 30 Espoo Catering Oy 0,4 0,3 0,05 KOY Espoon sairaala 0 3 3 KOY Espoon sairaala -0,24 0 0 KOY Espoon Toimitilat 3 6 6 KOY Espoon Toimitilat 4 0 0 Espoon Elä ja Asu Oy 0,2 0,25 0,25 Espoon Elä ja Asu Oy -0,21 0,01 0,01 Espoon seudun koulutus- Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 40 80 80 kuntayhtymä Omnia -2-1 -1 Helsingin seudun ympäristö- Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä 176 351 350 palvelut kuntayhtymä 12 11 7 Helsingin seudun liikkenne- Helsingin seudun liikkennekuntayhtymä 324 650 647 kuntayhtymä 14-4 -18 Helsingin ja Uudenmaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 959 1 920 1 864 sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1-11 -56 Länsimetro Oy (Espooon osuudet) Vaihe 1 Liikevaihto 0 6 6 1-6/ ENN TA 1-6/ ENN TA milj. euroa Lainakanta Lainakanta Lainakanta milj. euroa Investoinnit Investoinnit Investoinnit Espoon Asunnot Oy 731 735 750 Espoon Asunnot Oy *) 40,0 40,0 KOY Espoon Sairaala 150 166 166 KOY Espoon sairaala 42,6 46,8 46,8 KOY Espoon Toimitilat 135 135 135 KOY Espoon Toimitilat 7 13 11 Espoon Elä ja Asu Oy 25 29 29 Espoon Elä ja Asu Oy 22 27 20 Helsingin seudun ympäristö- Espoon seudun koulutuspalvelut kuntayhtymä **) 1 466 1 449 1 449 kuntayhtymä Omnia 1 2 3 Helsingin seudun liikkenne- Helsingin seudun ympäristökuntayhtymä ***) 0 0 35 palvelut kuntayhtymä 70 161 171 Helsingin ja Uudenmaan Helsingin seudun liikkennesairaanhoitopiirin kuntayhtymä 239 284 284 kuntayhtymä 8 38 47 Helsingin ja Uudenmaan **) HSY:n osuus Ekokem Oyj:n osakekaupasta on noin 61 milj. euroa. sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 49 141 140 Kaupasta syntyy merkittävä myyntivoitto. Lainanottotarve on merkittävästi budjetoitua alhaisempi. Osakekaupan vaikutuksia ei ole vielä päiviettty Länsimetro Oy (Espoon osuudet) ennusteeseen. Vaihe 2 Lainakanta 93 170 170 ***) Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan 13,3 milj. euroa parempi, mitä Investoinnit 60 150 150 on talousarviossa arvioitu. Täten lainaa ei tarvitsisi nostaa. *) Investoinneista ei ole esitetty tammi-kesäkuun kuluja, koska valmistuneiden hankkeiden loppuselvitykset valmistuvat viiveellä.
5 1 Tytäryhtiöt 1.1 Espoon Asunnot Oy Espoon Asunnot Oy on Espoon kaupungin 100 %:sti omistama tytäryhtiö, jonka tehtävänä on rakennuttaa, omistaa ja ylläpitää vuokra-asuntoja. Yhtiö on voittoa tavoittelematon. Yhtiöllä on tällä hetkellä yli 15 000 vuokra-asuntoa eri puolilla Espoota ja uusia rakennetaan jatkuvasti. Mittari Toteuma 1-6/ Ennuste Kommentit / Perusteet ennusteen muutokselle - Asuntojen käyttöaste on vähintään 98 %. Käyttöaste -% 98,0 % 98,4 % 98,5 % - Asukastyytyväisyys on vähintään vuoden 2015 tasolla Asukastyytyväisyys Mittaus tehdään vuoden jälkimmäisellä puoliskolla - Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain keskimäärin 300 asuntoa Aloitettujen asuntojen lukumäärä 300 0 376 Tuotanto-ohjelmasta kahden hankkeen aloitus viivästyy vuoden 2017 puolelle: - Gräsantulli (60 asuntoa) - Kalaonnentie 5 (37 asuntoa) Nämä kohteet on vähennetty ennusteesta, joten ennuste on 376 Tällä hetkellä on rakenteilla kolme kohdetta (yhteensä 247 asuntoa) hankinta-arvoltaan 47,3 milj. euroa. Tavoitteena on vielä vuonna aloittaa neljä uutta kohdetta (yhteensä 376 asuntoa), vaikka uusia kohteita ei ole vielä aloitettu rakentamaan vuoden puolella. Valmistuneita hankkeita 30.6. mennessä oli kaksi (82 asuntoa), joista molemmat valmistuivat kaksi kuukautta etuajassa. Erillisistä asunto-osakeyhtiöistä on myyty huoneistoja ensimmäisen puolen vuoden aikana 12 kappaletta myyntituotoiltaan 1,5 milj. euroa. milj. euroa 1-6/ 1-6/2015 ENN TA TA 2017 TA 2018 Liikevaihto 64,6 61,4 130,2 129,8 135,1 140,2 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 9,4 5,5 13,7 7,7 9,0 10,0 Lainakanta 730,9 720,1 734,6 750,0 775,0 795,0 Investoinnit *) 40,0 40,0 70,0 80,0 *) Investoinneista ei ole esitetty tammi-kesäkuun kuluja, koska valmistuneiden hankkeiden loppuselvitykset valmistuvat viiveellä. Liikevaihto on toteutunut suunnitelman mukaisesti ja vuokrausaste säilyi hyvänä. Vaikka viime talvi oli kylmempi verrattuna kahteen edelliseen vuoteen, ei tämä aiheuttanut kustannuspaineita. Matala korkotaso edesauttaa vuokrantarkistusten pysymistä maltillisina ja vuokrien säilymistä kohtuuhintaisina. Pääasiassa erillisasuntojen myyntituloksen ja rahoituskuluissa saavutettavien säästöjen vuoksi yhtiön voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja tulee tämän hetken arvioiden mukaan päätymään koko vuoden osalta 13,7 milj. euroon, joka on 6,0 milj. euroa budjetoitua suurempi.
6 1.2 Espoo Catering Oy Espoo Catering Oy on kaupungin 100 % omistama yhtiö. Espoon kaupungille yhtiö myy ruokapalveluita lasten, nuorten, ikäihmisten, potilaiden ja henkilöstön tarpeisiin sekä kokouksiin ja vierastarjoiluihin. Lisäksi tarjotaan myös ateriapalvelutoimintaan liittyviä sisäisiä asiantuntijapalveluja. Kaupungin vuoden alussa maksama käyttöpääoma oli 4 milj. euroa, joka mahdollistaa kassan riittävyyden. Kaupungille myytävien palvelujen hintoja alennettiin 1 % vuoden alussa. Vuoden arvioidusta liikevaihdosta Espoon kaupungin ostot ja henkilöstöateriat ovat 28,4 milj. euroa, 94,3 % sekä yksityinen myynti 1,7 milj. euroa, 5,7 %. Espoo Catering Oy:llä on asiakkaita päivittäin 46 000, joista kouluissa on 31 000 ja päivähoidossa 10 200. Mittari Toteuma 1-6/ Ennuste Yhtiön käynnistäminen Liiketoimintasuunnitelman toteutuminen Toimintatapoja on vakiinnutettu yhtiömäiseen muotoon. Uuden työehtosopimuksen (1.2.2017) käyttöönottoa on valmisteltu ja palkkarakenneuudistus on toteutettu. Tapiolan kulttuurikeskuksen keittiön toiminnan käynnistämiseksi on tehty tarvittavat valmistelut. Toiminta alkaa elokuussa. Ruokatuotanto ja palvelutarjonta ovat jatkuneet häiriöttömästi ja toimintatavat ovat vakiintuneet yhtiömäiseen muotoon. Ulkoista myyntiä on lisätty 0,5 milj. euroa. Tulos on positiivinen. Keskuskeittiön toiminnallinen suunnittelu ja käyttöönoton valmistelu Keskuskeittiön operatiivisen suunnitelman valmistuminen. Tavoitteena 1 milj. euron tuottavuus vuosittain toiminnan vakiinnuttua. Keskuskeittiön rakentaminen on aloitettu ja sen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2017. Toiminnan suunnittelua on jatkettu ja reseptitestausten II vaihe on valmistunut. Avainhenkilöt on valittu. Hankintojen kyselyt ja keittiöverkon uudelleen organisointi on aloitettu. KOY Espoon Keskuskeittiölle rakennettavan uudisrakennuksen talousarvio on 17,8 milj. euroa sekä kiinteiden koneiden ja laitteiden 3,5 milj. euroa. Aromiruokatuotantojärjestelmän laajentaminen ja hyödyntäminen Aromiruokatuotantojärjestelmän 28 päiväkotiin ja sähköinen lähetyslista Sähköinen ateriatilaus on laajentunut käytön laajentaminen kaikkiin tuotantokeittiöihin yhden toimittajan osalta. Pilotointi toisen toimittajan kanssa on aloitettu. Sähköinen ateriatilaus on käytössä 45 päiväkodissa ja sähköinen lähetyslista hyväksytään kaikissa tuotantokeittiöissä kahden toimittajan osalta. Ruokalistat on integroitu julkaisujärjestelmään. milj. euroa 1-6/ ENN TA TA 2017 TA 2018 Liikevaihto 14,9 30,1 30,1 30,2 30,5 Tulos ennen veroja 0,4 0,3 0,05 0,0 0,0 Tammi-kesäkuun liikevaihto on toteutunut arvioidun mukaisesti. Liikevaihtoon sisältyy toteutuneisiin aterioihin perustuva viiden kuukauden laskutus ja kouluruokailun seitsemän kuukauden palvelumaksu. Liikevaihdosta 0,5 milj. euroa eli 3,1 % oli ulkoista myyntiä. Tammi-kesäkuun tulos oli 0,4 milj. euroa. Tuloksen arvioidaan vuoden lopussa olevan 0,3 milj. euroa. Elintarvikkeiden hintojen arvioidaan loppuvuonna laskevan ja ulkoisen myynnin kasvavan Tapiolan kulttuurikeskuksen aloittaessa toimintansa elokuussa. Henkilöstökulujen toteutuma kesäkuussa oli 8,2 milj. euroa, johon sisältyy maksetut lomarahat. Yhtiöllä ei vuonna ole pitkäaikaista vierasta pääomaa eikä investointeja. Henkilömäärä on 490 henkilöä.
7 1.3 KOY Espoon sairaala KOY Espoon sairaala on Espoon kaupungin 100 %:sti omistama yhtiö. Tällä hetkellä Espoon sairaala toimii hajallaan eri paikoissa. Kun uusi sairaala valmistuu, Jorvissa, Puolarmetsässä ja Muuralassa olevat Espoon sairaalan palvelut muuttavat saman katon alle. Toteuma Mittari 1-6/ SR-urakan tavoitteet SR-urakan mittarit SR-urakka SR-urakka - Aikataulussa pysyminen Valmistumisaika - Urakoitsijan ilmoittama valmistumisaika 30.6. (myöhästyy urakkasopimuksen mukaisesta 5 kk) Ennuste - Kohde vastaanotettu 30.6.. - Rakentamisen sisältö ja laatu urakkasopimuksen, rakennuslupa-ehtojen ja rakentamis- määräysten mukaista Virheet ja puutteet on korjattu - Urakka etenee sisätyövaiheessa; urakoitsija korjaa havaittuja virheitä ja puutteita - Kun virheet ja puutteet on korjattu 30.8. mennessä, rakennuttaja aloittaa omien lisätöiden tekemisen ja sairaalan käyttöönoton varustamisen. Tavoitteena on luovuttaa kohde käyttäjälle eli Espoon kaupungin sosiaalija terveystoimelle lokakuussa ja saada kohde potilaskäyttön 1.1.2017. - Kustannukset budjetin mukaiset Hankkeen kustannukset; toteuma vs. budjetti - Alkuperäinen kustannusarvio hankkeelle oli 150 milj. euroa. Kustannukset arvioidaan olevan noin 165-175 milj. eur. Urakoitsija on esittänyt merkittäviä lisä- ja muutostyö- sekä lisäaikaan liittyviä vaatimuksia, jotka yhtiö on osin kiistänyt. Neuvottelut käynnistetään syyskuussa. - Alkuperäinen kustannusarvio hankkeelle oli 150 milj. euroa. Kustannukset arvioidaan olevan noin 165-175 milj. eur. Urakoitsija on esittänyt merkittäviä lisä- ja muutostyösekä lisäaikaan liittyviä vaatimuksia, jotka yhtiö on osin kiistänyt. Neuvottelut käynnistetään syyskuussa. Muut tavoitteet Muut mittarit - Sosiaali- ja terveystoimelle tavoitteiden mukainen kuntoutussairaala oheistiloineen - Asiakas- (käyttäjä-) tyytyväisyys milj. eur 1-6/ 1-6/2015 ENN TA TA 2017 TA 2018 Liikevaihto 0,0 0,0 3 3 7,9 10 Tulos ennen veroja -0,24-0,14 0 0 0 0 Lainakanta *) 150 100 166 166 165 164 Investoinnit 42,6 22,1 46,8 46,8 0 0 *) Lainakantaennuste on 166 milj euroa, jos Espoon kaupungin valtuusto. päättää korottaa yhtiön takausta elokuussa Sairaala on vastaanotettu 30.6.. Rakennuttaja aloittaa omien lisätöiden tekemisen ja sairaalan käyttöönoton varustamisen 30.8.. Loppuvuoden käyttökulujen ennuste täsmentyy, kun kohteen varustaminen ja käyttö aloitetaan. Espoon kaupunki on myöntänyt Espoon sairaalan rakentamista varten otettavalle lainalle omavelkaisen takauksen. Arvioidut kustannukset olivat alun perin 150 milj. euroa. Investointikustannukset tulevat kuitenkin nousemaan 160,3 milj. euroon. Tämän lisäksi Espoon sairaalan toteutetaan Jorvin sairaalan tarvitsemat 650 autopaikkaa, joita Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä hallinnoi. KOY Espoon sairaala rahoittaa autopaikkojen investointikustannukset kokonaisuudessaan ja korvaus näistä, yhteensä noin 6 milj. euroa, jonka Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä maksaa Espoon kaupungille tasaerinä 10 vuoden ajan. Summa sisältää myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän osuuden yhdystunnelin kulkuyhteyksien rakentamisesta. Rakennushankkeeseen on tehty lisäksi varaus hankkeen laskuttamattomia lisätöitä varten. KOY Espoon sairaala on hakenut Espoon kaupungilta omavelkaisen takauksen korottamista 175 milj. euroon. Asia käsitellään valtuustossa elokuussa. Tavoitteena on luovuttaa kohde käyttäjälle lokakuussa ja saada kohde potilaskäyttöön vuoden 2017 alussa.
8 Urakkasopimuksen sisällöstä, lisä- ja muutostöiden hinnasta, laadusta ja määrästä tullaan neuvottelemaan syksyn aikana SR-urakoitsijan (suunnittele ja rakenna) kanssa. Taloudellinen loppuselvitys pidetään syksyllä. 1.4 Länsimetro Oy Yhtiö on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteinen. Espoon omistusosuus on 84,4 %. Yhtiön tehtävänä on vastata Länsimetron rakentamisesta. Hanke on jaettu kahteen rakennusvaiheeseen: vaihe 1 Ruoholahti - Matinkylä ja vaihe 2 Matinkylä - Kivenlahti. Kaupungit ovat sopineet kustannusten kattamisesta rajalta poikki periaatteen mukaisesti niin, että kumpikin osakas vastaa omalla alueellaan syntyvistä kustannuksista. Ne kustannukset, joita ei kyetä kohdentamaan edellä mainitun periaatteen mukaisesti katetaan maantieteellisesti kiinnittyneiden kustannusten suhteessa. Mittari Toteuma 1-6/ Ennuste Perusteet ennusteen muutokselle Vaihe 1 Metroliikenteen käynnistyminen Liikenteen käynnistyminen Rakentamisurakat ovat viimeistely vaiheessa. Rakennusurakat saadaan päätökseen elo- syyskuun aikana. Ensimmäisten rakennusurakoiden vastaanottotarkastukset on jo pidetty ja jälkitarkastusajankohdat määrätty. Asetinlaiteasennukset ovat käynnissä. Asemien taloteknisten järjestelmien koekäytöt ovat alkaneet tammikuussa ja jatkuvat edelleen. Yhteiskoekäyttövaihe käynnistyy elokuun lopulla ja jatkuu syys - lokakuun. Lokakuun loppuun mennessä varmistetaan aikataulu henkilöliikenteen käynnistymis-edellytyksille. Tavoitteena on aloittaa koeliikenne heti, kun asemille ja radalle on saatu käyttölupa. Matkustajaliikenteen aloittamisesta päätetään Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymässä. Yhteiskoekäyttövalmiutta ei saavutettu huhti-toukokuussa. Järjestelmätestit on saatava tehtyä, jotta edellytyksen matkustajaliikenteelle saavutetaan. Kustannusten pysyminen takausvaltuuden puitteissa Espoon kaupungin asettaman takausvaltuuden riittäminen Viimeisin loppukustannusennuste on 1 088 milj. euroa. Ennusteen tarkistaminen on käynnissä Töiden loppuunsaattamisen aikataulun pidentymisellä on kustannusvaikutuksia, joita parhaillaan selvitetään. Vaihe 2 Louhinta urakoiden eteneminen Louhintaurakoiden edistyminen Työt ovat käynnissä kaikissa linjaosuuden urakoissa. Sammalvuoren varikon yhdistetyn louhintaja rakennusurakkasopimuksen valmistelu on käynnissä ja urakka allekirjoitettiin huhtikuun lopussa. Louhintatyöt etenevät suunnitellussa aikataulussa. Ne saadaan kokonaisuudessaan päätökseen vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana. Ensimmäiset rakennusurakat ovat lähdössä urakkalaskentaan vuoden 2017 ensimmäisen puolikkaan aikana.
9 Kuluva vuosi on Länsimetron kannalta erityisen merkityksellinen. Yhtiöllä on toimia ja tehtäviä vielä liikenteen käynnistymisen jälkeen myös ensimmäisen rakennusvaiheen alueella. Ne liittyvät urakoiden takuuaikaisten vastuiden valvomiseen sekä kiinteistöjen ja laitteistojen ylläpidon ohjaamiseen. Samalla kun metron ensimmäinen rakennusvaihe luovutetaan operaattorille myös radan ja asemien ylläpitotöistä tullaan tekemään sopimus. Metron matkustajaliikenteen käynnistymisestä päätös tehdään Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymässä. Kun matkustajaliikenne alkaa, Länsimetro Oy jää omaisuuden haltijaksi ja kattaa ylläpito- ja rahoituskulunsa omistajilta kerättävillä vastikkeilla. Länsimetron lainojen lyhennykset katetaan osakkailta kerättävillä vastikkeilla. Espoon vastikkeen suuruus vuonna on noin 4 milj. euroa (sisältää sekä hallinto- että rahoitusvastikkeen). Kaupungit velkovat puolestaan Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymältä infrasopimuksen mukaiset korvaukset. Valtio osallistui metron I vaiheen rakentamiseen yhteensä 237 milj. euron avustuksella, josta Espoon osuus oli 174 milj. euroa. Valtion avustus liittyen metron I vaiheeseen on maksettu. Vaiheen II osalta valtio sitoutuu maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla. Vaiheeseen II liittyvät valtionavustukset vuosilta 2014- maksetaan vuoden 2017 alussa. Yhtiö rahoittaa rakentamista pääosin kaupunkien takaamilla lainoilla. Vaihetta 1 (Ruoholahti-Matinkylä) varten lainoja on nostettuna 870 milj. euroa ja vaihetta II (Matinkylä-Kivenlahti) varten on Espoon kaupungin investointirahastosta nostettu lainoja 80 milj. euroa. Koska II vaiheen osalta tehdystä takauspäätöksestä on tehty valitus, joka parhaillaan on Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä, on Espoon kaupunki myöntänyt lyhytaikaista lainaa. Lainaa on nostettu 13 milj. euroa kesäkuun loppuun mennessä ja se maksetaan takaisin heti kun takauspäätös on saanut lainvoiman ja pitkäaikainen laina voidaan nostaa rahoituslaitoksesta. Taulukossa on Espoon osuudet Länsimetro Oy:n luvuista: Kesällä Hansakallion koululle tehtiin tilan loppumisen takia siirtokelpoinen lisäkoulu. Kustannusarvio hankkeelle oli 350 000 euroa ja se vastaanotettiin heinäkuun lopussa eli alkuperäisessä aikataulussa. Tällä hetkellä on käynnissä Päivänkehrän koulun peruskorjaus ja laajennus. Kustannusarvio hankkeelle on 22 milj. euroa ja tavoiteaikataulu on kesä 2017. Hanke on tällä hetkellä aikataulussa ja budjetissa. Kirstin koulun ja päiväkodin ja Viherlaakmilj. euroa 6/ 6/2015 ENN TA TA 2017 TA 2018 Liikevaihto 0 0 6 6 14 14 Tulos ennen veroja 0 0 0 0 0 0 Vaihe 1 Lainakanta 640 517 693 693 686 673 Investoinnit 638 548 763 763 763 763 Vaihe 2 Lainakanta 93 50 170 170 230 255 Investoinnit 60 28 150 150 225 320 1.5 KOY Espoon Toimitilat Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat on 100 %:sti Espoon kaupungin omistama yhtiö. Yhtiö omistaa ja hallinnoi, rakennuttaa ja peruskorjaa espoolaisia kouluja ja terveysasemia sekä järjestää niiden kiinteistönpidon palvelut. milj. euroa 1-6/ 1-6/2015 ENN TA TA 2017 TA 2018 Liikevaihto 3 5 6 6 6 6 Tilikauden voitto 4 5 0 0 0 0 Lainakanta 135 126 135 135 148 148 Investoinnit 7 11 13 11 20 32
10 son koulun ja lukion peruskorjauksen urakkakilpailutus on käynnissä ja hankepäätökset tehdään lokakuun lopussa. Vuoden lopussa lainanlyhennysrahastoon siirretään lainojen lyhennyksen määrä ja tavoitteena on nollatulos. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla lainakanta lisääntyi nettona 2 milj. euroa ja investoinnit olivat 7 milj. euroa. 1.6 Espoon Elä ja Asu Oy Espoon Elä ja Asu Oy on Espoon kaupungin 100 %:sti omistama tytäryhtiö, joka toimii yleishyödyllisenä yhteisönä, joka rakennuttaa tai hankkii muuten omistukseensa tai hallintaansa vuokra-asuntoja sekä vuokraa niitä sosiaalisin perustein ja kohtuullisin kustannuksin julkisesti vuokrattavaksi, tavoitteenaan asukkaiden hyvät ja turvalliset asuinolot. Leppävaaran seniorikeskuksen rakentaminen Mittari Toteuma Ennuste 1-6/ Urakka-aikataulu Kesäkuuhun Valmistuu laaditun mennessä urakka-aikataulun urakkakustannukset mukaisesti olivat 22,4 milj. euroa tammikuussa 2017 Urakan tavoitehinta Vuoden loppuun mennessä ovat urakkakustannukset kassavirtaennusteen mukaan ovat 27,0 milj. euroa. hinta on 28,2 milj. euroa Yhtiön hanke Leppävaaran Elä ja Asu etenee suunnitelmien mukaan ja valmistuu annettujen tavoitteiden mukaisesti vuonna 2017. Valmiusaste oli kesäkuun lopussa noin 80 %. Yhtiö on välivuokrannut Espoon Asunnoilta Kauklahden Elä ja Asu kohteen. Välivuokraus ei aiheuta taloudellista riskiä yhtiölle. milj. eur 1-6/ 1-6/2015 ENN TA Liikevaihto 0,20 0,00 0,25 0,25 Tulos ennen veroja -0,21-0,10 0,01 0,01 Lainakanta 21,7 9,0 28,2 28,2 Investoinnit 22,4 2,5 27,0 20,4 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on myöntänyt Leppävaaran seniorikeskushankkeelle korkotuettua lainaa 12,1 milj. euroa ja avustusta 5,7 milj. euroa. Yhtiö on nostanut lainaa kesäkuun loppuun mennessä yhteensä 24,6 milj. euroa, ennuste on, että lainan määrä vuoden lopussa on 28,2 milj. euroa. Tammikuussa 2017 yhtiön rakennusurakan loppuselvityksen jälkeen lopullinen investointi ja lainakanta ovat ennusteen mukaan 22,5 milj. euroa, summasta on vähennetty ARA:lta saatu 5,7 milj. avustus. Yhtiön kulut muodostuvat Espoon kaupungin maanvuokrista ja Kauklahden Elä ja Asu vuokrakuluista. Yhtiö saa vuokratuloja Kauklahden Elä ja Asu kohteesta. Talousarvio toteutuu odotetun mukaisesti. Alkuvuoden tappio katetaan syksyllä kerättävällä vastikkeella alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Yhtiön tulos tulee olemaan voitollinen vuonna.
11 2 Kuntayhtymät 2.1 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Omnia on monialainen ja suuri ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Vuositasolla Omniassa opiskelee 10 000 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa, joista perustutkintokoulutuksessa noin 5 000. Omnia vastaa jäsenkuntiensa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen lisäksi laajemminkin metropolialueen koulutustarpeeseen: opiskelijoita on yli 80 eri kunnasta. Kansalliset ja kansainväliset yhteistyö- ja sidosryhmäverkostot ovat laajat. Espoon aikuislukio ja Espoon työväenopisto yhdistyivät Omnian aikuisopiston ja Omnian oppisopimustoimiston kanssa vuoden 2015 alussa aikuisten oppimispalveluiksi. Espoon kaupungin osuus Omnian peruspääomasta on 86,89 %. Valtakunnalliseen rahoitukseen on tehty useana vuotena peräkkäin leikkauksia. Opiskelijamäärän kasvu on osittain kompensoinut leikkauksia ja samaan aikaan on tehty taloutta tasapainottavia toimenpiteitä. Omnian hallitus on kokouksessaan 8.2. vahvistanut Omnian toiminnan ja talouden tasapainotus- ja uudistamisohjelman vuosille -2020, jossa huomioidaan rahoitusleikkausten vaikutusten lisäksi myös ammatillisen koulutuksen reformin tuomat muutostarpeet. Uuden kuntalain mukaan kuntayhtymille on asetettu velvollisuus yhtiöittää toimintansa vuoden loppuun mennessä silloin, kun toimintaa harjoitetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti kesäkuussa käynnistää valmistelut sen selvittämiseksi, mikä olisi tarkoituksenmukaisin juridinen toimintamuoto kuntayhtymän tulevan toiminnan järjestämiseksi. Päätösehdotus tuodaan käsiteltäväksi kaupunginhallituksen elokuun kokoukseen. Hallitusohjelmaan kirjattiin toisen asteen ammatillista koulutusta koskevat rakenteelliset uudistukset (toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi), jotka puolestaan leikkaavat ammilj. euroa 1-6/ 1-6/2015 ENN TA TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot 40 40 80 80 74 75 Tilikauden tulos -2-1 -1-1 -4-3 Lainakanta 0 0 0 0 0 0 Investoinnit 1 1 2 3 2 2 Toimintavuoden kokonaistuotot sekä -kulut ovat toteutuneet ennakoidusti ja toimintakatteen arvioidaan kehittyvän talousarvion mukaisesti. Sitovuustason mukaiset taloudelliset tavoitteet saavutetaan, mikäli syksyn opiskelijatilanne toteutuu odotusten mukaisesti. Kassavarat ovat kehittyneet odotetusti. Omnialla ei ole pitkäaikaisia saamisia eikä velkaa. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusleikkaus vuodelle oli huomioitu talousarviossa. Rahoitusleikkausten määrä vuosille 2017-2018 perustuu arvioon. Omnian ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää korotettiin 238 lisäpaikalla vuodelle osana nuorten koulutustakuun toteutusta. Talousarviossa vuodelle on lisäpaikat huomioitu täysimääräisesti. Ammatillisen peruskoulutuksen takuukorotuksen poisto toteutetaan täysimääräisenä vuodesta alkaen leikkaamalla peruskoulutuksen yksikköhintaa noin 3,5 %. Näin ollen opetushenkilöstön ja -tilojen osalta tehdään tarvittavia toimenpiteitä täysipainoisen opetustoiminnan varmistamiseksi. Opiskelijamäärä ja tätä vastaava valtion rahoitusosuus vuodelle varmistuvat syksyllä. Talousarvioon sisältyviä rakennusten sekä laitteiden ja kaluston perusparannus- ja muutostöitä toteutetaan noin miljoonalla eurolla Omnian eri kampusalueilla. Omnia on ryhtynyt valmistelemaan uudisrakentamishanketta, joka toteutuisi 2020-luvun alkupuolella. Omniassa on odotettavissa opiskelijamäärän kasvua ja käytössä on merkittävä määrä vuokratiloja, joista voitaisiin ainakin osittain luopua uudisrakentamishankkeen valmistuttua.
12 matillisen peruskoulutuksen rahoitusta 190 milj. euroa vuonna 2017. Tästä seuraa, että henkilöstö- ja muita kustannuksia sopeutetaan vuosien 2020 aikana rahoitusleikkausten vaikutuksesta. Alla olevassa taulukossa on toiminnalliset tavoitteet. Mittari Toteuma 1-6/ Ennuste Kommentit / Perusteet ennusteen muutokselle Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden läpäisyaste paranee. Aikuiskoulutuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja opetukseen. Tulosrahoituksen vaikuttavuusmittari 68 % Tiedot lasketaan vuositasolla 71 % Läpäisyaste nousi 4 %- yksiköä. Asiakastyytyväisyys Mitataan syksyllä Asiakastyytyväisyys tehdään saavutetaan syyslukukausittain. Kevätkaudelta ei ole erikseen saatavissa asiakastyytyväisyystuloksia. 2.2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä Kuntayhtymä tarjoaa vesi- ja jätehuoltopalveluita sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Espoon osuus kuntayhtymän peruspääomasta on 22,55 %. Vuoden arvioidaan sujuvan talousarviota paremmin sekä vesihuollon että jätehuollon toimialalla. Toukokuussa tehtiin sopimus Ekokem Oyj:n osakkeiden myynnistä Fortum Oyj:lle. Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän osuus kauppahinnasta on noin 61 milj. euroa. Kaupasta syntyy merkittävä myyntivoitto, jonka verovaikutuksia selvitetään. Osakkeiden myynnistä aiheutuvia muutoksia ei ole vielä korjattu ennusteeseen. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 30 milj. euroa maaliskuussa. Vuosi sitten allekirjoitetusta 100 milj. euron lainasopimuksesta on nyt nostettu 70 milj. euroa. Ekokem-osakekaupasta johtuen HSY:n lainanottotarve on merkittävästi budjetoitua pienempi vuonna. Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen etenee louhintatöillä suunnitellusti. Hankkeeseen on kesäkuun puoliväliin mennessä sitoutunut kustannuksia 85 milj. euroa 371 milj. euron kokonaisbudjetista. Vanhankaupungin vedenpuhdistamon saneeraus ja kapasiteetin nostamisinvestointeja on tehty kesäkuuhun mennessä 5 milj. eurolla ja vesi- ja viemäriverkoston saneerausinvestointeja on tehty 12 milj. eurolla. Kaavoituksen mukaista uuden alueverkon rakentamista on tehty kesäkuuhun mennessä 10 milj. eurolla, josta Espoon osuus on noin 5 milj. euroa. Kirkkonummelle rakennettavan uuden sorttiaseman rakennustyöt alkavat vuonna ja valmistuvat seuraavana vuonna. milj. euroa 1-6/ 1-6/2015 ENN *) TA TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot 176 174 351 350 350 350 Tilikauden tulos 12 8 11 7 8 11 Lainakanta 1 466 1 377 1 449 1 449 1 503 1 582 Investoinnit 70 45 161 171 159 191 *) Ennusteessa ei ole otettu huomioon Ekokem Oyj:n osakekaupan myyntivoittoa.
13 Alla on tärkeimpiä toiminnallisia mittareita: Kotitalouksien sekajätteen energiahyötykäyttöaste nousee yli 30 %:iin ja samalla myös materiaalihyötykäyttöaste kasvaa. Lasin, metallin ja kuitupakkausten määrä sekajätteessä pienenee. Vesihuollon toimintakulut/asukas laskevat tuottavuuden paranemisen ansiosta. Mittari Kokonaishyötykäyttöaste, materiaalihyötykäyttöaste,energia hyötykäyttöaste Kokonaishyötykäyttöaste 82 % Materiaalihyötykäyttö 50 % Energiahyötykäyttöaste 32 % Materiaalihyötykäyttöasteen laskentatapa uudistuu, lähtöluvut muuttuvat. indikaattorin mukaisena indikaattorin mukaisena pois lukien uudet pois lukien uudet merkittävät, kustannuserät: oman merkittävät, kustannuserät: tuotannon oman tuotannon sähkövero, palopostien sähkövero, palopostien kunnossapito sekä kunnossapito sekä Blominmäen maanvuokra. Blominmäen maanvuokra. Parannetaan veden resurssitehokkuutta. Toteuma Ennuste 1-6/ Tieto saadaan Toteutuu kerran vuodessa Kommentit / Perusteet ennusteen muutokselle Parantunut 3% Toteutuu Ennakoidaan paranevan myös tulevina vuosina. Jäteveden puhdistuksen fosforikuorma ei kasva ja typpikuorma pienenee 2 % vuoden 2012 tasosta Jätehuollon toimintakulut/käsitelty jätemäärä laskevat tuottavuuden paranemisen ansiosta. Asiakastyytyväisyyskyselyllä mitattu asukkaiden arvio HSY:n kokonaisonnistumisesta paranee edelleen. Fosforikuorma ja typpikuorma P 38 tn/v, N1200 tn/v P 9,5tn, N 313tn Toteutuu Toteumat koskevat aikaväliä 1-3/, 1-6/ ei vielä saatavilla. Kesken vuoden raportoidut toteutumat eivät ole täysin vertailukelpoisia tavoitteeseen Jätehuollon toimintakulut/käsitelty jätemäärä Asukastyytyväisyyskyselyn kokonaisonnistumisen tulos 87 eur/tn Parantunut 7 % Toteutuu Ennakoidaan paranevan myös tulevina vuosina. HSY:n kokonaisonnistuminen, asukastyytyväisyyskyselyn tulos (asukkaiden antama vastaus) 3,75 asteikolla 1-5 3,9 Toteutuu Toteuma toukokuun kyselystä Lausuntoa Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2017-2019 käsitellään kaupunginjaoston konsernijaostossa 22.8.. 2.3 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Kuntayhtymän tehtävänä on suunnitella ja järjestää toimialueensa joukkoliikennekokonaisuus. Espoon kaupungin osuus kuntayhtymän peruspääomasta on 21,80 %. Metron matkustajaliikenteen käynnistymisestä päätöksen tekee Helsingin seudun liikennekuntayhtymä. Länsimetron liikennöinnin aloittaminen tarkoittaa Etelä-Espoon ja Lauttasaaren osalta bussiliikenteen siirtymistä liityntäliikenteeseen. Länsimetron käynnistymisen tuomiin liikennehäiriöihin on varauduttu neuvottelemalla korvaavan bussiliikenteen hankkimisesta. Länsimetron liikennöinnin aloittaminen kasvattaa Espoon kaupungin joukkoliikenteen käyttömenoja merkittävästi. Tavoitteena on, että LIJ-laitteet (lippuautomaatti, matkakortinlukijat, aikataulunäytöt) ovat toiminnassa uusilla metroasemilla. milj. euroa 1-6/ 1-6/2015 ENN TA TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot 323,7 307,9 649,7 647,2 702,0 711,1 Tilikauden yli-/ alijäämä 14,4 13,5-4,2-17,5-17,5-17,5 Lainakanta 0,0 0,0 0,0 35,0 41,5 42,9 Investoinnit 7,6 6,4 38,1 46,8 8,4 6,5 Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymä rahoittaa tuottamansa joukkoliikennepalvelut pääosin lipputuloilla ja kuntaosuuksilla. Toimintatuottojen arvioidaan nousevan vuositasolla 649,7 milj. euroon, mikä on 2,5 milj. euroa yli talousarvion. Lipputuloja arvioidaan kertyvän 324,6 milj. euroa eli 2,7 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Toimintakulujen arvioidaan jäävän 643,8 milj. euroon ja alittavan talousarvion 10,4 milj. eurolla. Ennustettua al-
14 haisempia kustannustaso tuo edelleen kustannussäästöjä (polttoaineiden hinnat ja korot). Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan 4,2 milj. euroa alijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 17,5 milj. euron alijäämään. Täten 35 milj. euron lainaa, joka on arvioitu talousarviossa, ei tarvitse nostaa. Investointimenojen arvioidaan olevan koko vuonna 38,1 milj. euroa, kun talousarviossa oli varauduttu 46,8 milj. euron investointimenoihin. Merkittävin investointi vuonna on LIJ-hanke. Hankkeen tarkoituksena on Helsingin seudun matkakorttijärjestelmän uusiminen ja matkustajien informaatiojärjestelmän toteuttaminen koko seudulle. Hankkeen koekäyttö on alkanut keväällä ja siirtyminen uuteen lippu- ja informaatio järjestelmään tapahtuu vaiheittain vuoden loppuun mennessä. Uudessa taksa- ja lippujärjestelmässä vyöhykkeet ovat kaarimaisia alueita, joiden rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta (ns. kaarimalli). Espoolle on kertynyt vuoden alussa 13,7 milj. euron ylijäämä Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymälle, jota vuosien 2010- aikana ei ole saatu purettua Espoon kuntaosuuksiin kohdistuvilla ylijäämähyvityksillä. Sen sijaan ylijäämän saldo on jatkuvasti kasvanut. Uusi kaarimalli otetaan käyttöön aikaisintaan syksyllä 2017, kun LIJ-järjestelmä on vakiintunut ja matkakortit on vaihdettu. Helsingin seudun matkakorttijärjestelmä uusitaan ja samalla toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä koko vuodelle. Investointien ennustetaan alittavan talousarvion 8,7 milj. eurolla, koska osa LIJ -hankkeen töistä siirtyy seuraavalle vuodelle. Lausuntoa Helsingin seudun liikennekuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2017-2019 käsitellään kaupunginjaoston konsernijaostossa 22.8.. 2.4 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS:n tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Espoon osuus kuntayhtymän peruspääomasta on 17,55 %. milj. eur 1-6/ 1-6/2015 ENN TA Myyntituotot 959 964 1 920 1 864 Tilikauden tulos 1 28-11 -56 Lainakanta 239 200 284 284 Investoinnit 49 56 141 140 *) Myyntituotot ja tilikauden tulos sisältävät jäsenkuntien maksuosuuden palautuksen, joka vuonna oli 5,6 milj. eur ja vuonna 2015 25,0 milj. eur Edelleen jatkuva heikko taloudellinen tilanne heijastuu HUS:n toimintaan kasvavana palvelukysyntänä ja edellyttää jatkuvaa toiminnan tehostamista ja kehittämistä. Helsingin kaupungin ja HUS-Apteekin lääkehuollon ja kliinisen farmasian integraation toinen vaihe ajoittuu vuodelle. Tämä parantaa vuosittain toimintakatetta 6,7 milj. euroa. Tammi-kesäkuun sairaanhoidollisen palvelutuotannon volyymi kasvoi 1,4 % edellisestä vuodesta ja sen ennakoidaan ylittävän talousarvion vuoden osalta. HUS palautti jäsenkunnille vuoden 2015 tilikauden ylijäämän 54,6 milj. euroa, josta Espoon kaupungin osuus oli noin 8,9 milj. euroa. Vuoden myyntituotot ylittivät talousarvion 5,3 % ja ne kasvoivat vuodessa 2,6 %. Jäsenkuntien maksuosuuden osalta kasvu oli 0,4 %. HUS:n palvelusopimuksen kuluvan vuoden ennuste ilman vuoden 2015 ylijäämähyvityksen huomiointia on 251,2 milj. euroa ylittäen talousarvion 2,6 milj. eurolla. Vuoden tilikauden tulos sisältää Länsi-Uudenmaan ensihoitotoiminnan alijäämän noin 1,5 milj. euroa.
15 Vuoden lopussa kuntayhtymällä arvioidaan olevan lainaa 45 milj. euroa enemmän kuin kesäkuun lopussa. Jorvin sairaalan lisärakennus otettiin käyttöön vaiheittain tammikuun aikana. Lisärakennukseen muuttivat Jorvin sairaalan nykyiset lasten ja aikuisten päivystykset sekä päivystysosasto. Toinen lisärakennuksen vuodeosastoista on Espoon sairaalan päivystysosasto. Hankkeen kustannukset olivat noin 58 milj. euroa. Lisärakennuksen budjetti on 55,6 milj. euroa. Jorvissa uusitaan myös keskuskeittiö (6,0 milj. euroa) kasvaneen toiminnan vaatimuksiin. Lisäksi meneillään on Naistenklinikan lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus (45,6 milj. euroa) 2014-2017, Lohjan sairaalan psykiatrian uudisrakennuksen rakentaminen (15,2 milj. euroa) 2015-2018, jonka rakentaminen on käynnistymässä sekä Hyvinkään sairaalan leikkausosaston uudisrakennuksen rakentaminen (17,0 milj. euroa) vuosina 2017-2019. Meneillään on myös lukuisia pienempiä korjaushankkeita, muun muassa sisäilmaongelmista aiheutuneiden haittojen poistamiseksi. Lastensairaalahankkeelle vuodelle on budjetoitu 13,3 milj. euron lahjoitus, josta kesäkuun loppuun mennessä on lahjoitettu 6,7 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttumassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tarkoitus toteuttaa 1.1.2019 osana laajaa hallinnon ja rahoituksen uudistusta. Maan hallitus päätti hallitusohjelmansa perusteella linjata sote-uudistuksen toteutettavaksi 18 maakunnallisen itsehallintoalueen mallin pohjalta. Itsehallintoalueet muodostavat 15 sotealuetta, joiden yhtenä tavoitteena on lisätä potilaiden valinnan vapautta. HUS osallistuu sotetyöryhmissä työskentelyyn. Maan hallitus on linjannut, että sote-uudistuksessa tulisi yhtiöittää laajasti toimintoja ja että pääkaupunkiseudun sote-palvelut tulisi organisoida uudella tavalla. Valmistelutyö asioiden tiimoilta on käynnissä.
16 3 Riskienhallintajärjestelmän toimivuus tytäryhteisöissä ja kuntayhtymissä Espoo-konsernin hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevan ohjeen mukaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevaa kaupungin riskienhallinta- ja omistajapolitiikkaa sekä sisäisen valvonnan yleisohjetta. Loppuvuonna 2014 uudistetun riskienhallintapolitiikan mukaan tytäryhteisöjen hallitukset vastaavat yhdessä toimitusjohtajan kanssa riskien hallinnasta sekä riskienhallintaprosessin systemaattisuudesta. Tytäryhteisöjen tulee kaupungin raportointiohjeiden mukaisesti raportoida kaupungille merkittävistä riskeistä sekä riskienhallintansa toimivuudesta ja riittävyydestä. Kuntalaki velvoittaa kuntayhtymiä toimimaan riskienhallintansa osalta vastaavalla tavalla. Riskienhallinnan toteuttamisen valvonta toteutuu myös yhteisöjen ja kuntayhtymien hallinnossa toimivien kaupungin edustajien kautta. Tytäryhteisöiltä ja kuntayhtymiltä on seurantaraportoinnissa pyydetty kuvaus yhteisön oman toiminnan tavoitteiden kannalta merkittävimmistä riskeistä kuluvana vuonna, lyhyt selostus siitä miten riskit on kartoitettu, sekä kuvaus riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Merkittävimmiltä yhteisöiltä pyydettiin tarkempaa riskikuvausta tai liitteeksi omaa dokumentaatiota (esim. muistiota) em. riskikartoituksesta. Kaupungin tytäryhteisöissä on sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta edelleen raportoitu vaihtelevalla tasolla, mutta aiempaa useampi on kuvannut tarkemmin keskeisimpiä riskejään sekä hallintakeinoja näille. Lisäksi on kerrottu riskityön edelleen kehittämisestä: esimerkiksi Espoon Asunnot Oy:n riskienhallintaohjelma valmistuu vuoden aikana. Usean kaupungin tytäryhteisön keskeisimmät riskit liittyvät rakennuttamiseen: hankkeen toteutumiseen annetussa budjetissa, aikataulussa ja laadullisesti hyvänä. Nämä riskit näkyvät myös suurimmassa ajankohtaisessa kiinteistöhankkeessa, Kiinteistö Oy Espoon sairaalan rakennushankkeessa. Espoon sairaala -yhtiön ja urakoitsijan välillä on kustannuserimielisyys lisä- ja muutostyökustannuksista sekä urakan lisäajasta, josta osapuolet ovat käyneet sovintoon tähtääviä neuvotteluja. Osapuolten tulee esittää lopulliset vaatimuksensa urakan taloudellisessa loppuselvityksessä. Sairaalan rakennuttaminen ja käyttäminen on vaativa kiinteistöhanke, jossa yhtiön on varmistettava, että kokonaisuus toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti, sekä itse kiinteistön, että käyttäjän vastuulla olevan toiminnan kannalta. Kaupungille ja koko pääkaupunkiseudulle keskeisen Länsimetron rakentaminen Matinkylään saakka on ollut loppusuoralla. Länsimetro-hankkeen riskienhallinta on järjestetty kolmitasoisen toimintamallin mukaisesti. Riskienhallinnan keskeiset tarkastelualueet ovat: suunnitteluvaiheen riskit, rakentamisvaiheen riskit ja käytönaikaiset riskit. Yhtiön hallitus käsittelee riskikokonaisuutta 1-2 kertaa vuodessa tarkistaen samalla riskiteemaan liittyviä linjauksia ja toimintamalleja. Länsimetron liikenteen alkamisen myöhästyminen 15.8. asetetusta tavoitteesta oli riskinä tunnistettu, mutta arvio riskin toteutumisesta oli virheellinen. Toukokuussa Aalto-yliopiston aseman yhteiskäyttökoetta ei päästy tekemään. Tämän jälkeen selvitettiin, onko samankaltainen riski olemassa myös muilla asemilla. Kävi ilmi, että testaukset tulevat vaatimaan huomattavasti ennakoitua pidemmän ajan. Edellytyksiä metroliikenteen alkamiselle arvioidaan lokakuussa, kun järjestelmätestauksista on saatu riittävästi kokemuksia. Liikenteelle voidaan avata vain turvallinen ja toimiva metro. Keskeisissä kuntayhtymissä riskienhallintaa on työstetty ja kehitetty edellisen vuoden tapaan.