Toimintakertomus ja tilipäätös 2015 / Sosiaali- ja terveyspalvelut

Päävastuualueen johtajan katsaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävänä on taata kuntalaisille edellytykset saada tasavertaisesti laadukkaita taloudellisesti tuotettuja hyvinvointipalveluja. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut on vuonna 2015 pystytty hoitamaan pääsääntöisesti terveydenhuollon hoitotakuun ja sosiaalitoimen aikavelvoitteiden mukaisesti. Vuonna 2015 Valviran ja aluehallintoviraston valvontaa toteutettiin useammalla tavalla terveyspalvelujen hoitoon pääsyyn sekä lastensuojelun ja viimesijaisen toimeentuloturvan määräaikojen toteutumiseen, ikääntyneiden palvelujen henkilöstöresursointiin ja toiminnan sisältöön liittyen. Toteutuneesta Valviran ja aluehallintoviraston valvonnasta ja velvoitteista on suoriuduttu kohtuudella. Talous Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuoden 2015 talousarvion toteutui kokonaisuutena erittäin epätasaisesti aina vuoden loppuun saakka. Kunnanvaltuuston päätöksellä 30.3.2015 24 vahvistettiin kunnan työllistämistoimia ja sosiaalipalvelujen toimintakuluihin osoitettiin 84.000,00

euro lisämääräraha, jolla tehostettiin mm. etuuskäsittelyä ja asiakkaiden aktivointeja. Talouden kuukausiseuranta ja osavuosikatsaukset osoittivat, että merkittävä talouden ylitysvaara kohdistui asiakaspalvelujen ostoihin ja omiin henkilöstömenoihin. Henkilöstömenojen kasvun hillitsemiseksi käyttöön otettiin kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti lyhytaikaisten sijaisten täyttölupamenettely 6/2015 alkaen. Toisen vuosikolmanneksen loppuun tultaessa sosiaalija terveyspalvelujen vuoden 2015 kahdeksan kuukauden toimintakatteen käyttöprosentti oli 70.44, mikä oli vajaat viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna vastaavalla ajalla. Kunnanvaltuuston päätöksellä 30.11.2015 78 sosiaalija terveyspalveluille hyväksyttiin 1.565.000,00 euron lisämääräraha toimintakuluihin. Loppujen lopuksi vuoden 2015 talous toteutui toimintatuottojen osalta hyvin toteumaprosentin ollessa 104,5 joulukuun lopussa. Toimintatuotot ylittyivät 149.214 euroa ja merkittävimmät ylitykset kohdistuivat myynti- ja maksutuottoihin. Toimintakulujen toteuma oli joulukuun lopussa 101,0 %, osoittaen 327.579 euron ylitystä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudessa merkittävin toimintakulujen ylitys kohdistui palvelujen ostoihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuoden 2015 toimintakate oli 100,6 % ja katteeseen muodostui ylitystä loppujen lopuksi 178.365 euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen oman toiminnan henkilöstökuluihin oli varattu 8.996.957 euroa ja menoerä toteutui kokonaisuutena 101,7 %. Palkat ja palkkiot ylittyivät suunnitellusta 131.137 euroa ja ylitys kohdistui palkallisiin ja palkattomiin sijaiskuluihin. Lomapalkkavarausta jäi purkamatta 76.117 euroa, joka oli merkittävästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa sijaistyövoima näyttelee merkittävää osaa: vuonna 2015 19,4 % oman toiminnan palkoista ja palkkiosta oli vuosilomien, sairauslomien yms. palkallisten tai palkattomien poissaolojen hoitamiseen käytettyjä määrärahoja. Henkilöstön sairauspoissaolot jatkoivat lievää laskusuuntaa, joka näkyi myös pienentyneinä henkilöstökorvausten toteumana 101.868 euroa (vuonna 2014 172.676 euroa). Palvelujen ostot toteutuivat vuoden lopussa 101,1 % ja ylitys oli 190.378 euroa valtuuston osoittaman 1.133.500 euron lisämäärärahan jälkeen. Asiakaspalvelujen ostoon käytettiin 16.792.378 euroa (tp 2014 15.389.403 euroa, tp 2013 16.319.094 euroa, tp 2012 15.841.623 euroa, tp 2011 14.773.560 euroa, tp 2010 14.002.028 euroa). Asiakaspalvelujen ostojen toteuma oli loppujen lopuksi merkittävästi suurempi (ylitys yhteensä 1.323.878 euroa) kuin alkuperäiset määrärahavaraukset. Muiden palvelujen ostot ylittyivät 120.864 euroa ja yksittäiset tilien ylitykset kohdistuivat mm. atk-ohjelmiin ja palvelimiin, matkustus- ja kuljetuspalveluihin sekä kuntoutuksen ja sosiaalija terveyspalvelujen ostoihin. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat 106,3 % ja ylitys oli 38.186 euroa. Ylitykset kohdistuivat lääkkeisiin ja hoitotarvikkeisiin sekä kalustohankintoihin. Avustukset toteutuivat 92,4 %. Avustuksista ylittyivät kuntouttavan toimintarahat ja avustukset yhteisöille, mutta ylityksiä kompensoi toimeentulotuen määrärahavarauksen toteutuminen merkittävästi alle varauksen. Muhoksen kunnan työttömyysprosentti pysyi edelleen korkeana ollen vuoden lopussa 14,2 ja se heijastui erityisesti työmarkkinatuen kuntaosuuksiin. Vuokrat toteutuivat suunnitelman mukaisesti toteumaprosentin ollessa joulukuun lopussa 98,2. Muut toimintakulut toteutuivat 169,9 %. Ylitys kohdentuu luottotappioihin ja sekalaisiin menoihin.

Luottotappioita kirjattiin viime vuodelle 23.982 euroa. Luottotappio muodostuu perinnässä olleista perimättä jääneistä asiakasmaksuista ja siihen ei ollut talousarviossa varattu määrärahaa. Vastuualueiden toiminta Hallinnon toimintakatteen toteuma oli joulukuun lopussa 103,72 % eli ylitystä muodostui 9.409 euroa. Toimintakuluja kasvattivat perheneuvontapalvelun yhteistoimintaosuudet ja vastuualueille jakamattomat tapaturmavakuutusmaksut. Sosiaalityö toimintakatteen toteuma oli joulukuun lopussa 104,00 %, joka muodostui 79,91 % toimintatuottojen ja 99,48 % toimintakulujen toteumasta. Toimintakulujen erinomaisesta toteumasta huolimatta ylitystä muodostui joulukuun lopussa 99.330 euroa. Lastensuojelutyö on toiminnan ja talouden osalta toteutunut edelleen avohuoltopainotteisesti. Lastensuojelun avohoidon toimintakulut olivat 581.414 euroa (tp 2014 808.679 euroa) ja laitoshoidon puolestaan 445.796 euroa (tp 2014 231.912 euroa). Lastensuojelun avohoitoa toteutetaan perheen yksilölliseen tilanteeseen suunniteltuna moninaisina perheen tukipalveluina ja työapuna, omana ja ostettuna perhetyönä, tilapäisenä perhehoitona, tukihenkilötoimintana, sekä myös tarvittaessa lyhyinä kodin ulkopuolisina interventioina sekä terapia- ja kuntoutuspalveluina. Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen tuen tarve. Arvioinnin yhteydessä selvitetään paitsi lastensuojelun tarve ja myös palvelujen järjestäminen sosiaalihuoltona ilman lastensuojelun asiakkuutta. Sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina on järjestettävä vertaisryhmätoimintaa, tukihenkilötoimintaa ja perhetyötä, lomatoimintaa sekä lapsen ja vanhemman välisen tapaamisen valvontaa. Sosiaalihuoltolain mukaista tilapäistä perhehoitoa sai 17 perhettä ja yhteensä 36 lasta, tukihenkilötoimintaa järjestettiin kolmelle lapselle, lapsen ja vanhemman välisiä tapaamisen valvontoja järjestettiin kolmelle perheelle vuonna 2015. Kunnallisen perhetyön piirissä oli vuoden aikana 57 perhettä, joissa oli 215 lasta ja 101 aikuista. Perhetyö tuotettiin osana kotihoitoa vanhustyön vastuualueella ja palvelu painottui perheiden ennaltaehkäisevään työhön tavoitteen mukaisesti. Lastensuojelussa kiireellisiä sijoituksia tehtiin vuonna 2015 10 ja uusia huostaanottopäätöksiä yhteensä 5 vuoden aikana. Lapsia oli sijoitettuna vuoden aikana perhehoitoon 9 ja laitoshoitoon 10 lasta, vuoden viimeisenä päivänä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä oli 10. Lastensuojelutyössä saavutettiin toimintavuoden aikana lastensuojelulain edellyttämät määräajat lapsen kiireellisen tuen ja lastensuojeluselvityksen tarpeen osalta. Lastensuojeluselvityksen prosessia on tarkennettu ja työntekijöiden sijaistamista parannettu, mutta määräaikojen tavoitteleminen on edellyttänyt vuoden aikana myös muutamia ylityömääräyksiä sosiaalityöntekijöille. Lastensuojeluhakemuksia jätettiin vuonna 2015 4 kpl ja ilmoituksia tehtiin yhteensä 186. Ennakollisia lastensuojeluilmoituksia tehtiin 6. Lastensuojelulain tarkoittamassa jälkihuollossa oli vuoden aikana 8 nuorta. Sosiaalipäivystyksen toteutti koko Oulun seudulla Oulun kaupunki. Sosiaalityössä on perusparannettu päihdehuollon palveluja etsimällä kestävää toimintamallia sekä omien lähipalveluiden ja erityispalveluiden järjestämiselle. Vuonna 2015 perustettiin moniammatillinen päihdetyöryhmä kehittämään ja yhteen sovittamaan eri palveluja. Päihdehuollon avohoitotoimintana toteutettiin sekä avointa ryhmätoimintaa että yksilökohtaisia päihdeinterventioita. Varsinaisia laitoskuntoutusjaksoja ostettiin suunnitellusti yksittäisille asiakkaille. Pitkittyneet päihdeongelmat näkyivät edelleen erityisesti erittäin haasteellisina

kuntoutushoidon ja palveluasumisen järjestelyinä. Päihdehuollon avo- ja laitoshoitoon käytettiin yhteensä 92.026 euroa vuonna 2015. Toimeentulotukeen käytettiin yhteensä 843.644 euroa (vuonna 2014 987.975 euroa), josta täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen osuus jäi 6,67 %. Toimeentulotuen kulut muodostuivat siis 93 % normitetusta perustoimeentulotuesta. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on kääntynyt lievään laskuun ja asiakkuudessa oli 408 kotitaloutta vuonna 2015. Toimeentulotukea koskevat lain edellyttämät käsittelyajat toteutuivat pääsääntöisesti. Työmarkkinatuen maksuosuuden piirissä oli kuukausittain 94-123 henkilöä ja kuntaosuus oli joulukuun lopussa 522.495 euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta nostaa vuoden alusta muuttunut kustannusjako, jossa kunnan maksuosuuden piiriin tulivat yli 200 päivää työttömänä olleet ja korkeammalla kuntaosuudella yli 1000 päivää työttömänä olleet. Joulukuun lopussa Muhoksella oli 20 henkilöä, joiden työttömyys oli jatkunut yhtäjaksoisesti yli 1000 päivää. Kunnan oman työllistämistoiminnan piirissä oli vuonna 2015 38 henkilöä. Valtuuston osoittaman lisämäärärahan myötä Nuorten ystävät ry:n Tärppi työpaja aikuisväestölle käynnistyi toukokuussa ja sosiaalityössä osoitettiin etuuskäsittelyyn ja aktivointiin lisätyövoimaa touko-joulukuuksi. Tärpissä oli vuonna 2015 yhteensä 55 henkilöä asiakkaana, joista erittäin merkittävä osa kuntouttavassa työtoiminnassa. Nuorten työpajan toiminta-avustuksen loppusumma oli vuonna 2015 140.645 euroa. Nuorten ystävät ry:n Mahis sai työpajan toimintaan valtionavustusta vuodelle 2015 41.000 euroa. Sosiaalija terveysministeriö on hyväksynyt Nuorten ystävät ry:n matalan kynnyksen pajatoiminnan valtakunnallisen nuorisotakuun kehittämis- ja mallintamiskohteeksi vuosille 2014-2015. Työpajalla oli vuoden aikana 71 asiakasta kaikki alle 29-vuotiaita nuoria. Uusia asiakkaita oli vuonna 2015 54. Aiemmin aloittaneista on palannut pajatoiminnan piiriin 17. Nuorten työpajalla rekisterissä olleita nuoria on yhteensä 100 nuorta. Tilastoissa näkyy palvelun tarjoaminen vaikeimmassa asemassa oleville nuorille ja se että heidän osuutensa aloittaneista on suuri. Vammaispalvelujen toimintakatteen toteuma oli joulukuun lopussa 99,50 %, joka muodostui 145,78 % toimintatuottojen ja 102,69 % toimintakulujen toteumasta. Vammaispalvelujen piirissä olevien asiakkuuksien kasvu ja vuotuinen vaihteluväli näkyy myös vastuualueen toimintakulujen toteumassa. Sekä vaikeavammaisten henkilöiden avustuksiin ja etuuksiin että vammaispalvelujen asiakaspalvelujen ostojen kokonaismenojen kehitykseen vuositasolla vaikuttaa yksittäisten asiakkaiden sisääntulo tai poistuminen palvelujen piiristä. Vuoden 2015 toiminnassa näkyy erityisesti laitoshoidon purun vaikutukset palveluihin ja kulujen kohdentumiseen sekä kotikuntalain tuomat muutokset. Vammaispalvelujen vastuualuetta koskevat lain edellyttämät käsittelyajat toteutuvat pääsääntöisesti. Kehitysvammahuollon rakennemuutoksen mukaisesti Tahkokankaan keskuslaitoksen suunnitelmalliset asiakassiirrot käynnistettiin vuoden 2014 aikana: Muhoslaisia asiakkaita vuoden 2015 lopussa Tahkokankaan keskuslaitoksessa oli yksiö henkilö, jonka asumisratkaisut ovat valmistelussa. Laitospalvelujen ostopalveluun käytettiin vuoden aikana 653.225 euroa (tp 2013 617.618 euroa). Muhoksen ryhmäkodilla on asukaspaikkoja 15, joista muille kunnille myytiin vuoden 2015 lopussa 4 paikka. Omana toimintana toteutettiin myös tukiasumisen kokonaisuus, joka käsittää 20 tuettua asumispaikka. Muhoksen ryhmäkodin ja Talonpojantien tukiasuntojen hoiva- ja huolenpito sekä ohjaus muodostavat kehitysvammahuollon koordinoidun kokonaisuuden, jonka palvelutoiminnan kehittämistyötä jatketaan suunnitelmallisesti. Kunnan järjestämässä

avotyötoiminnan piirissä oli 21 asiakasta. Vuoden 2015 aikana tarkistettiin kaikki kehitysvammaisten palvelusuunnitelmat. Oman toiminnan ohella asumispalveluita hankittiin edelleen myös yksityisiltä palveluntuottajilta eri erityisryhmille. Asumispalveluiden ostojen kokonaissumma oli vuonna 2015 yhteensä 1.924.321 euroa. Vammaispalvelujen vastuualueen asumispalveluissa oli vuoden aikana 46 asiakasta. Erityisryhmien palveluasumisen tarvetta kuvaavat edelleen suuret vuosikohtaiset vaihtelut eri asiakasryhmissä. Tilapäisessä perhehoidossa oli vuoden aikana seitsemän asiakasta ja neljälle asiakkaalle ostettiin tilapäishoitoa, myös tukihenkilö toimintaa järjestettiin. Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelujen kulut toteutuivat suunnitelman puitteissa, vaikka kuluja kasvattivat säännöllistä kuljetusta tarvitsevien asiakkaiden määrän kasvu. Kuljetuspalvelujen piirissä oli yhteensä 96 asiakasta. Asunnonmuutostöitä toteutettiin 6 kohteeseen ja apuvälineitä, koneita ym. laitteita myönnettiin 13 asiakkaalle. Henkilökohtaisia avustajatoiminnan piirissä oli 27 henkilöä, joiden palvelutarve vaihteli 30-120 tuntiin/viikko. Vanhuspalvelujen toimintakatteen toteuma oli joulukuun lopussa 96,65 %, joka muodostui 125,00 % toimintatuottojen ja 100,21 % toimintakulujen toteumasta. Vastuualueen toimintakuluja lisättiin valtuuston päätöksellä 530.000 euroa asiakaspalvelujen ostoihin ja oman palvelutoiminnan henkilöstökuluihin. Kotihoidossa säännöllisten asiakkaiden määrä oli 160 vuoden 2015 aikana. Asiakasmäärä kasvoi merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna (128). Rakennemuutoksen tuomat paineet näkyivät nyt erityisesti kotihoidon palveluissa. Asiakkaiden palvelutarpeen kasvaessa kotihoidossa reagoitiin alkuvuodesta määräaikaisella lisähenkilöstöllä erityisesti ilta- ja viikonlopputyössä sekä hoidollisesti vaativissa kotikäynneissä. Loppuvuodesta päädyttiin ratkaisuun, jossa asiakkaiden palvelutarpeen kasvaessa kotihoitoa ostettiin elokuun lopusta lukien yksityiseltä palvelun tuottajalta n. 2,5 henkilön työpanoksen verran, lisäksi yhteiskäyntejä tehtiin hoidollisesti vaativissa kotikäynneissä. Palveluseteli on vakiintunut osaksi kotipalvelun tukipalveluita. Asiakasmäärä oli vuonna 2015 106 palvelusetelin käyttäjää kotihoidossa ja kotipalvelun tukipalveluissa. Myös valtion korvaamat veteraanien palvelut toteutettiin palvelusetelillä 34 henkilölle. Valtuustoaloitteeseen liittyen jatkettiin edelleen veteraanien ilmaista ateriapalvelua neljä kertaa viikossa. Tehostettua palveluasumista järjestettiin asiakkaan tarpeen mukaisesti, kriteerit täyttäneelle asiakkaalle vanhuspalvelulaissa säädetyssä määräajassa. Myönteisiä päätöksiä palveluasumiseen tehtiin vuoden 2015 aikana yli 50. Jonotusaika oli vuoden vaihteessa keskimäärin 62 vrk. Matin koti (entinen Puhakan palveluasunnot) ja Laurin koti muuttivat uusittuihin tiloihin Neuvontatielle 18.8.2015. Ensimmäiset palvelusetelit myönnettiin tehostettuun palveluasumiseen joulukuussa 2015. Ikäihmisten perhehoitoa saatiin jalkautettua osaksi palvelutarjontaan siten, että lyhytaikaiseen perhehoitoon tehtiin toimeksiantosopimuksia 13 ja pitkäaikaisia toimeksiantosopimuksia 2, hoitovuorokausia perhehoidossa oli yhteensä 357 vrk. Vanhuspalveluissa haasteena on lyhytaikaisen hoidon riittävä ja oikea-aikainen tarjonta. Omassa palvelutuotannossa oli vuoden vaihteessa 3 lyhytaikaisen hoidon paikkaa, Helmin kodissa ja Koivu- ja Tähtikodissa molemmissa 1 paikka. Vuoden 2015 loppupuolella avohuollon lyhytaikaisten hoitopaikkojen kysyntä kasvoi merkittävästi ja loppuvuodesta paikat olivat koko ajan täynnä, käyttöaste erittäin korkea. Vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyen on edelleen

haasteena kotihoidon riittävä resursointi ja lyhytaikaisen hoidon järjestelyt sekä palvelusetelin jalkauttaminen hoivaan, hoitoon ja huolenpitoon. Omaishoidontuen määrällinen lisääminen onnistui vuonna 2015 siten että omaishoitajien määrä kasvoi 12 hoitajalla (on nyt 56 ennen 44). Omaishoitajien hoitotyön tueksi on pyritty järjestämään sekä päivähoito että lyhytaikaista hoitoa entistä enemmän sekä omaishoitajille järjestettiin mahdollisuus terveystarkastuksiin. Kotipalvelun tukipalveluissa oli havaittavissa kautta linjan lisääntynyttä kysyntää ja mm. turvapuhelinten käyttäjämäärä kasvoi 140 (entinen115). Päiväkeskuksessa oli n. 180 päiväkävijää kuukaudessa eli n.60 kävijää viikoittain sekä lisäksi tukipalvelujen ja sairaanhoitajan vastaanotto asiakkaat. Päiväkeskuksessa on ajoittain ruuhkaa etenkin kylvetyspalveluissa. Sairaanhoidon toimintakatteen toteuma oli joulukuun lopussa 100,81 %, joka muodostui 133,76 % toimintatuottojen ja 104,76 % toimintakulujen toteumasta. Vastuualueen toimintakuluja lisättiin valtuuston päätöksellä 149.000 euroa kuntoutuksen ostopalveluihin, asiakaspalvelujen ostoihin ja oman palvelutoiminnan henkilöstökuluihin. Edellisen vuoden tapaan merkittävimmät ylitykset toimintakuluissa olivat asiakaspalveluiden ostoissa liittyen potilaskohtaiseen sairaudenhoitoon mm. erilaisten tutkimusten sekä kuntoutus- ja terapiapalvelujen ostoihin. Lääkäreiden virkojen osalta terveyskeskuksessa oli edelleen seitsemän ja puoli virkaa. Työterveyslääkärin viran vakinainen täyttäminen on soittautunut haasteelliseksi tehtäväksi. Muilta osin sekä lääkäreiden ja hoitajien virkoihin/toimiin ja sijaisuuksiin on ollut vielä kohtuullisesti tulijoita. Kansanterveystyön hoitotakuu on toteutunut kohtuullisesti. Kiireellinen hoito kyettiin tarjoamaan aina vuorokauden kuluessa. Kiireettömän hoidon jonotusajat vaihtelivat jopa alle kolmen vuorokauden ja neljän viikon välillä. Lääkäreiden työtaakkaa helpotti päivystävän sairaanhoitajan toiminnan vakiintuminen. Viime vaiheessa tätä kapasiteettia on syönyt lisääntyvä korvaushoitopotilaiden määrä eli nykyinen osa-aikainen päihdetyöntekijä ei ole viime vaiheessa ollut riittävä palvelutarpeeseen nähden. Korvaushoidossa olevien potilaiden määrä vaihteli vuoden aikana kymmenen molemmin puolin. Tämä potilasryhmä syö monella tasolla huomattavan paljon toiminnan resursseja niin terveys- kuin sosiaalipalveluissa. Hoidonporrastusta kehitettiin kuluvan vuoden aikana sisäisesti käynnistämällä antikoagulaatio hoitaja toiminta, jolla pyritään laadukkaampaan ja yksilöllisempään hoitoon. Mielenterveysyksikössä jonotilanne on ollut kuluvan vuoden aikana ennallaan, hoitoa omaan yksikköön jonotti kaiken aikaa 10-20 henkilöä. Kiireellisintä hoitoa tarvitsevat otettiin jonon ohi palvelujen piiriin. Kunnan kahdessa psykologin toimessa oli valtaosan vuotta osa-aikainen miehitys kummassakin toimessa ja resurssivajetta paikattiin ostopalveluilla. Uusi oppilashuoltolaki asettaa kunnalle lisävelvoitteita psykologipalveluiden järjestämiselle. Vuoden lopussa kunnassa päätettiin perustaa vakituinen perheterapeutin toimi 1.1.2016 alkaen. Kokemukset vajaan vuoden toiminnasta olivat monella tasolla rohkaisevia. Tavoitteena on varhainen puuttuminen ongelmiin ja palvelun tuominen lähelle perheitä. Kriisiryhmän toiminnassa on eletty suvantovaiheessa, miehistövahvuus on ollut kuusi-seitsemän työntekijää vuoden mittaan. Radiologisten palveluiden suhteen kunnan oma yksikkö on toiminnassa arkipäivisin joka päivä yksittäisiä sulkupäiviä lukuun ottamatta. Tavanomaiset ultraäänitutkimukset on tehty ostoradiologipalvelun toimesta kahden viikon välein terveyskeskuksessa. Laboratoriopalveluissa

toimintamalli on ollut entinen eli oma toiminta, joka tukeutuu sairaanhoitopiiriin. Toimintamalli on palvellut hyvin omaa muuta toimintaa ja järkevää hoidonporrastusta. Kuntoutuksessa näkyy väestön ikääntyminen lisääntyvänä palvelutarpeena eri terapiamuodoille. Yksikkö toimii tältä osin nykyresursseilla kapasiteettinsa ylirajoilla. Toimintaterapalveluiden ostot ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisääntyneet merkittävästi ja kunnassa tehtiinkin päätös toimintaterapeutin toimen perustamisesta 1.1.2016 alkaen. Muutoksella haetaan parempaa vaikuttavuutta ja kustannussäätöjä. Oman toimintaterapeutin rinnalla tarvitaan edelleen myös ostopalveluita suuren palvelutarpeen vuoksi. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostettiin Oulun seudun yhteispäivystyksestä. Lääkärin käyntejä kertyi muhoslaisille yksikössä perusterveydenhuollon puolella 979 kappaletta eli 2.7 käyntiä vuorokautta kohden. Kustannukset toiminnasta olivat vuositasolla vajaat 184.297 euroa eli noin 20 euroa asukasta kohden. Neuvola toimintakatteen toteuma oli joulukuun lopussa 103,61 %, joka muodostui 114,15 % toimintatuottojen ja 103,89 % toimintakulujen toteumasta. Vastuualueen toimintakuluja lisättiin valtuuston päätöksellä 12.000 euroa oman palvelutoiminnan henkilöstökuluihin. Neuvolatyön sisältöä on pitkään luonnehtinut palvelun järjestäminen vuosittain kasvavalle lapsimäärälle. Vuonna 2015 syntyvyys oli aikaisempien vuosien tasolla ja lapsia syntyi yhteensä 138. Neuvolassa on entinen miehitys ja vakiintunut henkilökunta: laajat terveystarkastukset ovat käytössä sekä äitiys- ja lastenneuvolassa että kouluterveydenhuollossa. Päivärinteellä maahanmuuttajille perustettuun hätämajoitusyksikköön järjestettiin neuvolapalvelut. Äitiys- ja lastenneuvolatyö aloitettiin marraskuun alusta alkaen osa-aikaisen terveydenhoitajan työpanoksella ja palvelupiste on Päivärinteellä Hyrkin koulun terveydenhoitajan tiloissa. Vuonna 8/2014 voimaan tulleen oppilasja opiskelijahuoltolain vaatimusten täyttäminen täysimääräisenä on vielä ratkaisematta Äitiys- ja lastenneuvola toiminta toteutui jotakuinkin valtakunnallisia laatusuositusten mukaisesti, vaikka lääkäriresurssin osoittaminen opiskelija terveydenhuoltoon on osoittautunut haasteelliseksi ja välillä myös lääkäreiden vaihtuvuus heikentää pitkäjänteistä neuvolatyötä. Työtilaongelmia on saatu kohtuudella ratkaistua eri kouluilla ja yläkoulun peruskorjauksen valmistumisen myötä siirryttiin väistötiloista uusiin palvelutoiminalle varattuihin tiloihin. Aikuisneuvola toimi vakiintuneella tavalla ja palveli asiakkaita sairaanhoidollisissa asioissa ja ennaltaehkäisevän työn menetelmin. Työn painopistettä pyritään vakiinnuttamaan ennaltaehkäisyyn ja vuonna 2015 pääpaino on ollut diabetestyössä, jossa lääkkeet ja hoitomuodot kehittyvät. Tavoitteena on saada myös painohallintaryhmät pyörimään säännöllisesti vuosittain. Sairaanhoitopiirin videovälitteinen painonhallintaryhmä tuli maksulliseksi ja se arvioitiin käyttöön nähden liian kalliiksi. Työterveyshuollon toimintakatteen toteuma oli joulukuun lopussa 29,29 %, joka muodostui 81,18 % toimintatuottojen ja 111,44 % toimintakulujen toteumasta. Työterveyshuollon toiminta jatkui edelleen Muhoksella osana terveyspalveluja. Pieniä paikallisia työnantajia tuli uusiksi asiakkaiksi vuoden 2015 aikana yhteensä 11 kpl. Työterveyshuollon sopimuksia oli 135 työnantajan kanssa ja heillä oli yhteensä noin 1300 työntekijää. Ylivoimaisesti merkittävin palveluita ostava työnantaja on Muhoksen kunta. Pitkään työterveyslääkärinä toiminut lääkäri jäi eläkkeelle lokakuussa ja toimintaa jatkettiin sijaislääkärin turvin. Vuoden 2012 sairasvakuutuslain muutos näkyy voimakkaasti työterveyshuollon toiminnassa ja osatyökykyisten työntekijöiden terveydenhoito vaatii

suuren osa työterveyshuollon toimintakapasiteetista. Laki on merkittävästi lisännyt yhteistyötä työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän kesken. Muhoksen työterveyshuolto toimii yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa sopimusten edellyttämällä tavalla. Hammashoidon toimintakatteen toteuma oli joulukuun lopussa 106,80 %, joka muodostui 101,97 % toimintatuottojen ja 105,57 % toimintakulujen toteumasta. Vastuualueen toimintakuluja lisättiin valtuuston päätöksellä 24.000 euroa oman palvelutoiminnan henkilöstökuluihin. Suun terveydenhuoltoa on lähes koko vuosi toteutettu neljän hammaslääkäri-hammashoitaja työparin ja kahden suuhygienistin työpanoksen voimin. Vuonna 2015 työntekijöiden sairauslomien ja lyhyempien vuosilomapätkien aikana ei käytetty sijaistyövoimaa, jolloin lomien yhteydessä jouduttiin ruuhkanpurkajana käyttämään yksityistä sektoria, tosin aikaisempia vuosia vähemmän. Kesäaikana sijaiseksi palkattiin 2 kuukaudeksi vastavalmistunut hammaslääkäri ja hänelle hoitaja: kustannukset noin 10.000 euroa. Järjestely vähensi tarvetta ostopalveluihin ja lisäsi asiakasmaksuja. Suun terveydenhuollon hoitotakuuajoissa on ostopalvelujen ja tilapäisen sijaistyövoiman avulla kuitenkin pysytty; asiakasajat varataan edelleen suoraan ja ei-kiireelliseen hoitoon pääsee viimeistään 3 kuukauden sisällä. Ajoittaisia ongelmia ilmeni edelleen välittömän yhteydensaannin suhteen, koska hammashoitolassa ei ole keskitettyä ajanvarausta ja puhelimeen vastataan muun hoitotyön lomassa: itsearvioinnin perusteella noin 10 % puheluista jäi vastaamatta. Suun terveydenhuollon vuoden 2015 ostopalvelujen toteuma oli 45.377 euroa. Ostoihin kirjataan mm, hammaslaboratoriotekniset kulut, oikomishoidon konsultaatiot ja ostopalvelut, vaativa implanttihoito sekä pelkopotilaiden anestesiahoito. Pääosa suun terveydenhuollon ostopalveluista oli kirurgiaa. Muutama anestesiahammashoito ostettiin ODL:stä, koska sairaanhoitopiiri ei ota anestesiahoitoon kuin alle 2-vuotiaita lapsia ja aikuisia lääketieteellisin perustein. Suuri hoidon tarve ja hoitopelko yksistään eivät riitä. Päivystysasetuksen muutos toi toimintaan uusia velvoitteita 1.1.2015 alkaen: Suun terveydenhuollossa on oltava laillistetun hammaslääkärin palveluja saatavilla ympärivuorokautisesti, iltaisin (16-21) ja viikonloppuisin (8-21) palvelut voidaan järjestää seudullisena yhteistyönä. Terveyskeskuksessa asetuksen voimaantulo tarkoittaa sitä, että arkipäivisin maanantaista torstaihin päivystys pitää järjestää omana toimintana klo 8-16, perjantaisin klo 8-15 ja arkipyhien aattona klo 8-16. Uutena tuli myös vapaamuotoinen päivystys, jolloin Muhoksen hammaslääkärit toimivat vuonna 2015 yhden viikon ajan OYS takapäivystäjinä klo 16-21 arkisin ja klo 10-12, 16-21 viikonloppuisin. Hammashuollon läsnäolopäivystystä viikonloppuisin ja arkipyhinä tuli Muhokselle kolme vuoroa. Terveyskeskussairaala toimintakatteen toteuma oli joulukuun lopussa 96,95 %, joka muodostui 81.91 % toimintatuottojen ja 94,01 % toimintakulujen toteumasta. Terveyskeskussairaalan kokonaispaikkaluku oli vuonna 2015 41 sairaansijaa ja toimintaa jatkettiin A- ja B -osastoilla. Terveyskeskussairaalan C-osaston palvelutoiminta päättyi 31.8.2014. Osastojen kuormitusta luonnehtivat vuonna 2015 suuret vaihtelut. Ulkopuolisien sairaansijojen osto oli vähäistä. Palvelujen ostoon muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä sisältäen kotikuntalain mukaiset kotikuntakorvaukset käytettiin vuonna 2015 60.526 euroa. Lyhytaikaista akuuttihoitoa ostettiin naapurikunnista ja Oulusta 10.232 eurolla, mikä vastaa noin 40 hoitopäivän ostoa. Akuuttiosaston käyttöaste oli koko vuodelta 100,57 %. Potilaat painottuivat alkuvuodelle siten, että tammikuu-huhtikuu oli osasto täynnä ja välillä potilaita hoidettiin ylipaikoillakin. Mukana laskuissa

ovat päivä- ja yökävijät korvaushoitolaisineen. Toukokuusta vuoden loppuun käyttöaste vaihteli 91-98 % välillä eli oli potilasmäärien huippuja sekä vajaakäyttöä. B-osaston käyttöaste oli koko vuodelta 87,26 %. Alkuvuosi tammi-huhtikuu käyttöaste oli korkea, mutta toukokuusta alkaen osastolla oli tyhjiä paikkoja. Syyskuun alusta B-osastolla kokeiltiin paikkaluvun laskemista 16 sairaansijaan, mikä toteutuikin joulukuun alkuun saakka. Vuodenvaihteessa B-osastolla oli sisällä 19 potilasta. Erikoissairaanhoidon toimintakatteen toteuma oli joulukuun lopussa 101,43 % ja asiakaspalvelujen ostoja tehtiin Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja muilta toimijoilta yhteensä 10.706.841 eurolla. Erikoissairaanhoidon toimintakuluihin lisättiin valtuuston päätöksellä 850.000 euroa asiakaspalvelujen ostoihin. Erikoissairaanhoidossa palattiin kustannusten osalta päiväjärjestykseen eli matalien kustannusten vuotta 2014 seurasi toiminnaltaan ja kustannuksiltaan normaali vuosi 2015. Sairaanhoitopiirin oman talousarvion mukaan Muhoksen kustannukset toteutuivat ennakoiduista 98.5 %. Vastaava toteumaprosentti oli sairaanhoitopiiritasolla keskimäärin 99.7 %. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kaikki muhoslaisia potilaita koskevat tunnusluvut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Sairaanhoitopiirin joulukuun lopun seurantatietojen mukaan sairaanhoidon kysyntä (+7.7 % ja 247 lähetettä), hoidossa olleiden potilaiden (+5.3 % ja 149 hlöä), avohoitokäyntien (+5.7 % ja 673 kpl), hoitojaksojen (+15.4 % ja 136 kpl) ja hoitopäivien (+2.0 % ja 93 kpl) määrät ovat kasvaneet viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Muhoksen kunnan laskutus kasvoi tammi-joulukuussa edellisvuodesta 13,2 % ollen 1111 euroa/asukas. Erikoissairaanhoitoa odotti joulukuun lopussa 186 muhoslaista potilasta, kun vuosi sitten vastaava luku oli 229. Yhtään potilaista ei ollut odottanut hoitoon pääsyä yli 6 kuukauden säädetyn määräajan yli. Vastaavasti hoidon tarpeen arviointia odotti 149 muhoslaista (viime vuonna 133), joista yli 3 kuukautta odottaneita oli 13. Sairaanhoitopiiri järjesti 1.1.2015 alkaen ensihoidon omana toimintana kiinteässä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Muhokselle sijoitetun hoitotason yksikön majapaikkana on ollut kunnan paloasema. Alueellisesti PPSHP on saanut toimintaan lisäkapasiteettia Ouluun. Toiminta on vuoden 2015 osalta näyttäytynyt kuntaan päin mallikkaasti hoidettuna osa-alueena. Talouden sopeuttamisohjelman toteutuminen Muhoksen kunnanvaltuusto on hyväksynyt talouden sopeuttamisohjelman 27.1.2014 4. Kohde Vastuu Aikataulu säästö / tuotto euroina 1. Lastensuojelun avohuollon tehostaminen Sosiaalityön 2014 vastuualue 2. Sosiaalinen työllistäminen Sosiaalityön 2014 vastuualue 3. Vammaispalvelujen palvelurakenne Vammaispalvelujen 2014 vastuualue 4. Kotihoidon tehostaminen Vanhustyön vastuualue 2014 5. Tehostetun palveluasumisen vahvistaminen Vanhustyön vastuualue 2014

6. Sairaanhoidollisten tukipalvelujen järjestäminen Sairaanhoidon vastuualue 2014 7. Vanhusten pitkäaikaishoidon paikkaluvun vähentäminen 8. Akuutin vuodeosastotoiminnan tehostaminen Terveyskeskussairaala n vastuualue Terveyskeskussairaala n vastuualue 2014 2014 9. Asiakasmaksut Kaikki vastuualueet 2014 10. Ostopalvelujen vs. oman toiminnan arviointi Kaikki vastuualueet 2014 11. Työhyvinvoinnin edistäminen Kaikki vastuualueet 2014-12. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät erityispalvelut Lautakunta 2014-1. Lastensuojelun avohuollon tehostaminen avohuollon tukitoimien monipuolistaminen perhetyön menetelmien tehostaminen poikkihallinnollinen ennaltaehkäisevä työ Ajalla 1.1.-31.12.2015 toteutunut: Yhteistyötä koulutoimen kanssa tiivistetty oppilashuollossa. Yksittäisten asiakkaiden lastensuojelun sijaishuollon tarve kasvoi alkuvuonna, mutta tilanne vakiintui loppuvuodesta: vuoden viimeisenä päivänä kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli 10. 2. Sosiaalinen työllistäminen verkostotyön edelleen vahvistaminen yhteishankkeen suunnittelu ja toteuttaminen Ajalla 1.1.-31.12.2015 toteutunut: Nuorten työpajatoimintaa vakiinnutettu osaksi lasten ja nuorten palveluja ja sisällön kehittämistyötä jatkettu edelleen. Aikuisten yli 29-vuotiaiden työpaja Tärppi aloittanut toiminnan 5/2015. Aikuissosiaalityötä vahvistettu määräaikaisesti ajalle 5-12/2015. Ko. toimenpiteillä taitettu viimesijaisen toimeentuloturvan kasvu lasku-uralle ja parannettu aikuissosiaalityön vaikuttavuutta. 3. Vammaispalvelujen palvelurakenne avohuollon vahvistaminen palveluasumisen tehostaminen palveluohjauksen vahvistaminen Ajalla 1.1.-31.12.2015 toteutunut: Laitoshoidon asiakasarviot toteutettu, siirrot suunniteltu ja yhtä asiakasta lukuunotamatta toteutettu. Palveluohjausta tehotettu määräaikaisesti 1-12/2015. 4. Kotihoidon tehostaminen uusien työmuotojen juurruttaminen uusien työkalujen laaja-alainen käyttöönotto henkilöstörakenteen vahvistaminen yöpartiotoiminnan käynnistäminen

Ajalla 1.1.-31.12.2015 toteutunut: Palvelusetelin käyttöönotto toteutettu ja lautakunta päättänyt palvelusetelin käytön laajentamisesta ja kohdentamisesta tuloharkinnalla. Annosjakelu laajentunut. Yöpartiotoiminta käynnistynyt 4/2015. Perhehoito käynnistynyt. Henkilöstörakenne ohentunut. Kotihoito siirtynyt yhteisiin toimitiloihin Neuvontatielle. 5. Tehostetun palveluasumisen vahvistaminen sisällön kehittäminen määrän vahvistaminen Ajalla 1.1.-31.12.2015 toteutunut: Tehostetun palveluasumisen kriteerit vahvistettu ja palvelun takuuajat saavutettu. Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen väistö päättynyt 8/2015. Tehotetun palveluasumisen kokonaisuus siirtynyt Neuvontatielle, jossa käytössä max 32 asukaspaikkaa. 6. Sairaanhoidollisten tukipalvelujen järjestäminen laboratoriotoiminta kuvantamistoiminta lääkehuolto Ajalla 1.1.-31.12.2015 toteutunut: Tukipalvelut säilyvät omana toimintana 31.12.2016 saakka. 7. Vanhusten pitkäaikaishoidon paikkaluvun vähentäminen C-osaston rakennemuutos intervallihoidon ratkaisut Ajalla 1.1.-31.12.2015 toteutunut: Terveyskeskusairaalan C-osaston palvelutoiminta päättynyt 8/2014, lakautettu 17 sairaansijaa. Lyhytaikainen hoito toteutetaan tehostetussa palveluasumisessa ostoissa 2 paikkaa tai omassa yksikössä 3 paikkaa sekä palvelusetelillä. 8. Akuutin vuodeosastotoiminnan tehostaminen toimivat hoitoketjut oikea-aikaisen potilaskierron varmistaminen sairaalapaikkojen optimaalinen käyttö Ajalla 1.1.-31.12.2015 toteutunut: Vuorohoidon toteuttaminen sairaalan vuodeosastoilla päättynyt 8/2014, ulkopuoliset sairaansijojen ostot vähentyneet merkittävästi aikaisemmasta. 9. Asiakasmaksut säännönmukainen tarkistaminen Ajalla 1.1.-31.12.2015 toteutunut: Asiakasmaksut tarkistettu lainsäädännön muutosten mukaisesti 1/2015. 10. Ostopalvelujen vs. oman toiminnan arviointi terapiat vammaispalvelujen asiakaspalvelujen ostot Ajalla 1.1.-31.12.2015 toteutunut: Perheterapeutin ja toimintaterapeutin toimien perustaminen ja täyttö toteutettu ja terapiaostoja osittainen kotiutus toteutuu. Vammaispalvelun laitoshoidon purku suunniteltu, lähes toteutettu ja arviointia jatketaan palveluasumisen rakenteisiin. 11. Työhyvinvoinnin edistäminen sairauspoissaolot työkykyä edistävä toimintaohjelma

Ajalla 1.1.-31.12.2015 toteutunut: Sairauspoissaolojen seuranta toteutunut. Kunnan työkykyä edistävän toimintaohjelman valmistelu kesken. 12. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät erityispalvelut sosiaalija terveyspalvelujen alueellisen järjestämisen ratkaisut Ajalla 1.1.-31.12.2015 toteutunut: Asia edelleen hallituksen ja eduskunnan valmistelussa. Pohjois-Pohjanmaan IHA alueen valmistelua käynnistetty.