LEPPÄVIRRAN KUNTA KIRKKOKAAREN JA MATINKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Korjattu ehdotus 1.2.2014 Asemakaava koskee osaa tilasta 22:141 sekä tiloja 32:6, 25:60 ja 25:59. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 282 ja 283, osa kortteleista 47 ja 84 sekä katu- ja virkistysalueet. Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 20.3.2012 22 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Leppävirran kunta 1 1. Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 2 1.1. Tunnistetiedot... 2 1.2. Kaava-alueen sijainti... 2 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava... 4 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 4 3. Lähtökohdat... 4 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.2. Suunnittelutilanne... 8 4. Suunnittelun vaiheet... 10 4.1. Asemakaavan muutoksen tarve ja päätökset... 10 4.2. Osallistuminen... 10 5. Asemakaavan kuvaus... 12 5.1. Kaavan rakenne... 12 5.2. Aluevaraukset... 12 5.3. Kadut ja liikennöinti... 14 5.4. Kunnallistekniikka... 14 5.5. Kaavan vaikutukset... 14 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset... 16 6. Asemakaavan toteuttaminen... 17
Leppävirran kunta 2 Leppävirran kunta Leppävirran kylä 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee 2.1.2013 päivättyä asemakaavakarttaa. Suunnittelu koskee osaa tilasta 22:141 sekä tiloja 32:6, 25:60, 25:59. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 282 ja 283, osa kortteleista 47 ja 84 sekä katu- ja virkistysalueet. 1.2. Kaava-alueen sijainti Alue 2 sijaitsee kirkon vieressä Kirkkokaaren varrella. Asemakaavan muutos koskee osaa korttelista 84. Alue on tällä hetkellä rakentumaton. Voimassa olevassa asemakaavassa on varauduttu seurakuntatalon rakentamiseen kyseiselle alueelle. Näiltä osin suunnitelmat ovat vanhentuneet. Alue 3 sijaitsee Matinkujan ja virran välisellä alueella. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu virkistysalueeksi. Alueella sijaitsee ulkoilureitti. Suunnittelualueet ovat Leppävirran seurakunnan omistuksessa.
Leppävirran kunta 3 Kuva: Suunnittelualueen rajaus Kirkkokaaren osalta ja ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kuva: Suunnittelualueen rajaus Matinkujan osalta ja ote voimassa olevasta asemakaavasta. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kirkkokaaren ja Matinkujan alueen asemakaavan muutos. Kaavan tarkoituksena on asuinrakentamisen sijoittuminen alueille.
Leppävirran kunta 4 2. Tiivistelmä 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Leppävirran tekninen johtaja teki viranhaltijapäätöksen kaavanlaatijasta. Valituksi tuli Sulkavan Palvelut Oy (myöhemmin Järvi-Saimaan Palvelut Oy) Viranomaisneuvottelu on pidetty 20.10.2011. Kaavaluonnos valmistui helmikuussa 2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä 27.2 10.4.2012. Kaavaluonnoksesta annettiin 7 lausuntoa ja jätettiin 4 muistutusta. Kaavakarttaa ja selostusta tarkennettiin lausuntojen ja muistutusten perusteella. Asukastilaisuus järjestettiin tammikuussa 2012. Kaavaehdotus oli ensimmäisen kerran nähtävillä 27.8-25.9.2013. Ehdotuksesta annettiin kolme lausuntoa ja jätettiin yksi muistutus. Lausuntojen perusteella kaavamääräyksiä tarkennettiin. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. 2.2. Asemakaava Asemakaavalla mahdollistetaan asuinrakentaminen Kirkkokaaren luo sekä Matinkujan ja rannan väliin. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa heti sen saatua lainvoiman. Matinkujan alueen tonttien rakentaminen edellyttää kunnallistekniikan rakentamista. 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus
Leppävirran kunta 5 Suunnittelualueet ovat rakentamattomia. Molempien alueiden läheisyydessä sijaitsee asuinrakentamista. Kuva: Matinkujan ranta-aluetta.
Leppävirran kunta 6 Kuva: Matinkujan ulkoilureittiä Kuva: Kirkkokaaren suunnittelualuetta
Leppävirran kunta 7 Kuva: Kirkkokaarteen suunnittelualuetta. 3.1.2. Luonnonympäristö 3.1.3. Liikenne Alue on osittain rakentamatonta ympäristöä. Kirkkokaaren osalta suunnittelualue on tasattu ja sille on tuotu lisää maamassoja. Matinkujan alue rajautuu ja tukeutuu rantaviivaan. Ulkoilureitti on alueella rakennettu aivan rannan tuntumaan. Reittiä ei ole voitu rakentaa sisämaan puolelle maaston jyrkkyyden vuoksi. Matinkujan alueella sijaitsee myös Suomen itsenäisyyden 50-vuotis juhlametsä. Matinkujan alueella osa puustosta on järeämpää. Suunnittelualueella on suoritettu luonto- ja maisemainventointi Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaavatyön yhteydessä. Selvityksessä suunnittelualueelta ei havaittu uhanalaisia lajeja tai arvokkaita luontokohteita. Suunnittelualueella sijaitsee kattava liikenneverkosto. Kirkkokaaren osalla tien varressa on myös kevyenliikenteen väylä. Kirkkokaaren liikenteestä osa on läpiajoliikennettä. Matinkujan kohdalla kevytliikenne tukeutuu olemassa olevaan ulkoilureittiin. Matinkujan ja Laivurintien varsilla ei ole kevyenliikenteen väylää. Alueella ei ole sellaista toimintaa joka aiheuttaisi merkittävässä määrin raskaan liikenteen suuntautumista alueelle.
Leppävirran kunta 8 3.1.4. Rakennettu ympäristö Alueilla ei sijaitse rakennuksia. Kirkkokaaren vieressä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (kirkko ja hautausmaa). Suunnittelualueen vieressä sijaitsee kerrostaloja sekä hieman kauempana omakotitaloasutusta. Matinkujan ympäristössä rakennuskanta on pientaloasutusta. Suunnittelualueen vieressä sijaitsee omakotitaloasustusta sekä rivitaloja. Alueella sijaitsee kattava kunnallistekninen verkosto. Alueella sijaitsee vesi ja sähköjohdot. Matinkujan alueella sijaitsee syväväylän kaksi linjataulua. Matinkujan suunnalle on rakennettu ulkoilureitti alueen läpi. Ulkoilureitti on merkittävä Leppävirran taajamalle. Kokonaisuudessaan ulkoilureitti kiertää koko taajaman. Matinkujan alue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskunta rakenteeseen ja palveluihin. Etäisyys kauppaan, kouluun ja terveyskeskukseen on n. 0,5 km. 3.1.5. Maanomistustilanne Alueet ovat Leppävirran seurakunnan omistuksessa. 3.1.6. Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Leppävirran kirkko ja hautausmaa ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Suunnittelualueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä. 3.2. Suunnittelutilanne Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Savon maakuntakaavan 7.12.2011. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu viitostien kehittämisvyöhyke, matkailun vetovoima-alue, vesimatkailun kehittämisalue, taajamatoimintojen alue sekä alakeskus. Ote maakuntakaavasta on alla. Alueella on voimassa Kirkonkylän yleiskaava. Yleiskaavassa suunnittelualueille on osoitettu virkistysalueet ja julkisen palveluiden alueet.
Leppävirran kunta 9 Kuva: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta Leppävirran kunta on käynnistänyt kirkonkylän yleiskaavan päivittämisen. Yleiskaavaluonnos keskusta alueelle on ollut nähtävillä vuoden 2012 aikana. Yleiskaavaluonnoksessa Kirkkokaaren alue on osoitettu keskustapalveluiden alueeksi ja Matinkujan alue asuinalueeksi. Kuva: Ote Leppävirran taajaman ja sen lähiympäristön osayleiskaavasta (päivätty 30.10.2013)
Leppävirran kunta 10 Kuva: Ote kirkonkylän yleiskaavasta Asemakaavoissa suunnittelualueelle 2 on osoitettu yleisten rakennusten korttelialue, asuinkerrostalojen korttelialue sekä pysäköintialue. Asemakaavoissa suunnittelualueelle 3 on osoitettu puistoalue. Otteet asemakaavoista on sivulla 2. Leppävirran rakennusjärjestys on tullut voimaan 2.1.2009. Asemakaava tullaan laatimaan digitaaliselle pohjakartalle. 4. Suunnittelun vaiheet 4.1. Asemakaavan muutoksen tarve ja päätökset Asemakaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta. Nykyinen asemakaava ei salli asuinrakentamista ranta-alueelle. Nykyisessä asemakaavassa on varauduttu seurakuntakeskuksen rakentamiseen Kirkkokaaren luo. Seurakuntakeskuksen sijoittaminen tälle alueelle ei ole enää ajankohtaista. 4.2. Osallistuminen 4.2.1. Osalliset ja yhteistyötahot Osallisia ja yhteystyötahoja kaavahankkeessa ovat ainakin seuraavat tahot: - Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat
Leppävirran kunta 11 - Suunnittelualueen ja sen lähialueen asukkaat ja näillä alueilla työskentelevät - Kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - Pohjois-Savon ELY-keskus - Pohjois-Savon liitto - Kuopion kulttuurihistoriallinen museo - Alueelliset sähköyhtiöt 4.2.2. Asemakaavan tavoitteet 4.2.2.1. Kunnan tavoitteet Kunnan tavoitteena on asuinrakentamisen mahdollistaminen alueilla sekä turvata Matinkujan luona olevan ulkoilureitin säilyminen. 4.2.2.2. Suunnittelutilanteesta johtuvat tavoitteet Voimassa oleva asemakaava ei mahdollista asuinrakentamisen sijoittamista kaikille suunnittelualueille. Voimassa oleva asemakaava on vanhentunut yleisten rakennusten korttelialueen osalta. Kaavamuutos on näiltä osin tarpeellinen. 4.2.2.3. Alueen oloista johtuvat tavoitteet Leppävirralla on kysyntää sekä kerros-, että omakotitaloalueista jotka sijaitsevat palveluiden läheisyydessä sekä rannan tuntumassa. Olemassa oleva ulkoilureitti on aktiivisessa käytössä. Reitin sijainti alueella tullaan turvaamaan. Suunnittelualueelle ei ole laadittu vaihtoehtoisia maankäyttösuunnitelmia. 4.2.2.4. Prosessin aikana tulleet tavoitteet Prosessin aikana on tutkittu ulkoilureitin sijoittumista Matinkujan lähialueella. Reitin sijainti pyritään pitämään hyvin pitkälti ennallaan. Prosessin aikana on noussut esille pienempien rivitaloyksikköjen sijoittaminen Kirkkokaaren aluelle. 4.2.3. Vireilletulo Tekninen lautakunta käsittelee kaavaa 20.3.2012. Kaavan nähtävillä olosta julkaistiin kuulutus Soisalon Seudussa. Kaavan nähtävillä olosta on tiedotettu alueen ja lähialueen maanomistajia ja muita osallisia kirjeellä.
Leppävirran kunta 12 4.2.4. Osallistaminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä 27.2 10.4.2012. Kaavaluonnoksesta annettiin 7 lausuntoa ja jätettiin 4 muistutusta. Kaavakarttaa ja selostusta tarkennettiin lausuntojen ja muistutusten perusteella. Kaavaehdotus oli ensimmäisen kerran nähtävillä 27.8-25.9.2013. Ehdotuksesta annettiin kolme lausuntoa ja jätettiin yksi muistutus. Lausuntojen perusteella kaavamääräyksiä tarkennettiin. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 4.2.5. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 20.10.2011. Neuvottelussa esillä oli osallistumisja arviointisuunnitelma. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1. Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella osoitetaan rivitalo- ja omakotitaloalueet Leppävirran ydinkeskustaan sekä virran rantaan. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaavassa alueet on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi sekä viheralueeksi. Yleisten rakennusten korttelialueen osalle tarkoituksena oli rakentaa seurakuntatalo. Seurakuntatalo on kuitenkin rakentunut toisaalle, joten voimassa oleva yleiskaava on näiltä osin vanhentunut. Rannassa sijaitseva viheralue ei ole kokonaisuutena ollut missään vaiheessa virkistyskäytössä. Alue on pusikoitunut, eikä sillä ole ulkoilureittiä lukuun ottamatta virkistyskäyttöä. 5.2. Aluevaraukset Koko kaava-alueen pinta-ala on n. 4,17 ha. Aluevaraukset on esitetty seurantalomakkeella sekä alla olevassa taulukossa: Alue Tehokkuusluku Pinta-ala (ha) Kerrosala (k-m2) AO 0,21 0,97 2000 VL 1,60 AR 0,28 0,87 2400 Katu 0,30 Yhteensä 3,74 4400
Leppävirran kunta 13 AO Erillispientalojen korttelialue Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja (omakotitaloja) asumistarkoituksiin. Rinnetonteilla on mahdollista rakentaa 1,5 kerroksisia rakennuksia siten, että kellarikerros leikkautuu osittain rinteeseen. Kaavassa erillispientalojen korttelialueet on osoitettu Matinkujan päähän ja uuden kadun Lehtoteen päähän. Alueelle on mahdollista sijoittaa 6 omakotitaloa. Näistä yksi on omarantainen. Tonttien rakennusoikeus vaihtelee 300 400 k-m2 välillä. AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Asuinrivitalojen korttelialue on kaavaehdotuksessa osoitettu Kirkkokaareen. Alueelle on mahdollista sijoittaa neljälle tontille I kerroksisia rivitaloja. Tonttikohtainen rakennusoikeus on 600 k-m2. Ohjeellinen tonttijako ja rakennusalueiden rajaukset mahdollistavat myös tonttien toteuttamisen kahtena erillisenä tonttikohtaiset rakennusoikeudet yhdistämällä. VL Lähivirkistysalue Merkinnällä on osoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi. Ulkoilureitin rajat määritellään ulkoilulain mukaisella reittitoimituksella tai sopimuksella. Vesi ja viemärilinjat Kaavaan on merkitty vesi- ja viemärijohtojen aluevaraukset. Merkinnällä turvataan mahdollisuus johtojen sijoittamiseen tai kunnossapitoon. Kaavassa esitetty varaus estää johtoalueelle rakennusta / rakennelmien rakentamisen tai muun toimenpiteen. Katualueet Kaavalla on osoitettu Matinkuja kaduksi jatkuen laajenevalle asuinalueelle. Aluevarauksessa on huomioitu liikennealueen lisäksi kadun huollon vaatimat alueet: hulevedet, katujen kunnossapito ja kääntöpaikka. Kaavassa on varauduttu myös Matinkujan leventämiseen ja kunnostukseen. Uutena katuna on osoitettu Lehtorinne. Sen pituus on noin 70 metriä. Yleisiä määräyksiä Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää korttelien 47, 282 ja 283 osalta maaston käsittelytapa, kulutuspintojen päällysteet ja reunukset. Pintavesien johtamiseen ja viemäröintiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennukset tulee toteuttaa yhtenäisellä tavalla siten, että ne sijoitukseltaan, ilmeeltään, korkeusasemiltaan, kattomuodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopivat toisiinsa ja ympäristöönsä. Rakentamattomat alueen osat sekä pysäköintialueelle varattujen alueiden ulkopuoliset alueen osat tulee pitää istutettuina ja hoidettuina. Jätekatokset ja -alueet tulee suojata umpinaisilla aidoilla. Autopaikkoja on rakennettava rakennuspaikoille
Leppävirran kunta 14 AO alueet 2 ap / tontti AR alueet 1 ap / asunto Kaavassa määritellyn rakennusoikeuden lisäksi autosuojien rakentamiseen voidaan käyttää 20 k- m2 / asuinhuoneisto. 5.3. Kadut ja liikennöinti Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat liikenneväylät ovat katualueita. Liikennöinti tulee tapahtumaan Kirkkokaaren ja Matinkujan puolelta. 5.4. Kunnallistekniikka Kaikki alueella toimivat yksiköt on mahdollista liittää kunnallistekniikkaan. 5.5. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä kaavoittajan ja sidosryhmien välillä. 5.5.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2-4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuspäätöksen voimaan tullessa valmisteilla oleva kaava voidaan hyväksyä päätöksen estämättä 31.8.2009 mennessä, mikäli kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville ennen päätöksen voimaan tuloa.
Leppävirran kunta 15 5.5.1.1. Toimiva aluerakenne Kaavassa uudet asuinpaikat on osoitettu Leppävirran taajamaan, kävelymatkan päähän ydinkeskustasta. 5.5.1.2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavalla tiivistetään keskustan rakennetta ja mahdollistetaan elinvoimaisen taajama-alueen kehittyminen myös jatkossa. Kaavamuutos lisää taajama-alueen vetovoimaa ja vähentää samalla haja-asutusalueelle kohdistuvia rakennuspaineita. Asumismahdollisuudet monipuolistuvat ja tarjoavat vaihtoehtoisia malleja rakentajille ja asukkaille. 5.5.1.3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Leppävirran kirkko kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Suunnittelualue rajautuu Kirkkokaarteen osalta tähän kulttuuriympäristöön. Suunnittelualueen tuntumassa on jo kerrostaloja. Alueen ympäristö ei tule kaavahankkeen osalta muuttamaan muotoaan. Kaava ei vaaranna kulttuuriympäristöarvoja alueella. Kaava mahdollistaa virkistyskäytön jatkumisen olemassa olevalla ulkoilureitillä. Ulkoilureitille tulee yksi kadunylitys lisää. Ylitys on sellaisessa kohdassa, jossa liikenneturvallisuus ei ole uhattuna. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. 5.5.2. VAT-vuoksi 5.5.2.1. Geologinen historia ja siitä johtuvat luonnonolot Kaava ei vaaranna geologisen historian kannalta merkittäviä kohteita tai siitä johtuvia luonnonoloja. Alueella ei ole arvotettuja maisema-alueita tai muinaisrantoja. Alueella ei myöskään ole mäki- tai vaara-asutusta tai Vuoksen vesistöalueeseen oleellisesti liittyvää vanhaa huvilarakentamista. Alueella ei ole myöskään havaittavissa perinteiseen maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä piirteitä. 5.5.2.2. Reittivesiluonne Kaava ei vaaranna Vuoksen vesistöalueen reittivesiluonnetta. Suunnittelualueella ei sijaitse vesitierakennelmia tai vedenalaisia suojelukohteita. Alue ei sijaitse vesistön ja maareittien vanhoissa solmukohdissa.
Leppävirran kunta 16 5.5.2.3. Raja-alueen historia ja kulttuuri Suunnittelualueelta ei tunneta raja-alueen historiaan tai kulttuuriin liittyviä kohteita tai ominaispiirteitä. 5.5.3. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan. Hulevesien käsittelyssä on huomioitava se, että uusia avo-ojia ei muodostu suoraan vesistöön. 5.5.4. Vaikutukset liikenteeseen Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Toteutuessaan kaava tulee lisäämään liikennettä hieman Matinkujan ja Kirkkokaaren alueella. Alueen katuverkko kestää kuitenkin kaavan mukaisen liikenteen lisäämisen. Ulkoilureitin ylityspaikka on sellaisessa kohdassa jossa liikenneturvallisuus ei tule vaarantumaan. Rakentamisalueet on rajattu siten, että väylämerkit jäävät rakennettavien alueiden ulkopuolelle. Kaava ei myöskään estä väylämerkkien näkymistä väylälle. 5.5.5. Sosiaaliset vaikutukset Kaava ei heikennä yleistä virkistyskäyttöä alueella voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Virkistyskäyttö alueella tulee jatkumaan. Kaava pienentää virkistyskäytössä olevan alueen pinta-alaa. Vähennys on kuitenkin pieni suhteessa koko taajaman virkistyskäytölle tehtyihin varauksiin. Kaavamuutoksella turvataan ulkoilureittiyhteys Vokkolan ja taajaman kautta Paajalanmäelle. Alueella ei ole ollut muuta laajempaa virkistyskäyttöä johon kaava vaikuttaisi. Olemassa olevien omakotitalotonttien ja uusien tonttien väliin jää kapea viheralue. Kaava ei aiheuta yleisen turvallisuuden heikkenemistä alueella. 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat liitteenä.
Leppävirran kunta 17 6. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamista ohjaa kaavakartan ja määräysten ohella tämä selostus. Aluetta voidaan alkaa toteuttamaan heti kun kaava on saanut lainvoiman. Matinkujan ja Lehtorinteen kohdilla on tehtävä jatkossa katualueen lunastus. Myös lähivirkistysalueen lunastaminen on tehtävä kaavan lainvoimaisuuden jälkeen. Lunastuksen suorittaa maanmittauslaitos hakemuksesta. Korvaukset määrätään toimituksen yhteydessä. Matinkujan ja Lehtorinteen osalla alueelle olisi laadittava katusuunnitelmat. Katusuunnitelmien yhteydessä on laadittava myös yleisille alueille suunnitelmat ulkoilureitin siirron vuoksi. Katusuunnitelmien yhteydessä ratkaistaan myös Matinkujan kunnostaminen. Kunnostaminen kustantaa n. 40 000. Ulkoilureitin rakentaminen kaavan mukaiseen kohtaan kustantaa arvioilta n. 20 000. Suunnittelualueelle on rakennettava myös vesi- ja viemärilinjat sekä sähkölinjat. Leppävirran kunta valvoo viranomaistoiminnallaan alueen rakentamista. Järvi-Saimaan Palvelut Oy Sulkavalla 2.1.2014 Simo Kaksonen DI, Kaavoitusinsinööri