KAUPUNKISEUDUN ELINKEINOPOLITIIKKA JA PROSESSIEN LAATU

KAUPUNKISEUDUN ELINKEINOPOLITIIKKA JA PROSESSIEN LAATU

Tampereen yliopisto Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Sarja A, 19 Kaupunkiseudun elikeinopolitiikka ja prosessien laatu Tampere, Turku, Oulu, Seinäjoki, Vammala ja Parkano benchmarking-vertailussa Markku Sotarauta & Reija Linnama Tampere 1997 CITYOFFSET

Avainsanat: Elinkeinopolitiikka kaupunkiseutu prosessienlaatu - strategia Kannensuunnittelu Markku Sotarauta Tekstinvalmistus, tekijät Markku Sotarauta ja Reija Linnamaa ISBN 951-44-4167-2 ISSN 0784-8013 CITYOFFSET OY Tampere 1997 Myynti Tampereen yliopisto/julkaisujen myynti PL 617, 33101 Tampere Puh.. (03) 215 6055 Fax (03) 215 7050

OSA, KIIREISTEN TIIVISTELMÄ 9 OSA II TUTKIMUSRAPORTTI 26 1 JOHDANTO 29 1.1. Prosessien laatu korostuu toimintamallien muuttuessa 29 1.2. Tutkimusasetelma 33 1.2.1. Tutkimuksen tehtävät ja tavoitteet 33 1.2.2. Aineisto ja menetelmät 35 2 PAIKALLINEN ELINKEINOPOLITIIKKA - KIVIJALKANA YHTEISTYÖ 40 2.1. Elinkeinopolitiikan käsite 40 2.2. Paikallisen elinkeinopolitiikan muotoutuminen 42 2.3. Seutuistuminen 51 3. VERKOSTOT JA PEHMEÄ STRATEGIA 56 3.1. Verkostomainen toiminta ja oppivat järjestelmät 57 3.1.1. Yhteistoiminta, yhteistyö ja kumppanuus 60 3.1.2. Kilpailu 61 3.1.3. Oppiminen 63 3.1.4. Mahdollistaminen 68 3.1.5. Informaatio 68 3.1.6. Luottamus 69 3.1.7. Sitoutuminen 70 3.1.8. Yhteenveto 72 3.2. Yhteistoimintaverkostojen hallinta - pehmeä strategia ja prosessien laatu 72 3.2.1. Klassinen lähestymistapa strategiseen suunnitteluun 75 3.2.2. Prosessia ja kommunikaatiota korostava lähestymistapa strategiaan 77 3.2.3. Pehmeä strategia 82 3.2.4. Prosessien laatu 83 4. BENCHMARKING LAADUN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ 92 4.1. Benchmarking-toiminnan ominaispiirteet 92 4.2. Benchmarking tässä tutkimuksessa 96 5. KAUPUNKIPROFIILIT 98 5.1. Tilastovertailu 99

5.2. Elinkeinopolitiikan toimintapuitteet 106 6. KAUPUNKIKOHTAISET TULOKSET 113 6.1. Parkano 113 6.1.1. Parkanon yritys- ja seutuyhteistyö 113 6.1.2. Parkanon prosessien vahvuudet ja heikkoudet 117 6.1.3. Parkanon prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot 120 6.2. Vammala 123 6.2.1. Vammalan yritys- ja seutuyhteistyö 123 6.2.2. Vammalan prosessien vahvuudet ja heikkoudet 127 6.2.3. Vammalan prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot 130 6.3. Seinäjoki 132 6.3.1. Seinäjoen yritys- ja seutuyhteistyö 132 6.3.2. Seinäjoen prosessien vahvuudet ja heikkoudet 137 6.3.3. Seinäjoen prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot 139 6.4. Oulu 141 6.4.1. Oulun yritys- ja seutuyhteistyö 141 6.4.2. Mistä Oulun menestys? 148 6.4.3. Oulun prosessien vahvuudet ja prosesseja uhkaavat jännitteet 150 6.4.4. Oulun prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot 153 6.5. Turku 155 6.5.1. Turun yritys- ja seutuyhteistyö 155 6.5.2. Turun prosessien vahvuudet ja heikkoudet 158 6.5.3. Turun prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot 163 6.6. Tampere 164 6.6.1. Tampereen yritys- ja seutuyhteistyö 164 6.6.2. Tampereen prosessien vahvuudet ja heikkoudet 167 6.6.3. Tampereen prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot 169 7. KAUPUNKISEUTUJEN ELINKEINOPOLITIIKAN PERUSONGELMA: KOKONAISUUS JA OSAT KAUKANA TOISISTAAN 172 7.1. Klassinen malli - kokonaisuuksista osiin (Turun seutu, Seinänaapurit ja Luoteis-Pirkanmaan seutu) 174 7.2. Prosessuaalinen malli - osista kokonaisuuteen (Tampereen seutu, Vammalan seutu) 176 7.3. Pehmeän strategian mukainen malli - osien ja kokonai- suuden jatkuva vuorovaikutus (Ouluseutu) 179 7.4. Prosessien kipupisteet 180

8. VERKOSTOMAINEN TOIMINTA JA UUSI TOIMINTAKULTTUURI 185 8.1. Strateginen tietoisuus - uuden toimintakulttuurin ydin 185 8.2. Kaupunkiseudun strategiaprosessien ihannemalli 187 8.3. Elinkeinopolitiikan tulosten mittaaminen 196 9. JOHTOPÄÄTÖS: KAUPUNKISEUDUN ELINKEINOPOLITIIKKA ON JOUKKUEPELI JA TAITOLAJI 200 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Projektin ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet Liite 2. Haastattelut kaupungeittain Liite 3. Työseminaariin 12.2.1997 osallistuneet Liite 4. Kaupunkikohtaisiin seminaareihin osallistuneet Liite 5. Strategiakeskustelun tukilista

26$,.,,5(,67(1 7,,9,67(/0b

7lVVlW\ VVlRQWDUNDVWHOWXHOLQNHLQRSROLWLLNNDDYHUNRVWRMDMDVWUDWHJLDQWHR ULDDWDUNHPPLQNXLQPLWlWlPlQWXWNLPXNVHQDONXSHUlLVWHQWDYRLWWHLGHQPX NDDQ ROLVL ROOXW WDUSHHQ 7XWNLPXNVHQ DLNDQD Nl\G\W OXNXLVDW NHVNXVWHOXW MD \OHLQHQ VHXGXOOLVWHQ HOLQNHLQRSROLLWWLVWHQ WRLPLQWDPDOOLHQ MD WDSRMHQ HWVLQWl MRKWLYDW WXWNLPXNVHQ ODDMHQWDPLVHHQ 7DYRLWWHHNVL QRXVL P\ V \OHLVHHQ NDX SXQNLVHXWXMHQHOLQNHLQRSROLWLLNNDDNHKLWWlYllQNHVNXVWHOXXQRVDOOLVWXPLQHQ.LLUHVDDWWDDMRVNXVROOD\NVLRSSLPLVHQSDKLPPLVWDYLKROOLVLVWD8VHLQYRL ROODYDLNHDO \WllDLNDDOXNHDNDLNNLDW\ MD\ S \GlOOlRGRWWDYLDNLUMRMDMD WXWNLPXVUDSRUWWHMD.DVYDYLHQ UDSRUWWLSLQRMHQ DLKHXWWDPDQ WXVNDQ KHOSRWWD PLVHNVLWlPlWXWNLPXVRQMDHWWXNDKWHHQRVDDQ 2VDVVD,H[HFXWLYHVXPPDU\RQHVLWHWW\WXWNLPXNVHQWHKWlYlMDWDYRLWWHHW VHNlSllWXORNVHWWLLYLLVVlPXRGRVVD2VDQ,WHKWlYlRQDQWDDNLLUHLVHOOHOXNL MDOOH \OHLVNXYD WXWNLPXNVHQ WXORNVLVWD 2VDVVD,, SXROHVWDDQ RQ WDUNDVWHOWX WDUNHPPLQ WXWNLPXNVHQ WHRUHHWWLVWD WDXVWDD MD HQQHQ NDLNNHD DQDO\VRLWX V\ YlOOLVHPPLQ WXWNLPXNVHVVD PXNDQD ROOHLGHQ NDXSXQNLVHXWXMHQ HOLQNHLQRSR OLLWWLVWHQSURVHVVLHQODDWXD 7XWNLPXNVHQWHKWlYlWWDYRLWWHHWMDOlKW NRKGDW Tämä tutkimus on luonteeltaan prosessien laadun analyysiin perustuva kehittämisprojekti. Sen tarkoituksena on tukea Tampereen, Turun, Oulun, Seinäjoen, Vammalan ja Parkanon kaupunkien elinkeinopolitiikan kehittämistä. Tutkimus kohdistuu kaupunkien elinkeinopoliittiseen yhteistyöhön naapurikuntien kanssa (VHXWX\KWHLVW\ ) ja kaupungin elinkeinotoimen yhteistyöhön yrittäjien kanssa (\ULW\V\KWHLVW\ ). Painopisteet ovat niitä elinkeinopolitiikan osa-alueita, joiden merkitys on viime aikoina selvästi korostunut. Tarkastelun kohteena on kaupungin organisaatiossa elinkeinopolitiikan toteuttamisesta huolehtiva yksikkö. Tutkimuksen painopisteet - seutu- ja yritysyhteistyö - ovat toisiaan täydentäviä, sillä elinkeinopolitiikasta on kehittymässä seudullinen toimintamuoto. Tutkimustehtävä ja päätavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti: 7XWNLPXVWHKWlYlQl on tukea projektiin osallistuvien kaupunkien elinkeinopoliittisten prosessien kehittämistä luomalla edellytykset omasta ja kumppanin toiminnasta oppimiselle. Lisäksi luodaan perusta jatkuvalle kaupunkien väliselle oppimisprosessille. Tutkimustehtävä voidaan jakaa seuraaviin kysymyskokonaisuuksiin, joihin etsitään vastauksia: Mikä on prosessien laatu kaupunkiseudun kuntien välisessä yhteistyössä? - Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia prosesseissa on?

6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX Mikä on prosessien laatu kaupungin elinkeinotoimen ja yritysten välisessä yhteistyössä? - Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia prosesseissa on? Millaisia kaupunkien prosessit ovat suhteessa toisiinsa? Miten kunkin kaupungin prosesseja voidaan kehittää? Edellä esitettyihin kysymyksiin liittyen voidaan tutkimuksen päätavoitteet esittää seuraavasti: Tutkimuksen WDYRLWWHHQD on tunnistaa kaupunkien prosessit valittujen teemojen osalta, esittää prosessien keskeisimmät vahvuudet ja heikkoudet, verrata kuntien prosesseja sekä laatia kullekin kaupungille toimenpide-ehdotukset elinkeinopolitiikan kehittämiseksi tutkimuksen painopistealueilla. Tutkimus rakentuu verkostojen ja pehmeän strategian teorioiden varaan. Tutkimuksessa sovelletaan myös benchmarking-toimintaa kaupunkien elinkeinopolitiikan analysointiin ja kehittämiseen. Teoriaperustaa ja benchmarkingkäytäntöjä on selvitetty tarkemmin kirjan II osassa. Tässä tutkimuksessa kaupunkiseutujen elinkeinopolitiikan tarkastelu kohdistetaan prosessien laatuun. Se koostuu seuraavista peruskysymyksistä: Mikä on LQIRUPDDWLRQMDWLHGRQmerkitys prosessien laadulle? Mikä on OLVlDUYRQmerkitys prosessien laadulle? - mitä OLVlDUYRD kukin toimija tuo erilaisiin verkostoihin ja prosesseihin? Mikä on VLWRXWXPLVHQmerkitys prosessien laadulle? - miten toimijat VLWRXWXYDW prosesseihin, miksi eri toimijoiden kannattaisi sitoutua prosesseihin? Miten verkostoissa olevien SllPllUlWvaikuttavat prosessien laatuun - miten voidaan löytää eri toimijoiden SllPllULHQYlOLOWl\KW\PlNRKWLD, jotka mahdollistavat yhteisen tekemisen? Mikä on RSSLPLVHQmerkitys prosessien laadulle? Mikä on IRRUXPLHQmerkitys prosessien laadulle? Mikä on OXRWWDPXNVHQmerkitys prosessien laadulle? Miten W\ QMDNRMDYDVWXXWXVvaikuttavat prosessien laatuun? Huomio kiinnitetään erityisesti siihen, miten nämä tekijät vaikuttavat toisiinsa joko prosessien laatua kehittävästi tai heikentävästi. Toiminnan strategisuus ja organisointi vaikuttavat kaikkiin prosessin laadun osatekijöihin joko tukien tai heikentäen prosessin laatua. 12

.LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl.DXSXQNLNRKWDLVHWOXRQQHKGLQQDW 3DUNDQRSHULQWHHVVlNLLQQLVHNDYXXVYDLYDD Pienimmän projektikaupungin eli Parkanon elinkeinopolitiikkaa voidaan kuvata perinteiseksi kunnalliseksi elinkeinopolitiikaksi. Elinkeinopolitiikkaa pidetään tärkeänä keinona Parkanon aseman turvaamisessa alueellisessa työnjaossa ja kaupungin taantuvan kehityksen hidastamisessa. Kaupungissa yritysasiamiehen toiminta on tarjonnut käytännönläheistä ja paljon kiitosta saanutta apua yrittäjille, mutta muuten kaupungin elinkeinopolitiikkaa luonnehtii jäsentymättömyys ja sen näkeminen kaupungin organisaation (sekä viranhaltijoiden että luottamuselinten) asiana eikä verkostomaisena yhteistyönä eli myös muita toimijoita mukaan ottavana toimintana. Seutuyhteistyötä pidetään ylimääräisenä lisänä, jota tehdään, koska laki niin edellyttää. Toisaalta kaupungissa on merkkejä siitä, että aluepoliittiseen ohjelmatyöhön liittyvä seutuyhteistyö voi jatkossa olla se väline, joka saattaa laajentaa myös kunnan elinkeinopoliittista toimintakenttää. 9DPPDODXXVLDWXXOLDHWVLPlVVl Vammalan elinkeinopolitiikkaa voidaan luonnehtia uusien tuulien etsinnän sävyttämäksi. Kaupungissa tunnetaan aitoa halua elinkeinojen edistämistyöhön, ja elinkeinopolitiikkaa halutaan toteuttaa entistä enemmän yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Seutuyhteistyötä pidetään luonnollisena ja erittäin tärkeänä osana elinkeinopolitiikkaa. Elinkeinoelämän edistämistyö koetaan kuitenkin osin toivottomaksi: seudun väestö vähenee, bkt säilyy alhaisena, talous ei salli suuria satsauksia, uudet, yrityslähtöiset kehittämisideat tuntuvat olevan kiven alla jne. 6HLQlMRNL\ULW\V\VWlYlOOLQHQMD6HLQlQDDSXUL\KWHLVW\ VVlLWWHHOOLQHQLWWHHOOLV WHQMRXNRVVD Seinäjoki on tulosten perusteella yrittäjäystävällinen kaupunki, jossa elinkeinopolitiikka on tärkeä osa kaupungin kehittämistä. Elinkeinopolitiikka halutaan pääasiassa pitää kaupungin omana, sisäisenä asiana, mutta toteuttaa samalla laajaa yhteistyötä kaupungissa sijaitsevien muiden yrityspalveluorganisaatioiden kanssa. Seutuyhteistyössä suhteellisen voimakkaat, Seinäjokea maaseutumaisemmat kehyskunnat vahvistavat selkeästi seudun kehittämispotentiaalia, mutta toisaalta kehyskuntien Seinäjoesta poikkeavat kehittämisen lähtökohdat ja seutuyhteistyön prosessien laadun vääristymät estävät saamasta seutuyhteistyöstä optimaalista hyötyä. 13

6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX 2XOXVWUDWHJLQHQYHUNRVWRLWXMD Ouluseutua pidetään malliesimerkkinä korkeaan teknologiaan panostamisen aikaansaamasta menestyksestä. Menestystä voidaan selittää usealla eri tekijällä, mutta selkeä vaikutus on myös toimivalla verkostomaisella yhteistoiminnalla (sis. seutu- ja yritysyhteistyön). Elinkeinopolitiikka mielletään keinoksi edistää koko Ouluseudun kehitystä. Sillä on selkeät seudulliset strategiset painotukset, joita toteutetaan hyvässä yhteisymmärryksessä ja yhteistyöllä. Muihin projektikaupunkeihin ja -seutuihin verrattuna yritysten osallistuminen elinkeinopoliittiseen strategiatyöhön on Ouluseudulla poikkeuksellisen laajaa. Vaikka Ouluseudun elinkeinopoliittisissa prosesseissa on useita sellaisia piirteitä, jotka sopivat esimerkiksi muille kaupunkiseuduille, niin täysin ongelmatonta toiminta ei ole Ouluseudullakaan. Keskittyminen korkean teknologian alojen kehittämiseen on saanut osakseen jonkin verran kritiikkiä ulkopuolelle jääneiltä ja kuntien välinen varsin löyhästi organisoitu elinkeinopoliittinen yhteistyö ei ehkä pysty nykymuodossaan tuomaan riittävää lisäarvoa seudun kehittämiseen. 7XUNXP\ KlLVKHUlQQ\WHOLQNHLQRSROLWLLNDQNHKLWWlMlMDVHXWXLVWXMDVLVlLVHW MlQQLWWHHWYDLYDDYDWVHXWX\KWHLVW\ Wl Turussa elinkeinopolitiikan merkitys kaupungin kehittämisessä on ollut viime vuosiin saakka vähäistä. Turun seudun kehityksen on uskottu jatkuvan myönteisenä itsellään. Selkeä osoitus elinkeinopolitiikan ja myös seutuyhteistyön merkityksen kasvamisesta on seudun kuntien elinkeinotoimet yhdistävän Turun seudun alueellisen kehttämiskeskuksen eli TAD Centren perustaminen. TAD Centrellä ja yleensä Turun seudun elinkeinopoliittisella yhteistyöllä on kuitenkin vaikea tie edessään. Sen pitäisi pystyä luomaan perusta entistä monipuolisemmalle elinkeinojen edistämistyölle ja kuromaan umpeen Turun seudun eroa muihin, kehittämistyössä pidemmällä oleviin kaupunkiseutuihin. Onnistuessaan TAD Centre voi omalta osaltaan edistää seudun kehitystä ja epäonnistuessaan viedä pitkäksi aikaa pohjan yhteistyöltä. 7DPSHUHDOKDDOWD\O VSURMHNWLHQNDXWWDVHXGXQURROLQHSlVHOY\\VYDLYDD Tampere on Oulun tapaan niittänyt viime vuosina mainetta 1 mitä erilaisemmissa elinkeinopolitiikkaan liittyvissä yhteyksissä. Kaupungin 1990-luvulla tehostunutta elinkeinopolitiikkaa voidaan pitää tuloksia tuottaneena. Elinkeinopolitiikan toteutuksessa tehdään laajaa yhteistyötä kaupungissa toimivien muiden yrityspalveluorganisaatioiden kanssa, mutta kaupungin elinkeinopolitiikan linjaamista pidetään kaupungin omana asiana. Tampereen suhtautumi- 1 Ks esim. Riihosen artikkelit Kauppalehti 4.3.1997, 20 ja Optio 20.2.1997, 56-58. 14

.LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl nen seutuyhteistyöhön on hyvin tuloshakuista ja luonteeltaan operatiivista. Yhteistyö koetaan mielekkääksi, jos siitä saatavat hyödyt tukevat Tampereen omia tavoitteita. Kehyskunnille seutuyhteistyö on strategisempi tekijä kunnan kehittämisessä. Laaja-alainen kuntien välinen vuorovaikutus on vielä syntymättä. 6HXWX\KWHLVW\ QYHUWDLOX Tässä yhteydessä (taulukko 1) seutuyhteistyön organisoinnilla tarkoitetaan sitä kokonaisuutta, jonka avulla kuntien välistä elinkeinopoliittista seutuyhteistyötä koordinoidaan. Strategisuudella tarkoitetaan elinkeinopoliittisen seutuyhteistyön pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta (miten on tehty - kysymys), eikä niinkään elinkeinopolitiikan strategisuutta sisällön näkökulmasta (mitä on tehty -kysymys). Yhteistyön tavoitteilla tarkoitetaan yhteistyöhön osallistuvien kuntien tavoitteiden samansuuntaisuutta seutuyhteistyön osalta. Yleishuomiona voidaan todeta, että yhteistyöltä halutaan yleisesti ottaen samoja asioita eli työttömyyden alentumista, uusien työpaikkojen ja yritysten aikaansaamista, toimivien yritysten kehittämistä jne., mutta millään projektiseudulla ei olla käyty perusteellista strategista keskustelua siitä, mitä seutuyhteistyöltä loppujen lopuksi halutaan suhteessa kunnan omaan elinkeinopolitiikkaan. Näin yhteisistä yleisen tason päämääristä huolimatta toiminnan laatu kärsii, kun päädytään konkreettisempiin kysymyksiin. Tällöin jokaisella seudulla voidaan yhteistyön tavoitteiden sanoa olevan epäselviä. Työnjaolla tarkoitetaan työnjakoa seutuorganisaation sisällä eli yhtäältä erilaisten ryhmien, tiimien, elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden jne. välillä ja toisaalta työnjakoa esimerkiksi elinkeinoasioista vastaavien ja kuntajohtajien kesken. Yhdelläkään tutkimuksessa mukana olleella seudulla ei olla vielä päästy selkeään työnjakoon elinkeinoasiamiesten välillä. Elinkeinoasiamiehet eivät esimerkiksi ole erikoistuneet toimialoittain, vaikka ko. ajatus on ollut vahvasti esillä yleisessä seudullisen elinkeinopolitiikan kehittämiseen liittyvissä keskusteluissa useilla kaupunkiseuduilla. Työnjakoon ei olla vielä päästy edes Turun seudulla, vaikka TAD Centren yhtenä lähtökohtana on se, että siinä toimivat elinkeinoasiamiehet erikoistuvat kukin jollekin seudun kehityksen kannalta keskeiselle osa-alueelle. Tampereen seudulla ja Ouluseudulla on tutkimuksen yhteydessä virinnyt keskustelu työnjaon merkityksestä ja mahdollisuuksista 1. 1 mm. Tampereen seudun elinkeinoasiamiehet ovat työseminaarissa pohtineet työnjaon mahdollisuuksia ja ongelmia sekä suunnitelleet keskinäistä työnjakoaan. 15

6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX Informaationkululla tarkoitetaan sitä, miten informaatio kulkee seutuorganisaation sisällä. Tuskin koskaan kuitenkaan voidaan välittää kaikki oleellinen informaatio kaikille sitä tarvitseville. Informaationkulku siis tuskin koskaan on niin hyvää, etteikö jotain parannettavaa olisi. Haastatteluissa nousi esiin jokaisen kaupunkiseudun kohdalla informaationkulun puutteet jollakin tasolla. Lisäarvolla tarkoitetaan tässä projektikaupungin kokemaa 1 lisäarvoa elinkeinopoliittisesta seutuyhteistyöstä, ja sitoutumisella projektikaupungin sitoutumista seutuyhteistyöhön. Luottamuksella tarkoitetaan yhteistyöhön osallistuvien kuntien (eli käytännössä elinkeinopoliittiseen seutuyhteistyöhön osallistuvien ihmisten) keskinäistä luottamusta. TAULUKKO 1. Seutuyhteistyön laadun vertailu. 3DUNDQR 9DPPDOD 6HLQlMRNL 2XOX 7XUNX 7DPSHUH 2UJDQL VRLQWL 6WUDWHJL VXXV <KWHLVW\ Q WDYRLWWHHW uusi - melko kiinteä, vanha - löyhä löyhä kiinteä melko kiinteä melko samansuuntaisia melko samansuuntaisia erilaisia,qirupddwl RQNXONX /LVlDUYR 6LWRXWXPL QHQ /XRWWDPXV melko suuri suuri melko hyvä melko heikkoa melko suuri keskinkertaista keskinkertaista keskinkertaista keskinkertaista voimakasta keskinkertaista melko heikko hyvä melko samansuuntaisia melko heikkoa melko suuri hyvä erittäin kiinteä melko heikko melko erilaisia 7\ QMDNR heikkoa heikkoa keskinkertaista keskinkertaista melko heikkoa suuri melko hyvä löyhä heikko heikko keskinkertainen keskinkertainen erilaisia ja täsmentymättömiä heikkoa melko heikkoa melko vähäinen melko voimakasta voimakasta keskinkertaista keskinkertainen keskinkertainen /XRWHLV3LUNDQPDDQVHXWX Luoteis-Pirkanmaan seudun (yhteistyön huhtikuun alusta 1997 alkanut uusi malli) on melko kiinteä. Yhteistyötä on vahvistettu sopimuksellisesti, ja or- 1 Projektikaupungeilla tarkoitetaan tässä projektissa mukana olevia kuntia eli Tamperetta, Turkua, Oulua, Seinäjokea, Vammalaa ja Parkanoa. Kaupungin kokemalla lisäarvolla tarkoitetaan käytännössä keskeisten toimijoiden kokemaa lisäarvoa. 16

.LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl ganisaatio on varsin jäsentynyt. Luoteis-Pirkanmaan seudulla strategisuus on heikkoa 1, koska seudulliseen strategiseen yhteistoimintaan ei olla tietoisesti kiinnitetty huomiota. Haastatellut nostivat lisäksi esille selkeitä puutteita toiminnan johdonmukaisuudessa ja pitkäjänteisyydessä. Luoteis-Pirkanmaan seutuyhteistyötä voidaan luonnehtia tässä tutkimuksessa mukana olevista selvärajaisimmaksi. Seutuyhteistyö nähdään tavallaan lain edellytyksenä. Kunnallinen elinkeinopolitiikka halutaan pitää erillään seudullisesta elinkeinojen edistämisestä ja aluepoliittisista ohjelmista. Luoteis-Pirkanmaalla elinkeinoasiamiehet jakavat spontaanisti tehtäviään, mutta esimerkiksi kuntajohtajien ja elinkeinoasiamiesten välinen työnjako on epäselvää. Informaation nähtiin kuitenkin kulkevan suhteellisen hyvin Luoteis-Pirkanmaan seudulla. Tätä selittänee seudun ja kuntien pienuus. Kuitenkin Luoteis-Pirkanmaan seudulla elinkeinoasiamiesten ja kuntajohtajien välinen informaationkulku ei vastaa tarpeita (vanha organisointimalli). Parkanossa seutuyhteistyöstä saatava lisäarvo on koettu melko suureksi. Merkitystä vähentää seutuyhteistyön kokeminen kunnan sisäisestä elinkeinopolitiikasta erillisenä. Tästä syystä myös kaupungin sitoutuminen seutuyhteistyöhön jää keskinkertaiseksi. Luoteis-Pirkanmaan seudulla kuntien välinen luottamus on keskinkertaista. Luottamusta heikentää pelko oman kunnan epätasavertaisesta kohtelusta muiden kuntien rinnalla. Epäluottamusta lisää kolmen suunnilleen yhtä suuren kunnan kuuluminen samaan seutuun, ja siitä syntyvä kilpailuasetelma. 9DPPDODQVHXWX Vammalan seudulla yhteistyö on löyhästi organisoitu. Se rakentuu erilaisten virka- ja luottamushenkilöryhmien varaan. Strategisuus on ollut heikkoa, koska seudulliseen strategiseen yhteistoimintaan ei olla tietoisesti kiinnitetty huomiota. Tosin käynnistymässä oleva strategisen suunnittelun prosessi antaa mahdollisuuden tilanteen jäsentämiseen. Toiminnan strategisuuden puutteet nousivat esille useissa haastatteluissa. Vammalan seudulla seutuyhteistyö nähdään kaikissa kunnissa strategisena asiana. Vammalassa työnjako eri ryhmien välillä on epäselvää. Vaikka informaationkulku on suhteellisen hyvää, koettiin myös Vammalan seudulla eri ryhmien toiminnasta saatavan informaation vähäisyys ongelmaksi. Vammalan seudulla elinkeinopoliittisesta seutuyhteistyöstä saatavaa lisäarvoa pidetään suurena. Seudulla on tunnustettu Vammalan veturiasema seu- 1 Haastattelujen tekohetkellä Luoteis-Pirkanmaan seudulla oli käytössään vanha, II osan luvussa 6.1.1. esitelty malli. Näin taulukon 1 tulokset organisointikohtaa lukuunottamatta perustuvat haastatteluhetken tilanteeseen. 17

6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX tuyhteistyössä, ja yhteistyön koetaan tuovan merkittävää lisäarvoa myös Vammalan omiin, suhteellisen pieniin elinkeinopoliittisiin resursseihin. Vammalan sitoutumista seutuyhteistyöhön voidaan pitää voimakkaana. Vammalan seudun kuntien keskinäinen luottamus on melko hyvää. Ristiriidat liittyvät lähinnä erilaisiin näkemyksiin kuntien ja seudun alueellisesta suuntautumisesta. 6HLQlQDDSXULW Seinänaapurit yhteistyön organisointia voidaan luonnehtia kiinteäksi. Yhteistyötä on vahvistettu sopimuksellisesti, organisaatiolla on itsenäistä päätösvaltaa ja Seinänaapureilla on päätoiminen koordinaattori. Seudulla on useaan otteeseen käyty läpi erilaisia strategisen suunnittelun prosesseja ja saatu käyntiin useita yhteishankkeita, mutta tästä huolimatta yhteistyön strategisuus voidaan arvioida keskinkertaiseksi. Seudullisen elinkeinopolitiikan suhdetta kunnallisiin toimintoihin ei ole kyetty määrittelemään. (Sama tilanne on hyvin pitkälle myös muilla tämän tutkimuksen kohdeseuduilla.) Seinänaapurien yhteistyötä koskevia tavoitteita voidaan luonnehtia erilaisiksi. Tämä heijastaa yhteistyöhön osallistuvien kuntien erilaisia lähtökohtia. Seinänaapureilla elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden välillä ei ole selkeää työnjakoa, mutta virallinen linkki elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden yhteistyöstä muun muassa kuntajohtajien yhteistyöhön on varsin selkeä ja toimiva. Seinäjoella seinänaapurikoordinaattori toimii eri tahojen välisenä linkkinä, ja virallisen informaationkulun koetaan toimivan hyvin. Seinänaapuriyhteistyötä hiertää kuitenkin sellaisen hiljaisen tiedon puute, joka ei välity virallisia kanavia pitkin. Tätä ongelmaa ei voi ratkaista virallista järjestelmää kehittämällä, vaan etsimällä tapoja luoda verkostomaisen toiminnan edellytyksiä. Tällöin on tietoisesti panostettava luottamuksen, vastavuoroisuuden ja rupattelukulttuurin luomiseen. Rupattelukulttuurissa kyse on halusta kertoa kumppaneille asioista, jotka eivät juuri sillä hetkellä välttämättä vaikuta oleellisilta, mutta joiden avulla luottamuksellisen suhteen on mahdollista syntyä. Jos asioista ei kerrota avoimesti, saattaa yhteistyön osapuolten puutteellisesta tiedosta tekemät tulkinnat nostaa esiin ajatukset tahallisesta salailusta, vaikka tällaisesta ei edes olisi kysymys. Seinäjoella yhteistyöstä saatavaa lisäarvoa pidetään melko suurena, mutta sen merkitystä vähentää Seinänaapurikuntien väliset ristiriidat ja kuntien erilaiset lähtökohdat. Periaatteellisella tasolla ollaan valmiita laajaankin yhteistyöhön, mutta yhteistyön käytännön merkitys ja toimintamuodot johtavat prosessien laadun heikentymiseen. 18

.LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl Seinäjoen kohdalla on aistittavissa varsin selkeä halu pitää kunnallinen ja seudullinen elinkeinopolitiikka erillään toisistaan. Seinäjoen sitoutumista yhteistyöhön vähentää yhteistyön toteuttamisen seinäjokipainotteisuus ja kuntien erilaiset lähtökohdat. Seinänaapureiden keskinäistä luottamusta on taulukossa 1 luonnehdittu melko heikoksi. Arvio heijastelee avoimuuden puutetta, sekä sitä että seudun kuntien erilaisia lähtökohtia ei olla kyetty yhteisissä strategiakeskusteluissa käsittelemään ja rakentamaan yhteistyötä erilaisten tavoitteiden välille. 2XOXVHXWX Ouluseudun yhteistyön organisointia voidaan luonnehtia melko kiinteäksi. Seudulla on vuonna 1996 solmittu seutusopimus, ja yhteistyön organisaatio on varsin jäsentynyt. Vaikka Ouluseudullakaan ei ole selkeästi linjattu kunnallisen ja seudullisen elinkeinopolitiikan suhdetta, on seudulla ehkä paremmin kuin muilla seuduilla strategiset painotukset välittyneet myös käytännön yhteistyöhön. Tämä johtunee Ouluseudulla vallitsevasta hyvästä yhteistyökulttuurista, jonka avulla toiminnan pitkäjänteisyys syntyy yksittäisten projektien ja toimenpiteiden kautta samalla kun niitä ohjaavat laajassa yhteistyöprosessissa laaditut aiotut strategiat. Ouluseudulla seutuyhteistyön tavoitteet on arvioitu melko samansuuntaisiksi. Seudullisen kehittämisen päälinjoista vallitsee suhteellisen hyvä yksimielisyys, vaikka jonkin verran on esitetty kritiikkiä korkean teknologian liiallisesta painottamisesta muiden toimialojen kustannuksella. Myöskään Ouluseudulla elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden välillä ei ole selkeää työnjakoa. Kuitenkin linkki elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden yhteistyöstä mm. kuntajohtajien yhteistyöhön ja osaamiskeskusohjelman toteutukseen on suhteellisen toimiva. Myös Ouluseudulla informaationkulkua seutuyhteistyöorganisaation sisällä pidettiin melko heikkona varsinkin seututiimin ja elinkeinotiimin välillä. Oulussa seutuyhteistyön lisäarvo on koettu melko suureksi elinkeinopolitiikassa. Oulussa on kuitenkin noussut esille kysymys saatavan lisäarvon suuruudesta, koska elinkeinoasiamiesten kuukausittaiset kokoontumiset eivät välttämättä takaa riittävää lisäarvoa. Oulun sitoutumista seutuyhteistyöhön voidaan pitää melko voimakkaana. Se on hyväksynyt roolinsa yhteistyön veturina. Myös kehyskunnat ovat hyväksyneet Oulun roolin. Ouluseudulla kuntien välinen luottamus on suhteellisen hyvää, ja sitä vahvistavat yhteistyöllä aikaansaadut positiiviset tulokset. 19

6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX 7XUXQVHXWX Turun seudulla on tässä tutkimuksessa mukana olleista kiintein seutuyhteistyön malli, koska elinkeinotoimet 1 on yhdistetty seudullisesti. Turun seudun yhteistoiminnan strategisuus voidaan määritellä melko heikoksi. Tässä on kuitenkin muistettava, että arvio perustuu yhtäältä mallin sisälle rakentuneisiin jännitteisiin ja toisaalta haastateltavien näkemyksiin perustamisvaiheessa alkaneen kehityksen suunnasta. TAD Centrelle asetetut tavoitteet eivät olleet ainakaan haastattelujen tekohetkellä välittyneet sidosryhmille selkeinä, vaan niistä esiintyi useita erilaisia tulkintoja. Haastateltavat esittivät myös epäilyksiä keskuksen toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen jäämisestä taka-alalle pyrittäessä nopeisiin tuloksiin projektimuotoisena käynnistetyn keskuksen ensimmäisellä jaksolla. Myös Turun seudulla kuntien yhteistyötä koskevat tavoitteet ovat melko erilaisia. TAD Centrelle on asetettu tietyt painopisteet, mutta niiden välittyminen toimintaan ja sidosryhmille on ainakin keskuksen toiminnan alkuvaiheessa ollut heikkoa. Lisäksi osallistuvien kuntien erilaisista tarpeista johtuen seutuyhteistyölle on asetettu kunnissa osin erilaisia päämääriä. Turun seudulla elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden välillä ei ole selkeää työnjakoa, mutta linkki elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden yhteistyöstä muun muassa kuntajohtajien yhteistyöhön on suhteellisen selkeä. Turun seudulla informaationkulku sai osakseen kritiikkiä, vaikka edellytykset hyvään informaationkulkuun ovat kiinteän mallin ansiosta paremmat kuin muualla. Turun seudulla elinkeinopoliittisesta seutuyhteistyöstä saatavaa lisäarvoa pidetään suurena. Turussa TAD Centren perustamisen myötä elinkeinopolitiikka on saanut runsaasti lisää painoarvoa, ja Turku vaikuttaa halukkaalta ottamaan veturiroolin seudulla. Turun sitoutumista seutuyhteistyöhön voidaankin pitää voimakkaana. Luottamus Turun seudun kuntien väillä on melko hyvää, mikä näkyy seudullisen ajattelun heräämisenä ja ennen kaikkea siinä, että TAD Centre on yleensä kyetty perustamaan. Luottamus saattaa kuitenkin rakoilla, jos keskuksen sisälle rakentuneita jännitteitä ei pystytä käsittelemään. Luottamusta saattaa heikentää myös se, että osa kunnista pelkää oman edun kärsivän keskukseen liittymisestä. 1 Turun seudun TAD Centreä lukuunottamatta seutuyhteistyön organisointi on seuduilla enemmän tai vähemmän muodostettu koskemaan laajemmin myös muuta kuin elinkeinopoliittista yhteistyötä, vaikka elinkeinopolitiikka ja aluepoliittiset ohjelmat hankkeineen näyttelevätkin yleensä yhteistyössä pääosaa. 20

.LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl 7DPSHUHHQVHXWX Tampereen seudulla yhteistyö on organisoitu löyhästi. Yhteistyötä toteutetaan lähinnä elinkeinoasiamies- ja kuntajohtajakokoontumisin ja erilaisten projektien kautta. Seudulla on useaan otteeseen käyty läpi erilaisia strategisen suunnittelun prosesseja ja saatu käyntiin useita yhteishankkeita. Tampereen seutuyhteistyön strategisuus on keskinkertaista, eikä seudullisen elinkeinopolitiikan suhdetta kunnallisiin toimintoihin ole kyetty määrittelemään. Lisäksi Tampereen seudulla elinkeinoasiamiesten välisen yhteistyön rooli suhteessa seudun laajempaan kehittäjäverkostoon ei ole kaikilta osin selkeä. Tampereen seudulla kehyskunnat näkevät seutuyhteistyön oman elinkeinopolitiikkansa kannalta strategisena kysymyksenä, kun taas Tampereen kaupungille seutuyhteistyö on enemmän operatiivinen asia. Yhteistyöllä ei ole Tampereelle itseisarvoa sinällään, vaan sen mahdollinen lisäarvo koetaan saatavan esimerkiksi projektien toteuttamisen kautta. Jos työnjakoa ajatellaan koko seutuorganisaatiota koskevana asiana, niin Tampereen seudulla työnjako on täsmentymätöntä paitsi elinkeinoasiamiesten myös kuntajohtajien ja elinkeinoasiamiesten välillä. Myös linkki elinkeinoasiamies- ja kuntajohtajakokoontumisista luottamushenkilökokouksiin on epäselvä. Informaationkulku elinkeinoasiamiesten välillä on kohtuullisen toimivaa, mutta informaationkulku elinkeinoasiamiesten ja kuntajohtajien välillä on heikkoa. Tampere pitää yhteistyöstä saamaansa lisäarvoa melko vähäisenä, koska elinkeinopoliittista yhteistyötä pidetään nykyisellään tehottomana ja työnjakoa liian tamperepainotteisena. Tampere haluaakin varsin selkeästi pitää kunnallisen ja seudullisen elinkeinopolitiikan erillään. Tampereen sitoutumista seudullisiin projekteihin voidaan pitää erittäin hyvänä, mutta sitoutumista yhteistyöhön sinänsä ei pidetä tärkeänä. Tampereen seudulla kuntien välinen luottamus on keskinkertaista. Keskinäistä luottamusta heikentää joidenkin seudun kuntien liiallinen keskinäinen kilpailu yritysten sijoittumisesta. Luottamusta heikentää myös yhteistyön tamperepainotteisuus. <ULW\V\KWHLVW\ QYHUWDLOX Taulukossa 2 on kuvattu muutamalla keskeisellä kriteerillä yritysyhteistyön laatua. Foorumeilla tarkoitetaan niitä epävirallisia tai virallisia paikkoja, joissa kaupungin elinkeinotoimi ja yrittäjät kohtaavat. Näkemysten vastaavuudella tarkoitetaan yrittäjien ja kaupungin näkemysten vastaavuutta siitä elinkeinopoliittisesta linjasta, jota kaupungissa tulisi harjoittaa. 21

6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX Yritysyhteistyössä (samoin kuin seutuyhteistyössä) informaationkulku tuntuu olevan yleinen kritiikin kohde. Kritiikkiä informaationkulkua kohtaan esitettiin, vaikka kaupungissa olisi käytössä paljonkin erilaisia kanavia sen kehittämiseksi. Pelkkä kanavien runsaus ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, että informaatio menisi perille. Informaation välityksen kanavat voivat esimerkiksi olla vääriä viestin perillemenon kannalta tai jotain kanavaa pitkin lähetetty viesti voi olla sanomaltaan sellainen, että sitä ei huomioida (sanoman tärkeyttä ei olla osattu esittää oikein), tai informaation välittämisen tapa (kieli, muoto yms.) voi olla vastaanottajan kannalta väärä. Luottamuksella tarkoitetaan yrittäjien luottamusta kaupunkiin yhteistyökumppanina. TAULUKKO 2. Yritysyhteistyön laadun vertailu. 3DUNDQR 9DPPDOD 6HLQlMRNL 2XOX 7XUNX 7DPSHUH )RRUXPH MD 2VDOOVWUD WHJLRLGHQ VXXQQLWWH OXXQ,QIRUPDDWL RQNXONX 1lNHP\V WHQYDVWDD YXXV vähäistä melko heikkoa /XRWWDPXV keskinkertainen melko runsasta keskinkertaista keskinkertaista melko hyvä melko hyvä melko hyvää hyvä runsaasti runsasta melko vähän melko vähäistä vähän runsaasti keskinkertaisesti keskinkertaisesti keskinkertaista hyvää heikkoa keskinkertaista keskinkertainen keskinkertainen melko heikko hyvä hyvä keskinkertainen melko hyvä hyvä 3DUNDQR Parkanossa ei ole virallisluonteista yhteistyöelintä yrittäjien ja kaupungin välillä. Myös yritysten osallistumista strategioiden suunnitteluun voidaan pitää vähäisenä. Parkanossa kaupungin ja yrittäjien välinen informaationkulku koettiin melko heikoksi. Tätä selittänee mm. kaupungin ja yrittäjien välisten foorumien vähäisyys ja epätietoisuus kaupungin elinkeinopolitiikan vastuutahoista. Yritysten ja kaupungin näkemysten vastaavuutta elinkeinopoliittisesta linjasta voidaan luonnehtia kaksijakoiseksi. Osa yrittäjistä näkee kaupungin elinkeinopolitiikan linjattomana ja sisäisten kähmintöjen vaivaamana, ja osa näkee, lähinnä yritysasiamiehen toimintaan liittyen, kaupungin elinkeinopolitiikan yritysten tarpeita vastaavaksi. Parkanossa yrittäjien ja kaupungin välinen 22

.LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl luottamus on keskinkertaista. Sitä heikentävät erilaiset, jo osin ratkaistut henkilöristiriidat. 9DPPDOD Vammalassa on varsin runsaasti erilaisia foorumeita, joilla yrittäjillä ja kunnalla on mahdollisuus kohdata toisensa. Tällaisia foorumeja ovat kaupungin ja yrittäjien välinen neuvottelukunta, isojen teollisuusyritysten ja kaupungin väliset lounastilaisuudet, aamukahvitilaisuudet, elinkeinopoliittisen ohjelman laadinta, projektit jne. Pelkkä foorumien runsaus ei kuitenkaan välttämättä takaa laadukasta yhteistyötä yrittäjien ja kaupungin välillä, jos niiden toimivuudesta ja laadusta ei jatkuvasti huolehdita - ne saattavat kuivua kokoon. Vammalassa yrittäjien ja kaupungin näkemykset elinkeinopoliittisesta linjasta vastaavat melko hyvin toisiaan. Yritysten osallistumista strategioiden suunnitteluun voidaan pitää melko runsaana. Yrittäjät ovat mm. mukana elinkeinopoliittisen ohjelman suunnittelussa. Lisäksi kaupungin ja yrittäjien välisellä neuvottelukunnalla on merkittävä rooli kaupungin elinkeinopolitiikan linjaamisessa. Vammalassa informaationkulku on arvioitu keskinkertaiseksi. Yhteistyölle on paljon foorumeita, mutta informaationkulku koetaan silti jonkinasteiseksi ongelmaksi. Tätä voitaneen osittain selittää sillä, että yrittäjistä valtaosalla ei ole selvyyttä kenen viranhaltijan puoleen pitää missäkin asiassa kääntyä. Kun elinkeinoasioista ei ole vastaamassa päätoimista viranhaltijaa, myös mahdollisuudet esimerkiksi yrityskäynteihin ja yrittäjäyhdistyksen kokouksiin osallistumisiin eivät ole riittävät. Vammalassa yrittäjien ja kaupungin välinen luottamus on melko hyvää. Luottamusta ehkä vähentävät jonkin verran Vammalassa koetut puutteet kaupungin eri toimialojen toiminnassa ja kaupungin elinkeinotoimen organisoinnin jäsentymättömyys sekä tietty puuhastelun leima kaupungin toiminnassa. 6HLQlMRNL Seinäjoella kaupungin ja yritysten välisten foorumien määrä on arvioitu keskinkertaiseksi. Seinäjoella on virallisena yhteistyöelimenä elinkeinoelämän yhteistyöryhmä. Tämän lisäksi kaupunki ja yrittäjät ovat yhteistyössä keskenään myös projektien kautta, sekä muun muassa kauppiastyöryhmässä ja seudullisesti yrittäjäyhdistysten puheenjohtajien ja elinkeinoasioista vastaavien yhteiskokoontumisissa. Seinäjoella yritykset ovat olleet mukana elinkeinopoliittisen ohjelman päivityksessä. Selvin yksimielisyys tulosten mukaan elinkeinopolitiikasta yrittä- 23

6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX jien ja kaupungin välillä on Seinäjoella. Myös informaationkulku kaupungin ja yrittäjien välillä sai enemmän ruusuja kuin risuja. 2XOX Oulussa on varsin runsaasti erilaisia foorumeita, joilla yrittäjillä ja kunnalla on mahdollisuus kohdata toisensa. Oulussa yrittäjät osallistuvat laajasti sekä osaamiskeskusohjelman että muiden kuin high-tech -alojen kehittämiseen keskittyvän elinkeino-ohjelman laadintaan ja myös ohjelmia toteuttaviin projekteihin. Muilla seuduilla ei ole toteutettu yhtä laajaa strategisen suunnittelun prosessia kuin Ouluseudulla. Foorumien määrää lisää kaupungin elinkeinokeskuksen, Oulun Yrittäjien ja Kauppakamarin laaja yhteistyö, joka liittyy niin erilaisten tilaisuuksien ja projektien järjestämiseen kuin epäviralliseen kanssakäymiseenkin. Foorumeiksi voidaan lukea myös yhteistyössä julkaistava lehdet, %XVLQHVV5HYLHZRI2XOX5HJLRQ ja 2SWLPLVWL. Oulussa informaationkulkua kaupungin ja yrittäjien välillä pidettiin hyvänä. Tulosta selittänee foorumien runsaus, sillä näin informaation välittyminen ei ole kiinni vain yhden kanavan laadusta. Oulussa yrittäjien ja kaupungin näkemysten vastaavuus on arvioitu keskinkertaiseksi. Voimakas high-tech -alojen painotus sai haastatteluissa osakseen kritiikkiä muiden alojen yrittäjiltä. Kysymyksessä ei välttämättä ole niinkään high-tech painotuksen kritiikki sinällään, vaan kritiikkiä saattaa aiheuttaa se, että koska selkeä aiotun strategian muotoilu ja toteutus ovat aina valintoja (joihinkin asioihin panostetaan enemmän, jolloin toiset jäävät syrjään kehittämistoimenpiteistä), strategisen huomion ulkopuolelle jääneet saattavat kokea oman alan vähemmän tärkeäksi seudun kehittämisen kannalta, ja että kehittäjäverkosto laiminlyö strategian ulkopuolella olevat asiat. 7XUNX Turussa kaupungin ja yrittäjien välisiä foorumeja on melko vähän. Tosin Turussa on TAD Centren toimintaan liittyen aloittanut kaupunkiseudun yrittäjäneuvottelukunta. Turussa yritysten osallistuminen elinkeinopoliittisten strategioiden suunnitteluun on melko vähäistä, laajaa elinkeino-ohjelman laadintaprosessia ei Turussa ole ollut. Suomen Yrittäjien yrittäjyysilmastokyselyn (Elinkeinopoliittinen ilmastokysely 15.4. - 15.5.1996) mukaan informaationkulku koettiin Turussa yrittäjien ja kaupungin välillä vähäiseksi. Informaation kulun ongelmat tulivat esiin myös tämän tutkimuksen yhteydessä. Syitä informaationkulun heikkouteen Turun kaupungin ja yrittäjien välillä lienee useita, mutta kaksi merkittävintä lienee kuitenkin kaupungin suuri koko ja ennen kaikkea yhteistyöperinteen puute. 24

.LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl Turussa näkemysten vastaavuus on melko heikkoa. Yrittäjät kokivat kaupungin toiminnan yleisesti enemmän yritystoimintaa hidastavana kuin sitä edistävänä. Turun niinkuin muidenkin kaupunkien tapauksessa on kuitenkin muistettava, että mahdollinen kritiikki kohdistuu pääosin kaupungin toimintaan yleensä, ei pelkästään elinkeinoasioista vastaavaan yksikköön. Yrittäjien kritiikin kohteet liittyvät mm. keskustan toimimattomuuteen, liikennejärjestelyihin, rakennuslupien ym. asioiden käsittelyn hitauteen jne. Turussa yrittäjien luottamus kaupunkiin on edellä mainituista syistä ainoastaan keskinkertaista. 7DPSHUHHQVHXWX Tampereella kaupungin ja yritysten välisten foorumien määrä on arvioitu keskinkertaiseksi. Tampereella yritysyhteistyön keskeisimpiä foorumeita ovat toimialakohtaiset ryhmät ja projektit. Tampereella yrittäjät kaipasivat haastatteluissa säännöllistä foorumia kaupungin ja yrittäjien välille. Yksi syy tällaisen foorumin tarpeelle lienee yrittäjäyhdistysten jakaantuminen Tampereella kymmeneen kaupunginosayhdistykseen. Yhteydenpito moniin yhdistyksiin vie runsaasti aikaa. Yhteys isoihin yrityksiin Tampereella niinkuin muissakin projektin suurimmista kaupungeista toteutuu osaksi Kauppakamarin eri toimintamuotojen kautta. Tampereella yritysten osallistuminen elinkeinopolitiikan suunnitteluun on rajoittunut lähinnä osaamiskeskusohjelman laadintaan. Tosin toimialakohtaisissa ryhmissä yrittäjät osallistuvat oman alansa tavoitteiden asetantaan. Tampereella informaationkulku on arvioitu keskinkertaiseksi. Informaationkulkua haitannee Tampereen tilanteessa selkeän yhteisen foorumin puute ja tietysti osin myös kaupungin suuruus. Tampereella yrittäjien ja kaupungin näkemykset vastaavat melko hyvin toisiaan. Osa haastatelluista piti kuitenkin kaupungin harjoittamaa elinkeinopolitiikkaa liian suuryrityspainotteisena. 25

26$,, 787.,0865$32577,

28

- 1 - JOHDANTO 3URVHVVLHQODDWXNRURVWXXWRLPLQWDPDOOLHQPXXWWXHVVD Kaupunkiseutujen taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti 1990-luvulla. Pääomat, tavarat, palvelut ja ihmiset liikkuvat yhä vapaammin paikasta toiseen. Alueiden Eurooppa ja rajaton maailma ovat nousseet tutkimusten lähtökohdiksi ja juhlapuheiden vakiokalustoon. Alueiden Eurooppaa tai rajatonta maailmaa ei vielä siinä mielessä ole kuin teorioissa ja juhlapuheissa on tullut tavaksi korostaa. Matka kohti uusien ajattelu- ja toimintamallien maailmaa on vielä kesken, eikä kukaan voi varmuudella sanoa, mihin se johtaa. Selvältä kuitenkin näyttää, että uusien sanojen ja retoriikan takana on myös uusi alueellisen kehittämisen toimintalogiikka. Uusien toimintamuotojen etsintä on käynnissä. Vaikka vanhat toiminta- ja ajattelumallit ovat kovassa puristuksessa ja uusia etsitään, niin olemme yhä peruskysymysten edessä. Miksi jotkut kaupunkiseudut kehittyvät nopeammin kuin toiset? Miksi toisaalla erilaiset kehittämisohjelmat ja suunnitelmat tuntuvat purevan ja toisaalla päätyvän suoraan kirjahyllyyn? Miksi jossain tuntuu vallitsevan hyvä yhteishenki, dynaaminen ote ja vahva usko omiin kykyihin? Miksi toisaalla juututaan ikuisiin ristiriitoihin? Vastauksia näihin kysymyksiin voi tapauksesta riippuen löytää niin yleisestä taloudellisesta kehityksestä, maantieteellisestä sijainnista kuin onnestakin. Myös pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella kehittämistoiminnalla saattaa olla oma merkityksensä. Joskus voi olla vaikea edes löytää kysymyksiä, joista lähteä kehittämisessä liikkeelle. Kysymykset ovat joka tapauksessa vanhoja tuttuja: Mihin asioihin pitää panostaa menestyäkseen kansainvälisessä toi-

6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX mintaympäristössä? Mitä asioita pitää painottaa? Mihin resurssit tulee suunnata? Mistä ja miten kaivamme esiin ne uudet innovaatiot, joilla voimme kehittää uusia tuotteita, prosesseja ja organisointimuotoja? 1990-luku on muuttamassa suomalaista kehittämisajattelua. Vastauksia peruskysymyksiin etsitään yhä useammin aiemmasta poikkeavilla painotuksilla. Suorat keinot alueiden kehittämiseksi eivät enää pure kuten ennen, ja epäsuoran - mahdollistavan ja edellytyksiä luovan - kehittämisen merkitys on kasvanut. Samalla on siirrytty perinteisestä pitkistä etäisyyksistä ja syrjäisestä sijainnista aiheutuvien heikkouksien poistamisen ja tasa-arvoistamisen sijasta omaehtoiseen kehittämiseen, vahvuuksien etsimiseen ja tukemiseen. Kysymys on pitkälle siitä, miten Suomi ja sen kaupunkiseudut selviävät kansainvälisessä kilpailussa yleensä, eikä niinkään siitä, miten kansantalouden tuottoa jaetaan mahdollisimman tasaisesti. Innovaatio-, teknologia- ja kaupunkipolitiikka ovat nivoutumassa aivan uudella tavalla yhteen aluepolitiikan kanssa. Tähän kokonaisuuteen myös maaseutupolitiikka olisi kyettävä nivomaan aivan uudella tavalla, jotta erilaiset kehittämispolitiikat muodostaisivat mahdollisimman selkeän kokonaisuuden ilman vahingollisia vastakkainasetteluja kaupunkien ja maaseudun välillä. Painotusten muutosta kuvaa myös se, että kaupunkipolitiikka on saamassa aivan uuden merkityksen myös Suomessa. Kaupunkien merkityksen korostuminen on sikäli luonnollista, että kaupunkiseutujen osuus kansantalouden kokonaistuotannosta on n. 4/5 (Kaupungit kasvun... 1996). Kaupunkiseuduilla toimivien yritysten kansainvälinen kilpailukyky ja osaamisen taso määrittävät hyvin pitkälle myös Suomen aseman kansainvälisessä taloudellisessa kilpailussa. Uutta ajattelua kuvaavat myös osaamiskeskusohjelmat, joissa yleisenä tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen ja korkean osaamisen yritystoiminnan sijoittumisen ja kehittymisen edellytyksiä. Kehittämispolitiikkojen taustalle on noussut sellaisia käsitteitä kuten kumppanuus, verkosto, innovaatiojärjestelmä, kommunikatiivinen suunnittelu, oppiminen ja klusteri. Yhteistä näille suhteellisen nopeasti esiin nousseille käsitteille on toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja eri aluetasojen keskinäisen riippuvuuden korostaminen. Vanhan keskitetysti koordinoidun ja hierarkisen järjestelmän tilalle on syntymässä uudenlainen moninainen ja limittyvä neuvottelu- ja kommunikaatiojärjestelmä. Uuden järjestelmän tehtävänä ei niinkään ole suoraan vaikuttaa kehityksen kulkuun, vaan luoda toimintaedellytyksiä taloudelliselle toiminnalle. Kehityksen suunta näyttäisi olevan kohti verkostuneita, moninaisia, dynaamisia ja limittyviä neuvottelusysteemejä, joissa suunnittelu ja ohjaus 30

-RKGDQWR eivät kohdistu vain ylhäältä alas vaan eri toimijoiden jatkuvana vuoropuheluna. Moniulotteisessa järjestelmässä ei ole yhtä hallitsevaa keskusta, vaan se rakentuu useiden toimijoiden keskinäiselle vuorovaikutukselle. Ajattelu- ja toimintatapojen muutos näkyy myös siinä, että 1980-luvulla Suomen julkiseen hallintoon tiensä löytänyt strateginen suunnittelu on vakiinnuttanut asemansa kehittämistoiminnassa. Strategisen suunnitteluajattelun varsin suora reitti USA:n yksityiseltä sektorilta USA:n julkisen hallinnon kautta Suomen käytäntöihin ei ole kuitenkaan ollut ongelmaton. Strategisen suunnittelun on odotettu tuovan jotain "uutta" julkishallinnon suunnitteluun, mutta käytännössä se on kantanut uusien toimintamallien ja käsitteiden sisällä myös vanhaa painolastia. Luonteeltaan strateginen suunnittelu on ollut rationalistisen suunnittelun ihanteeseen nojautuvaa klassista strategista suunnittelua (ks. Sotarauta 1996a). Sen säännölliset rutiinit ovat monesti tarjonneet ennemmin rauhoittavia rituaaleja kompleksisessa maailmassa kuin toimintaa ohjaavia malleja tai kehittämisen uusia suuntia. Strategiset suunnitelmat, hienot kehittämisajatukset ja vauhdikkaat visiot eivät aina ole toteutuneet suunnitellusti. Hyväkin suunnitelma voi jäädä toteutumatta, jos ulkoiset tapahtumat heittelevät, tai sisäiset ongelmat syövät pohjan pois aiotuilta strategioilta. Esimerkiksi jännitteet keskeisten toimijoiden välillä saattavat kovertaa ohjelmat sisältä ontoiksi. Parhaimmillaan strategisen suunnittelun avulla on kuitenkin pystytty löytämään selkeitä painopisteitä ja kohdistamaan resurssit pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Tässä tutkimuksessa lähdetään oletuksesta, että osa strategisen suunnittelun ongelmista johtuu siitä, että se on alueellisessa kehittämisessä nähty liian kapeasti (ks. Sotarauta 1996b.) Liian usein keskitytään vain PLWlWHKGllQ ja PLVVlWLODQWHHVVD -tehdään kysymyksiin. Tällöin kysymys PLWHQWHKGllQ jää taustalle eli prosessien laatuun ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Strategisen suunnittelun peruskolmio (ks. kuva 1) koostuu sekä miksi, mitä että miten -kysymyksistä. Oleellista on pitää kolmio tasapainossa. Tässä tutkimuksessa huomio kohdistetaan erityisesti prosessien laatuun, koska strategioita ja strategista muutosta tarkastellaan liian usein vain uuden aiotun strategian sisällön näkökulmasta tai muutoksen kontekstin eli muuttuvan toimintaympäristön näkökulmasta. Strategisen muutoksen konteksti voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen. Sisäinen konteksti viittaa organisaatiorakenteeseen ja -kulttuuriin ja siihen poliittiseen kontekstiin, jonka sisällä organisaatio ratkaisee ne ideat, joiden pohjalta muutos suuntautuu. Ulkoinen konteksti viittaa taloudellisiin, poliittisiin 31

6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX ja sosiaalisiin muodostelmiin, joiden puitteissa organisaation on toimittava. (Pettigrew 1987.) Prosessilla tarkoitetaan strategiseen muutokseen vaikuttavien intressiryhmien toimenpiteitä, reaktioita ja vuorovaikutusverkostoja, joiden pohjalta muutos lopullisesti suuntautuu. Prosessilla ei sinällään ole alkua tai loppua tai yksiselitteistä sisältöä. Se sisältää kaiken sen jokapäiväisen puuhan ja puserruksen, joka antaa kehittämistyölle konkreettisen muodon, eli kokouksia, neuvotteluja, uusien projektien alkuja, vanhojen projektien loppuja, lounastapaamisia, käytäväkeskusteluja... Strategian peruskolmiosta nousee ajatus siitä, että strategiassa pelkkä sisältöön tuijottaminen on vain osa strategian kokonaisprosessia. Samoin pelkästään päätöstä tai suunnitelmaa edeltävään suunnitteluprosessiin keskittyminen paljastaa vain osan kokonaisuudesta. Aivan yhtä lailla pelkkään prosessiin keskittyminen rajoittaisi huomion pieneen osaan laajasta kokonaisuudesta. Sisältö (mitä) Konteksti (miksi) Ulkoinen Sisäinen Prosessil (miten) KUVA 1. Strategian ymmärtämisen ja tutkimuksen peruskolmio (Pettigrew 1987, 5.) Strategiassa on ymmärrettävä sen luonne päätösten, suunnitelmien, toteutuksen ja tulosten välisenä jatkuvana prosessina. Samalla korostuu se, että todelliset strategiat eivät ole paperilla vaan pitkäjänteisessä ja johdonmukaisessa toiminnassa. Strategiset aikomukset on sisäistettävä ja niiden todellinen merkitys oivallettava. Vasta tämän jälkeen ne voivat todella ohjata toimintaa. Hyvin usein kaupunkien kehittymistä ja kehittämistä tutkittaessa huomio kiinnitetään strategioiden sisältöihin ja toimintaympäristön muutokseen. Tutkimuskohteiksi nousevat talouden rakenteet, ohjelmien sisällöt, organisaatioratkaisut tai yleisen talouskehityksen vaikutus kaupunkiseudulla. Elinkeinopolitiikkaa tutkittaessa päädytään tarkastelemaan organisaatiorakenteita, erilaisia tukia, tonttipolitiikkaa, konkreettisia projekteja jne. Nämä ovat kaikki tärkeitä huomion kohteita, mutta taloudellisen kilpailun kiristyminen sekä hierarkioiden murentuminen korostavat, että huomio tulee yhä useammin suunnata myös muodollisten rakenteiden ja ohjelmien taakse SURVHVVLHQODD WXXQ. Tällöin kiinnitetään huomiota virallisten strategiapapereiden, organisaatiokaavioiden ja juhlapuheiden taustalla oleviin yhteistoimintaprosesseihin. 32