YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

Transkriptio

1 YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

2 Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan kilpailuetua kansainvälisessä toimintaympäristössä. Oppivan alueen tunnusmerkki on sen yritysten ja organisaatioiden kyky luoda innovaatioita sekä toimia aloitteellisesti talouden ja yhteiskunnan muuttuessa. Koko maakunnan kattavan oppimisverkoston kehittäminen käynnistyi Keski-Suomessa vuoden 2004 syksyllä. Tuolloin koottiin Optiimi-asiantuntijatiimi Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän teknologiakeskuksen edustajista. Tiimin vetäjinä toimivat Keski-Suomen liiton edustajat. Optiimin ensisijaisena tehtävänä oli seutujen, yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön parantaminen. Tavoitteena oli nostaa esiin seutujen tulevaisuuden kehittämistarpeet sekä hyödyntää koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden asiantuntemusta tehokkaammin seutujen kehittämistyössä. Oppilaitosten alueellisen vaikuttavuuden vahvistamisen ohella tiimin tehtävänä oli lisätä maakunnan eri toimijoiden välistä vuoropuhelua. Tavoitteena oli parantaa koulutusorganisaatioiden maakunnan tuntemusta ja kehittää toimintatapoja maakunnan tarpeiden edellyttämällä tavalla. Työ jatkui hankemuotoisena vuoden 2009 loppuun. Tässä julkaisussa kuvataan työn tuloksena syntyneen Optiimi-toimintatavan kehittymistä. Oppimisverkoston toimintatapa Oppivan alueen mallissa alueen osaamista kehitetään eri toimijoiden tiiviin yhteistyön ja kumppanuuden kautta. Organisaatio- ja toimialarajat ylittävä vuoropuhelu luo edellytykset yhteisölliselle asiantuntijuudelle. Näin Keski-Suomeen on kehittynyt yhteistoimintaan perustuva oppimisverkosto, jossa toimijat antavat oman panoksensa alueen osaamistarpeiden ratkaisemiseksi. Optiimi-toimintatavaksi nimetty asiakas- ja ratkaisulähtöinen työote perustuu aitoon ja sitoutuneeseen kumppanuuteen. Verkoston asiakkaita ovat yksilöt, työyhteisöt, seudut ja alueet. Asiakkaan tarpeisiin vastataan kysyntälähtöisesti kokoamalla verkostosta tarkoituksenmukainen asiantuntemus. Alueen osaamisen kehittäminen on luonteeltaan moniulotteista. Toiminnot kehittyvät eriaikaisesti eri organisaatioissa. Kokonaisuuksien näkeminen ja ymmärtäminen edellyttää siirtymistä organisaatiokeskeisestä ajattelu- ja toimintatavasta verkostoyhteistyöhön, jossa kehittämistä lähestytään asiakasja ratkaisulähtöisesti.

3 ASIAKASTARPEET ASIAKAS yksilö, työyhteisö, seutu, alue Optiimi-toimintatavalla oppimisverkoston asiantuntemus on asiakkaiden käytössä koko maakunnan alueella KEHITTYMISEN TUKI OPTIIMI-TOIMINTATAPA JULKIS- HALLINTO YRITYKSET KOLMAS SEKTORI KOULUTUS- JA TUTKIMUS- ORGANISAATIOT ASIANTUNTEMUS

4 Asiakastarpeisiin vastataan yhdessä tekemällä ja oppimalla Yhdessä tekeminen ja oppiminen ovat prosesseja, jotka kehittyvät verkostoyhteistyön kautta. Verkoston asiantuntemuksen hyödyntäminen edellyttää yhteistä ymmärrystä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Organisaatioiden historia ja niissä tapahtuvat muutokset ovat vaikuttaneet oppimisverkoston kehittämiseen.toimijoiden perustehtävät määrittävät verkoston jäsenille erilaisia rooleja. Myös aikaisemmat kokemukset yhteistyöstä vaikuttavat verkoston toimintaan. Rakenteet, roolit ja odotukset on tärkeää tunnistaa ja saattaa kehittämisen voimavaraksi. Opitaan organisoimaan toimintaa RAKENTEET ROOLIT ODOTUKSET Alkuhämmennys YHDESSÄ OPPIMINEN Opitaan tunnistamaan erilaisia vahvuuksia ja rooleja Sitoutuminen, yhteinen tahtotila YHDESSÄ TEKEMINEN Opitaan kehittämään yhteistä näkemystä Luottamus, jakaminen Opitaan arvioimaan yhdessä oppimista verkostossa Dynaamisuus, herkkäliikkeisyys ALUEEN KEHITTYMINEN SEUDUN KEHITTYMINEN ORGANISAATION KEHITTYMINEN YKSILÖN KEHITTYMINEN

5 YHDESSÄ OPPIMINEN OPITAAN ORGANISOIMAAN TOIMINTAA Toimintaympäristössä tunnistetaan kehittämistarve. Keskeiset toimijat tunnistetaan ja organisaatiot sopivat työnjaosta. OPITAAN TUNNISTAMAAN ERILAISIA VAHVUUKSIA JA ROOLEJA Toimijat tunnistavat organisaatioiden perustehtävät ja kehittämisen kannalta oleellisen avainosaamisen. Osaaminen otetaan käyttöön kehittämisen voimavaraksi. OPITAAN KEHITTÄMÄÄN YHTEISTÄ NÄKEMYSTÄ Toimijoiden välillä on aitoa oppimista ja kehittymistä rikastavaa vuorovaikutusta, joka näkyy toiminnassa. Toiminta on systemaattista ja dokumentoitua. OPITAAN ARVIOIMAAN YHDESSÄ OPPIMISTA VERKOSTOSSA Yhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan yhdessä suhteessa yhteiseen päämäärään. Organisaatiot kehittävät omia ja yhteisiä toimintatapojaan. Syntyy jatkuvaa oppimista edistävä toimintakulttuuri. Toimiva oppimisverkosto arvioi ja kehittää toimintaansa jatkuvasti ja reagoi muutoksiin nopeasti YHDESSÄ TEKEMINEN ALKUHÄMMENNYS Yhteistyön tarve on tunnistettu. Organisaatioiden toimintaa leimaa enemmän keskinäinen kilpailu ja edunvalvonta kuin yhteistyö. Avainhenkilöt tapaavat satunnaisesti ja tunnistavat yhteistyön välttämättömyyden. Toiminta on yliorganisoitunutta: kaikki ovat mukana kaikessa. SITOUTUMINEN, YHTEINEN TAHTOTILA Yhdessä tekemisestä on enemmän hyötyä - ajattelu kasvaa ja yhteinen päämäärä alkaa muodostua. Yhteistyöryhmiä muodostuu ja ryhmät toimivat yhteisen päämäärän suuntaisesti. Yhteisiä työkaluja kehitetään ja käytetään. LUOTTAMUS, JAKAMINEN Toimijoiden olemassa olevia vahvuuksia hyödynnetään. Toimijoiden roolit ovat selkiytyneet. Toimintatapana on kumppanuus ja yhteiset sopimukset pitävät. Yliorganisoituminen alkaa antaa sijaa matalalle ja epämuodolliselle organisoitumiselle. DYNAAMISUUS, HERKKÄLIIKKEISYYS Taito reagoida ja koota toimijat tarpeen mukaan. Luottamus on kasvanut ja organisoituminen tapahtuu tarpeen ja tilanteen mukaan epävirallisesti ja epämuodollisesti. Matalan kynnyksen yhteydenpito ja tiedonkulku on lisääntynyt.

6 Optiimi-toimintatapa osaksi arkea Asiakas- ja ratkaisukeskeinen toimintatapa on vahvistunut koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa. Organisaatiorajat ylittävä yhteydenpito ja yhteistyö henkilöiden välillä on lisääntynyt. Toiminta on synnyttänyt laajoja verkosto- ja yhteistyöhankkeita. Optiimi-otteesta on tullut osa yhä useamman henkilön arkea. Yhdessä tekemisessä on edetty alkuhämmennyksestä kohti dynaamista ja herkkäliikkeistä toimintaa. Yhdessä oppimisessa on siirrytty toiminnan organisoimisesta yhä laajempaan yhteiseen arviointiin. Seuduille on syntynyt seuturyhmiä, joissa toimijat käyvät keskustelua seudun tulevaisuudesta ja kehittymisestä. Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot kuulevat seutujen osaamis-, työllisyys- ja kehittymistarpeita vuosittain yhdessä toteutettavalla seutukierroksella. Optiimi-toiminnan myötä osaamis- ja työvoimatarpeita koskeva ennakointityö on vahvistunut Keski-Suomessa. Miten jatkamme? Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen on vahvistanut käsitystä siitä, että kehittämistä on tehtävä pitkäjänteisesti ja systemaattisesti. Kehittämiskokonaisuuden hahmottaminen on haastavaa. On tärkeää sovittaa yhteen seuduilta ja alueilta nousevat tarpeet sekä kansalliset keskushallinnon kehittämislinjaukset. Tämä edellyttää uudistuvien toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Arkipäivän toiminnassa havaittavat kehitysaskeleet ovat palkitsevia ja luovat uskoa pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Yhteinen kehittäminen saa merkityksen silloin kun se kytkeytyy organisaation perustehtävään ja rooliin alueen kehittäjänä. Menestyvä yhteistoiminta, kehittämiskumppanuus, edellyttää verkoston vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Tavoitteena on, että organisaatioiden toimintakulttuureissa vahvistuu tieto, taito ja tahto kehittää maakuntaa yhdessä. Näin Keski-Suomi rakentaa tulevaisuuttaan edelleen oppivana ja ennakoivana alueena.

7 Olemme herkkiä ajassa ja toimintaympäristössä tapahtuville muutoksille. Kehitämme organisaatioidemme toimintaa ja osaamistamme kohti yhteistä päämäärää. Optiimi-toimintatavan huoneentaulu Sotarauta et al mukaillen Siedämme muutoksista aiheutuvaa epävarmuutta. Emme unohda pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Uskomme avoimuuteen ilman perinteistä valtaa ja vallanhalua. Luomme henkilökohtaisia verkostoja ja olemme valmiit jakamaan niitä. Luotamme verkostojen voimaan.

8 Lisätietoja: Keski-Suomen liitto kehittämispäällikkö Elise Tarvainen, Osaaminen ja koulutus