Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Transkriptio

1 Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio

2 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia ja -osaaminen; logistiikka ja metsäympäristön tutkimus (G) Fotoniikka ja nanoteknologia (G) Materiaaliteknologia ja siihen liittyvä tutkimus (G) Kaivannais- ja kiviteollisuus (G) Turvallisuusteknologia (G) Kansallisen tason vahvuus Uusiutuva energia: metsäenergia ja hajautetut energiaratkaisut (K) Elämysteollisuus (K) Kattava koulutusjärjestelmä (K) Väljästi asutun alueen hyvinvointiosaaminen (K) Venäjäosaaminen (K) Kauppa- ja palvelualat (K) Elintarvikeklusteri (K) Teknologiateollisuuden metalli- ja muovituotteet (K)

3 Kasvuyrittäjyydestä Kasvu tapahtuu koko ajan dynamiikaltaan nopeutuvassa toimintaympäristössä kehitystoimenpiteet on toteutettava nopeasti ja niiden vaikuttavuus on oltava korkea Kehitystä on useimmiten tehtävä liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla Pk-yrityksellä on rajalliset resurssit kehitystoimenpiteiden toteuttamiseen Operatiivista toimintaa ja kehittämistä on toteutettava yhtäaikaisesti kehitystä ei voi tehdä kaikilla osa-aluilla yhtä aikaa kehitystoimenpiteitä on priorisoitava Resurssirajoitteiden vuoksi pk-yrityksessä voi yhtä aikaa toteuttaa tyypillisesti 1-3 kehitystoimenpidettä Kehitystoimenpiteiden vaikuttavuuden maksimoimiseksi on eri toimenpiteiden tuettava toisiaan mahdollisimman hyvin kehittämisen perustaksi on laadittava kehitysohjelma, jossa eri toimenpiteiden priorisointi ja vaikuttavuus on huomioitu Kasvuyrittäjät ja/tai yrityksen vastuuhenkilöt eivät välttämättä ole kehittämisen asiantuntijoita kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla yrityksessä on tarvetta kehittämisen asiantuntemukselle

4 Innovaatiojärjestelmästä Suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä; on tarjolla yli 1000 kehityspalvelua Kukin palvelu on kuvattu omalla tavallaan palvelujen laajuus, tarkka sisältö, toisiinsa sopivuus yms. ovat käytännössä vaikeasti määriteltävissä Erityisesti kasvuhakuiset pk-yritykset tarvitsevat innovaatiojärjestelmän toimintaan erikoistuneita tukiorganisaatioita järjestelmän palvelutarjonnan hyödyntämiseksi Kasvuyritysten toiminnallisen rajapinnan innovaatiojärjestelmään tulee olla selkeä, pitkäjänteinen, luottamuksellinen ja räätälöity Rajapinta yrityksen kehitysprosesseihin tulee muodostaa pääasiassa yhden toimijan kautta muu innovaatiojärjestelmän palvelut ja toiminta on organisoitava niin, että palvelut ovat helposti saatavissa ja niiden kehittäminen onnistuu pitkäjänteisesti innovaatiojärjestelmän toimijoiden roolit tulee määritellä riittävän pitkällä aikajänteellä Oleellisempaa kuin toimijoiden roolit on asiakasnäkökulmasta järjestelmän päällekkäisten toimintojen karsiminen ja järjestelmän yksinkertaistaminen Kasvuyrityksen tukeminen tarkoittaa sitä, että järjestelmän toimijat avustavat yrittäjää ensin tekemään pitkäjänteisen kehityksen kannalta laadukkaampia päätöksiä ja sen jälkeen avustavat yrityksen henkilöstöä kehitystoimenpiteiden organisoinnissa

5 Alueelliset innovaatiokeskittymät vs. kansalliset temaattiset verkostot Suomi on väestöltään ja yritysmäärältään pieni maa, jossa osaamislähtöisten ja erikoistuneiden yritysten on muodostettava verkostoja suurempien kilpailukykyisten järjestelmäkokonaisuuksien luomiseksi verkoston kilpailukykyisyys edellyttää koko maasta löytyvän ja myös relevantin kansainvälisen osaamisen yhdistämistä ns. temaattisiksi verkostoiksi Alueellisten innovaatiokeskittymien lähtökohta-ajatuksena on, että samalta maantieteelliseltä alueelta löytyy merkittävä määrä sekä tutkimusosaamista, yrityksiä ja työpaikkoja Merkittävä osa Suomessa olevasta osaamisesta jää useiden alueellisten osaamiskeskittymien ja niiden talousalueiden ulkopuolelle Temaattisten verkostojen pohjana ovat erikoistuneiden alueiden verkostot ainoastaan arvoa tuottavat alueet voivat tulla verkostojen merkittäviksi jäseniksi alueiden on tehtävä selkeitä pidemmän aikavälin vahvuusaluevalintoja alueiden on keskitettävä panostustaan valituille vahvuusalueille Ollakseen kasvava, kilpailukykyinen, innovatiivinen ja korkeanosaamisen yritys ei tarvitse sijaita suuressa kaupunkikeskuksessa. Joillakin alueilla voi sijaita enemmän yrityksiä kuin toisella, mutta kokonaisuuden kilpailukyvyn ratkaisee verkoston sisäisen toiminnan tehokkuus. Innovaatiojärjestelmän vaikuttavuuden tärkein mittari liittyy järjestelmän kykyyn tukea yrityksiä niiden kehityspyrkimyksissään Yrityksen kehityspyrkimykset konkretisoituva päätettäessä kehittämistoimenpiteistä (kohteista, resursseista, aikatauluista ym.)

6 Odotuksia kasvuyrittäjyyden tukemiselle Innovaatiojärjestelmän kehittämisessä asiakasnäkökulma otetaan voimakkaammin suunnittelun lähtökohdaksi Kasvuyrittäjien päätöksentekoproblematiikka mallinnetaan nykyistä paremmin Yrityksen kehittämiseen liittyvää päätöksentekoa yksinkertaistetaan siten, että alueellisissa innovaatiojärjestelmissä yrityksen kehitysprossin ja järjestelmän rajapinnasta vastaa yksi toimija Valitulla toimijalla tulee olla : Riittävät resurssit tukea yritystä räätälöityjen kehitystoimenpiteiden suunnittelussa ja organisoinnissa, Riittävän pitkä toimeksianto, jotta toiminnan kehittäminen ja luottamuksellisen suhteen rakentaminen sekä asiakasyrityksiin että muihin innovaatiojärjestelmän toimijoihin on mahdollista Riittävän rajallinen määrä huolellisesti valittuja asiakasyrityksiä Selkeät yhteistyömallit muiden innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa Kasvuyrityksen kehityksen käytännön toimenpiteiden toteuttamisen tekevät pääasiassa muut kuin rajapintatoimija Kansallisella tasolla määritellään riittävän selkeästi rajapintatoimijan toimintavastuu Alueet valitsevat itse rajapintatoimijan (miten, ketkä?) Toimintaa rahoitetaan pitkäjänteisellä tavalla esim. 3-vuoden tilaaja-tuottaja mallilla TEM ja alueet sopivat toiminnan rahoituksen järjestämisestä ja toiminnan organisoimisesta (esim. kuka on tilaaja ja kuka tuottaja?)