TAMPEREEN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012

TAMPEREEN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 Hyväksytty tarkastuslautakunnan kokouksessa 17.4.2013

Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Paino: Suomen Yliopistopaino Oy Juvenes Print

TAMPEREEN KAUPUNKI TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Tarkastuslautakunta... 7 2.1 Tarkastuslautakunnan tehtävä ja tilintarkastus... 7 2.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano... 7 2.3 Tarkastuslautakunnan työskentely... 8 3. Edellisen arviointikertomuksen havaintojen käsittely... 9 4. Tampereen kaupungin talous... 10 5. Arvio strategian ja valtuuston tavoitteiden toteutumisesta... 16 5.1. vuoden 2012 valtuustotavoitteiden toteutuminen... 16 5.2 Valtuustokauden 2009 2012 tavoitteiden toteutuminen... 29 6. Muut toiminnan ja talouden arvioinnit... 31 6.1 Henkilöstö... 31 6.2 Tuottavuusohjelma... 36 6.3 Päihde- ja mielenterveyspalvelut... 39 6.4 Varhaiskasvatus ja esiopetus... 42 6.5 Kirjastopalvelut... 46 6.6 Tampereen Ateria Liikelaitos... 48 6.7 Tampereen Infra Liikelaitos... 51 6.8 Pirkanmaan pelastuslaitos... 54 6.9 Konserniyhtiö Tampereen Sarka Oy... 57 6.10 Konserniyhteisö Tampereen työvalmennussäätiö Syke... 59 7. Allekirjoitukset... 61

1. Tiivistelmä Tämä kertomus sisältää tarkastuslautakunnan arvioinnit vuoden 2012 aikana arvioiduista kohteista. Tiivistelmään on nostettu arviointikertomuksen keskeisimmät havainnot. Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain. Valtuustokauden 2009 2012 aikana toteutuneiden tavoitteiden prosenttiosuus kaikista tavoitteista oli suurimmillaan vuonna 2012 sekä peruskaupungissa, liikelaitoksissa että tytäryhteisöissä. Vuonna 2012 valtuuston peruskaupungille asettamista tavoitteista toteutui 73 % (72 % vuonna 2011). Liikelaitosten ja aluepelastuslaitoksen tavoitteista toteutui 83 % (47 % vuonna 2011) ja tytäryhteisöjen tavoitteista 85 % (76 % vuonna 2011). Arvioinnissaan tarkastuslautakunta nosti esiin muutamien peruskaupungin tavoitteiden toteutumat vuodelta 2012: Lastensuojelutarpeen selvittäminen lain edellyttämässä ajassa jäi toteutumatta jo viidentenä vuotena peräkkäin. Työttömyys kasvoi ja erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi. Neljästä taloustavoitteesta vain yksi toteutui. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä sitä, että tavoite 300 pientaloasunnon asemakaavoituksesta toteutui. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä saavutuksena sitä, että pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt. (Luku 5) Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomiota valtuustotavoitteiden määrittelyyn. Nykyisellään monet vuositavoitteet ovat niin yleisluonteisia, että niistä ei ilmene, mitkä toimenpiteet tarkalleen ottaen tulee tehdä tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteiden tarkempi määrittely ja kohdistaminen kaupungin yksiköille voisivat parantaa valtuuston määrittämän strategian toteutumisen seurantaa. Näin strategia ja tavoitteet olisivat vahvempia välineitä kaupungin johtamisessa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan asetettujen tavoitteiden järkevyyttä on syytä tarkastella myös valtuustokauden aikana, eli alkuperäisen strategian määrittämisen jälkeen. Tarvittaessa tavoitteita tulee voida muuttaa myös kesken valtuustokauden. (Luku 5) Suuren kaupunkikoneiston talouskehityksen kääntäminen näyttää olevan hidasta. Tampereen kaupungin menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin säästöohjelmasta huolimatta. Kuluneen viiden vuoden aikana nettomenojen kasvu on ollut vuosittain keskimäärin 6,3 %, kun vastaava verorahoituksen (verot ja valtionosuudet) kasvu on ollut 3,9 %. Menojen lisäys on mahdollistettu myyntivoitoilla, satunnaisilla tuotoilla ja yhteisöverotuloilla, jotka eivät kuitenkaan ole vuodesta toiseen tasaisena säilyviä tulonlähteitä. Tarkastuslautakunta on huolissaan paitsi nettomenojen jo vuosia jatkuneesta tulorahoitusta nopeammasta kasvusta myös budjettipoikkeamista sekä talouden reaaliaikaisesta seurannasta, johon kaupungin tilintarkastajakin on kiinnittänyt huomiota. (Luku 4) Kaupungin menojen kasvu on viime valtuustokaudella johtunut ulkopuolisten palvelujen ostoista. Palvelujen oma tuotanto on pysynyt lähes ennallaan. Tilaaja-tuottajamallin yksi tarkoitus on kausivaihteluiden tasaaminen kaupungin ulkopuolelta ostettavilla palveluilla. Lisäksi ulkopuolisten palvelujen ostoilla on tarkoitus säästää kaupungin kuluja. Päätöksenteon tueksi pitäisi saada nykyistä kattavampaa tietoa ulkopuolisten palveluostojen vaikutuksista kaupungin talouteen. (Luku 4) Kaupunki seuraa vuokratyövoiman ostoja eli sitä, kuinka paljon kaupungin työntekijöiden töitä teetetään ulkopuolisilla henkilöillä. Tarkastuslautakunta esittää, että vastaavanlainen seuranta järjestetään myös johdon töiden osalta selvittämällä kaupungin hankkimien konsulttipalveluiden määrät ja kustannukset. Tarkastuslautakunta on huolissaan siitä, että konsulttipalvelujen käytöllä oma osaaminen häviää ja osaamisen kehittymismahdollisuudet luovutetaan ulkopuolisille. Konsulttipalvelujen seurantatietojen julkaiseminen tilinpäätöksessä olisi toivottavaa. (Luku 6.1) Kaupungissa on tehty töitä sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja siinä on selkeästi onnistuttu. Kun kaupungin noin 14 500 työntekijän keskimääräinen sairauspoissaolopäivien määrä vähenee valtuustokaudessa 19:stä 5

päivästä17:ään päivään, kyseessä on jo merkittävä työajan ja samalla tuottavuuden lisäys. Tuottavuusohjelmaan liittyen on teetetty arvio kaupungin tiedolla johtamisen tilasta. Konsulttiselvityksen mukaan kaupungin tiedolla johtamisessa on huomattavia ongelmia. Nämä ongelmat ovat tyypillisiä suurille, monialaisille organisaatioille: toinen käsi ei tiedä, mitä toinen tekee. Tiedon tuotanto ja hyödyntäminen ovat hajallaan eivätkä ne ohjaa kaupungin toimintaa. Tiedon hallintaa ja jakamista pyritään parantamaan mm. meneillään olevassa kaupungin tuottavuusmittaristohankkeessa. Tarkastuslautakunta toivoo, että tuottavuusmittaristo sisällytetään nopeasti koko kaupungin johtamisjärjestelmään ja että johto panostaisi tiedolla johtamisen kulttuurin luomiseen. (Luku 6.2) Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kilpailutusta on kehitetty hyvään suuntaan: kilpailutuksen kohteena on ollut vaikuttavuus asumisvuorokausien sijaan. Kukin palveluntuottaja on tehnyt kuntoutuslupauksen siitä, kuinka monta prosenttia sen asiakkaista siirtyy vuoden aikana entistä kevyempään asumismuotoon. Kuntoutuslupausten toteutumista seurataan. Tulevissa hankinnoissa kaksi parasta kuntoutumistulosta saavuttanutta palveluntuottajaa saa sopimuksen osallistumatta kilpailutukseen. Vastaavasti kaupunki voi irtisanoa sopimuksen, jos palveluntuottaja alittaa kahtena peräkkäisenä vuotena kuntoutuslupauksensa. (Luku 6.3) Tampereen Ateria Liikelaitoksen tulevaisuuden suunnitelmana on oman tuotannon keskittäminen kolmeen suureen keskuskeittiöön. Tämän suunnitelman toteutus vaatii yhden suuren keskuskeittiön rakentamisen kaupungin länsipuolelle. Kolmen keskuskeittiön mallissa muut yksiköt ovat palvelukeittiöitä, joiden toimintamalli ja varustelutaso ovat nykyistä kevyemmät. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tämä suunnitelma tulisi saada vireille ja toteutukseen. (Luku 6.6) Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen viisivuotisessa kehittämisohjelmassa sovitetaan henkilöstöresursseja kausivaihteluiden mukaisiksi. Kiireisimpinä aikoina palveluja ostetaan ulkopuolelta ja muulloin työt hoidetaan omalla henkilöstöllä. Liikelaitoksen henkilöstön vähentämisessä on onnistuttu etupainotteisesti, tuottavuus on parantunut ja liikealijäämä pienentynyt. Samalla asiakastyytyväisyys ja henkilöstön työhyvinvointi ovat parantuneet. Tarkastuslautakunta toteaa, että liikelaitos on hyvässä vaiheessa kehittämisohjelman toteuttamisessa. (Luku 6.7) Tampereen työttömyystilanne on heikompi kuin Suomessa keskimäärin. Kaupungin kokonaistyöttömyys kasvoi vuonna 2012. Joulukuussa pitkäaikaistyöttömänä oli 5 048 henkilöä, mikä oli 29 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2012 toimintansa aloittivat kaksi uutta työllisyydenhoitoon keskittyvää tytäryhteisöä: sosiaalinen yritys Tampereen Sarka Oy ja Tampereen työvalmennussäätiö Syke. Sarkan ja Sykkeen pitkäaikaistyöttömät asiakkaat työskentelevät mm. työpajoilla ja avustajina kaupungin yksiköissä saaden samalla vahvaa henkilökohtaista tukea työllistymiseen. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan Sarkan ja Sykkeen toiminta on tärkeää syrjäytymisen ehkäisyssä ja välillisten säästöjen aikaansaamisessa mm. terveys- ja hyvinvointipalveluissa. (Luvut 6.9 ja 6.10) 6

2. Tarkastuslautakunta 2.1 Tarkastuslautakunnan tehtävä ja tilintarkastus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Lisäksi tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Lautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tekee tarvittaessa esityksiä ulkoisen ja sisäisen valvonnan sekä arvioinnin yhteensovittamisesta ja tilintarkastuksen kehittämisestä. Kaupungin tilintarkastajana toimi vuonna 2012 KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy ja vastuullinen tilintarkastaja oli JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. 2.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Vuosille 2010 2012 valitun tarkastuslautakunnan kokoonpano oli seuraava: Jäsen Varajäsen Dündar-Järvinen Aila Lavikka Riitta Heinivaho Matti, pj Siik Kirsikka Lampinen Reima Paulorinne Miska Minkkinen Lea Räikkä Laila Nyman Mirja Heinonen Jari Piippo Aksu 20.11.2012 alkaen Salminen Seppo, vpj Kulmala Reijo Schafeitel Yrjö Kataja Matti Sällylä Anne Alanko Heljä Tuokko Eeva Monthan Esko Ulvila Marko 19.11.2012 asti Tuppurainen Arja Westerlund Säde Johanna Juhola Hannu Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Matti Heinivaho ja varapuheenjohtajana Seppo Salminen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja, kuten kuntalaki määrää. Lautakunnan esittelijänä toimi kaupunginreviisori Erja Viitala ja sihteerinä reviisori Ritva Rauhanen ja vs. reviisori Heli Nikander. Kuva: Tarkastuslautakunta (kuvasta puuttuu Eeva Tuokko) 7

Lautakunta toimii myös jaostoina. I jaoston arviointialueeseen kuuluvat kaupungin yhteiset erät, kaupunkiympäristön kehittäminen, konsernihallinto ja liikelaitokset. II jaoston arviointialueeseen kuuluvat lasten ja nuorten kasvun tukeminen, osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ja ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen. I jaoston puheenjohtajana toimi Matti Heinivaho ja II jaoston puheenjohtajana Seppo Salminen. Lautakunnan toimikausi kesti vielä kevään 2013 ajan eli niin kauan, että vuoden 2012 arviointi oli tehty. Siten tarkastustoimessa toimi kaksi tarkastuslautakuntaa kevään 2013 ajan. 2.3 Tarkastuslautakunnan työskentely Tarkastuslautakunta on hyväksynyt arvioin nin periaatteet arviointisuunnitelmassaan, joka kattaa valtuustokauden. Tavoitteena on, että valtuustokauden aikana arvioidaan kattavasti kaupungin keskeistä toimintaa. Tarkastuslautakunta laati valtuustokauden arviointisuunnitelmaan pohjautuvan työohjelman vuodelle 2012. Tämän arviointikertomuksen arvioinnit perustuvat pääsääntöisesti työohjelman mukaisesti tehtyihin arviointeihin sekä toimintakertomuksen raportointiin valtuustotavoitteiden toteutumisesta. Lautakunnan toiminnan perustana ovat arviointitilaisuudet, joiden aikana yksiköt (tilaaja ja tuottaja) esittelevät toimintaansa ennakkokysymysten pohjalta. Arviointikertomukseen tulevat tekstit on toimitettu etukäteen arviointikohteille luettaviksi. Tarkastuslautakunta valmisteli muistion välitilinpäätöksestä, joka käsiteltiin valtuustossa 22.10.2012 välitilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Lautakunta tekee yhteistyötä kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien kanssa. Syksyllä 2012 pidettiin yhteinen koulutustilaisuus kaupunkiseudun tarkastuslautakunnille tilintarkastuksen kilpailutuksesta. Yhteinen arviointi tehtiin Tampereen pelastuslaitoksesta, josta yhteenveto esitetään arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunnan toimintavuoden 2012 arviointitilaisuuksien aiheina olivat: Henkilöstö Taloushallinnon palvelukeskus ja hallintopalvelukeskus Varhaiskasvatus ja esiopetus Välitilinpäätös ja strategiakortit Finnpark Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vuoden 2013 talousarvio Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pelastustoimi Tampereen Tilakeskus Tampereen Infra Tilinpäätös vuodelta 2012 Jaostojen ohjelmiin kuuluivat seuraavat aiheet: Tullinkulman työterveys Kirjastopalvelut Museopalvelut Tampereen Sarka Oy ja Tampereen työvalmennussäätiö Syke Kursiivilla ja väripohjalla esitetään tarkastuslautakunnan arviointi kunkin asian käsittelyn lopussa. Tarkastuslautakunta esittää valtuuston päätettäväksi, että kaupunginhallitus, lautakunnat ja muut tilivelvolliset ottaisivat huomioon toiminnassaan arviointikertomuksessa esitetyt havainnot ja esittäisivät lokakuun 2013 loppuun mennessä, mihin toimiin esitettyjen havaintojen osalta on ryhdytty. 8

3. Edellisen arviointikertomuksen havaintojen käsittely Kaupunginhallitus antoi vastauksen tarkastuslautakunnan vuoden 2011 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin kokouksessaan 8.10.2012. Asia käsiteltiin valtuustossa 22.10.2012. Tarkastuslautakunta kehotti tarkastelemaan muuttuneen toimintaympäristön vuoksi Tavase Oy:n toimintaedellytyksiä ja hankkeen jatkoa uudelleen. Kaupunginhallitus viittaa vastineessaan päätökseensä 28.11.2011, jolloin tekopohjavesihanketta päätettiin jatkaa yleissuunnitelman mukaisesti. Asiaan on tarkoitus palata vasta lainvoimaisen lupapäätöksen jälkeen, minkä saamisen kestosta ei ole tietoa. Samassa kokouksessaan 8.10.2012 Tampereen kaupunginhallitus päätti nostaa Tampereen kaupungin konsernipankin luottolimiitin Tavase Oy:lle 5,2 milj. euroon ja hakea lainaan takuita Tavase:sta irtautumispäätöksensä jo tehneiltä Valkeakoskelta ja Kangasalta. Takaukset saatiin, mutta Kangasalan päätöksestä on valitettu. Rahoitus on jouduttu järjestämään konsernipankin kautta, koska Tampereen kaupunginvaltuuston 12.12.2011 päättämä Tavase Oy:n osakemerkintä ei toteutunut Valkeakosken, Kangasalan ja Akaan kielteisten päätösten vuoksi. Tampereen näkemyksen mukaan Tavase Oy:n osakassopimus on voimassa kuntien irtautumispäätöksistä huolimatta. Kaupunginhallitus vastasi valtuustoaloitteeseen Tavasen tilanteesta 26.11.2012, että Tampereen kaupunki ei ole irtaantumassa hankkeesta, eikä siihen liittyvää suunnitelmaa ole laadittu. Tampereen lisäksi hankkeeseen ovat sitoutuneet Lempäälä ja Vesilahti. Tarkastuslautakunnan huoleen käyttötalousmenojen kasvusta kaupunginhallitus vastasi kesäkuussa julkistetulla säästöohjelmalla, jossa käyttötalousmenojen säästöt olivat 20 milj. euroa ja investointien 17 milj. euroa. Säästöohjelmalla saatiin kuitenkin vain noin 11 milj. euron säästöt. Säästöohjelman mukainen nettomenojen kasvu olisi ollut 4,4 %, kun se oli 6,6 % (ilman pysyvien vastaavien myyntivoittoja 5,6 %). Vuoden 2012 tilinpäätöksen alijäämä on 27 milj. euroa ja se on syntynyt erityisesti vuosien 2011 ja 2012 toimintamenojen voimakkaan kasvun seurauksena. Talouden epätasapaino on syventynyt vuonna 2012 ja tarve toiminnan ja toimintatapojen uudelleentarkastelulle on ilmeinen. Kaupungin johto onkin aloittanut talouden tasapainottamisen valmistelun. Tarkastuslautakunta toivoi saavansa palvelujen tila raportin, jossa omaa palvelutuotantoa olisi arvioitu erilaisen vertailutiedon, tutkimusten, suositusten ja asiakaspalautteen valossa. Vastauksessa todetaan, että tietoa palveluista kootaan palvelutarveselvitykseen, vuosikertomukseen, Hyvinvoinnin tila raporttiin, Kuusikkokuntien vertailuun, tuottavuusmittaristoon ja tulevaisuudessa myös ajantasaiseen johdon tietovarastoon. Koska tiedon uudenlainen kokoaminen ei onnistuisi nykyisillä resursseilla, tarkastuslautakunta tyytyy siihen, että nykyistä hallinnollista työmäärää ei kasvateta. Valtuuston tavoitteiden toteutumisesta tarkastuslautakunta antoi lähes jokavuotisen huomautuksen lastensuojelutarpeen selvittämisen saattamisesta lain vaatimalle tasolle. Lautakunta esitti toiminnan uudelleenorganisointia tai vastuussa olevan tilaajan keinovalikoiman parantamista. Vastauksessaan lasten ja nuorten palvelujen lautakunta luettelee lukuisia asioita, joita se on tehnyt asiantilan parantamiseksi. Lain edellyttämä taso jäi taaskin saavuttamatta pätevien työntekijöitten rekrytointivaikeuksien vuoksi. Keinona on käytetty mm. sosiaalityöntekijöitten määräaikaisia palkankorotuksia. Tarkastuslautakunta toivoi kaupunginhallituksen uuden liiketoimintajaoston tuovan läpinäkyvyyttä tytäryhteisöjen toiminnan seuraamiseen ja ohjaamiseen. Kaupunginhallitus toteaa tytäryhteisöjen olevan oikeudellisesti itsenäisiä toimijoita, joiden asiat eivät ole samalla tavalla julkisia kuin kuntaorganisaatiossa. Liiketoimintajaostolle kuuluvat vain omistajalle kuuluvat asiat ja tytäryhtiöiden osalta on haluttu vahvistaa niiden hallitusten asemaa toiminnan johtamisessa. Tarkastuslautakunta on havainnut yhtiöiden itsenäisen otteen. Tarkastuslautakunnan ehdotus siirtoviivemaksujen poistamiseksi ei ole toistaiseksi toteutunut. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus ei hyväk- 9

synyt kaupungin ehdotusta siirtoviivemaksujen poistamiseksi, vaikka niiden hoitoketjuja ohjaava vaikutus on ollut vähäinen. Vuonna 2012 siirtoviivemaksut olivat 297 870 euroa, kun ne vuonna 2011 olivat 737 109 euroa. Työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA) toiminta päättyi projektina vuoden 2012 lopussa ja tarkastuslautakunta halusi tietää, miten kaupungin työllisyyspalvelut hoidetaan. Kaupunginhallitus päätti 24.9. kokouksessaan vakinaistaa TYPA:n toiminnan pormestarin nimittämän työryhmän ehdotusten mukaisesti. Jatkossa työllisyydenhoidon palvelut erotetaan selkeästi sosiaalipalveluista ja työllisyydenhoidon palveluille tulee yksi tilaajataho. Toiminnasta päävastuun kantaa TYPA. Toisen asteen koulutuksen järjestelyt ja eri koulutusmuotojen kustannusten seuranta huolestuttivat lautakuntaa. Tampereella toisen asteen koulutus eli lukiot ja ammatillinen koulutus on hallinnollisesti samassa kokonaisuudessa. Vuoden 2013 alussa Tampereen isännöimä ammatillinen koulutus eli Tredu on seutukunnallinen ja lukiot kunkin kunnan omaa toimintaa. Organisaatiomuutokset luvattiin hoitaa niin, että eri koulutusalojen kustannusseuranta hoituu. Lautakunnan toive Opetushallituksen tulostavoitteiden seuraamisesta huomioitiin vuoden 2012 palvelusopimuksessa. Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen osalta tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että palveluja saataisiin kohdistumaan myös niille, jotka eivät vielä ole näiden palvelujen piirissä. Myös resurssien uudelleen kohdentamista tulisi aika ajoin miettiä. Sivistys- ja elämäntapalautakunta viittaa vastauksessaan uuteen kulttuuri- ja liikuntaohjelmaan (sivela 13.12.2012), joissa näihin asioihin otetaan kantaa. Se toteaa lopuksi, että lähtökohtaisesti kaupunki tarjoaa kaikille asukkailleen mahdollisuuksia mielekkääseen vapaa-ajanviettoon. Joukkoliikenteen kilpailutusten onnistumiseen tarkastuslautakunta oli tyytyväinen, mutta halusi tuoda esille myös oman tuotannon tärkeyden. Vastineen mukaan oman tuotannon strateginen tärkeys on huomioitu, sillä kaupungin linjausten mukaan Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen osuus kaupungin sisäisestä liikenteestä on vähintään 70 liikenteessä olevaa autoa. Oman tuotannon mahdollinen osittainen liikkeenluovutus valmistellaan kaupunginhallituksen päätettäväksi aikaisintaan vuoden 2013 lopussa, kuitenkin viimeistään vuonna 2015 (kh 4.6.2012). 4. Tampereen kaupungin talous Tampereen kaupungin tilikauden alijäämä oli 27,4 miljoonaa euroa, kun alkuperäisen talousarvion alijäämä oli 15,1 miljoonaa euroa. Nettomenojen kasvu on viime vuosina ollut verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) kasvua nopeampaa. Seuraavassa tarkastellaan nettomenojen kasvua sekä tilikauden tuloksen muodostumista tilaajatuottajamallin ajalta eli vuodesta 2007 lähtien. Tämän jälkeen tarkastellaan kuluneen valtuustokauden ajalta tilaajan ostoja lautakunnittain ja lopuksi kuvataan menojen kasvua menolajeittain. Tarkastelulla pyritään tuomaan esiin talouden eri tekijöiden muutostrendejä kuvaamalla muutoksia aikasarjoittain useiden vuosien ajalta. Aikaisempien hyvien yhteisöverovuosien ja mm. Ratinan maanmyyntitulojen myötä menotkin kasvoivat, mutta nyt nämä vero- ja myyntituotot ovat vähentyneet eivätkä tuotot riitä alati kasvaviin menoihin. Valtakunnalliset päätökset yhteisöverokannan ja kuntien valtionosuuksien leikkauksista supistavat tuloja tulevina vuosina edelleen. Yhteisöverot laskivat 27,9 milj. euroa edellisvuodesta ja valtionosuuksien leikkaukset veivät tulorahoitusta Tampereelta 25,1 milj. euroa 1. Kaupungin vaikeasta työttömyystilanteesta huolimatta kunnallisverotu- 1 Kuntaliiton laskelmien mukaan Kataisen hallitusohjelma 2012 2017 vähensi kuntien valtionosuutta 631 milj. euroa jokaiselta vuodelta eli 118 euroa asukasta kohti vuonna 2012. Lähde: Heikki Helin. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2012. Valtio velkaannuttaa kunnat. Helsingin kaupungin tietokeskus 9.4.2013. Leikkaukset olivat tiedossa vuoden 2012 talousarviota laadittaessa. 10

lot ovat kasvaneet selvästi yli maan keskiarvon. Tuloveroprosenttia nostettiin viimeksi vuonna 2010. Nettomenot ovat kasvaneet vuosittain vuodesta 2007 vuoteen 2012 keskimäärin 6,3 %. Vuonna 2012 nettomenot kasvoivat 6,6 %. Nettomenot eivät saisi kasvaa verorahoitusta enemmän, jolla ne pääosin katetaan. Verorahoitus kasvoi vuodesta 2007 vuoteen 2012 keskimäärin 3,9 % vuosittain. Vuonna 2012 verorahoitus kasvoi edellisvuodesta 3,3 %; verotulot kasvoivat 2,1 % ja valtionosuudet 7,5 %. Nettomenojen kasvu vuosina 2007 2012 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Toimintakulut 1 263 548 523 1 395 640 448 1 290 071 736 1 294 055 267 1 375 767 158 1 451 576 161 Toimintatuotot 422 372 834 476 949 173 291 466 569 301 978 816 316 949 844 331 676 297 -Valmistus omaan käyttöön 96 571 688 126 845 459 101 675 137 97 493 155 114 381 520 113 492 835 Nettomenot 744 604 001 791 845 816 896 930 030 894 583 296 944 435 794 1 006 407 029 Nettomenojen kasvu-% 6,3 % 13,3 % -0,3 % 5,6 % 6,6 % Tulorahoituksen kasvu-% 9,0 % 1,3 % 3,7 % 2,1 % 3,3 % Kaupungin nettomenojen kasvu vuosina 2007 2012. Nettomenot lasketaan vähentämällä toimintakuluista tuotot ja valmistus omaan käyttöön. Jos tuotoista poistetaan pysyvien vastaavien myyntivoitot, nettomenojen kasvu on pienempi, vuosina 2007 2012 keskimäärin 5,6 %. Vuosien 2009 ja 2010 kasvuprosentteja selittävät rakenteelliset muutokset. Kaupungilla on tehty tilaaja-tuottajamallin aikana joka toinen vuosi jokin rakenteellinen uudistus, jolla on saatu tulosta kasvattavia satunnaisia tuottoja. Kaikkiaan vuosien 2007 2012 tilikausien ylijäämää on kertynyt 177 milj. euroa. Sitä ovat kerryttäneet sähkölaitoksen yhtiöittäminen, tietotekniikkakeskuksen liikkeenluovutus ja vuonna 2012 TAO:n kiinteistöjen yhtiöittäminen ja asfalttiaseman myyminen, jotka on kirjattu satunnaisiin tuottoihin. Ilman näitä satunnaisia tuottoja taseeseen olisi kirjattu ylijäämää vajaat kuusi miljoonaa euroa. Vuosittain vaihteleva tulonlähde on ollut pysyvien vastaavien myyntivoitot, jotka koostuvat pääosin maa-alueiden myynneistä. Ilman näitä myyntivoittoja tilikausilta 2007 2012 olisi kertynyt alijäämää 135 miljoonaa euroa. Tosiasiallisesti kaupungilla on vuoden 2012 taseella kirjanpidollista kertymää edellisiltä tilikausilta 622 miljoonaa euroa, mistä vuoden 2012 tappiota ei vielä ole vähennetty. Kassassa kaupungilla oli vuoden 2012 viimeisenä päivänä 95 milj. euroa, mikä riittää 22 päivän menoihin. Tilikausien 2007 2012 yli-/alijäämät 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kertymä taseelle 07 12 Tilikauden yli-/alijäämä 21 722 441 178 344 331-16 684 137 35 625 464-13 846 244-27 435 749 177 726 106 - Satunnaiset tuotot (ja kulut) 0 143 146 344 0 14 736 394 0 14 000 711 Yli-/alijäämä ilman satunnaisia 21 722 441 35 197 987-16 684 137 20 889 070-13 846 244-41 436 460 5 842 657 - Myyntivoitot (ja -tappiot) 19 696 361 53 368 781 13 578 746 16 964 619 23 464 995 14 489 462 Yli-/alijäämä ilman myyntivoittoja 2 026 080-18 170 794-30 262 883 3 924 451-37 311 239-55 925 922-135 720 307 - Yhteisöverotulot 74 119 878 76 642 541 62 743 759 73 391 761 71 697 113 43 836 527 Tilikauden yli-/alijäämä vuosilta 2007 2012 vähennettynä satunnaisilla tuotoilla ja pysyvien vastaavien myyntivoitoilla, jotka pääasiassa ovat maanmyyntivoittoja. Huomaa yhteisöverotulojen huomattava lasku vuonna 2012. 11

Satunnaisista ja vaihtelevista tulolähteistä saatuja tuloja ei ole kohdennettu mihinkään yksittäisiin kohteisiin. Kaupungin henkilöstö on henkilötyövuosien mukaan hieman vähentynyt viime valtuustokaudella 2009 2012, kun kaupungin väestö on kasvanut vastaavana ajankohtana 2,8 %. Tilaajan tilaukset omalta tuotannolta ovat inflaatiokehitys huomioon ottaen pysyneet ennallaan. Kuntatalouden hintaindeksin mukaan kustannusten nousu 2009 2012 oli 8,7 % ja tilaajan ostot omalta tuotannolta olivat vastaavana ajankohtana kasvaneet 7 %. Sen sijaan tilaajan ulkopuoliset ostot ovat kasvaneet viime valtuustokaudella 20 %. Ulkopuolisista palvelujen ostoista huomattava osa aiheutuu erikoissairaanhoidosta. Sen kasvu on ollut kuitenkin vain 17 %, kun muiden palveluiden ostot ovat kasvaneet 22 %. Erikoissairaanhoidon ostot muulta kuin omalta tuotannolta ovat kasvaneet viime valtuustokaudella 28 milj. euroa, kun muut ulkopuoliset ostot ovat kasvaneet 60 milj. euroa. Alla olevasta taulukosta nähdään, että oman tuotannon kallein osio ovat lapset ja nuoret eli päivähoito ja perusopetus, jonka ostot olivat 269 milj. euroa vuonna 2012. Kaupungin ulkopuolelta ostettiin eniten terveyden ja toimintakyvyn palveluita, 328 milj. eurolla. Tästä erikoissairaanhoidon osuus oli 193 milj. euroa ja sosiaalisen tuen palvelujen 54 milj. euroa. Toinen tapa tarkastella kaupungin menoja on tutkia, mitä eri menotileille on kirjattu. Tilaajan ostot omalta ja muulta tuotannolta 2009 2012 2 009 2 010 2 011 2 012 Muutos-% 09-12 Lapset ja nuoret Oma tuotanto 256 982 169 258 253 098 260 518 933 269 178 739 5% Muu tuotanto 46 999 306 58 392 917 58 368 051 65 106 378 39% Osaaminen ja elinkeinot Oma tuotanto, ei TAMK 2009, ei elink. 67 197 000 69 560 128 70 173 000 73 135 857 9% Muu tuotanto 3 910 470 3 852 969 4 038 566 3 852 030-1% Sivistys ja elämänlaatu Oma tuotanto 56 501 778 56 391 291 55 893 854 57 791 977 2% Muu tuotanto 15 207 000 15 428 498 15 438 408 16 434 508 8% Terveys ja toimintakyky Oma tuotanto 104 567 439 107 229 560 120 937 641 133 093 226 27% Muu tuotanto 275 606 475 291 377 897 304 476 536 327 569 525 19% Ikäihmiset Oma tuotanto 121 078 210 118 402 542 112 798 017 116 374 164-4% Muu tuotanto 50 516 029 55 787 696 56 239 105 60 496 127 20% Kaupunkiympäristön kehittäminen Oma tuotanto 92 066 293 103 047 159 96 862 470 94 899 619 3% Muu tuotanto 45 461 089 48 654 995 52 841 661 52 883 358 16% Yhteensä Oma tuotanto 698 392 889 712 883 778 717 183 915 744 473 582 7% Muu tuotanto 437 700 369 473 494 972 491 402 327 526 341 926 20% Muu tuotanto ilman erikoissairaanhoitoa 272 437 561 297 163 459 307 167 659 332 863 142 22% Muu tuotanto, erikoissairaanhoito 165 262 808 176 331 513 184 234 668 193 478 784 17% Tilaajan ostot omalta tuotannolta ja muulta tuotannolta tilinpäätöskirjojen mukaan vuosina 2009 2012. Taulukosta on vertailtavuuden vuoksi poistettu TAMK ja omat elinkeinopalvelut. Vuonna 2009 TAMK oli vielä osa kaupunkiorganisaatiota ja elinkeinopalvelujen kuluja kirjattiin vuonna 2009 konsernihallinnon elinkeinoyksikköön, jolloin ne eivät sisältyneet tilaajan tilaukseen. 12

Palvelujen ostot 2009 2012 2009 2010 2011 2012 Muutos-% 09 12 Palvelujen ostot yhteensä 467 507 209 495 841 739 551 287 845 585 839 106 25% Asiakaspalvelujen ostot 295 508 238 326 306 270 346 518 324 376 433 583 27% ICT-palvelut 12 527 682 14 219 152 20 035 409 20 243 921 62% Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 16 454 773 17 362 933 19 043 006 22 701 657 38% Rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut 64 445 999 59 676 988 86 031 103 82 691 377 28% Matkustus- ja kuljetuspalvelut 19 738 073 19 764 946 16 606 039 15 997 830-19% Tilikausien 2009 2012 palvelujen ostot ulkopuolisilta koko kaupungissa. Mukana on vain viisi suurinta menoerää. Palvelujen ostot yhteensä sisältää kaikki 18 menolajia. Vuoden 2009 osalta on vähennetty yhtiöitetyn TAMK:n ostot. Tilaajan palvelujen ostot ulkoa kasvoivat viime valtuustokaudella 20 %. Tarkasteltaessa koko kaupunkia eli yksiköitä konsernihallinnosta liikelaitoksiin palvelujen ostot kaupungin ulkopuolelta kasvoivat 25 %. Suhteessa eniten näyttävät kasvaneen ICT-palvelut eli tietotekniikkapalvelut. Tämän osalta vuodet eivät ole vertailukelpoisia, sillä palveluja tuotettiin omassa tietotekniikkakeskuksessa vielä vuosina 2009 ja 2010. Seuraavaksi eniten ovat kasvaneet toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut, 38 %. Vuonna 2012 tästä 22,7 milj. euron summasta 6 milj. euroa kului kaupunkiympäristön kehittämisessä mm. yleisten alueiden suunnitteluun. Tilakeskuksen osuus suunnittelu- ja konsultointipalvelujen ostosta oli 4,5 milj. euroa. Kaupunkikehitysryhmän osuus tilin menoista oli 1,7 milj. euroa. Avopalveluihin ostetaan tältä tililtä tulkkipalveluja yli 1 milj. eurolla. Rakentamis- ja kunnossapitopalvelujen ostoissa on kasvua 28 %. Oman infratuotannon supistaminen on kasvattanut palvelujen ostoa. Asiakaspalvelujen ostot eli suoraan asiakkaille tai kuntalaisille ostetut lopputuotepalvelut kasvoivat 27 %. Asiakaspalvelujen suurin toimittaja oli PSHP, jolta ostettiin palveluita 198 milj. eurolla 2. Miljoonaluokan toimittajia oli yhteensä 31, joissa oli hyvinvointipalvelujen tuottajien lisäksi neljä liikennöitsijää (Väinö Paunu Oy, Tampereen Aluetaksi Oy, Länsi-Linjat Oy,Tilausliikenne Atro Vuolle Oy) sekä elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea. Hyvinvointipalvelujen suurimmat tuottajat olivat Tampereen kaupunkilähetys 8,7 milj. euroa, Mawell Care Oy 7,9 milj. euroa (mm. Kotitori), Sopimusvuori Oy 7,8 milj. euroa, Attendo Terveyspalvelut 6,1 (ja Attendo Medone Hoiva Oy 4 milj. euroa), Tammenlehväkeskus 4,6 milj. euroa ja A-klinikkasäätiö 3,9 milj. euroa. Matkustus- ja kuljetuspalvelut on ainoa menoerä, joka on selvästi vähentynyt. 2 Tilin summat sisältävät kaupungille lähetetyt laskut, eivät niihin muistioilla tehtyjä korjauksia tai tilikauden jaksotuksia. 13

Aineiden ja tarvikkeiden ostot 2009 2012 2009 20120 2011 2012 Muutos-% 09 12 Aineet ja tarvikkeet yhteensä 84 299 012 88 616 456 89 504 598 94 253 562 12% Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden ostot 12 304 636 12 815 714 13 358 852 13 649 015 11% Sähkön ostot 10 839 628 11 957 935 12 378 162 12 560 111 16% Muun materiaalin ostot 12 577 492 12 162 626 12 012 147 12 428 061-1% Elintarvikkeiden ostot 10 820 278 10 267 470 11 128 177 11 851 598 10% Lämmityksen ostot 9 482 841 9 715 626 9 569 514 11 398 002 20% Rakennusmateriaalin ostot 8 202 254 11 320 302 9 651 945 10 868 249 33% Polttoaineiden ostot 5 771 894 6 618 909 8 206 259 8 207 186 42% Aineiden ja tarvikkeiden ostot vuosina 2009 2012 koko kaupungissa. Mukana on seitsemän suurinta menoerää. Kaikkiaan aineet ja tarvikkeet sisältävät 13 menolajia. Vuoden 2009 osalta on vähennetty yhtiöitetyn TAMK:n ostot. Aineiden ja tarvikkeiden ostot kasvoivat vuodesta 2009 vuoteen 2012 mennessä 12 %. Poltto- ja voiteluaineostot kasvoivat vuodesta 2009 vuoteen 2012 eniten, 42 %. Liikennelaitoksen polttoaineiden osuus 8,2 milj. eurosta oli 5,3 milj. euroa. Rakennusmateriaalin ostot kasvoivat kolmanneksella. Lämmityksen ja sähkön ostojen kasvua selittävät uudisrakentamisen lisäksi omien tytäryhtiöiden kohonneet hinnat. Lääkkeet ja elintarvikemenot kasvoivat edellisiä maltillisemmin. Lääkkeet ja hoitotarvikkeet olivat suurin menoerä ja ne maksoivat 13,6 milj. euroa vuonna 2012. Henkilöstömenot 2009 2012 2009 2010 2011 2012 Muutos-% 09-12 Henkilöstömenot yhteensä 572 318 716 572 271 064 602 647 462 631 007 636 10% Palkat ja palkkiot 432 126 998 434 549 295 456 695 193 479 953 936 11% Henkilösivukulut 140 191 717 137 721 769 145 952 268 151 053 699 8% Henkilöstömenot vuosilta 2009 2012. Vertailtavuuden vuoksi TAMK ja TIO on poistettu. Henkilöstömenot kasvoivat viime valtuustokaudella 10 %. Kuntien ansiotasoindeksi nousi vastaavana ajankohtana 10 %. Edellä on tarkasteltu vain kaupungin taloutta. Tarkasteltaessa koko konsernia tytäryhtiöineen tilikauden 2012 alijäämä oli 15,8 milj. euroa. Edellisen kerran alijäämää tuli vuonna 2009, jolloin tulos oli samaa luokkaa. Vuonna 2012 konsernin kulut kasvoivat 5 % ja tuotot 2,5 %. Tampereen Sähkölaitoksen toimintakate (eli tuotot vähennettynä kuluilla) heikkeni edellisvuodesta lähes 19 milj. euroa. Konsernin asukaskohtainen lainamäärä kasvoi 4 037 euroon asukasta kohti vuonna 2012. Säästöohjelma ja talousarvioylitykset 2012 Kaupungin heikkoon taloustilanteeseen pyrittiin vastaamaan säästöohjelmalla, jonka myötä talousarviota muutettiin. Säästöohjelman tavoite oli 14

säästää käyttötalouden menoja yhteensä 20,6 milj. euroa. Säästöohjelmalla saatiin 11,4 milj. euron säästöt eli noin 55 % ohjelmasta toteutui. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt tähän mennessä tilikauden 2012 talousarviomuutoksia yhteensä neljä kertaa. Viimeisen muutos tehtiin marraskuun 2012 valtuuston kokouksessa. Tästä huolimatta tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä valtuustolle esitetään yhteensä 0,9 milj. euron toimintatuottojen alitukset, 16 milj. euron toimintamenojen ylitykset ja 9,8 milj. euron tuotantoalueiden tuloksen alitukset. Lisäksi investointimäärärahojen ylityksiä on 44,6 milj. euroa. Talousarvioylitykset on selostettu tilinpäätöstiedoissa ja ne tulevat kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi tilinpäätöksen yhteydessä. Ennakoidut talousarvion määrärahojen ylitykset tulisi kuntalain 65 :n mukaan viedä valtuuston käsiteltäväksi jo tilikauden aikana. Määrärahojen ylitykset saattavat aiheuttaa vastuuvapauden epäämisen tilivelvollisilta viranhaltijoilta, lautakunnilta ja johtokunnilta. Myös kaupungin tilintarkastaja on tilinpäätöksen tarkastuksen yhteydessä suositellut, että kaupungissa kiinnitetään huomiota talousarvion reaaliaikaiseen seurantaan sekä käyttömenojen realistiseen arviointiin. Tarkastuslautakunnan arviointi kaupungin taloudesta Kuluneella valtuustokaudella Tampereen kaupungin talouden menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin. Menojen lisäykset ovat olleet mahdollisia, kun tuloja on kertynyt yhteisöveroista, myyntivoitoista ja satunnaisista tuotoista, joiden kertyminen ei ole vuodesta toiseen vakaata. Menoja ovat lisänneet palvelujen ostot ulkoa. Suuren kaupunkikoneiston suunnan kääntäminen näyttää olevan hidasta. Tarkastuslautakunta on huolissaan nettomenojen kasvusta ja toteaa, että kaupungin johto joutuu nyt tekemään vaikeita päätöksiä, joihin voi sisältyä myös toiminnan priorisointia ja rakenteellisia muutoksia. Tilaaja-tuottajamallin yhtenä tarkoituksena on kausivaihteluiden tasaaminen kaupungin ulkopuolelta ostettavilla palveluilla. Lisäksi ulkopuolisilla palvelujen ostoilla on ollut tarkoitus säästää kaupungin menoja. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ulkopuolisten palvelujen ostojen vaikutuksista kaupungin talouteen on saatava nykyistä paremmin tietoa päätöksenteon tueksi. Suuri osa suunnitelluista säästötoimentoimenpiteistä kohdistuu omaan tuotantoon. Säästötoimenpiteitä suunniteltaessa tulisi kiinnittää huomiota myös palvelujen ostoon. Tilikaudella 2012 pyrittiin säästöohjelman avulla hillitsemään menojen kasvua. Tässä onnistuttiin vain puolittain. Kaupungin tilintarkastajan ohella tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, onko kaupungin talouden seuranta riittävän ajantasaista ja onko käyttömenojen budjetointi realistista, kun marraskuun talousarviomuutosten jälkeen valtuuston päätettäväksi tuodaan vielä huomattavat menojen ylitykset tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. 15

5. Arvio strategian ja valtuuston tavoitteiden toteutumisesta 5.1. Vuoden 2012 valtuustotavoitteiden toteutuminen Seuraavissa taulukoissa esitetään kaupunginvaltuuston asettamien vuositavoitteiden toteutuminen peruskaupungissa, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla, liikelaitoksissa, aluepelastuslaitoksessa ja tytäryhteisöissä. Taulukoissa esitetään kaupunginhallituksen arvio toteutuneesta otsikon Kaupunginhallitus alla. Lisäksi peruskaupungin, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden ja liikelaitosten tavoitteiden toteutumista on tarkasteltu vastuutahoittain. Tästä jaottelusta nähdään, ovatko yksittäiset lautakunnat, johtajat ja liikelaitokset saavuttaneet tavoitteen. Taulukon pallojen värikoodi on seuraava: vihreä: tavoite on toteutunut punainen: tavoite ei ole toteutunut keltainen: tavoitteen toteutumista ei voi arvioida. Kun ruudukossa on samanaikaisesti punainen ja vihreä pallo, tarkoittaa se sitä, että tavoite on toteutunut osittain. Tavoitteen yhteydessä oleva merkintä (TO) tarkoittaa, että kyseinen tavoite toteuttaa kaupungin tuottavuusohjelmaa. Peruskaupunki Tavoitteet on kohdistettu pormestarin päätöksellä lautakunnille, apulaispormestareille ja johtajille. Taulukossa esitetään lautakuntien raportoinnin perusteella tavoitteiden toteutuminen lautakunta- ja vastuuhenkilökohtaisesti. Taulukon vastuutahojen lyhenteet: Lanula (L.K.): Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, apulaispormestari Leena Kostiainen Osela (O-P.P.): Osaamis- ja elinkeinolautakunta, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen Sivela (O-P.P.): Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen Tetola (I.T.): Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, apulaispormestari Irja Tulonen Ikila (I.T.): Ikäihmisten palvelujen lautakunta, apulaispormestari Irja Tulonen Yla (T.H.): Yhdyskuntalautakunta, apulaispormestari Timo Hanhilahti Kaupunginhallitus Vastuutaho Sitova vuositavoite 2012: Lanula (L.K.) Osela (O-P.P.) Sivela (O-P.P.) Tetola (I.T.) Ikila (I.T.) Yla (T.H.) Johtajat Kuntalainen ja hyvinvointi 1. Palveluissa on toteutettu uusia ennaltaehkäiseviä, erityisesti syrjäytymistä ehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä 2. Palveluissa on lisätty liikkumiseen kannustavia toimenpiteitä 3. Perusopetuksen oppilaille suunnatun alueellisen tuen sisältöä ja rakennetta on kehitetty 4. Hoitotakuu ja sosiaalitakuu on toteutunut 5. Palveluketjujen toimivuutta on parannettu 16 (TO) 6. Koukkunimen alueen kehittämisohjelmaa on toteutettu (TO) 7. Tehtyjä oppilasverkkopäätöksiä on toteutettu

Sitova vuositavoite 2012: Lanula ( Osela (O Sivela (O Tetola ( Ikila (I Yla (T. Johta Kuntalainen ja hyvinvointi 1. Palveluissa on toteutettu uusia ennaltaehkäiseviä, erityisesti syrjäytymistä ehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2012 Kaupunginhallitus Vastuutaho 2. Palveluissa on lisätty liikkumiseen kannustavia toimenpiteitä Sitova vuositavoite 2012: 3. Perusopetuksen oppilaille suunnatun alueellisen tuen sisältöä ja rakennetta on kehitetty Lanula (L.K.) Osela (O-P.P.) Sivela (O-P.P.) Tetola (I.T.) Ikila (I.T.) Yla (T.H.) Johtajat 4. Hoitotakuu ja sosiaalitakuu on toteutunut 5. Palveluketjujen toimivuutta on parannettu (TO) 6. Koukkunimen alueen kehittämisohjelmaa on toteutettu (TO) 7. Tehtyjä oppilasverkkopäätöksiä on toteutettu (TO) 8. Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen verkon kehittämisestä on tehty päätökset ja aikataulutettu toimenpidesuunnitelma (TO) 9. Alle kouluikäisen väestön lisääntyvään palvelutarpeeseen on vastattu 10. Palveluseteli on otettu käyttöön uusissa palveluissa (TO) 11. Uusia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön (TO) 12. Kolmannen sektorin valmiuksia osallistua palvelujen kehittämiseen on tuettu 13. Monikulttuurisuuteen vastaavien palvelujen tarjonta on laajentunut 14. Ikäihmisistä väh. 91 % asuu kotona, väh. 4 % tehostetussa palveluasumisessa ja enin. 5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa viimeistään Jukolan peruskorjauksen valmistuttua 15. Perhehoidon osuus lasten ja nuorten sijaishuollon hoitovuorokausista on kasvanut 52 %:sta väh. 54 %:iin 16. Lastensuojelutarve on selvitetty kaikilla sosiaalityön alueilla sovitun toimintamallin mukaan enintään 90 vuorokauden kuluessa 17. Pitkäaikaisasunnottomien määrä on enintään 50 % vuoden 2009 tasosta 18. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten määrä vähenee noin 30:lla (25 %) edelliseen vuoteen verrattuna Sitova vuositavoite 2012: 19. Kotoaan ympärivuorokautisen asumisen palveluihin laitoshoidon sijaan muuttaa väh.15 kehitysvammaista henkilöä 20. Kotiin kuntoutusta saavien mielenterveys- ja päihdekuntoutujien määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna 21. Alvareita ja Valmaa on käytetty valmistelussa aktiivisesti; Alvarit ovat mm. osallistuneet talousarvion ja alueensa tulevaisuuskuvien valmisteluun 22. Uusi alueellisen sähköisen osallistumisen sovellus on käyttövalmis 23. Yhteisöjen toimintaedellytyksiä on parannettu Kuntalainen ja hyvinvointi yhteensä 19 4 0 12 5 7 10 7 2 4 Yhteensä 11 5 6 9 7 2 3 Yhteensä 1 1 1 1 Elinvoima ja kilpailukyky 24. Työvoimapalvelujen vaikuttavuus on Lanula (L.K.) Osela (O-P.P.) Sivela (O-P.P.) Tetola (I.T.) Ikila (I.T.) Yla (T.H.) Johtajat 17

päihdekuntoutujien määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna 21. Alvareita ja Valmaa on käytetty valmistelussa aktiivisesti; Alvarit ovat mm. osallistuneet talousarvion ja alueensa tulevaisuuskuvien valmisteluun Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2012 22. Uusi alueellisen sähköisen osallistumisen sovellus on käyttövalmis 23. Yhteisöjen toimintaedellytyksiä on parannettu Kaupunginhallitus Vastuutaho Kuntalainen ja hyvinvointi yhteensä 19 4 0 12 5 7 10 7 2 4 Sitova vuositavoite 2012: Yhteensä 11 5 6 9 7 2 3 Yhteensä 1 1 1 1 Elinvoima ja kilpailukyky 24. Työvoimapalvelujen vaikuttavuus on parantunut 25. Työllisyydenhoidon palveluja on kohdennettu erityisesti nuorille ja pitkäaikaistyöttömille 26. Yritysten uudistumisen mahdollistavia avoimuuteen ja innovatiivisuuteen pohjautuvia yritysympäristöjä on kehitetty Avoin Tampere - elinkeino-ohjelman puitteissa Lanula (L.K.) Osela (O-P.P.) Sivela (O-P.P.) Tetola (I.T.) Ikila (I.T.) Yla (T.H.) Johtajat 27. Seudullisen elinkeinopolitiikan toimenpiteillä on edistetty yritysten perustamista, kasvua, sijoittumista sekä investointien määrää 28. Seudun kansainväliset lentoyhteydet ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 29. Kulttuuri- ja liikuntaohjelma on valmistunut ja sen toteutus on aloitettu 30. Oppilaitosten vetovoimaisuutta on vahvistettu varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ulottuvan oppimisympäristöjen kehittämishankkeen toimenpiteillä 31. Toisen asteen koulutuksen seudullista yhteistyötä on kehitetty kokoamisselvityksen pohjalta 32. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta ja valtion kanssa solmittua MAL-aiesopimusta toteuttavia hankkeita on toteutettu 33. Arviointi kaupunkiseudun yhteistyön vaikuttavuudesta on tehty Elinvoima ja kilpailukyky yhteenveto 8 2 0 1 6 1 0 0 1 9 Yhteensä 1 4 1 1 7 Yhteensä 2 2 Kaupunkirakenne ja ympäristö Sitova vuositavoite 2012: Lanula (L.K.) Osela (O-P.P.) Sivela (O-P.P.) Tetola (I.T.) Ikila (I.T.) Yla (T.H.) Johtajat 34. Asuinkerrosalaa on asemakaavoitettu 200 000 kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa 100 000 kerrosneliömetriä; asemakaavoissa on luotu mahdollisuus 300 pientaloasunnon rakentamiseen 35. Kantakaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnittelu on käynnissä (mm. Haukiluoma ja Tesoma) 36. Täydennysrakentamisen osuus asemakaavoitetusta kerrosalasta on 50 % 18 37. Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 3 % edelliseen vuoteen verratuna 38. Joukkoliikenteen esteettömyyttä on lisätty

Sitova vuositavoite 2012: Lanula (L.K.) Osela (O-P.P.) Sivela (O-P.P.) Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2012 Tetola (I.T.) Ikila (I.T.) Yla (T.H.) Johtajat 34. Asuinkerrosalaa on asemakaavoitettu 200 000 kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa 100 000 kerrosneliömetriä; asemakaavoissa on luotu mahdollisuus 300 pientaloasunnon rakentamiseen Sitova vuositavoite 2012: 35. Kantakaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnittelu on käynnissä (mm. Haukiluoma ja Tesoma) Kaupunginhallitus Vastuutaho Lanula (L.K.) Osela (O-P.P.) Sivela (O-P.P.) Tetola (I.T.) Ikila (I.T.) Yla (T.H.) Johtajat 36. Täydennysrakentamisen osuus asemakaavoitetusta kerrosalasta on 50 % 37. Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 3 % edelliseen vuoteen verratuna 38. Joukkoliikenteen esteettömyyttä on lisätty 39. Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 3 % edelliseen vuoteen verrattuna 40. Vuonna 2011 tehdyn Tampereen pyöräilyja kävelyolosuhteita käsittelevän kyselyn seurantakysely on tehty ja tyytyväisyys on parantanut 41. Opiskelija-asuntojen saatavuus on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 42. Kaavavaranto on määritelty ja varanto on monipuolista; asemakaavavaranto on 3 vuotta ja yleiskaavavaranto 10 vuotta 43. Ensimmäinen Pispalan asemakaavaehdotus on valmistunut ja Kissanmaan asemakaavatyö on käynnissä 44. 50 % kaupungin kiinteistöissä (julkisissa rakennuksissa) käytetystä sähköstä on uusiutuvilla energiamuodoilla Suomessa tuotettua sähköä 45. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä on laskenut 3 % edelliseen vuoteen verrattuna 46. ECO2-Ekotehokas Tampere 2020- hankkeen vaikuttavuus on arvioitu ja hankkeen jatkosta on tehty päätökset 47. Kaupungin kiinteistöissä (julkisissa rakennuksissa) käytetyn energian määrä on vähentynyt 2 % edelliseen vuoteen verrattuna Kaupunkirakenne ja ympäristö yhteenveto 8 5 2 0 0 0 0 0 10 5 Yhteensä 5 2 Yhteensä 4 1 Yhteensä 0 2 Yhteensä 1 0 Sitova vuositavoite 2012: Sisäinen toiminta ja johtaminen 48. Uusia hankinta-avauksia on tehty (TO) Lanula (L.K.) Osela (O-P.P.) Sivela (O-P.P.) Tetola (I.T.) Ikila (I.T.) Yla (T.H.) Johtajat 49. Ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintamenot ovat kasvaneet yhteensä enint. 3,8 % vuoden 2011 vuosisuunnitelmaan verrattuna (TO) 50. Hyvinvointipalvelujen tuottavuusmittaristo on käytössä osana johdon raportointia (TO) 51. Henkilöstöä on palkittu tuottavuuden paranemisesta (TO) 52. Asiakaspalautejärjestelmä on otettu käyttöön suunnitelman mukaisesti (TO) 53. Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminta ja organisointi on selvitetty 54. Sairauspoissaolojen määrä on laskenut (TO) 19

Sitova vuositavoite 2012: Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2012 Lanula (L.K.) Osela (O-P.P.) Sivela (O-P.P.) Tetola (I.T.) Ikila (I.T.) Yla (T.H.) Johtajat 49. Ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintamenot ovat kasvaneet yhteensä enint. 3,8 % vuoden 2011 vuosisuunnitelmaan verrattuna (TO) 50. Hyvinvointipalvelujen tuottavuusmittaristo Sitova on käytössä vuositavoite osana johdon 2012: raportointia (TO) 51. Henkilöstöä on palkittu tuottavuuden paranemisesta (TO) Kaupunginhallitus Vastuutaho Lanula (L.K.) Osela (O-P.P.) Sivela (O-P.P.) Tetola (I.T.) Ikila (I.T.) Yla (T.H.) Johtajat 52. Asiakaspalautejärjestelmä on otettu käyttöön suunnitelman mukaisesti (TO) 53. Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminta ja organisointi on selvitetty 54. Sairauspoissaolojen määrä on laskenut (TO) 55. Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on enint. -15,1 milj. euroa 56. Investointien tulorahoitusprosentti on 46 57. Lainamäärä/asukas on 1 701 euroa Sisäinen toiminta ja johtaminen yhteenveto 6 5 0 2 1 2 2 2 2 9 Yhteensä 1 1 1 1 1 4 Yhteensä 4 1 1 1 1 1 1 4 Yhteensä 1 1 Kaupunginhallitus yhteensä 59 kpl 41 16 2 Vastuutahot yhteensä 100 kpl 15 12 10 12 9 15 27 Yhteensä 73 kpl (73 %) 13 9 8 10 8 9 16 Yhteensä 23 kpl (23 %) 2 3 2 2 1 5 8 Yhteensä 2 kpl ( 2 %) 2 Yhteensä 2 kpl ( 2 %) 1 1 Valtuuston peruskaupungille asettamia tavoitteita oli 57. Arviointeja tavoitteiden toteutumisesta oli yhteensä 100, sillä osa tavoitteista koski useaa lautakuntaa tai johtajaa. Tavoitteista 73 % 3 (72 % v. 2011) toteutui, 23 % (18 % v. 2011) jäi toteutumatta ja 4 % (10 % v. 2011) toteutui osittain tai ei ollut arvioitavissa. Tarkastuslautakunta on tehnyt tavoitteiden toteutumista koskien seuraavat huomiot: Lastensuojelutarpeen selvittäminen lain edellyttämässä ajassa jäi toteutumatta jo viidentenä vuotena peräkkäin. Vuonna 2012 valmistuneista selvityksistä 21 % valmistui myöhässä (30 % v. 3 Vuoden 2012 tilinpäätöskirjassa ilmoitetaan toteutuneiden tavoitteiden osuudeksi 72 %: yhden prosenttiyksikön ero tarkastuslautakunnan ja tilinpäätöksen luvussa johtuu pienestä laskentatavan erosta. 2011). Tammi huhtikuussa 2012 vain 65 % selvityksistä valmistui vaaditun kolmen kuukauden aikana. Loppuvuonna, elo-joulukuussa, 90 % selvityksistä valmistui kolmessa kuukaudessa. Tarkastuslautakunta painottaa sitä, että valtuuston yksimielinen tahto saattaa asia kuntoon on jälleen jäänyt toteutumatta. (Tavoite 16) Tampereen työttömyystilanne on heikompi kuin Suomessa keskimäärin. Kokonaistyöttömyys kasvoi vuonna 2012. Tampereella oli joulukuussa 2012 yhteensä 5 048 pitkäaikaistyötöntä, mikä oli 29 % enemmän kuin edellisvuonna. Alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli vuoden 2012 lo pussa 2 158 eli 18 % enemmän kuin vuosi sitten. Sekä nuorisotyöttömyydessä että pitkäaikaistyöttömyydessä huolestuttavaa on syrjäytymisen riski. (Tavoite 24) Vuoden 2012 taloustavoitteet jäivät yhtä lukuun ottamatta toteutumatta. Tilikauden tulos 20

muodostui tavoiteltua alhaisemmaksi, ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintamenot kasvoivat asetettua tavoitetta enemmän ja investointien tulorahoituksen tavoite jäi saavuttamatta. Asukaskohtainen lainamäärä pysyi tavoitelluissa rajoissa. (Tavoitteet 49, 55, 56 ja 57) Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä sitä, että tavoite 300 pientaloasunnon asemakaavoituksesta toteutui reilusti vuonna 2012. Uusia pientaloasuntoja kaavoitettiin yhteensä 420 kappaletta, joista omakotitontteja oli 127 kappaletta. Uusia pientaloja valmistui 231 kpl Tampereella vuonna 2012. Useina aikaisempina vuosina pientaloasuntojen kaavoittamistavoitteet ovat jääneet toteutumatta. (Tavoite 34) Tarkastuslautakunta pitää hyvänä saavutuksena sitä, että pitkäaikaisasunnottomien määrä on vähentynyt 59 % vuoden 2009 tasosta. Näin ollen tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden puolittamisesta suhteessa vuoden 2009 tasoon toteutui reilusti. Vuonna 2012 Tampereella oli 64 pitkäaikaisasunnotonta henkilöä. (Tavoite 17) Tarkastuslautakunnan arviointi peruskaupungin vuositavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunta esittää havaintonaan, että kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden toteutumisesta on yhdenmukainen tarkastuslautakunnan arvion kanssa ja tilinpäätösasiakirja antaa oikean kuvan kaupunginvaltuuston tavoitteiden toteutumisesta. Lastensuojelutarpeen selvittäminen lain edellyttämässä ajassa jäi jo viidettä vuotta peräkkäin toteutumatta. Tarkastuslautakunta on jo kahtena aikaisempana vuotena ilmaissut kantansa siitä, että valtuuston tahtoa on kunnioitettava ja asia saatettava kuntoon. Lastensuojelutarpeen selvittäminen lain edellyttämässä ajassa oli vasta loppuvuodesta 2012 lähellä tavoitetta. Vuonna 2013 lain vaatimuksiin on päästävä. Neljästä taloustavoitteesta vain kolme toteutui. Tarkastuslautakunta on huolissaan kaupungin talouden kehittymisestä. Kaupungin talouden epätasapainosta kerrotaan tarkemmin erillisessä arviointikertomuksen luvussa. Kokonaistyöttömyys kasvoi, samoin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys. Sekä nuorisotyöttömyydessä että pitkäaikaistyöttömyydessä huolestuttavaa on syrjäytymisen riski. Tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden puolittamiseksi vuoden 2009 tasosta toteutui reilusti. Määrätietoinen työ johti hyvään saavutukseen ja Tampereella oli vuonna 2012 enää 64 pitkäaikaisasunnotonta henkilöä. 21