Salon kaupungin toiminnan ja talouden kehys vuosille 2017 2020 ja talousarvion laadintaohjeet Strategiset lähtökohdat vuosille 2017 2020: Salon kaupungin perustehtävä Kuntapalvelujen järjestäminen asukkaille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Salon kaupungin visio 2025 Salo on monipuolisen elinkeinoelämän sekä älykkään teknologian osaamisen kaupunki, joka toimii tehokkaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Salon kaupungin arvot Asiakaslähtöisyys, Rohkeus, Vastuullisuus, Oikeudenmukaisuus Visio 2020: Salo on hyvien palvelujen ja monipuolisen elinkeinoelämän sekä älykkään teknologisen osaamisen kaupunki, joka toimii tehokkaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Kaupunginvaltuuston tuloskortit 2017 2020 Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille 2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista 3. Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille 4. Viestii, markkinoi ja myy rohkeasti Saloa 1.1. Osaamiskeskittymähankkeen toteuttaminen (Salo IoT) 1.2. Työllisyystilanne paranee / Kuukausiluvut edellisvuotta paremmat 1.3. Kehittyvät kunnan vastuulla olevat työvoimaja yrityspalvelut / kokeiluhankkeen toteutuminen 1.4. Työpaikkaomavaraisuus kasvaa / Vertailu edellisvuoteen 1.5. Mahdollistava infra / Tontteja 2 v. tarve, kaava 5 v. tarve, raakamaata 10 v. tarve, seuranta vuositasolla 2.1. Työvoiman osaaminen vastaa yritysten tarpeita / Arviointi ja palaute 2.2. Korkeakoulut ja yliopistot Salon elinvoiman edistäjänä / Koulutustarjonta, opinnäytetyöt ja tutkimushankkeet 3.1. Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhankkeet / Toteutuneet hankkeet 3.2. Hyvä yrittäjäilmapiiri / Kyselyn tulokset paranevat 3.3. Palvelujen ja hankintatapojen monipuolistaminen / Hankintapoliittisen ohjelman toteuttaminen 4.1. Kv. ja kansallisilla markkinoilla toimivien yritysten sijoittuminen Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena / Sijoittumiset 4.2. Pendelöintiedellytyksiä parannetaan / Asukasluvun positiivinen kehitys
Uudistuvat palvelut ja kuntalaistenhyvinvointi Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Uudistaa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti palveluja ja toimintatapoja 2. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa 3. Edistää kuntalaisten ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia Vakavarainen talous 1.1. Palvelurakenne uudistuu. Reuna-alueen kuntakeskuksissa säilyy alakoulu, päiväkoti sekä lii- kunta- ja nuorisotilat./ Muutokset palvelupisteiden ja palvelupaikkojen määrässä 1.2. Maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan suunnittelu on toteutettu järjestämislain mahdollistamassa aikataulussa / Salo 2021 hanke viedään loppuun seuraavalla valtuustokaudella 1.3. Kuntarajoista riippumattomat palvelut digitalisaatiota hyödyntäen 2.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten ja kokonaisedun mukaisia / Vertailuarvioinnit 2.2. Asukkaan aktiivisuus oman yhteisön kehittämiseksi lisääntyy / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet 2.3. Kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa / Toteutuneet muutokset 3.1. Asukkaiden aktiivisuus oman yhteisön kehittämiseksi lisääntyy / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet 3.2. Muutokset toteutuvat kaupungin koordinoimana 3.3. Ennakoiva sisäinen ja ulkoinen viestintä suunnitteilla olevista asioista tehostuu (ml. Some) / Viestintämittaukset Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Tasapainottaa vastuullisesti taloutta niin, että arviointimenettelyn kriteerit eivät täyty 2. Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta 1.1. Talous on tasapainossa eli vuosikate on yhtä suuri kuin poistot / Tilikauden tulos 1.2. Konsernitase on ylijäämäinen / Taseen ylialijäämä 1.3. Investointien omarahoitustaso on lähellä 100 % ja kunta ei velkaannu merkittävästi / Omarahoitusaste 1.4. Kunnallisveroprosentti enintään 1 %- yksikköä yli maan keskiarvon, konsernin velkataso / asukas alle maan keskiarvon 1.5. Tasapainottamistavoitteen edellyttämät välttämättömät sopeuttamistoimet pannaan täytäntöön / Seuranta ja raportointi 2.1. Optimaalinen palveluverkko talouden, toiminnan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat / Palveluverkkoa ja tilojen käyttöä koskevat selvitykset ja toimeenpano 2.2. Oman toiminnan jatkuva kehittäminen / Lean-hankkeen eteneminen ja tulokset
Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 3. Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla Johtaminen ja osaava henkilöstö 3.1. Päätöksentekoa tukevan tiedon laatu paranee / Uudistuva raportointijärjestelmä Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Varmistaa strategisen ja ennakoivan johtamisen sekä päätöksenteon 2. Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn 3. Tukea ja kannustaa henkilöstön osaamista ja hyvinvointia 1.1. Päätöksentekoa ja henkilöstön toimintaa ohjaavat selkeät strategiset linjaukset / Arviointi ja Salo 2021 hanke 1.2. Johtamisessa selkeä työnjako luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken / Arviointi 1.3. Tietoinen luottamuksen rakentaminen ja vuorovaikutuksen lisääminen keskeisissä asioissa / Arviointi 2.1. Esimiestyö on tasalaatuista ja laadukasta / Esimiestyön arviointi, henkilöstökyselyt 2.2. Johtamista ja esimiestyötä tukeva työnjako 3.1. Osaava, motivoitunut ja toimintatapoja uudistava henkilöstö / Koulutuksiin ja pilotointeihin osallistumiset, henkilöstökyselyt sekä käynnistetyt hankkeet 3.2. Paremmat työyhteisötaidot / työyhteisötaitojen kehittyminen 3.3. Työhyvinvoinnin lisääntyminen Sairaspoissaolojen vähentyminen / Raportit Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018 2020 strategiset linjaukset perustuvat vuoden 2016 talousarviossa hyväksyttyihin linjauksiin. Palvelualuekohtaiset tuloskortit käsitellään talousarvioprosessiin yhteydessä samoin kuin palvelualueiden keskeiset tavoitteet ja toimintariskit. Valtuuston tuloskortit viedään valtuuston käsittelyyn 27.6.2016. Raami vuodelle 2017 on laadittu siten, että talous on tasapainossa valtuuston tuloskorttiesityksen mukaisesti. Vuosikate on yhtä suuri kuin poistot ja tulos on 0 euroa. Investointiraami on yhtä suuri kuin poistot joten investointien omarahoitus on 100 %. Uutta velkaa otetaan vanhojen lainojen lyhennyksiin eli velkamäärä ei nouse vuonna 2017. Menojen sopeuttamista on jatkettava, jotta taseen tilikauden yli-/alijäämä pysyy positiivisena. Talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon mm. asukasluvun muutos, työllisyystilanne, hallitusohjelman linjaukset ja tuleva maakuntauudistus. Tilintarkastajan suosituksen mukaan valtuustoon nähden sitovien määrärahojen hyväksyminen pienempinä kokonaisuuksina käyttösuunnitelman yhteydessä parantaisi valtuuston edellytyksiä ohjata yksilöidymmin kaupungin toimintaa ja taloutta sekä valvoa talousarvion määrärahojen toteutumista. Tilintarkastaja on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että talousarvioon tehtävät muutokset tulee esittää valtuuston käsiteltäväksi talousarviovuoden aikana. Lautakuntaa sitova talouskehys vuodelle 2017 Vuoden 2017 talousarvion pohjaksi Budnettiin on ajettu vuoden 2015 tilinpäätös. Raamisarakkeeseen on ajettu esitys kaupunkitason raamista. Henkilöstökulujen raamiin on laskettu vakinaiselle henkilöstölle palkkarahat. Vakituisen henkilöstön henkilöstömenot budjetoidaan keskitetysti ottaen huomioon lakkautetut vakanssit. Sijaisten palkkoihin annettu talousarvioraami on tavoitteellinen. Raamiin pääsemi-
nen edellyttää vapaehtoisten säästötoimien ja vaikeutetun rekrytoinnin jatkamista. Yksiköt budjetoivat määräaikaisten ja sijaisten palkkamäärärahat sekä mahdollisten perustettavaksi esitettävien uusien vakanssien määrärahat. Määräaikaiset vakanssit tulee luetteloida henkilöstösuunnitelmassa. Budnettiin ajetun talousarviopohjan lautakuntakohtainen toimintakate on suuntaa antava. Talousarviota laativien yksikköjen tulee tehdä tarvittavat muutokset ottaen huomioon kaupunginhallituksen antama talousarvioraami. Sitova raami on kaupungin tuloslaskelman toimintakate. Määrärahat tulee kohdentaa oikein palvelualueiden sisällä. Verorahoitus: Kunnallisvero on arvioitu 20,75 prosentin pohjalta. Salon asukaskohtaiset verotulot ovat edelleen laskussa. Verotulojen tasaus kompensoi osan tästä muutoksesta. Kiinteistövero - vakituinen asunto 0,55 %, yleinen 0,90 %, vapaa-ajan asunto 1,15 %, rakentamaton rakennuspaikka 3,0 % Oletusarvona on, että mahdolliset verotuksessa tapahtuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisen valtionosuuksien kautta. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän nykyisellä jako-osuudella eli n. 0,6 % kunnille tilitettävästä määrästä. Vaikka valtakunnallisesti kunnallisveroihin ennustetaan kasvua, on Salon kaupungin talousarvioraamin veroennuste tehtävä maltillisesti. Lähtökohtana on, että pohja on saavutettu eli työllisyystilanne ei tästä enää heikkenisi ja väkiluvun voimakas väheneminen pysähtyy. Valtionosuudet verotulojen tasaus perustuu Kuntaliiton laskelmiin. Rahoituskulut on laskettu nykyisen kokotason mukaan. Investointiraamin pohjana on vuoden 2016 talousarvion yhteydessä hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti. Investointiraami on yhtä suuri kuin vuosikate eli investointien omarahoitus on 100 %. Kaupunginvaltuuston tuloskortin mukaan talouden on oltava tasapainossa vuositasolla eli tilikauden tuos on 0. Taseen yli-/alijäämä pysyy plussalla olettaen, että vuonna 2016 tehdään talousarvion mukainen tulos. Tavoitteena on tasapainottaa talous siten, että taseen yli-/alijäämä tili on pysyvästi positiivinen.
Talousarvion sitovuus Raami 2017 Vuoden 2016 talousarvion on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuuston nähden sitova. Raami on kuitenkin annettu kaupunkitasolle. Henkilöstökuluja ja sisäisiä eriä koskevista erityissitovuuksista luovutaan. Talousarvion ja tuloskorttien käsittelyaikataulu: 30.6. : Talousarvion laadintaohjeet 19.8. Johtoryhmä: toimintaohjelman ja kaupunginhallituksen tuloskorttien valmistelu 22.09 Lautakuntien talousarvioesitykset Viikot 41-42 Kaupunginjohtajan neuvottelut 02.11 Kaupunginhallituksen talousarviokokous 09.11. Kaupunginvaltuusto: Veroprosentit 14.11. Kaupunginvaltuusto: Talousarvio ja toimintasuunnitelma TP 2014 TP 2015 TA 2016 M-% Ennuste 2016 Raami2017 Toimintatuotot 92 417 93 089 0,7 % 93 100 94 200 Myyntituotot 42 440 43 196 1,8 % 43 200 44 000 Maksutuotot 17 962 17 822-0,8 % 17 800 18 200 Tuet ja avustukset 5 843 5 711-2,3 % 5 700 6 000 Muut toimintatuotot 26 172 26 360 0,7 % 26 400 26 000 Toimintakulut -372 317-370 868-0,4 % -374 700-367 000 Henkilöstökulut -161 643-159 336-1,4 % -161 200-159 500 Palkat ja palkkiot -124 147-122 504-1,3 % -124 000-122 500 Henkilösivukulut -37 496-36 832-1,8 % -37 200-37 000 Palvelujen ostot -152 087-151 959-0,1 % -154 000-152 500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 625-17 713 0,5 % -17 700-16 000 Avustukset -19 800-20 493 3,5 % -20 500-19 000 Muut toimintakulut -21 162-21 367 1,0 % -21 300-20 000 Toimintakate -279 900-277 779-0,8 % -281 600-272 800 Verotulot 194 485 181 200-6,8 % 184 000 182 500 Valtionosuudet 103 235 108 000 4,6 % 107 500 106 000 Rahoitustuotot ja -kulut -1 038-2 640 154,3 % -1 300-1 700 Korkotuotot 457 401-12,3 % 400 450 Muut rahoitustuotot 1 932 1 828-5,4 % 1 800 1 800 Korkokulut -1 849-3 300 78,5 % -2 000-2 450 Muut rahoituskulut -1 578-1 569-0,6 % -1 500-1 500 Vuosikate 16 782 8 781-47,7 % 8 600 14 000 Poistot ja arvon alentumiset -15 319-14 869-2,9 % -15 000-14 500 Satunnaiset erät 6 050 Tilikauden tulos 7 513-6 088-181,0 % -6 400-500 Varausten ja rahastojen muutos 534 676 26,6 % 534 500 Tilikauden yli/alijäämä 8 047-5 412-167,3 % -5 866 0
Tuotot Kulut Toimintatuotoissa on otettu huomioon vuoden 2016 aikana päätetyt asiakasmaksujen korotukset. Maksut ja taksat pitää kuitenkin käydä huolella läpi ja tehdä niihin mahdolliset tarkistukset. On kuitenkin huomioitava asukasluvun laskun vaikutus palvelujen kysyntään. Kuluraami on rakennettu niin, että talous on tasapainossa. Henkilöstökuluja ei ole budjetoitu täysimääräisenä. Säästöihin on päästävä edellisten vuosien tapaan ns. pehmein keinoin eli luonnollista poistumaa hyödyntäen sekä vapaaehtoisin toimin. Raamiin pääseminen edellyttää tiukan kulukurin jatkamista. Liikelaitokset Lainanotto Perusperiaatteena on, että kaupungin liiketoiminnasta aiheutuvat kulut peritään kuluttajamaksuilla kuitenkin siten, että taksat eivät merkittävästi poikkea valtakunnan keskitasosta. Liikelaitos Salon Veden osalta kaupungin tuotto-odotus sijoitetulle pääomalle on 4 %. Investointien omarahoitustavoite on 100 %. Uutta lainaa otetaan vanhojen lainojen lyhentämiseen. Keskitetysti tehtävät talousarvion osat Ritva Koisti talouspalveluista laskee keskitetysti kaupungin vakinaisen henkilökunnan palkat. Palkat on laskettu vakinaiselle henkilöstölle täysimääräisinä. Muun kuin vakinaisen henkilökunnan palkat budjetoidaan palvelualoilla. Samoin keskitetysti lasketaan kaikki sisäiset menot ja tulot sekä varhe- ja eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut. Tästä työstä vastaa Anne Ylimaa-Haapala. Sivukuluprosentti (Kuel-maksun piirissä olevat) ilman varhe- ja eläkemenoperusteista vakuutusmaksuja on 23,4 % kokonaispalkasta. Vel -eläkemaksun piiriin kuluvien opettajien sivukuluprosentti on 18,5 %. Varhe- ja eläkemonoperusteisten eläkemaksujen osuus on n. 7,5 % kokonaispalkasta. Henkilöstömitoitus Tavoitteena on henkilöstömäärän väheneminen. Henkilöstösuunnitelmasta, joka pitää sisällään sekä lisäykset että vähennykset, on tehtävä erillinen, perusteltu esitys kaupunginhallitukselle. Investoinnit Investointibudjetin raamipohjana ovat valtuustojen hyväksymät investointiohjelmat vuosille 2014-2018. Investointisuunnitelma 2017 TA 2016 Ennuste 2016 TS 2017 Kulut -18 506-18 506-19 224 Tuotot 1 605 1 605 750 Netto -16 901-16 901-18 474 Raami = vuosikate 14 000
Talousarvioesityksen perustelut Taloussuunnitelma 2017-2020 Kuntalain mukaan valtuuston on hyväksyttävä talousarvion yhteydessä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Käyttötalouden taloussuunnitelma tehdään kolmeksi vuodeksi ja investointisuunnitelma viideksi vuodeksi. Vuosien 2017 2020 taloussuunnitelman rakenne on samanlainen kuin talousarvionkin rakenne ja se sisällytetään samaan julkaisuun kuin vuoden 2017 talousarvio. Taloussuunnitelma sisältää: - käyttötaloussuunnitelman 2017 2020 - investointisuunnitelman 2017 2021 - henkilöstösuunnitelman 2017 2020 - palvelualuekohtaiset toimintatietokortit 2017 Strategiset menestystekijät ja toimialakohtaiset toimintaohjelmat Strategisten menestystekijöiden asettamiseen ja niiden mittaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palvelualueiden sitovat tavoitteet on johdettava valtuustotason strategisista tavoitteista. Jokaisesta tavoitteesta on muodostettava toiminnan sisältöön pureutuvia mittareita, joka kuvaavat konkreettisia asioita tuloskortin eri näkökulmista. Palvelualueet raportoivat kolmannesvuosittain toimialueen tuloskortin tavoitteiden toteutumisesta valtuustolle. Tarkemmat ohjeet strategiatyön etenemisestä annetaan erikseen. Tuloskorttien lisäksi valtuustolle esitetään palvelualueiden keskeiset tavoitteet, joissa tulee keskittyä toimialojen ydintoimintoihin. Palvelualueiden tulee tunnistaa suunnitelmakauden keskeiset riskitekijät, ja nimetä ne talousarvion yhteydessä. Talousarviota laadittaessa tulee huomioida väestökehitys, elinkeinojen kehitys ja toimintaympäristön muutokset. on 27.2.2012 hyväksynyt tasa-arvosuunnitelman toiminnallisen tasaarvon edistämiseksi. Suunnitelman mukaan talousarvion valmisteluvaiheessa kukin toimiala tekee yhden sitovan määrärahan tai tavoitteen osalta sukupuolivaikutusten arvioinnin (suvauksen). Taloussuunnitelman tekstirakenne Talousarvioehdotus vuodelle 2017 laaditaan Budnetti -ohjelmalla. Talousarvion yhteydessä laaditaan seuraavat tuloskortit TargetorPron tuloskortti osioon: kaupunginvaltuuston strategiset tavoitteet kaupunginhallituksen tuloskortti hyvinvointipalveluiden tuloskortti kaupunkikehityspalveluiden tuloskortti Tuloskortit laaditaan tasapainotettua tuloskortti mallia noudattaen. Tuloskortit kirjoitetaan TargetorPro ohjelmalla vuoden 2017 kohdalle Lisäksi palvelualueet laativat palvelualuekohtaisesti omat keskeiset tavoitteensa TargetorPron tuloskortti osion Talousarvion perustelut välilehdelle, jotka on otsikoitu seuraavasti: 1. Kaupunginhallituksen, hyvinvointipalveluiden ja kaupunkikehityspalveluiden toimintastrategia 2017-2020 2. Kaupunkikonsernin ja palvelualueiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2017
3. Palvelualueiden painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut 4. Tunnusluvut ja mittarit esitetään erillisellä toimintatietolomakkeella. TargetorPro ohjelman käyttöä opastaa tarvittaessa toimistosihteeri Marjo Hulvela tai kontrolleri Ritva Koisti. Henkilöstösuunnittelu Henkilöstömäärää lisäävistä toimenpiteistä tulee pidättäytyä vuosina 2017-2020. Henkilöstösuunnitelmassa esitetään sekä suunnitelmakaudella lakkautettavat vakanssit että mahdolliset lisäykset ja muutoksesta aiheutuva kustannusvaikutus. Määräaikaisista vakansseista ja nimikemuutoksista on tehtävä myös esitykset kustannusvaikutuksineen. Investoinnit Investointeja ovat talonrakennushankkeet, joiden verottomat kulut ylittävät 50.000 euroa ja muut hankkeet ja hankinnat, joiden veroton hinta on yli 10.000 euroa. Tätä pienemmät hankinnat ja irtaimen omaisuuden ostot kuuluvat käyttötalouteen. Kaikista investointihankkeista on tehtävä erilliset investointisuunnitelmat, josta selviää hankkeen laatu, ajoitus ja kustannukset. Kaikista investointiohjelmaan esitettävistä [vähintään 200.000 euron] talonrakennushankkeista on ennen ohjelmaan hyväksymistä tehtävä erillinen tarveselvitys. Kaikista vuoden 2017 talousarvioon esitettävistä [vähintään 200.000 euron] talonrakennushankkeista on oltava laadittuna asianomaisen toimielimen hyväksymä hankesuunnitelma. Vastuu tarveselvityksen ja hankesuunnitelman teettämisestä on asianomaisella palvelualueella ja tilapalvelut antaa tarvittaessa asiantuntija-apua niiden laatimisessa Investointisuunnitelman perustelut Huomiota on kiinnitettävä erityisesti esitettävien investointien ajoitukseen ja kustannusten todenmukaisuuteen. Hankkeiden kokonaiskustannukset on tarkistettava vastaamaan olemassa olevia olosuhteita. Vaikutukset käyttötalouteen (menoihin ja tuloihin) esitetään perusteluissa. Toimiala on vastuussa investointiesityksensä kustannusarvion todenmukaisuudesta. Jos taloussuunnitelmaan jo hyväksytyn investoinnin kustannusarvio osoittautuu liian alhaiseksi, on vaarana hankkeen siirtyminen myöhäisemmille vuosille. Muut kuin talonrakennuksesta johtuvat investoinnit esitetään joko hankeryhmä- tai hanketasolla. Pääsääntönä on, että kustannukset eritellään hankkeittain. Hanke-ehdotukset esitetään tärkeysjärjestyksessä ja perusteluista on yksityiskohtaisesti tultava selville hankkeen tarkoitus ja tärkeys. Hankekohtaiset perustelut on tarkoitus sisällyttää taloussuunnitelmaan hallintokuntien esittämässä muodossa. Kunnallistekniikan investointeja 2016 2019 ei tarvitse perustella, vain kokonaissummat tulee esittää projektiyksiköittäin.
Lomakkeet Palvelualueet laativat investointi- ja henkilöstösuunnitelmansa perusteluineen Santraan, jonne on avattu yhteinen työtila osoitteeseen: http://santra/tyoryhmatjahankkeet/yhteisettyoryhmat/talousarvio/sivut/defaul t.aspx Santran työtilasta lautakuntien esitykset siirretään talousarviokirjaan. Santrasta löytyvät: Investointisuunnitelma 2017 2021 Investointisuunnitelman perustelut Henkilöstösuunnitelma 2017 2020 Henkilöstösuunnitelman perustelut Toimintatietokortit 2017 Kaikkien palvelualueiden tiedot tallennetaan yhteisiin suunnitelmapohjiin. Pohjat on valmiiksi otsikoitu, josta lautakunnat voivat liittää oman suunnitelmansa lautakunnan talousarvioesitykseen. Työtilaa ylläpitää ja lisätietoja saa Marjo Hulvelalta. Määrärahojen esittämistarkkuus Talouspalveluissa on meneillään ohjelmauudistus. Uusi Kuntamalliohjelmisto otetaan käyttöön 1.1.2017 alkaen. Uudistus tuo muutoksia tilikarttarakenteeseen. Lautakunnan talousarvioehdotuksen määrärahat syötetään entiseen tapaan Budnetti ohjelmaan. (käyttäjätunnuksen voi tarkistaa Ritva Koistilta) Budjettitiedot konvertoidaan uuteen ohjelmaan syksyllä 2016. Määrärahat esitetään 10 euron tarkkuudella Esitysten palauttaminen - Ehdotukset vuoden 2017 talousarvioksi on palautettava kaupunginhallitukselle 22.9.2016 - Kaupunginjohtajan toimialakohtaiset neuvottelut käydään syys - lokakuun aikana - Kaupunginjohtajan esitys luovutetaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi lokakuussa - Kaupunginhallituksen käsittely tapahtuu marraskuun aikana. - Kaupunginvaltuuston talousarviokokous pidetään 14.11.2016. - Lautakunnat laativat käyttösuunnitelmat joulu-tammikuun aikana. Ehdotus on tehtävä ohjeessa esitetyssä muodossa. Edellä annettuja määräaikoja tulee noudattaa. Käyttöoikeudet lukitaan määräajan päätyttyä. Asiahallintajärjestelmä Dynastyyn on avattu valmiiksi diaarinumero vuoden 2017 talousarvion valmistelua varten. Kaikki lautakunnat käyttävät alla olevaa diaarinumeroa ja otsikointia talousarvioehdotuksenne käsittelyssä. Asianumero Otsikko 1165/02.02.00.01/2016 Talousarvio 2017 Ehdotusten laadintaan liittyvissä kysymyksissä voi/on syytä kääntyä talousosaston puoleen. Tiedusteluihin vastaa Seppo Juntti ja Ritva Koisti. Toimintatietokorttien valmisteluun liittyvissä asioissa neuvoja saa Anne Ylimaa-Haapalalta ja vakinaisen henkilökunnan palkoista Ritva Koistilta.