ASIKKALAN KUNTA LUKUVUOSISUUNNITELMA (PA9 ) Vääksyn Yhteiskoulu 2015 16 Yhteystiedot Koulu Lähiosoite: Koulukuja 2 Postinumero ja postitoimipaikka 17200 Vääksy Faxinumero sähköposti: vaaksyn.yhteiskoulu@asikkala.fi Hallinto ja kanslia Rehtori Jarkko Koponen Puhelin 044-7780 411 apulaisrehtori Sari Puputti puhelin 044-7780 410 koulusihteeri Satu Bröijer opinto-ohjaaja Merja Karjalainen 7. ja 8.-luokat Pirjo Ala-Hemmilä 9.-luokat matkapuhelin 044-7780 411 matkapuhelin 044-7780 410 puhelin 03 888 6412 tai 044-7780 412 puhelin 044-7780 416 044-7780 414 sähköposti jarkko.koponen@asikkala.fi sähköposti sari.puputti@asikkala.fi sähköposti satu.broijer@asikkala.fi sähköposti merja.karjalainen@asikkala.fi pirjo.ala-hemmila@asikkala.fi Oppilashuolto (yläpuolella olevien lisäksi) Kouluterveydenhoitaja Hanna Ikävalko Koulupsykologi vt Leena Fahlenius Koulukuraattori Eija Huovinen Laaja-alainen erityisopettaja Miia Alhonen puhelin 044-77 80 530 / 880 28 30 puhelin 044-77 80 423 puhelin 044-77 80 415 puhelin 044-7780 420 sähköposti hanna.ikavalko@oivappk.fi sähköposti leena.fahlenius@asikkala.fi sähköposti eija.huovinen@asikkala.fi sähköposti miia.alhonen@asikkala.fi Työaika 13.08.2015-4.6.2016 Syyslukukausi Kevätlukukausi 13.8.-19.12.2015 4.1.-4.6.2016 Opetusjaksot: I jakso 13.8.-5.10.2015 II jakso 6.10.-2.12.2015 III jakso 3.12.2015-5.2.2016 IV jakso 8.2.-8.4.2016 V jakso 11.4.-4.6.2016 KÄSITTELY Opettajakunnan käsittely opettajainkokouksessa. pvm 9.9.2015 Allekirjoitus HYVÄKSYMINEN Hyväksyjä (KLTK) pvm Allekirjoitus
YLÄKOULU MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT KOULUTYÖSSÄ (opettajien omat retkisuunnitelmat ovat erillisenä liitteenä). Retkisuunnitelmat ovat ehdollisia: kaikki mahdolliset retket merkitään työsuunnitelmaan, mutta lopullinen toteutus on kiinni rahoituksesta ja miten täyttyvät koulun retkille määrätyt vaatimukset (retkiohjelappu). Yläkoulun retkianomuksia oli kaikkiaan: 27 kpl Yläkoulun ja lukion yhteisiä: 1 kpl Ulkomaanmatkat (yk,lu): 2 kpl Yhteiset tilaisuudet, retket, leirikoulut/viikot, projektit Elokuu 2015 Opettajainkokous I (VESO) Opettajainkokous II 7.- luokkien ryhmäytykset valokuvaus 7. luokkien vanhempainilta 12.8.2015 19.8. viikot 34 ja 35 25-26.8. 27.8. Syyskuu 9.- luokkalaisten tsemppi-ilta TYHY ja taksvärkki päivä Nälkäpäiväkeräys Opettajainkokous III (työsuunnitelmat, opiskelijahuoltolaki) Erilainen oppimispäivä I Motoristit kiusaamista vastaan 8. - luokkien vanhempainilta 9. - luokkalaisten työhöntutustumisjakso. TET. OPS1, klo 13-15.00 3.9. 4.9. 18.9 9.9. 16.9. 22.9. 23.9. 28.9.-9.10 30.9.. Lokakuu Opettajainkokous IV Taitaja kisat Syysloma 9. luokkien matematiikkakilpailu 7.10. 14.10. Viikko 43: 19-23.10. 29.10.
Marraskuu Erilainen oppimispäivä II (yk ja lu) Opettajainkokous V VESO (koko kunta) 9. luokkien vanhempainilta (lukioilta). 4.11. 11.11. 14.11. 18.11. Joulukuu Ylioppilasjuhla ja itsenäisyysjuhla OPS2, klo 13-15.00 Lucia-päivä Joulujuhla - klo 8.10-12.00 Puurokonvat Joululoma 4.12. klo 12.30- (juhlasali) 10.12. 11.12. 19.12. 16.12 20.12.2015-3.1.2016 Kevätlukukausi 4.1. 4.6.2016 Maakunnallinen kysely tammikuussa Musikaali esitykset myös yläkoululle, kun ne ovat valmiina!!! Tammikuu: Loppiainen. Vapaa päivä. Yhteisöllinen ilta (yläkoulu ja lukio) VESO (yläkoulu ja lukio) Opettajainkokous VI 8. luokkien tsemppi-ilta 7. luokkien valinnaisaineilta 6.1. 7.1. 9.1. 13.1. 21.1. 27.1.
Helmikuu Metsävisa Opettajainkokous VII Lentopallo-ottelu. Abit vs. opettajat. n. klo 13.00-14.15 - koko koulu. Penkkarit - 9.-luokat osallistuvat abien mahdolliseen saliohjelmaan - abien lähtö klo 12.00. Koko koulu mukana. Vanhojen päivä - vanhojen kulkue koulun sisällä klo 9 ja vanhojen tanssit klo 12.30-14.00 - jos vanhoilla on jokin saliohjelma, niin koskee 9.-luokkia Ystävänpäivä Laskiaisrieha OPS3, klo 13-15.00 Talviloma 3.2. 10.2. 17.2. 18.2. 19.2. 12.2. 9.2 7lk 24.2. Viikko 9: 29.2.-4.3. Maaliskuu Yläkoulun erilainen oppimispäivä Yhteishaku, 2 viikkoa 7. -8. luokkien vanhempainilta Opettajainkokous VIII Pääsiäinen 9.3. 23.2.-15.3. 16.3. 23.3. 25.3.-28.3 Huhtikuu OPS4, klo 13-15.00 Englannin, ruotsin ja saksan valtakunnalliset kokeet 9.-luokkalaisille Opettajainkokous IX - tavoitteiden CAF-arviointi - yläkoulun ja lukion opetussuunnitelmien hyväksyntä Erilainen oppimispäivä IV. Yläkoulu ja lukio 7.4. myöhemmin 20.4. 29.4. Kevään TYHY, klo 13.15- Matematiikan valtakunnallinen koe 9.-luokkalaisille 25.4. 26.4.
Touko-/kesäkuu Siivouspäivä. Oppilaskunta Helatorstai Vapaa päivä Tulevat seiskat VYK:ssä, klo 8-12.00 Tulevien seiskojen vanhempainilta, klo 18.00 Henkilöstökahvit ja läksiäiset 3.5. 5.5 6.5. 11.5. 17.5. 23.5. Opettajainkokous X: abien ja 9. luokkien päättötodistusnumerot Opettajainkokous XI: 7- ja 8. luokkien lukuvuosinumerot ja stipendit 27.5. 30.5. Luokkaretkipäivä. Kaikki retket mieluiten samana päivänä.. Viestikarnevaalit Opettajat vastaan ysit pesäpallo-ottelu Stipendien jako - stipendiesitys tulee maanantain arviointikokoukseen (30.5.) 9.-luokan luokanvalvojilta ja abien ryhmänohjaajilta. Kokouksessa stipendit hyväksytään. - 9. luokkien luokanvalvojat ja abien ryhmänohjaajat keräävät tiedot muilta opettajilta. Kevätjuhla 31.5. 1.6. 2.6. 3.6. klo 12.30-4.6. klo 8.30- Ehtojen suorituspäivä 13.6.2016 klo 9.00 12.00 - lukuvuositodistukseen merkityn hylätyn arvosanan (4) korotustyöt pitää olla tehtyinä. - hylätyn arvosanan korotustyöt ja niiden tekotapa sovitaan opettajan, oppilaan ja huoltajien kesken kirjallisesti hyvissä ajoin ennen koulun loppua: koe, kirjallisia töitä, suullisia esityksiä jne. - valvonta, palautukset ja korjaus.
Koulun ulkopuolella annettavan opetuksen opetussuunnitelmalliset ja sosiaaliset tavoitteet sekä perusteet Tavoitteet ja perusteet: Teorian ja käytännön elämän kohtaaminen. Oppiminen ja havainnointi tapahtuvat elävässä elämässä. Kansainvälisyys ja suvaitsevaisuuskasvatus. Sosiaalisten kontaktien merkitys ja erilaisten vuorovaikutustilanteiden opettelu. Eri oppiaineiden omat kriteerit ja tavoitteet Oppilaiden oma vastuullisuus ja suunnittelu Lukuvuosisuunnitelman liitteenä: Kts. Yläkoulun ja lukion retkiohje. Se määrittelee, mitkä retket katsotaan koulun retkiksi: koulun retkellä opettajalla on valvontavastuu, kuljetukset hoidetaan kunnan ohjeiden mukaan (alkolukko), retkillä on oltava oppilaiden ja huoltajien tiedossa oleva ohjelma, turvasuunnitelma ja rahoituksesta on sovittu rehtorin kanssa. Koulu voi tukea oppilaiden osallistumista erilaisiin tapahtumiin (oppilaiden osallistuminen liikuntatapahtumiin), mutta ne eivät ole koulun virallisia retkiä, jos siellä ei ole esim. valvontaa ja kyyditystä järjestetty asianmukaisella tavalla. Niiltä päiviltä pyydetään normaalilla tavalla joko luokanvalvojalta tai rehtorilta poissaololupa (riippuu päivien lukumäärästä). Tulevat ulkomaanmatkat sovitaan ensin rehtorin kanssa ja sitten niihin anotaan lupa hyvissä ajoin koulutusjohtaja Juha Leppialholta. - sovittavia periaatteita ovat esim. päivärahat, opettajan matka- ja majoituskustannukset sekä sijaisuusjärjestelyt. Työelämään tutustuminen (osallistujat, ajoitus ja järjestelyt) 8.-luokkien koulun sisäinen TET-jakso koko lukuvuoden aikana oman koulun keittiössä ja kyläkoulujen keittiöissä. (1-2 pv/oppilas). Opinto-ohjaaja Merja Karjalainen hoitaa käytännön järjestelyt ja tiedottamisen oppilaille, huoltajille ja muulle henkilökunnalle. 9.-luokkien TET-jakso. Opinto-ohjaaja Pirjo Ala-Hemmilä hoitaa käytännön järjestelyt ja tiedottamisen oppilaille, huoltajille ja muulle henkilökunnalle. TET-järjestelyissä pitää huomioida oppilaan turvallisuus työskentelyolosuhteissa. Opinto-ohjaaja ja työpaikan esimies sopivat turvajärjestelyistä (työpaikan turvallisuus ja oppilaiden perehdytys työhön) ja muista käytännön järjestelyistä TET-aikana.
Koulun toiminta-ajatus Vääksyn Yhteiskoulun tehtävä on tarjota kaikille oppilaille ja opettajille turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö, jotka tukevat niin oppimista kuin opettamista. 1. Vuonna 2014 päivitettiin järjestyssäännöt ja mallit oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Näiden mallien toimintaohjeita jalkautetaan edelleen. Uusi perusopetuslaki antaa paremmat mahdollisuudet puuttua mm. seuraaviin asioihin: häiritsevän esineen luovuttaminen, oppilaan velvollisuus siistiä ja järjestää paikka kuntoon, kasvatuskeskustelut, tavaroiden tarkistaminen jne Järjestyssäännöt ja mallit ovat osa oppilaiden turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Näiden lisäksi tärkeintä on ennalta ehkäisevä toiminta. Kokonaisvastuu viihtyvyydestä ja turvallisuudesta on koko koulun henkilökunnalla. 2. Uusi opiskelijahuoltolaki painottaa yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja osallistamista. Myös tämän lain kautta painottuu koko henkilökunnan merkitys työyhteisön viihtyvyyden ja turvallisuuden takeena. Koulu tekee vuosittain koulukohtaisen opiskelijahuoltosuunnitelman, jossa kerrotaan, miten ja milloin esimerkiksi yhteisölliset opiskelijahuoltoryhmät (KOR), laaja-alaiset asiantuntijaryhmät (MAR) kokoontuvat ja mitkä ovat ryhmän tehtäviä. Iso muutos on, että ns. KOR ryhmä ei enää käsittele luokkien oppilasasioita perinteisessä mielessä. Ryhmän tehtävänä on puuttua laajempiin kokonaisuuksiin, kuten esimerkiksi kiusaamiseen yhdessä luokassa, jonkun luokan ryhmädynamiikkaan, työhyvinvointiin, oppilaiden osallistamiseen ja turvallisuuteen. Tämä laki ei sisällä oppimisen tuen kolme porrasta, eikä kurinpitoasioita, vaan ne tulevat perusopetuslain kautta. 3. Kunnan laaturyhmän esityksestä Asikkalan koulutuslautakunnan kautta tulee yksi laatutavoite, johon opettajakunta on sitoutunut (vanhat tavoitteet pidetään mielessä ja niitä viedään eteenpäin jokapäiväisessä työskentelyssä). Sitä tullaan arvioimaan lukuvuoden aikana CAF:n avulla. - ei ole vielä selvinnyt. Asia siirtyi seuraavaan rehtorikokoukseen, joka on joskus syyskuussa? Koko koulun arviointipalaveri tavoitteiden osalta pidetään keväällä 2016 CAF-menetelmän avulla. 4. Ulkovälitunti ja ns. toiminnallinen välitunti Liikkuvan ja toiminnallisen välitunnin kautta aktivoidaan oppilaiden liikkumista ja korostetaan raikkaan ulkoilman merkitystä jaksamisele. Ulkovälitunti on ma, ke, pe klo 9.50-10.15 ja edeltävä oppitunti on 9.05-9.50 - alueena välituntialue + urheilukenttä + liikuntahalli (MIH ja PHE). - liikkuminen alueille urheilukentän tien kautta (ei yläparkkialueen kautta). 5. Oppilaiden ja huoltajien osallistaminen ja mukaanotto koulun toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen - pidetään mielessä kaikessa toiminnassa, miten tätä voisi parantaa ja kehittää. 6. Tänä vuonna on tavoitteen saada yläkoulun opetussuunnitelma valmiiksi: yleinen osa, oppiaineet, valinnaisaineiden määrittely ja valinta sekä oppituntien pituudet. 7. Toimintakulttuurin kehittäminen hanke: lukuvuoden aikana pidetään 4 erilaista oppimispäivää, jotka pääasiallisesti rahoitetaan hankkeen rahoilla. Edellä mainitun lisäksi vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Apuna Johanna Muuraiskangas.
Koulun toiminta-ajatus jatkuu 8. Yhtenäiskoulu - tutustutaan toisiimme ja tehdään yhteistyötä 9. Päättötodistus 7.-9.-luokat ovat perusopetuksen päättövaiheen viimeisimmät luokat, joiden tehtävä on ohjata oppilasta jatkoopintoihin ja kehittää valmiuksia toimimaan yhteiskunnassa ja yhteistyössä muiden kanssa esimerkiksi työelämässä. Tavoitteena on, että kaikille peruskoulun päättäville annetaan päättötodistus. 10. Oppimisen tuki Oppilaiden koulunkäyntiä pyritään tukeman monenlaisin keinoin mm. antamalla samanaikaisopetusta ja säännöllistä tukiopetusta. Tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä: - yleinen tuki - tehostettu tuki - erityinen tuki Koulun opetussuunnitelmalliset tavoitteet Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin. Koululla ja kodilla on vastuu oppilaiden kasvattamisessa vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii eri ihmisryhmien väliseen suvaitsevaisuuteen. Opetuksella tuetaan oppilaiden kasvattamista aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä. Kasvatus- ja opetustyön lähtökohtana on elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, tasa-arvo, demokratia ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat elämän kaikinpuoliseen kunnioittamiseen ja luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttämiseen Perusopetuksen oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja yhteistyöhön. Oppilaan tulee tehdä työnsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti sekä noudattaa koulun järjestyssääntöjä ja hyviä käytöstapoja. Osallistaminen koulun toiminnassa: - kuuleminen erilaisen oppimispäivän järjestelyissä ja toteutuksessa - yhteisöllinen ilta ja niiden järjestelyissä osallistaminen - OH-ryhmien kuulumiset - luottamusoppilaiden ja muiden oppilaiden osallistaminen luokan asioissa - lv-varteissa keskusteleva ilmapiiri (ei vain tiedotamista) - luokan yhteiset tapahtumat ja juhlat. Niiden ideointi, suunnittelu ja järjestely. - teemapäivistä ja retkistä tms. juttuja kotisivuille - tsemppi-iltojen ja osittain myös vanhempainiltojen suunnittelu Yhteisöllisyys: - kasvattaminen ja tukeminen vastuullisuuteen - puuttuminen epäkohtiin osana luonnollista toimintaa Vääksyn Yhteiskoulussa kokoontuu viikoittain yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä n. 1 1/2 tuntia kerrallaan. Siihen kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, yläkoulun ja lukion opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi, laaja-alainen erityisopettaja ja erityisen tuen koordinaattori. Arviointi ja seuranta Lukuvuoden lopulla tehdään itsearviointi yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintasuunnitelman toteutumisesta. Keskustelussa esiin tulleet asiat kirjataan (hyvää ja huonoa). Yhteenveto lähetetään ohjausryhmälle tiedoksi. Yhteenvetoa käytetään tarpeen mukaan seuraavan lukuvuoden suunnittelussa.
Opiskeluhuollon koulukohtainen suunnitelma Vääksyn Yhteiskoulun yläkoulun opiskeluhuolto I) Yhteisöllinen opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti (kerran viikossa) koko lukuvuoden ajan. Kerran syksyllä ja kerran keväällä pyritään pitämään avoimet opiskelijahuoltoryhmän kokoukset, joihin kutsutaan oppilaat (esim. oppilaskunnan edustus), huoltajat (yhdysvanhemmat), nuorisotoimi, sivistyslautakunnan jäsenet ja opettajat keskustelemaan koulua koskevista asioista (mm. osallistaminen, yhteisöllisyys, turvallisuus, kodin ja koulun välinen yhteistyö, hyvinvointi, terveys). Yhteisölliseen opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, 7. ja 8. luokkien opinto-ohjaaja, 9. luokkien opinto-ohjaaja, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, laaja-alainen erityisopettaja, erityisen tuen koordinaattori. - puheenjohtajana toimii rehtori - pöytäkirjanpitäjänä toimii apulaisrehtori. Kokouksesta tehdään muistio. Yhteisöllinen opiskelijahuoltoryhmä tekee itselleen lukuvuoden ensimmäisessä kokouksessa alustavan toimintakalenterin (osa koulukohtaista opiskelijahuoltosuunnitelmaa) koko lukuvuoden ajaksi. Ohjelmaa päivitetään sen mukaan, mitä palautetta on tullut avoimen KOR kokouksen jälkeen. Uusi opiskelijahuoltolaki korostaa osallisuutta, turvallisuutta, kodin ja koulun välistä yhteistyötä, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja varhaista tukea sitä tarvitseville. Arviointi ja seuranta Lukuvuoden lopulla tehdään itsearviointi yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintasuunnitelman toteutumisesta. Keskustelussa esiin tulleet asiat kirjataan (hyvää ja huonoa). Yhteenveto lähetetään kunnan ohjausryhmälle tiedoksi. Yhteenvetoa käytetään tarpeen mukaan seuraavan lukuvuoden suunnittelussa. Tulevan lukuvuoden painopistealueet: a) kiusaamisen ennaltaehkäisy eri luokissa. Miten järjestetään? - kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja - terveystiedon tunnit ja opinto-ohjaus b) epämääräiset ja säännölliset poissaolot - 30 tuntia poissaoloja, luokanvalvoja ilmoittaa opinto-ohjaajalle - epämääräiset poissaolot, luokanvalvoja ilmoittaa opolle (opintoasiat) ja jollekin seuraavista kuraattorille/psykologille/terveydenhoitaja. - 100 tuntia poissaoloja, luokanvalvoja ilmoittaa opolle (opintoasiat) ja jollekin seuraavista kuraattorille/psykologille/terveydenhoitaja ja sitä kautta tieto koululääkärille. c) oppilaan pedagogisten asioiden tiedonsiirto - avustajien käyttö: apulaisrehtori, opot ja laaja-alainen erityisopettaja - huoli oppimisesta - pedagoginen arvio ja tehostettu tuki - tieto erityisen tuen koordinaattorille, kun lähestytään erityistä tukea.. - erityisen tuen tiimi perustettu: Olli, Eija, Leena, Pirkko Leskelä ja laaja-alaisten edustus tarpeen
mukaan. d) pedagogiset kahvilat ja vuorovaikutustaitoihin liittyvät koulutukset - ajankohtaiset aiheet ja koulun käytänteet e) 8. ja 9. luokkien tsemppi-illat f) yhteisöllinen ilta g) OH ops:n tarkistus II) MAR ryhmät kokoontuvat tarpeen mukaan (lainsäädäntö) Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista opiskeluhuoltoa. Monialainen asiantuntijaryhmä/t kokoontuu tarpeen mukaan. Ryhmä ei muodostu vakituisista jäsenistä, vaan ryhmä koostumus määräytyy tapauksen mukaan. - yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. III) Pedagoginen tuki Oppilaan kolmiportaiseen tukeen liittyviä asioita ei enää käsitellä oppilashuoltoryhmissä, vaan tapauskohtaisesti kokoontuvissa työryhmissä. Avainasemassa ovat aineenopettaja, opot, laaja-alainen erityisopettaja, oppilas ja huoltajat. Tarpeen mukaan muut asiantuntijat. Huoli oppimisesta: - huoli oppimisesta opojen tietoon (ennen tätä on jo keskusteltu oppilaan kanssa ja pyritty sitä kautta selvittämään tilannetta ja tukemaan oppilasta). - pohdinta yleisen ja tehostetun tuen välillä - pedagogisen arvion tekeminen (lv, aineenopettaja, opo) ja mahdollisen tehostetun tuen päätöksen. Opintoohjaaja huolehtii, että pedagoginen arvio täytetään tarpeen mukaan ja tehdään oppimissuunnitelma. Tehostetun tuen päätökseksi riittää opo, lv, oppilas ja huoltaja kokoontuminen ja hyväksyntä tehostetulle tuelle (pedagoginen arvio + oppimissuunnitelma). - näistä tieto rehtorille, jotta ne saadaan Primukseen tilastointeja varten. - tieto erityisen tuen koordinaattorille ja rehtorille, jos lähestytään erityistä tukea. Resurssit. IV) Opiskeluhuolto (koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja) Koulukuraattori Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä ja edustaa sosiaalityön asiantuntemusta kouluyhteisössä. Koulukuraattoripalvelulla tuetaan oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Lisäksi työllä edistetään koko kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä oppilaiden/opiskelijoiden perheiden ja läheisten kanssa. Koulukuraattorin työhön kuuluu: - lapsen/nuoren tuen, hoidon ja tutkimuksen tarpeen arviointi ja suunnittelu - lapsen/nuoren kokonaisvaltainen toimintakyvyn, kasvun ja kehityksen tukeminen - perhekohtainen työ ja vanhemmuuden tukeminen - moniammatillinen yhteistyö lapsen/nuoren asioissa - yhteisötason työ (ryhmä-, luokka- ja koulukohtainen hyvinvointityö) - opetus- ja opiskeluhuollon henkilöstön konsultointi - koulun opiskeluhuollolliseen suunnittelu- ja kehittämistyöhön osallistuminen
- seudulliset ohjausryhmät koskien pääasiassa erityisen tuen oppilaille tarkoitettuja - opiskeluhuoltopalveluja mm. Etappi-luokat ja Oivan nuorten mielenterveystiimi Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa, kotiasioissa tai hänen elämässään on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Nuori voi saada koulukuraattorilta apua ja tukea myös omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Kuraattori auttaa perheitä tekemään heille sopivia ratkaisuja lapsensa tukemiseksi. Vanhemmat voivat keskustella kuraattorin kanssa esimerkiksi kotitilanteesta tai kasvatusasioista myös kahden kesken. Koulukuraattori toimii osana koulun opiskeluhuoltoa. Koulukuraattorin tehtävänä on auttaa oppilaita, joilla on vaikeuksia koulunkäynnissä tai kasvuun ja kehitykseen liittyviä ongelmia. Työtä tehdään yhdessä koulun henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Kuraattorin työhön kuuluu myös yhteistyö koulun ulkopuolisten viranomaisten kanssa. Koulukuraattorin työmuotoja ovat mm. neuvottelut, keskustelu- ja tukikäynnit, työskentely ryhmien kanssa (IE-ryhmät Instrumental Enrichment eli oppimisvalmiuksien rikastuttaminen), sekä luokkahavainnot ja kriisityö kouluilla. Tarvittaessa kuraattori ohjaa oppilasta ja perhettä eteenpäin esim. kouluterveydenhuoltoon, koulupsykologille, perheneuvolaan, lastensuojeluun yhteisyössä huoltajien kanssa. Yhteyttä voi ottaa kuka tahansa, jolla herää huoli oppilaasta. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä oppilas itse, perheenjäsen tai muu läheinen, terveydenhoitaja, psykologi, koulun henkilökunnan jäsen tai kuka muu tahansa yhteistyökumppani. Koulun aikuiset voivat nostaa oppilasta koskevan huolen esiin esimerkiksi konsultaatiokeskusteluissa tai pyytämällä kuraattorin mukaan oppilaan koulupalaveriin. Koulukuraattori on jäsenenä seudullisissa opiskeluhuollon ohjausryhmissä. Hollolassa Etappi-luokkien ohjausryhmä, jonka palvelut kuuluvat erityisen tuen oppilaille seudullisesti sekä nuorten mielenterveystiimin ohjausryhmä, jonka toiminta käynnistyy elokuussa 2014. Palvelu on Peruspalvelukeskus Oivan tuottamaa seudullista nuorten mielenterveyden hoidon palvelua. Koulupsykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Koulupsykologin työn tavoitteena on oppilaan oppimisen ja terveen psyykkisen kehityksen tukeminen sekä koulunkäyntiin liittyvien psykososiaalisten toimintaedellytysten turvaaminen. Koulupsykologi työskentelee yhteistyössä oppilaan sekä hänen vanhempien ja opettajien kanssa. Koulupsykologi toimii yhteistyössä myös muiden oppilasta kasvattavien ja hoitavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja terveysviranomaisten ja tarvittaessa muiden viranomaisten kanssa. Psykologi tekee luokkahavaintoja ja hän voi suunnitella tukitoimia koko luokalle yhteistyössä opettajan kanssa. Yksittäisen oppilaan havainnointiin tarvitaan huoltajan lupa. Tarvittaessa koulupsykologi voi tehdä myös ohjausta eteenpäin yhteistyössä huoltajien kanssa. Koulupsykologin tutkimuksiin hakeudutaan, jos oppilaalla on huomattavia oppimiseen liittyviä haasteita ja koulun muut tukitoimet on jo kokeiltu. Koulupsykologin tutkimuksissa arvioidaan lapsen/nuoren kognitiiivista kehitystä, kuten päättely- ja ongelmanratkaisukykyä, ajattelu- ja muistitoimintoja, kielellistä kehitystä, havaintotoimintoja, sensomotorisia taitoja, tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta. Koulupsykologi voi osallistua myös oppilaan tunne-elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvien pulmien selvittämiseen. Kun tutkimusten aloittamisesta on sovittu, pidetään aloituspalaveri, jossa ovat läsnä huoltajat, oppilas ja oppilashuollon monialainen työryhmä. Tällöin tehdään kirjallinen suunnitelma, jossa kuvataan tutkimuksen tavoitteet ja aikataulu. Lisäksi kerätään läsnäolijoilta tutkimuksen kannalta tärkeitä esitietoja, huoltajilta lupa asiakirjojen tilaamiseen ja sovitaan, täytetäänkö ennen varsinaista tutkimusta esimerkiksi kyselylomakkeita lapsen/nuoren kehitykseen liittyen. Tällöin sovitaan myös keille/mille tahoille tutkimusyhteenveto (psykologin lausunto) toimitetaan.
Varsinaisiin tutkimuksiin voi kuulua havainnointia eri tilanteissa, haastatteluja, testejä jne. Tutkimusten jälkeen annetaan palaute tutkimustuloksista ensin huoltajille ja oppilaalle ja sitten pidetään palautekeskustelu huoltajien, oppilaan ja opiskeluhuollon monialaisen työryhmän kanssa, jolloin suunnitellaan tarvittavat jatkotoimet. Tutkimusten perusteella psykologi voi suositella kontaktia perheneuvolaan, puhe/toimintaterapeutin arvioon tai ohjata lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tekee tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Kouluterveydenhoitaja Kouluterveydenhoitaja on kouluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija. Hän vastaa hoitotyön asiantuntijana kouluterveydenhuollosta ja toimii lääkärin työparina. Yhteisöön kohdistuva työ sisältää mm. kouluyhteisön hyvinvointityöhön osallistumista, oppilaiden ja kouluyhteisön turvallisuuden edistämistä, koulun kriisityöhön osallistumista sekä kouluympäristön ja opiskeluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksiin osallistumista. Yhteisöön kohdistuvaa työtä on myös kouluterveydenhuollon palveluista ja käytännöistä tiedottaminen oppilaille, vanhemmille, opettajille ja muille yhteistyötahoille. Terveystiedon opetuksen suunnitteluun osallistutaan opetushenkilöstön kanssa. Terveydenhoitajan yksilöön kohdistuvaa työtä on oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden sekä oppimisen edistäminen, tukeminen, kasvun ja kehityksen seuraaminen, määräaikaisten terveystarkastusten järjestäminen ja tekeminen sekä tarvittaessa tarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen. Terveydenhoitaja huolehtii seulontatutkimuksista sekä vastaa rokotustoiminnasta ja terveysneuvonnasta. Oppilaskohtainen työ tapahtuu yhteistyössä vanhempien ja opettajien kanssa. Työn keskeistä sisältöä on sairauksien ennaltaehkäisy ja omahoitoon opastaminen, mutta myös oppilaan sairauden hoidon tukeminen sekä osallistuminen koulupäiväinaikaisen hoidon ja tuen järjestämisen suunnitelman laatimiseen koulussa mm. verkosto-, kuntoutus-, hoito- ym. kokouksiin osallistuminen yksittäisen oppilaan asioissa. Terveydenhoitaja osallistuu ongelmien selvittelyyn yhdessä oppilaiden kanssa ja tekee oppilaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti yhteistyötä muiden opiskeluhuoltotoimijoiden kanssa. Terveydenhoitaja on osaltaan vastuussa ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa. Terveydenhoitajan yhteistyöhön ja kehittämiseen liittyvä työ on opiskeluhuoltotyötä sekä konsultaation tarjoaminen opettajille ja muulle opiskeluhuoltohenkilöstölle lapsen ja nuoren terveydentilan ja kehitysvaiheen merkityksestä koulussa suoriutumiseen. Lisäksi terveydenhoitaja osallistuu kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseen ja edistämiseen. Oppilaskuntatoiminta (ohjaaja Pirjo Henttonen) Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki yläkoulun oppilaat ja heitä edustaa eri luokkien luottamusoppilaista koottu oppilaskunnan hallitus. Oppilaskunta järjestää ja avustaa mm. valokuvauksen ja oppilaiden hyvinvointiin ja viihtymiseen liittyviä tapahtumia. Oppilaskunta on ottanut vastuulleen koulun lähiympäristön siivoamisen kevään siivouspäivänä.
Kodin ja koulun yhteistyö Lukuvuoden aikana kodin ja koulun välistä yhteistyötä pyritään kehittämään... - aktivoimalla huoltajia ottamalla yhteyttä kouluun entistä helpommin - vanhempainiltoja järjestetään niin syksyllä kuin keväällä - Wilman monipuolisuutta yhteisyövälineenä pyritään edelleen parantamaan. - Tiina Haapanen valittiin lv 2015-16 yhdyslenkiksi koulun ja yhdysvanhempien välille. Yhdysvanhemmat ovat toimineet vuodesta 2009 lähtien. - Opettajilla on nyt käytössä luokan turvapuhelin, jolla voi hoitaa myös kodin ja koulun välisiä asioita. Ensisijainen vastuu lapsesta on huoltajilla. Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä tuetaan huoltajien vastuuta oppilaan koulunkäynnistä ja kasvatuksesta. Luokanvalvojien lisäksi apuna ovat tarvittaessa oppilashuoltoryhmän edustajat. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteistyön keinoja on monia: vanhempainillat, Wilman avulla käytävä yhteistyö, sähköposti ja puhelinsoitot, opettajan omat vanhempainvartit. Opettajiin voi ottaa yhteyden Wilman avulla, sähköpostilla tai puhelimitse. Opettajat ovat pääsääntöisesti tavoitettavissa virka-aikana työpäivinä klo 8-16.00 välillä. Itsearvioinnin periaatteet Lukuvuoden 2015-16 laadullinen tavoite ja arviointikohde on: 1. xxxxxx? Koulutuksen järjestäjänä Asikkalan kunta arvioi jatkuvasti yläkoulun toimintaa ja ohjaa koulun itsearviointia vuosittain. Tästä eteenpäin pyritään sellaisten tavoitteiden asettamiseen, jotka ovat mitattavissa ja keväällä lukuvuoden lopulla myös arvioitavissa (mittaustulokset ja keskustelu).
Yhteissuunnittelutyöaika lv 2015-16 Yläkoulun yt-tuntien käyttö Syksy 2015 54 h (18 vko x 3h) a) Opettajainkokoukset, 5 kpl (sisältävät myös OPS asiaa) 12 h b) Vanhempainillat, 2 kpl per aineenopettaja 5 h c) Kodin ja koulun välinen yhteistyö 3 h - huoltajatapaamiset, hojks neuvottelut, muu selvittely, jne d) Oppilaskeskustelut (lv työn lisäksi) 4 h - kiusaamisasiat, kasvatuskeskustelut jne e) Erilaisten oppimispäivien valmistelu (2 kpl per opettaja/syksy) 6 h f) Opetussuunnitelmatyö: Huom. erikseen VESO päivä, aikaisemmin loppuvat koulupäivät ja sijaiskorvaus seudullisessa työssä. - oppiaineryhmät (OPS:n valmisteleva työ ja keskustelut) 6 h -- seudullinen työ loppuun, arviointi, valinnaisainepaketti - oman oppiaineen itsenäinen työstäminen eperusteisiin 8 h - eperusteiden opettelu (pyritään tekemään TET viikolla) 2 h Kollegapalaverit (muut asiat) Juhlien valmistelut ja muu kehittäminen Kyselyihin vastaaminen 2 h 4 h 2 h Kevät 2016 63 h (21 vko x 3h) a) Opettajainkokoukset, 6 kpl (sisältävät myös OPS asiaa) 15 h b) Vanhempainillat, 1 kpl per aineenopettaja 3 h c) Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4 h - huoltajatapaamiset, hojks neuvottelut, muu selvittely, jne d) Oppilaskeskustelut (lv työn lisäksi) 8 h - kiusaamisasiat, kasvatuskeskustelut jne e) Erilaisten oppimispäivien valmistelu (2 kpl per opettaja/syksy) 6 h f) Opetussuunnitelmatyö: Huom. erikseen VESO päivä, aikaisemmin loppuvat koulupäivät - oppiaineryhmät (OPS:n valmisteleva työ ja keskustelut) 6 h -- arviointi, valinnaisainepaketti - oman oppiaineen viimeistely eperusteisiin 11 h Kollegapalaverit (muut asiat) Juhlien valmistelut ja muu kehittäminen Kyselyihin vastaaminen 2 h 6 h 2 h
2. Yläkoulun erityisopetuksen YT ajan käytöstä Edellä mainittu laskelma on ohjeellinen, mutta siinä on pyritty huomioimaan kaikkia niitä asioita, joita lukuvuoden aikana tehdään yhteissuunnittelutyöajan nimissä. Joihinkin asioihin kuluu hieman enemmän aikaa ja toisiin asioihin hieman vähemmän. Yläkoulussa 3 tuntia viikossa Yhteissuunnittelutyöajan käytöstä ei pidetä kirjaa Keskimääräinen arvio yt-tuntien käytöstä (114 h, yläkoulun malli). Syksy 2015 54 h (18 vko x 3h) a) Opettajainkokoukset, 5 kpl (sisältävät myös OPS asiaa) 12 h b) Vanhempainillat, 2 kpl per aineenopettaja 5 h c) Kodin ja koulun välinen yhteistyö 15 h - huoltajatapaamiset, hojks neuvottelut, muu selvittely, jne d) Oppilaskeskustelut (lv työn lisäksi) 6 h - kiusaamisasiat, kasvatuskeskustelut jne e) Erilaisten oppimispäivien valmistelu (2 kpl per opettaja/syksy) 6 h f) Opetussuunnitelmatyö: Huom. erikseen VESO päivä, aikaisemmin loppuvat koulupäivät ja sijaiskorvaus seudullisessa työssä. - oppiaineryhmät (OPS:n valmisteleva työ ja keskustelut) 6 h -- arviointi ja muut valmistelevat työt Kollegapalaverit (muut asiat) Kyselyihin vastaaminen 2 h 2 h Kevät 2016 63 h (21 vko x 3h) a) Opettajainkokoukset, 6 kpl (sisältävät myös OPS asiaa) 15 h b) Vanhempainillat, 1 kpl per aineenopettaja 3 h c) Kodin ja koulun välinen yhteistyö 13 h - huoltajatapaamiset, hojks neuvottelut, muu selvittely, jne d) Oppilaskeskustelut (lv työn lisäksi) 10 h - kiusaamisasiat, kasvatuskeskustelut jne e) Erilaisten oppimispäivien valmistelu (2 kpl per opettaja/syksy) 6 h f) Opetussuunnitelmatyö: Huom. erikseen VESO päivä, aikaisemmin loppuvat koulupäivät - oppiaineryhmät (OPS:n valmisteleva työ ja keskustelut) 6 h -- arviointi, valinnaisainepaketti Kollegapalaverit (muut asiat) Juhlien valmistelut ja muu kehittäminen Kyselyihin vastaaminen 2 h 6 h 2 h
ASIKKALAN KUNTA LUKUVUOSISUUNNITELMA TYÖMÄÄRÄ/OPETUSTUNNIT Rehtori, opettajat Erillisinä liitteinä sivistyslautakunnalle 1. Yläkoulun ja lukion tuntikehyslaskelmat 2. Lukujärjestykset 3. Kalenteri (työ- ja lomapäivät). 4. Retkilaput YLÄKOULUN YLEISOPETUKSEN TUNTIKEHYS Tuntikehyksen käyttö. Yläkoulun yleisopetus. 1. luokka-opetus - 7.-9.-luokat 506 vtt a) kieliohjelma (en, ru) 70 vvt b) matemaattiset aineet (ma,fy,ke) 85 vvt c) valinnaisaineet 90 vvt 2. erityistehtävät - opo-korvaus (7-8 luokkien, mka). 8 vvt - oppilaskunta, tukioppilaat, kotisivut jne - kokoelmat, av-vastaava, kielistudio 22 vvt 3. tukiopetus + kerhot. 5+0,5 = 5,5 vvt Koulun tuntikehys yhteensä 559 vvt Erityisopetuksen kehys lv 2015-2016 1. Laaja-alainen erityisopettaja (MIH) 26 vvt yläkoulu, lukio + (3 vvt Kalkkinen) - lukio-opiskelijoiden tarpeisiin varataan 1 vvt 2. TUPA1 (TIH) 30vvt + 1vvt opo = 31vvt 3. TUPA3 (OMU) 26vvt (luokkaopetusta) + 2vvt (7-9 lk opo, erityistehtävä) = 28vvt 4. TUPA2 (HAT) 30vvt - yksityisopetuksen järjestäminen Katso kohta tukiopetustunnit!!! 5. Valinnaisainepaletti 3 vvt käytetty 7 vvt:sta. KO1 2vvt (JUU, Johannalle kyseiset 2 vvt) KO2 2vvt (varapotti) TN 3 vvt, joista 1 vvt käytetään TUPA3 luokan mopokurssiin. KOM. -- kotitalous ja tekninen työ ovat perusteltuja, jos erityisopetuksen integroinnit eivät onnistu valinnaisaineiden mukaan! 6. Tukiopetus 6vvt (varataan yksityisopetuksen käyttöön. Tunneista pidetään kirjaa ja jos jää jotakin yli, niin ne ovat tukiopetusresurssia). VYK / Yhteensä: 26 + 31 + 28 + 30 + 8 = 123 + 6 vvt (yksityisopetus- ja tukiopetus) + (Kalkkinen 3 vvt).
Koulun oppituntien alkamis- ja päättymisajat - n työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella (PA 6 ), klo 8.10-8.15 alkaa päättyy 1. tunti 8.15 9.00 2. tunti 9.15 10.00 (huomioi ns. pitkä välkkä). 3. tunti 10.15 11.00 4. tunti 11.15 12.00 11.30 12.15 5. tunti 12.30 13.15 6. tunti 13.30 14.15 7. tunti 14.30 15.15 Tiistaisin on opettajien aamupalaveri klo 8.05-8.30, ja oppitunnit alkavat klo 8.30. - Aamupalaverin jälkeen on normaalioppitunti, mutta välitunti on lyhyt siirtymävälitunti. Toiminnallinen, liikkuva välkkä - ma, ke, pe klo 9.50-10.15 ja edeltävä oppitunti on 9.05-9.50 Kuljetusluokkien opetustunnit pyritään järjestämään ajalle klo 8.15-14.15.