TERVEYDENHOITAJAKOULUTUKSESSA SAAVUTETTU AMMATILLINEN OSAAMINEN

TERVEYDENHOITAJAKOULUTUKSESSA SAAVUTETTU AMMATILLINEN OSAAMINEN Maarit Heikkilä PRO GRADU TUTKIELMA Hoitotiede Turu yliopisto Hoitotietee laitos Helmikuu 2015

TURUN YLIOPISTO Hoitotietee laitos MAARIT HEIKKILÄ: Terveydehoitajakoulutuksessa saavutettu ammatillie osaamie Pro gradu tutkielma: 69 sivua, 16 liitesivua. Hoitotiede Helmikuu 2015 Yhteiskuassa ja työelämässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat terveydehoitaja työkuvaa ja lisäävät vaatimuksia myös terveydehoitajakoulutusta kohtaa. Koulutukse tulisi vastata työelämä tarpeita. Tämä tutkimukse tarkoituksea oli kuvata terveydehoitajie arviota koulutuksessa saavutetuista valmiuksista terveydehoitotyö eri osaamisalueilla sekä iide vastaavuudesta käytäö terveydehoitotyö kassa. Tutkimusaieisto kerättii terveydehoitajilta, jotka olivat valmistueet vuoa 2010 tai se jälkee ja joilla oli 1kk 3 vuotta työkokemusta terveydehoitaja työstä. Tutkimusaieisto kerättii toukokuussa 2014, tätä tutkimusta varte laaditu sähköise kysely avulla. Tutkimusaieisto koostui terveydehoitaja (vastausprosetti 33) vastauksista. Tutkimusaieisto määrällie osuus aalysoitii tilastollisi meetelmi SPSS 22 tietokoeohjelmalla epäparametriste testie avulla ja laadullie aieisto iduktiivisella sisällö aalyysillä. Terveydehoitajat arvioivat koulutuksessa saavutetut valmiudet eri terveydehoitotyö osaamisalueilla keskikertaisiksi. Parhaat valmiudet terveydehoitajat arvioivat saaeesa eettisee toimitaa terveydehoitotyössä. Heikoimmat valmiudet he arvioivat saaeesa yhteiskuallisee ja moikulttuurisee terveydehoitotyöhö. Yli puolet tutkimuksee osallistueista terveydehoitajista arvioi koulutuksessaa saavuttamaasa ammatillise osaamise vastaee hyvi terveydehoitotyö vaatimuksia. Toisaalta koulutukse koettii oleva liia teoreettie ja koulutukse sisällö toivottii paiottuva ykyistä eemmä terveydehoitotyöhö. Koulutukse koettii kuiteki atava hyvä perusta terveydehoitajaa toimimiselle. Työ koettii opettava ammattii parhaite ja tämä vuoksi terveydehoitajat toivoivat lisää harjoittelua koulutuksee. Tämä tutkimukse perusteella voidaa todeta, että koulutuksessa saavutettu ammatillise osaamise taso oli keskikertaie. Koulutuksessa tulisi käyttää sellaisia opetusmeetelmiä, jotka kehittävät opiskelijoide itseäistä ja kriittistä ajattelua ja mahdollistavat paremmat valmiudet vastata yksilöide, perheide ja yhteisöje tarpeisii. Tulevaisuudessa voidaa miettiä, voiko koulutusta paiottaa opiskelija kiiostukse mukaa vai oko ratkaisu erikoistumisopioissa. Tutkimukse tuloksia voidaa hyödytää ammattikorkeakouluissa terveydehoitajakoulutuksessa, täydeyskoulutuksessa sekä koulutukse ja työelämä yhteistyötä kehitettäessä. Asiasaat: ammatillie osaamie, osaamisvaatimukset, terveydehoitaja, terveydehoitotyö

UNIVERSITY OF TURKU Departmet of Nursig Sciece MAARIT HEIKKILÄ: Professioal competece achieved durig the public health urse educatio Master s Thesis: 69 pages, 4 appedices (16 pages) Nursig Sciece February 2015 The chages i society ad i workig life ifluece work of public health urses ad icrease the demads for the educatio. The purpose of this study was to describe public health urse s (PHN) evaluatio of the competece give by their educatio i differet expert areas of public health ursig ad it s equivalecy with public health ursig i practice. The target group of the study was public health urses who had graduated i 2010 or later ad had workig experiece betwee oe moth ad three years. The data was collected i May 2014 by a webbased survey, developed for the purposes this research. The study material comprised of aswers give by public health urses (respose rate 33). The quatitative material was aalysed by oparametric tests by the SPSS 22 statistical programme ad the qualitative material by iductive cotet aalysis. Public health urses estimated the competece give by their educatio i differet expert areas of public health ursig oly as moderate. They evaluated that they had achieved their highest competece i ethical behavior i health care ad lowest oe i social ad multicultural health care. The fidigs of the study revealed that little over 50 of public health urses evaluated their level of competece achieved i educatio well compatible with the requiremets of practical health care. O the other had they felt that educatio was too theoretical ad hoped that educatio would focus more o public health ursig. However, they felt that their educatio gives a good basis for workig as a public health urse but they really lear their professio by practice. That is why public health urses hoped that practical traiig i educatio would be icreased. Based o the study it ca be cocluded that the level of competece after educatio was moderate. Teachig methods used i educatio should more develop studet s idepedet ad critical thikig ad give better acquiremets to correspod the eeds of idividuals, families ad commuities. I the future we should cosider, if studets could focus o areas they are iterested i or should they specialize i areas they are workig i. The results of this study ca be used i the public health urse educatio, i cotiuig educatio ad i developig the cooperatio betwee educatio ad workig life. Keywords: professioal competece, qualificatios, health care, public health urse

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 TERVEYDENHOITAJAKOULUTUS 8 3 TERVEYDENHOITAJAN TYÖNKUVA JA OSAAMISALUEET 10 3.1 Tiedohaku 10 3.2 Terveydehoitaja työkuva 11 3.3 Terveydehoitaja ammatillie osaamie 12 3.4 Terveydehoitaja osaamisalueet 13 3.5 Koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja työelämä vastaavuus 21 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 23 5 TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN TOTEUTUS 24 5.1 Tutkimusprosessi kuvaus 24 5.2 Tutkimukse kohderyhmä 25 5.3 Aieistokeruumeetelmä 25 5.4 Aieistokeruu 26 5.5 Tutkimusaieisto aalyysi 27 6 TUTKIMUSTULOKSET 29 6.1 Kohderyhmä kuvaus 29 6.2 Terveydehoitaja koulutuksessa saavuttama ammatillie osaamie osaamisalueittai 30 6.2.1 Terveydehoitaja osaamisalueide summamuuttujat 30 6.2.2 Eettie toimita terveydehoitotyössä 30 6.2.3 Terveyde edistämie ja kasaterveystyö 31 6.2.4 Yhteiskuallie ja moikulttuurie terveydehoitotyö 35 6.2.5 Tutkimus ja kehittämistyö sekä johtamie terveydehoitotyössä 36

6.2.6 Lasta odottavie perheide terveydehoitotyö 37 6.2.7 Laste, kouluikäiste ja uorte ja heidä perheidesä terveydehoitotyö 38 6.2.8 Työikäiste ja heidä perheidesä terveydehoitotyö ja työterveyshuolto 40 6.2.9 Ikäätyeide/vahuste ja heidä perheidesä terveydehoitotyö 41 6.3 Terveydehoitajie arvio koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja käytäö terveydehoitotyö vastaavuudesta 42 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 46 7.1 Tutkimukse luotettavuus 46 7.2 Tutkimukse eettisyys 50 7.3 Tutkimustuloste tarkastelu ja johtopäätökset 51 7.4 Tutkimustuloste hyödyettävyys ja jatkotutkimusehdotukset 64 LÄHTEET 66 LIITTEET Liite 1. Tiedohaku taulukko Liite 2. Aiheesee liittyviä tutkimuksia Liite 3. Saatekirje terveydehoitajille Liite 4. Kyselylomake Turu yliopisto laatujärjestelmä mukaisesti tämä pro gradu tutkielma alkuperäisyys o tarkastettu Turiti OrigialityCheck järjestelmällä.

Pro gradu tutkielma taulukot ja kuvio Taulukko 1. Taulukko 2. Terveydehoitajie tämähetkie sijoittumie työelämässä Terveydehoitaja osaamisalueide summamuuttujie keskiarvot ja hajoat Taulukko3. Taulukko 4. Koulutukse atamat valmiudet eettisee toimitaa terveydehoitotyössä Koulutukse atamat valmiudet terveydehoitaja toimia lähtökohtii Taulukko 5. Koulutukse atamat valmiudet terveydehoitotyö ja terveyde edistämise työmeetelmie käyttöö Taulukko 6. Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Koulutukse atamat valmiudet tartutatautie ehkäisyy, hoitoo ja rokotustoimitaa Koulutukse atamat valmiudet ympäristöterveyde edistämisee. Koulutukse atamat valmiudet yhteiskuallisee ja moikulttuurisee terveydehoitotyöhö Koulutukse atamat valmiudet tutkimus ja kehittämistyöhö sekä johtamisee terveydehoitotyössä Taulukko 10. Koulutukse atamat valmiudet lasta odottavie perheide terveydehoitotyöhö Taulukko 11. Koulutukse atamat valmiudet laste, kouluikäiste ja uorte ja heidä perheidesä terveydehoitotyöhö Taulukko 12. Koulutukse atamat valmiudet työikäiste ja heidä perheidesä terveydehoitotyöhö ja työterveyshuoltoo Taulukko 13. Koulutukse atamat valmiudet ikäätyeide/vahuste ja heidä perheidesä terveydehoitotyöhö Taulukko 14. Terveydehoitajie arvio koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja käytäö terveydehoitotyö vastaavuudesta Taulukko 15. Terveydehoitajie perustelut arviollee koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja käytäö terveydehoitotyö vastaavuudesta Taulukko 16. Summamuuttujie Crobachi alfakertoimet Kuvio 1. Tutkimusprosessi

6 1 JOHDANTO Terveydehoitaja o hoitotyö ja erityisesti terveydehoitotyö, terveyde edistämise ja kasaterveystyö asiatutija ihmise elämäkulu eri vaiheissa (OPM 2006). Terveydehoitaja työ perustaa o terveys ja lähtökohtaa yhteisöllisyys ja työ perustuu asiakkaa ja työtekijä välisee toimitasuhteesee. Työ o terveytee ja elämätapaa vaikuttamista, kuulemista, ammatillista välittämistä, tukemista ja jokapäiväisessä elämässä selviytymisessä auttamista, rialla kulkemista. (Pesso 2004). Terveydehoitajat työsketelevät äitiys ja lasteeuvoloissa, avosairaahoido vastaaotoilla, kouluja opiskelijaterveydehuollossa, työterveyshuollossa, kotihoidossa, järjestöissä, erilaisissa projektitehtävissä sekä yksityisiä yrittäjiä (Suome Terveydehoitajaliitto 2015). Terveydehoitajia koulutetaa ammattikorkeakoulussa hoitotyö koulutusohjelmassa. Koulutus kestää eljä vuotta ja o laajuudeltaa 240 opitopistettä. Terveydehoitaja koulutus sisältää sairaahoitajakoulutukse ydiosaamise, terveydehoitotyö ammattiopioissa osaamista syveetää terveydehoitotyöhö. Terveydehoitaja laillistetaa terveydehuollo ammattihekilöksi sekä sairaahoitajaa että terveydehoitajaa. Keskeiset osaamisalueet terveydehoitaja työssä ovat opetusmiisteriö (2006) mukaa; eettie toimita terveydehoitotyössä, terveyde edistämie ja kasaterveystyö, yhteiskuallie ja moikulttuurie terveydehoitotyö, tutkimus ja kehittämistyö sekä johtamie terveydehoitotyössä sekä terveydehoitotyö elämäkulu eri vaiheissa. Vaatimukset terveydehoitajie ammatilliselle osaamiselle ovat laajat ja moipuoliset, mikä asettaa koulutukselle suuria vaatimuksia. Koulutukse tulisi olla ajamukaista ja teoreettise opetukse vastata käytätöä, jotta opiskelijoide olisi helpompi valmistuttuaa siirtyä työelämää. (Pebrat, Skyvell Nilsso, Öhlé & Rudma 2012.) Opiskelijat ovat kokeeet, että heillä tulisi olla koulutukse aikaa eemmä mahdollisuuksia harjoitella työssä tarvittavia taitoja käytäössä (Johaso 2013). Steströmi, Laiee ja Valkose (2005) tutkimuksessa todettii ammattikorkeakouluista valmistueide sosiaali ja terveysala opiskelijoide toivoee, että opiskeluje aikaa olisi ollut eemmä yhteyksiä työelämää, jolloi opiskelu olisi käytäö läheisempää.

7 Yhteiskuassa tapahtuvat muutokset, kute tiedo lisäätymie, globalisaatio ja tekologia kehittymie asettavat haasteita terveydehoitajie osaamiselle (Levi, Cary, Kulbok, Leffers, Molle & Polivka 2008) ja vaikuttavat terveydehoitaja työkuvaa ja edellyttävät terveydehoitajilta kykyä kehittää omaa osaamistaa ja valmiutta eliikäisee oppimisee (Suome Terveydehoitajaliitto 2008). Terveydehoitaja työ hyödyt ovat yhteiskuallisesti merkittävät sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. O tärkeää, että terveydehoitaja ammattitaito vastaa sekä sille yleisesti asetettuja että asiakkaide vaatimuksia. Vaikka terveydehoitaja työ tutkimukse historia o pitkä, o terveydehoitajie laajaalaista ammatillista osaamista ja koulutukse yhteyttä siihe o tutkittu vähä. Näi olle o tärkeää tutkia, mite terveydehoitajakoulutuksessa saavutetut ammatilliset valmiudet vastaavat käytäö terveydehoitotyö vaatimuksia ja mikälaiset valmiudet koulutus o ataut terveydehoitotyö eri osaalueilla toimimisee. Tutkimukse avulla saadaa selville e osaalueet, joihi terveydehoitajie arvioide mukaa tulisi tulevaisuudessa paostaa sekä tutkitoo johtavassa että täydeyskoulutuksessa ja e osaalueet, jotka hallitaa hyvi.

8 2 TERVEYDENHOITAJAKOULUTUS Terveydehoitajakoulutukse aloitti Suomessa Maerheimi lastesuojeluliitto 1920 luvulla (Simoila 14). Ee keskiastee uudistusta terveydehoitajaksi opiskeltii vasta, ku oli hakittu työkokemusta sairaahoitaja työstä. Erikoistumisopiot kestivät vuode. Vuodesta 1987 alkae opiot perustuivat valtakuallisee opetussuuitelmaa, jolloi sairaahoitajaopiot kestivät 2,5 vuotta ja jatkuivat suoraa vuode terveydehoitajaopioilla. Vuodesta 12 terveydehoitajiksi opiskelevat suorittivat kolme vuode yleissairaahoido opiot yhdessä sairaahoitajiksi valmistuvie kassa ja se lisäksi puole vuode eriytyvät opiot. (Haarala & TervaskatoMäepää 2008.) Vuodesta 19 lähtie terveydehoitajia o koulutettu ammattikorkeakouluissa hoitotyö koulutusohjelmassa. Opiskelijat valitaa suoraa terveydehoitotyö suutautumisvaihtoehtoo. Terveydehoitajakoulutus o vuodesta 2001 asti ollut kestoltaa oi eljä vuotta (240 opitopistettä) ja se sisältää sairaahoitajakoulutukse ydiosaamise. Terveydehoitotyö ammattiopitoja o vähitää 60 opitopistettä, jolloi osaamista syveetää terveydehoitotyöhö, äistä opitopisteistä 30 sisältyy sairaahoitajakoulutukse terveydehoitotyö osioo. Koulutukse tulee täyttää myös EU: sairaahoitajakoulutukselle asettamat laisäädäölliset vaatimukset. Koulutuksee sisältyy ammattitaitoa edistävää harjoittelua, joka laajuus o opitopistettä. Terveydehoitotyö ammattiopioissa terveydehoitotyö toimitaympäristöissä, esim. euvoloissa, toteutetaa vähitää 25 opitopistettä ja opiäytetyöä 15 opitopistettä. Suoritettuaa hyväksytysti 240 opitopistettä valmistuva terveydehoitaja (AMK) saa todistukse sekä terveydehoitaja että sairaahoitaja tutkiosta ja häet laillistetaa terveydehuollo ammattihekilöksi sekä sairaahoitajaa että terveydehoitajaa. Halutessaa opiskelija voi saada tutkitotodistukse sairaahoitaja koulutuksesta suoritettuaa 210 opitopistettä. (OPM 2006.) Suomalaie terveydehoitajakoulutus o aiutlaatuie ja terveydehoitaja ammattiimikettä (public health urse) käytetää muualla eritavoi kui Suomessa. Esimerkiksi Eglaissa, Saksassa ja Sveitsissä terveydehoitajat työsketelevät pääasiassa kotisairaahoidossa. Suomessa terveydehoitaja työ perustuu laajaalaisee väestövastuusee eriikäise väestö parissa. (Haarala & TervaskatoMäetausta 2008.)

9 Valtioeuvosto asetuksessa ammattikorkeakouluista (1129/2014) 4 :ssä määritellää ammattikorkeakoulututkitoo johtavie opitoje tavoitteet. Tavoitteea o, tutkio suorittaeella o laajaalaiset käytäölliset perustiedot ja taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oma alasa asiatutijatehtävissä. Häellä tulee olla myös valmiudet seurata ja edistää oma ammattialasa kehittymistä sekä edellytykset oma ammattitaido kehittämisee ja eliikäisee oppimisee. Lisäksi tavoitteea o riittävä viestitä ja kielitaito oma alasa tehtävii sekä kasaivälisee toimitaa ja yhteistyöhö. (Valtioeuvosto asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014.) Ammattikorkeakoulutus korostaa teoria ja käytäö yhdistämistä, jote se tehtävää o kouluttaa sekä tietäviä että taitavia osaajia, jotka omaavat sekä käytäöllistä osaamista että tieteellistä tietämistä (Raij 2003). Ammattikorkeakoulutuksee sisältyvällä harjoittelulla o tärkeä asema potilasturvallisuude, kliiise asiatutijuude suhtee sekä teoria ja käytäö yhdistämisessä. Koulutukse ja työelämä yhteistyöllä varmistetaa ammattikorkeakoulutukse työelämävastaavuus, laatu ja ajatasaisuus. Hyvi toteutettu harjoittelu voi parataa valmistueide työllistymismahdollisuuksia. (STM 2012.) Terveydehoitajakoulutukse tavoitteea o ataa perusvalmiudet terveydehoitaja työhö eri toimitaympäristöissä. Yksittäise terveydehoitaja osaamise haasteet paiottuvat se mukaa, missä hä työsketelee. (Haarala & TervaskatoMäetausta 2008.)

10 3 TERVEYDENHOITAJAN TYÖNKUVA JA OSAAMISALUEET 3.1 Tiedohaku Terveydehoitaja ammatillista osaamista sekä arvioita koulutukse ja työelämä vastaavuudesta käsitteleviä tutkimuksia haettii Pubmed (Medlie), Ciahl, Eric, Medic Cochrae ja Joaa Brigss tietokaoista. Haku rajattii vuosia 2003 2014 julkaistuihi suome ja eglaikielisii tutkimuksii. Tiedohaku toteutettii syksyllä 2014. Hakulausekkeet, hau rajaukset ja hau tulokset o kuvattu tarkemmi tiedohakutaulukossa (Liite 1.). Haut meivät osittai päällekkäi Pubmed (Medlie) ja Ciahl tietokatoje kassa, joka vuoksi Ciahltietokaasta jätettii ottamatta jo Pubmedtietokaasta löytyeet tutkimukset. Tietoa haettii myös mauaalisesti yliopisto tietokaoista, iteretistä sekä julkaisuje ja lehtie lähdeluetteloista. Tutkimuste sisääottokriteeriä olivat terveydehoitajie koulutuksee, ammatillisee osaamisee ja osaamisalueisii liittyvät tutkimukset sekä koulutukse ja työelämä vastaavuutta koskevat tutkimukset. Tutkimuksee valittii 16 suome ja eglaikielistä tutkimusta (Liite 2). Terveydehoitajie ammatillista osaamista koskevat tutkimukset olivat tehty pääosi Suomessa. Kasaivälisistä tutkimuksista valittii mukaa Irlaissa, Norjassa ja IsoBritaiassa tehdyt tutkimukset. Tutkimukset koskie hoitajie käsityksiä koulutuksesta olivat USA:sta, Taskasta ja Ruotsista. Ulkomaiste tutkimuste tuloste siirrettävyytee tulee suhtautua harkite, johtue esimerkiksi koulutukse erilaisuudesta. Ne haluttii ottaa kuiteki mukaa tutkimuksee, jotta saataisii kuva terveydehoitajie osaamisesta muualla maailmassa. Sama koskee tutkimuksia hoitajie äkemyksistä koulutuksestaa. Koska terveydehoitaja laajaalaista osaamista koskevia tutkimuksia löytyi vähä, otettii tutkimuksee mukaa terveydehoitotyö eri osaamisalueisii kohdistuvia tutkimuksia, väitöskirjoja ja yksi aiheesee liittyvä pro gradu tutkielma. Osa mauaalise hau kautta valituista tutkimuksista o julkaistu ee vuotta 2003. Koska koulutukse ja työelämä vastaavuutta käsitteleviä tutkimuksia ei löytyyt koskie terveydehoitajia, valittii tutkimuksia, jotka käsittelivät sairaahoitajie käsityksiä tai arvioita. Tutkimuksista yhdeksä oli tehty laadullisi ja kuusi määrällisi meetelmi. Valittuje tutkimuste äytö astetta voidaa pitää heikkoa koska, suuri osa iistä o

11 laadullisia tutkimuksia, joide aalyysi o tehty sisällö aalyysillä, tutkimuste otoskoot ovat pieiä ja mukaa o väitöskirjoja ja pro gradu tutkielma. Tutkimuste poissulkukriteereiä olivat jatkokoulutusta tai täydeyskoulutusta koskevat tutkimukset sekä tutkimukset, joissa ammatillise osaamise yhteyttä oli verrattu muuhu kui koulutuksee, esimerkiksi työvuosii tai työpaikkaa. Pois jätettii myös tutkimukset, jotka kohdistuivat terveydehoitaja toteuttamaa opetuksee. 3.2 Terveydehoitaja työkuva Viime vuosia terveydehoitaja tekemästä työstä o alettu käyttää käsitettä terveydehoitajatyö, jolla tarkoitetaa vai terveydehoitaja ammattipätevyyde omaava hekilö tekemää työtä, jossa korostuu vahva terveyde edistämise äkökulma. Terveydehoitotyö käsittee ajatellaa puolestaa kuvaava mikä tahasa ammattiryhmä tekemää terveydehoitotyötä. Ajakohtaisissa valtakuallisissa suosituksissa ja osaamiskuvauksissa käytetää kuiteki edellee terveydehoitaja työstä terveydehoitotyökäsitettä. (Suome Terveydehoitajaliitto 2015.) Myös tässä tutkimuksessa terveydehoitotyökäsitteellä tarkoitetaa terveydehoitaja tekemää työtä. Terveydehoitajat tekevät työtä lähellä ihmistä: kodeissa, perhesuuittelu, äitiys ja lasteeuvoloissa, kouluissa, työ ja opiskelijaterveyshuollossa, aikuis ja vahusteeuvoloissa, kotihoidossa ja terveyde ja sairaahoitovastaaotoilla. Terveydehoitajat voivat työskeellä myös päihde ja mieleterveystyössä, järjestöissä, suuittelu, johtamis, koulutus ja projektitehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. (Suome Terveydehoitajaliitto 2015.) Terveydehoitaja työ o vastuullista ja itseäistä. Työssä tarvitaa avoimuutta ja aloitekykyä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja erilaiste ihmiste kohtaamisessa sekä yhteistyötaitoja toimittaessa muide hoitoo osallistuvie kassa. Ammatissa tarvitaa myös esiitymistaitoja sekä hyvää suullista ja kirjallista ilmaisutaitoa. Työ vaatii orgaisoiti ja koordioitikykyä. Jatkuva täydeyskoulutus ja tiedo hakita o tärkeää, koska ala meetelmät ja välieet kehittyvät opeasti. (Työ ja elikeiotoimisto 2010.) Keskeistä terveydehoitaja työssä o väestö osallistamie ja aktivoimie oma terveytesä ylläpitämisee ja edistämisee. Tärkeää o terveyde tasaarvo lisäämie

12 ja yhteiskuallise eriarvoisuude vähetämie. Terveydehoitotyö o kokoaisvaltaista, terveyttä raketavaa, terveyde edellytyksiä luovaa ja tukevaa toimitaa. Terveydehoitotyöllä pyritää edistämää ja ylläpitämää yksilö, perheide, työ ja muide yhteisöje, väestö ja ympäristö terveyttä sekä ehkäisemää sairauksia. (OPM 2006.) Terveydehoitajat ovat itse kuvaeet terveydehoitotyötä terveyde edistämiseksi ja sairauksie ehkäisemiseksi (Pesso 2004). Terveydehoitaja toimitaa ohjaavat terveydehoitotyö arvot ja eettiset periaatteet, joista korostuvat ihmise arvostamie, erilaisuude hyväksymie, puolueettomuus, yksilöllisyys, asiakkaa itsemääräämisoikeude kuioittamie, vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus, tasaarvoisuus ja lähimmäise vastuu (Suome Terveydehoitajaliitto 2005). Toimitaa ohjaavat myös voimassa oleva sosiaali ja terveydehuollo laisäädätö sekä Suome terveyspoliittiset lijaukset (OPM 2006). Terveydehuoltolaki (1326/2010) sekä Valtioeuvosto asetus (338/2011) euvolatoimiasta, koulu ja opiskelijaterveydehuollosta sekä laste ja uorte ehkäisevä suu terveydehuollosta ohjaavat ykyää voimakkaasti terveydehoitaja työtä. Terveydehuoltolaissa määritellää mitä palveluita ja millä tiheydellä kua o tarjottava asiakkaillee. Neuvola ja koulu ja opiskelijaterveydehuollo osalta o määritelty tarkastuste ajakohdat ja asiat joita tulee seurata ja tukea. (Terveydehuoltolaki (1326/2010). Asetukse (338/2011) tavoitteea o vahvistaa terveyde edistämistä, tehostaa varhaista puuttumista ja syrjäytymise ehkäisyä, ja tärkeää osaa siiä o mieleterveyde edistämie. (THL 2015.) Terveydehoitaja työ tavoitteet lähtevät yhteiskutapolitiika lisäksi yhteisö kulttuurista sekä yksilö ja perhee elämätilateesta (Suome Terveydehoitajaliitto 2005). Ealta ehkäisevä työ avulla voidaa vähetää kalliita korjaava toimia kustauksia ja hillitä terveydehuollo kasvavia kustauksia ja saada terveempiä kutalaisia (STM 2005). 3.3 Terveydehoitaja ammatillie osaamie Terveydehoitaja tarvitsee työssää ammatillista osaamista, kompetessia, joka voidaa määritellä tarkoittava terveydehoitaja kykyä hallita ammattiisa kuuluvat osaamisvaatimukset (Haarala & TervaskatoMäetausta 2008). Ammatillie osaamie muodostuu ammattispesifisestä tiedosta ja taidosta, yleisistä työelämävalmiuksista ja itsesäätelyvalmiuksista (Suome Terveydehoitajaliitto 2008) ja se perustuu jatkuvasti uusiutuvaa ja laajaalaisee, moitieteisee (hoitotiede, muut

13 terveystieteet, filosofia, kasvatustiede, yhteiskutatiede ja luootiede) tietoperustaa ja käytäöllisee osaamisee sekä sosiaalisii ja vuorovaikutuksellisii taitoihi. (Kyrölahti 2005, OPM 2006.) Ammatillise osaamise kehittymie o jatkuva prosessi, joka kautta yksilö hakkii iitä tietoja, taitoja ja kykyjä, joita hyödytämällä hä voi vastata ammattitaitovaatimuksii (Ruohotie 2005). Asiatutijuus ei ole olotila vaa jatkuvaa kasvua ja kehitystä vaativa piirre. Ammatillisella pätevyydellä eli kompetessilla tarkoitetaa kykyä suoriutua tehtävästä hyvi sekä ihmise itsesä että muide arvioimaa. (Hildé 2002.) Kompetessi lisäätyy kokemuste, jatkuva tiedohakia ja oppimise myötä. Työelämä vaatimukset ja koulutukse atamat valmiudet luovat perusta ammatillise osaamise kehittymiselle. (Jahoe & VahaeNuutie 2005.) Tässä työssä ammatillisella osaamisella tarkoitetaa iitä koulutukse tuottamia valmiuksia, joita terveydehoitaja tarvitsee työelämässä. 3.4 Terveydehoitaja osaamisalueet Terveydehoitaja koulutukse osaamisalueita ovat määritelleet opetusmiisteriö (2006) ja Ammattikorkeakouluje rehtorieuvosto (ARENE 2006). Ammattikorkeakouluista valmistuvie terveydehuollo ammattihekilöide ammatiharjoittamisoikeude edellyttämät koulutukselliset vaatimukset määriteltii esimmäise kerra vuoa 14, ja e o päivitetty vuosia 2001 ja 2006. Näide vaatimuste tarkoituksea o varmistaa valtakuallisesti riittävä yhdemukaie ammattitaito. Ammattikorkeakoulut vastaavat siitä, että terveysala koulutuksessa turvataa tutkitoimikekohtaisesti määriteltyje vähimmäisvaatimuste edellyttämä opetus. (OPM 2006.) Vuoa 2014 ovat valmistueet terveydehoitajia kouluttavie ammattikorkeakouluje valtakuallisea yhteistyöä laaditut terveydehoitaja osaamiskuvaukset, joide tarkoituksea o valmistuvie terveydehoitajie ammatillise osaamise kehittämie valtakuallisesti tasalaatuiseksi ja vertailtavaksi. Näissä osaamiskuvauksissa korostuu voimavaralähtöisyys ja yhteistoimiallisuus. Lisäksi kiiitetää aikaisempaa eemmä huomiota moikulttuurisuutee, tekologia hyödytämisee ja terveydehoitaja työ kehittämisee. (Haarala 2014.) Tässä tutkimuksessa keskitytää terveydehoitaja osaamise alueisii ja viitekehykseä o opetusmiisteriö vuoa 2006 laatimat terveydehoitaja osaamiskuvaukset, koska e

14 ovat ohjaeet tutkimuksee osallistueide terveydehoitajie koulutusta ja tutkimus käyistyi ee uusie osaamiskuvauste julkaisua. Opetusmiisteriö (2006) selvitykse mukaa terveydehoitajakoulutukse keskeiset osaamisalueet ovat: 1. Eettie toimita terveydehoitotyössä. 2. Terveyde edistämie ja kasaterveystyö, joka sisältää terveydehoitotyö ja terveydeedistämise työmeetelmät, tartutatautie ehkäisy ja ympäristöterveyde edistämise. 3. Yhteiskuallie ja moikulttuurie terveydehoitotyö. 4. Tutkimus ja kehittämistyö sekä johtamie terveydehoitotyössä. 5. Terveydehoitotyö elämäkulu eri vaiheissa eli lasta odottavie perheide, laste, kouluikäiste, uorte sekä ikäätyeide ja heidä perheidesä terveydehoitotyö ja työterveyshuolto. (OPM 2006.) Eettie toimita terveydehoitotyössä Eettie osaamie, joka taustalla vaikuttavat oma työ arvot ja eettiset periaatteet, sosiaali ja terveydehuollo laisäädätö sekä terveyspoliittiset lijaukset, luovat keskeise perusta terveydehoitaja ajattelulle, toimialle ja arvomaailmalle, mikä äkyy laadukkaaa terveydehoitotyöä (Haarala & TervaskatoMäetausta 2008). Terveydehoitajat toteuttavat työssää useita arvoja, kute esimerkiksi asiakkaa kuioittamie, asiakaslähtöisyys, perhekeskeisyys, yksilöllisyys, tasavertaisuus, tasapuolisuus, jatkuvuus, ihimillisyys, ihmisläheisyys, terveys, ympäristö ja kestävä kehitys (Leioe 2009). Ymmärtääksee asiakkaidesa arvo ja moiaisuude terveydehoitaja täytyy tiedostaa esi omat arvosa ja aseteesa (Haarala & TervaskatoMäetausta 2008). Omie arvoje ja aseteide reflektoiti edistää ammatillista kasvua (Kyrölahti 2005). Terveydehoitaja pyrkii omalla työllää, ammattitaitosa atami oikeuksi ja velvollisuuksi, vähetämää terveydellistä epätasaarvoa ja toimimaa väestö terveyseroje vähetämiseksi tasaarvoisesti ja oikeudemukaisesti (OPM 2006, Suome Terveydehoitajaliitto 2005).

15 Terveyde edistämie ja kasaterveystyö; Terveydehoitaja toimia lähtökohdat Terveydehoitaja toimia lähtökohtaa o, että hä perustaa työsä ajakohtaisii virallisii kasaivälisii, kasallisii, alueellisii ja paikallisii terveyde edistämise strategioihi ja sopimuksii. Terveydehoitaja tulee tutea työsä kehitys ja osallistua ammati ja työ kehittämisee. (OPM 2006.) Työ kehittämie vastaamaa yhteiskuallisii haasteisii ja yksittäiste asiakasperheide kasvavii tarpeisii vaatii työ uudellee arvioitia hekilöstövoimavaroje suhtee. Useissa euvoloissa asiakas määrät yhtä terveydehoitajaa kohde ovat ousseet, jolloi aikaa asiakasta kohde o vähemmä ja ogelmat jäävät helpommi huomaamatta. (Hokae 2008.) Terveydehoitaja työote perustuu laajaa terveyde edistämise käsityksee, jolloi työssä huomioidaa yksilö lisäksi myös perhe, yhteisö ja ympäristö. Terveydehoitaja tutee väestö terveydetila ja siihe vaikuttavat tekijät sekä seuraa sitä iformaatiotekologiaa hyödytäe. Häe hallitsee keskeiset terveyde edistämise sisältöalueet ihmise elämä kulu eri vaiheissa ja toimii etsivä, verkostotyö ja voimavaralähtöise toimitamalli mukaisesti sekä äyttöö perustuvia työmeetelmiä käyttäe. (OPM 2006.) Terveydehoitotyö ja terveyde edistämise työmeetelmät Erilaiste työmuotoje hallita, kute vastaaottotoimita, koti ja työpaikkakäyit o edellytys terveydehoitaja työssä (OPM 2006). Kotikäytie o todettu oleva iformatiivisi tapa käsitykse saamiseksi lapse ja vahemma välisestä suhteesta (Wilso, Barbour, Graham, Currie, Puckerig & Miis 2008) tai perhee kokoaistilateesta (Hokae 2008). Terveydehoitaja käyttää työssää yksilö, perhe, yhteisö ja väestölähtöise ja moiammatillise ja kutouttava työottee sekä ryhmätyö meetelmiä (OPM 2006). Laajoilla terveystarkastuksilla euvolassa ja kouluterveydehuollossa pyritää tukemaa koko perhee hyvivoitia moiammatillise yhteistyö avulla (Hakulie Viitae, HietaePeltola, Hastrup, Walli & Pelkoe 2012). Myös vertaisryhmie ohjaamie, terveystarkastuste ja seulotatutkimuste toteuttamie, avosairaahoido vastaaottotoimita, hoido tarpee arvioiti ja jatkotoimista huolehtimie ovat tärkeä osa terveydehoitaja työtä (OPM 2006). Terveydehoitajie käyttämät työmeetelmät

16 ovat ykyää usei lähtökohdaltaa moitieteisiä ja yhä eemmä muilla aloilla kehitettyjä meetelmiä sovellettua euvolatyöhö (Hokae 2008). Työ tukea käytetää moelaisia lomakkeita, esimerkiksi lähisuhdeväkivalla tai päihteide käytö seulotaa (HakulieViitae ym. 2012). Terveydehoitaja edistää työssää väestö terveyttä vahvistae asiakkaidesa terveystietoisuutta, voimavaroja ja omatoimisuutta tuistae ja puuttue terveyttä uhkaavii tekijöihi tarvittaessa ihmise elämäkulu erivaiheissa (OPM 2006). Terveydehoitaja osaamise lisäksi asiakkaide ohjaamisee vaikuttaa käytettävissä oleva aika ja asiakkaa kyky tulla ohjatuksi. Huolimatta asiakkaa ohjaamisee liittyvie asioide moiaisuudesta, o todettu, että terveydehoitajat hallitsevat se hyvi. (Tveite & Severisso 2004.) Osa terveydehoitajista saattaa kuiteki kokea puutteita rohkeudessaa ja taidoissaa havaitsemiesa ogelmie puheeksi ottamisessa, erityisesti sosiaalisii ogelmii puuttumie koetaa vaikeaksi (Heimo 2002). Resurssie puute vaikeuttaa ogelmii puuttumista, sillä perhee tilateesee perehtymie vaatii aikaa (Hokae 2008). Tartutatautie ehkäisy, hoito ja rokotustoimita Rokotustoimita o keskeie osa terveydehoitaja työtä. Terveydehoitajat kokevat osaavasa hyvi rokotussuositukset, yleisimmät rokotuste haittavaikutukset (Nikula, Nohyek, Puukka & LeioKilpi 2011) ja toteuttaa hyvi kasallista rokotusohjelmaa (Leioe 2009). Se sijaa paratamise varaa terveydehoitajie tiedoissa o rokotteide imissä, aafylaktise reaktio hoitamisessa ja aseptiikassa. Terveydehoitajat itse arvioivat saavuttavasa parhaite toivotut tulokset rokotuste toteuttamisessa. Huooimmiksi he arvioivat taitosa rokottajia. (Nikula ym. 2011.) Terveydehoitaja työhö kuuluu myös tarttuvie tautie ehkäisy ja hoito yhdessä muide terveydehuollo toimijoide kassa (OPM 2006). Ympäristöterveyde edistämie Osaa kasaterveystyötä ymmärrys ympäristö vaikutuksesta ihmise terveytee, ympäristö terveyde edistämie ja toimimie ympäristövastuullisesti kestävää kehitystä tukie kuuluu terveydehoitaja työhö (OPM 2006). Ympäristöasiatutijuus o terveydehoitaja työssä omaa toimitaa liittyvää asiatutijuutta, jolloi se äkyy ekologisea toimitaa päivittäisessä työssä,

17 esimerkiksi kierrätykseä. Asiakassuhteisii liittyvää toimitaa se o, ku terveydehoitaja ohjaa asiakasta ympäristöö liittyvissä terveyskysymyksissä. (Uosukaie 2008.) Kuiteki Leiose (2009) tutkimuksessa osalle terveydehoitajista ympäristöterveyde käsite oli vieras ja he kokevat ympäristöö vaikuttamismahdollisuutesa pieiksi. Lisäksi he kokevat osaamisesa vähäiseksi ja resurssit puutteelliseksi. Ympäristöterveyde edistämisee ja site myös terveydehoitaja työhö kuuluu myös suuitelmallie koti, työ ja vapaaaja tapaturmie ehkäisy ja äide esiapu (OPM 2006). Yhteiskuallie ja moikulttuurie terveydehoitotyö Terveydehoitaja odotetaa tuistava yhteiskuassa tapahtuvia muutoksia ja iide seurauksia sekä pyrkiä vaikuttamaa iihi ealtaehkäisevästi, esimerkiksi työttömyyde tai syrjäytymise uhatessa (OPM 2006). Terveydehoitajat ovat avaiasemassa tuistamaa riskitekijöitä lapse hyvivoitii liittye. Varhaise tue avulla voidaa ehkäistä perhee riskioloje, esimerkiksi työttömyyde vaikutus vahemmuutee ja sitä kautta lapse hoitoo ja huolepitoo. (Hokae 2008.) Terveydehuollossa kohdataa yhä useammi moikulttuurisuude mukaaa tuomia haasteita. Tärkei työkalu kohdatessa toisesta kulttuurista tuleva asiakkaa o ammatillie tieto, ymmärryskyky, sesitiivisyys sekä vuorovaikutustaito. Asiakkaa tapoje, elämä ja arvoje kuioitus ja häe tahtosa oudattamie o peruslähtökohta hoitoa suuiteltaessa. (ETENE 2004.) Asiatutijuus moikulttuurisee terveydehoitotyöhö saavutetaa käytäö kokemukse kautta, mutta siihe tarvitaa myös koulutusta ja tietoa erilaisista kulttuureista. Terveydehoitaja toimii maahamuuttajie ohjauksessa osaa moiammatillista työryhmää. (Leioe 2009.) Terveydehoitaja tiedottaa tarvittaessa päättäjille terveytee ja hyvivoitii vaikuttavista tekijöistä ja osallistuu paikallisee päätöksetekoo väestö terveyttä edistävästi. Terveydehoitaja saa koulutuksessa myös valmiudet oma alasa yrittäjyytee. (OPM 2006.) Vaikka terveydehoitaja työ perustaa o yhteisöllisyys, kokevat terveydehoitajat työ muuttuee vähemmä yhteiskuallisempaa

18 suutaa, sillä eää ei edellytetä, että terveydehoitajat ottaisivat kataa asioihi (Pesso 2004). Tutkimus ja kehittämistyö sekä johtamie terveydehoitotyössä Terveydehoitajalta edellytetää tutkimustiedo hyödytämistä äyttöö perustuva terveydehoitotyö toteuttamisessa (OPM 2006). Terveydehoitajie mukaa hoitotiede ohjaa hoitotyötä ja ataa työvälieitä sekä ajattelumalleja omaa työhö. Lisäksi hoitotietee koettii atava varmuutta osaamisee, koska se perustuu tutkittuu tietoo. (Pesso 2004.) Terveydehoitajaopiskelijoide tiedot liittye tutkitu tiedo käyttöö o todettu oleva suurimmalla osalla heikot tai tyydyttävät (Heikkilä 2005). Äitiys ja lasteeuvolassa toimivat terveydehoitajat eivät miellä tutkimustyö osaamise kuuluva perustyöhö ja osaamise o todettu oleva vähäistä (Leioe 2009). Näyttöö perustuvie toimitatapoje omaksumie edellyttää toimia jatkuvaa arvioitia ja koulutusta (Hokae 2008). Terveydehoitaja vastaa omalta osaltaa terveydehoitotyö laadusta ja häe tulee seurata työsä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä toimia taloudellisesti vastuullisesti (OPM 2006). Terveydehoitajat pyrkivät tekemää työsä hyvi. Laadukas toimita äkyy asiakaspalautteissa. Terveydehoitajat kokevat työsä oleva tuloksellista vaikka riittäviä mittareita ei ole käytössä. Taloudellie vastuu tiedostetaa, mutta tarvittaessa asiakkaa tarpeet meevät se edelle. (Leioe 2009.) Moiammatillisissa työryhmissä terveydehoitaja toimii terveydehoitotyö asiatutijaa tehde verkostoyhteistyötä eri toimijoide kassa (OPM 2006). Terveydehoitajat pitävät moiammatillista yhteistyötä tärkeää voimavaraa, erityisesti asiakastasolla. Hyödylliseä koetaa myös samalla alueella lapsiperheide parissa toimivie työtekijöide kokootumie, jolloi tutustutaa muihi toimijoihi. (Hokae 2008.) Terveydehoitaja o vastuussa oma ammattitaitosa kehittämisestä ja työ ja toimitakykysä ylläpitämisestä sekä työyhteisö toimivuudesta omalta osaltaa (OPM 2006). Terveydehoitotyö elämäkulu eri vaiheissa Koulutukse aikaa terveydehoitajaopiskelija tulee saada valmiudet eriikäiste ihmiste terveydehoitotyöhö. Terveydehoitaja tulee hallita äitiyshuollo, lasteeuvolatyö, kouluterveydehuollo, työterveyshuollo ja ikäätyeide

19 terveydehoitotyö keskeiset sisällöt ja työmeetelmät. Tämä edellyttää tietoa ja taitoa raskaude seurataa liittyvistä asioista, laste ja uorte kasvusta ja kehityksestä, työikäise terveytee liittyvistä tekijöistä sekä ikäätymise vaikutuksista ihmise terveytee. (OPM 2006.) Lasta odottava perhee terveydehoitotyö Terveydehoitaja tehtävää o tukea kokoaisvaltaisesti lasta odottava perhee hyvivoitia ja vahemmuutee kasvua yhdessä muide äitiyshuollo asiatutijoide kassa. Häellä tulee olla myös valmiudet tuistaa erityistä tukea tai seurataa tarvitsevat perheet ja ohjata heidät jatkohoitoo tarvittaessa. (OPM 2006). Tähä haasteesee pyritää vastaamaa esimerkiksi laajoje terveystarkastuste avulla ja paiottamalla terveyde edistämise äkökulmaa. Nykyise äitiyseuvola suositukse mukaa pyritää yksilöllisempää, tarpee mukaisee terveyde ja hyvivoii edistämisee ja seurataa. (Klemetti & HakulieViitae 2013.) Perhevalmeus, imetysohjaus sekä odottava äidi ja sikiö terveyde seurata ja siihe liittyvät seulotameetelmät ovat keskeie osa äitiyseuvolatyötä (OPM 2006). Terveydehoitajat suhtautuvat positiivisesti imetysohjauksee ja arvioivat osaamisesa taso hyväksi. Mutta terveydehoitajat kokevat, ettei heillä ole aia mahdollisuutta oikeaaikaisee imetysohjauksee, esimerkiksi kotikäyi muodossa. (Mulcahy, Phela, Corcora & LeahyWarre 2011.) Terveydehoitajat kuvaavat osaamistaa äitiyseuvolatyössä fyysise tutkimise eriomaisea taitoa sekä rooliaa asiakkaa ymmärtämisessä ja hekiseä tukea koko raskaude aja. Osaamie sytyy työkokemukse kautta, tällöi terveydehoitajat hyödytävät myös hiljaista tietoa. (Leioe 2009.) Lapse, kouluikäise ja uore sekä heidä perheidesä terveydehoitotyö Terveydehoitaja odotetaa tuteva laste, kouluikäiste ja uorte ormaali kasvu ja kehitys sekä palvelu ja tukijärjestelmät voidaksee tukea ja ohjata heitä ja heidä perheitää tarvittaessa. Terveyde, turvattomuude ja sosiaalise kehitykse riskie tuistamie ja iihi varhaie puuttumie o osa terveydehoitaja työtä. (OPM 2006.) Terveydehoitajat ovat avaiasemassa arvioitaessa vahempie ja lapse välistä suhdetta (Wilso ym. 2008) ja tuistettaessa lapse suotuisaa kehitystä vaaratavia riskioloja perheessä (Hokae 2008). Arvioiti o mahdollista esimerkiksi euvola ja

20 rokotuskäytie yhteydessä (Wilso ym. 2008), jolloi korostuu terveydehoitaja osaamie ja asiatutijuus, joka äkyy toimepidekeskeisyyde väheemiseä ja syvälliseä, kokoaisvaltaisea toimitaa (Leioe 2009). Terveydehoitajat käyttävät moelaisia meetelmiä ja tiedolähteitä arvioidessaa vahempie ja lapse välistä suhdetta (Wilso ym. 2008) ja toimivat joustavasti, hyödytäe hiljaista tietoa ja omate hyvät vuorovaikutus ja päätöksetekotaidot (Leioe 2009). Terveydehoitaja käyttää arvioiissa hyödyksi myös tiedettyje riskitekijöide kartoitusta, yhteisössä vallitsevat ormeja, käyttäytymise tarkkailua ja ituitiivisee tuteesee luottamista. Useissa tapauksissa ogelmie esii saamie edellyttää asioide seurataa pitkällä aikavälillä, jolloi hoitosuhtee jatkuvuude merkitys korostuu. (Wilso ym. 2008.) Yhteistyö vahempie ja eri sidosryhmie kassa o esiarvoise tärkeää, jotta voidaa ylläpitää ja edistää turvallista kasvuympäristöä (OPM 2006). Vahempie kassa tehtävä yhteistyö tavoitteea o lapse elämätilatee ja perhee terveystilatee selvittämie ja auttamie mikäli lapsella o vaikeuksia (Mäepää & ÅstedKurki 2008). Kouluterveydehuollossa toimiessaa terveydehoitaja tulee olla selvillä koulu terveystiedo opetuksesta ja osallistua siihe asiatutijaa. Terveydehoitaja o kouluyhteisössä ja oppilashuollossa alasa asiatutija. (OPM 2006.) Työikäiste ja heidä perheidesä terveydehoitotyö ja työterveyshuolto Terveydehoitajatutkio suorittaeella terveydehoitajalla o oikeus työskeellä työterveyshuollossa kaksi vuotta ee erikoistumisopitoja. Ammattikorkeakouluilla o velvollisuus kouluttaa terveydehoitajia, joilla o riittävä ammatillie osaamie työterveyshuoltoo. (Kyrölahti 2005.) Toimiessaa työikäise väestö parissa terveydehoitaja tulee tietää tämä ikäryhmä kasaterveydelliset ja yhteiskualliset paiopistealueet ja ehkäistä kasasairauksia. Työterveyshuollo ja työturvallisuuslaisäädäö tutemie o työsketely edellytys. Terveydehoitaja toimii moiammatillisissa työryhmissä ja erilaisissa tiimeissä. Häe tulee tuistaa työympäristö erilaisia altisteita, fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä sekä arvioida iide vaikutusta työtekijä ja työyhteisö terveydelle ja hyvivoiille. (OPM 2006.) Työ aiheuttamia haitta ja vaaratekijöitä sekä altisteita o paljo, jote koulutukse tehtävää o kehittää oppija tiedohakuvalmiuksia ja korostaa tutkitu tiedo merkitystä (Kyrölahti 2005.) Terveydehoitaja odotetaa hallitseva erilaiset työmuodot kute, terveystarkastukset

21 ja työpaikkaselvitykset (OPM 2006) ja terveydehoitaja käyttämie työmeetelmie tulee mahdollistaa työikäise osallistumise oma terveytesä ja hyvivoitisa edistämisee. Työpaikkakäyit ja selvitykset ovat perusta, jota vaste työikäise terveyttä ja hyvivoitia tulee tarkastella. (Kyrölahti 2005). Tietämys keskeisistä työperäisistä sairauksista ja ammattitaudeista ja iide merkitykse arvioiti sekä ealtaehkäisy kuuluvat terveydehoitaja työhö. Myös työttömie terveyde edistämie, säilyttämie ja työttömyyde haittoje miimoiti o osa terveydehoitaja osaamista. (OPM 2006.) Ikäätyeide/vahuste ja heidä perheidesä terveydehoitotyö Väestö raketee muuttuessa ikäätyee väestö osuus lisäätyy ja tavoitteea o kotii aettuje palveluide osuude lisäätymie (STM 2014). Terveydehoitaja edistää osaltaa työssää hyvää, arvokasta ja turvallista ikäätymistä. Ikäätymise vaikutuste itseäie arvioiti, ikäätyeide terveystarpeide ja terveyseuvoa erityispiirteide tutemie o oleaista terveydehoitaja työssä. Erilaiste työmeetelmie käyttämie ja moiammatillie yhteistyö ikäätyee/vahukse hoidossa kuuluu terveydehoitaja osaamisee. Terveydehoitaja hyödytää terveystekologiaa työssää. (OPM 2006). 3.5 Koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja työelämä vastaavuus Vastavalmistueide hoitajie tulisi voida tutea itsesä valmiiksi työelämää valmistuttuaa, kuiteki hoitajat kokevat valmiuksiesa oleva puutteellisia moilta osi (Cadela & Bowles 2008, Dabjørk & Birkelud 2011). Erityisesti puutteita koetaa oleva kliiisissä taidoissa (Johaso 2013). Hoitajat arvioivat koulutusta usei kriittisesti ja kuvaavat opetukse ollee kaukaa todellisuudesta. Hoitotyö teoria opetukse koetaa oleva ogelmallista. Hoitajat kokevat, että o paljo sellaista mitä ei voi oppia kirjoista (Dabjørk & Birkelud 2011) ja toivovat lisää mahdollisuuksia harjoitteluu koulutukse aikaa (Johaso 2013). Vastavalmistueet hoitajat uskovat, että oppimie alkaa valmistumise jälkee; hoitajiksi tullaa toimimalla hoitajia (Dabjørk & Birkelud 2011). Koulutukse aikaa opiskelijat paiottivat soveltavie kurssie tärkeyttä, mutta vuosi valmistumise jälkee he olivat alkaeet ymmärtää myös tieteellise tiedo merkitykse työssää, vaikka se ei koulutukse aikaa tutuut tärkeältä. Hoitotyö koulutus ataa hoitajille välieet, joita

22 he tarvitsevat hoitotyössä vaikkaki kliiistä kokemusta tarvitaa tiedo sisäistämisee ja lujittamisee. (Aderso & Edberg 2010.) Sosiaali ja terveysala ammattikorkeakoulututkio suorittaeet arvioivat saavuttaeesa koulutuksessa parhaite s. periteiset alalla tarvittavat valmiudet, kute omatoimisuude, vastuullisuude, yhteistyövalmiudet, ihmissuhdetaidot, keskustelu ja kuutelutaidot sekä valmiudet itsesä jatkuvaa kehittämisee. Lisäksi he ostavat koulutukse vahvuuksiksi työllistymise kaalta työharjoittelu, koulutukse käytäö läheisyyde ja työelämä tarpeisii vastaamise ja äitä toivottii kehitettävä edellee. (Korhoe, Mäkie & Valkoe 2001.)

23 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimukse tarkoituksea o kuvata alle kolme vuotta terveydehoitaja työtä teheide terveydehoitajie arviota koulutuksessa saavuttamastaa ammatillisesta osaamisesta ja mite se vastaa terveydehoitotyö vaatimuksia. Tutkimukse tavoitteea o saada tietoa koulutukse ja täydeyskoulutukse sekä koulutukse ja työelämä yhteistyö kehittämiseksi. Tutkimukse avulla haettii vastausta seuraavii kysymyksii: 1. Mikälaiset valmiudet terveydehoitajakoulutus o ataut terveydehoitotyöhö eri osaamisalueilla? 2. Mite terveydehoitajakoulutuksessa saavutettu ammatillie osaamie o vastaut terveydehoitotyö vaatimuksia?

24 5 TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN TOTEUTUS 5.1 Tutkimusprosessi kuvaus Tämä tutkielma tutkimusasetelma o kuvaileva poikkileikkaustutkimus (kuvio 1.) (Grove, Burs & Gray 2013). Tutkimus toteutettii surveytutkimuksea ja tutkimusaieisto kerättii kyselylomakkeella. Tämä tutkimukse avulla haluttii kuvata laajasti ja objektiivisesti terveydehoitajie arviota koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja käytäö terveydehoitotyö vastaavuudesta. Määrällise tutkimukse ja suuremma otosjouko avulla saadaa kattava kuva tutkittavasta ilmiöstä. Laadullise elemeti käyttämie tutkimuksessa mahdollistaa tutkittavie vastaukse perustelu syvetämise. (Parahoo 2006, Grove ym. 2013.) Lähtökohta Koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja käytäö terveydehoitotyö vastaavuus 1.Mikälaiset valmiudet koulutus o terveydehoitajie arvioide mukaa ataut käytäö terveydehoitajatyöhö eri terveydehoitotyö osaamisalueilla? 2.Mite koulutuksessa saavutettu ammatillie osaamie o vastaut terveydehoitajie arvioide mukaa terveydehoitotyö vaatimuksia? Tutkimusogelmat Kyselylomakkee rakee Terveydehoitotyö elämäkulu erivaiheissa (36 väittämää) Eettie toimitaterveydehoitotyössä (3 väittämää) Terveyde edistämie ja kasaterveystyö ( 27 väittämää) Yhteiskuallie ja moikulttuurie terveydehoitotyö ( 6 väittämää) Tutkimus ja kehittämistyö sekä johtamie terveydehoitotyössä (10 väittämää) Arvio koulutukse ja käytäö vastaavuudesta (1 väittämä) Taustatiedot (6 kysymystä) Vuoa 2010 ja se jälkee valmistueet terveydehoitajat, joilla o 1kk3v. työkokemusta terveydehoitaja työstä. Webropolkysely sähköpostitse Suome terveydehoitajaliito kohderyhmää sopivalle jäseille toukokuu 2014 N=300, =. Kohderyhmä Aieistokeruu Aalyysimeetelmät Kvatitatiivise tutkimukse aalyysimeetelmät, tilastolliset meetelmät (SPSS ohjelma) Avoime kysymykse aalysoiti sisällö erittely avulla Raportoiti Pro gradu tutkielma kevät 2015 Kuvio 1. Tutkimusprosessi

25 5.2 Tutkimukse kohderyhmä Tutkimukse kohderyhmää oli vuoa 2010 ja se jälkee valmistueet terveydehoitajat, joilla o 1kk 3 vuotta työkokemusta terveydehoitaja työstä. Otosjouko valiassa käytettii tarkoituksemukaista otataa (Grove ym. 2013), jotta tutkimukse kohdejoukolla oli tietoa tutkittavasta asiasta. Otosjoukoksi valikoitui Suome Terveydehoitajaliito jäseet, jotka täyttivät ämä kriteerit (N=551). Terveydehoitajaliito kautta oli mahdollisuus tavoittaa laajasti kohderyhmää kuuluvat hekilöt. Otosjoukosta valittii satuaisesti 300 hekilöä, joille lähetettii sähköposti välityksellä pyytö osallistua tutkimuksee ja Webropollikki kyselyy. 5.3 Aieistokeruumeetelmä Aieisto kerättii tätä tutkimusta varte laaditulla kyselylomakkeella, koska valmista mittaria ei ollut käytettävissä. Tutkija tutustui terveydehoitaja ammatillisee osaamisee ja koulutuksee kohdistuvii tutkimuksii. Suomesta ei löytyyt laajasti terveydehoitajie ammatillista osaamista tai koulutukse ja käytäö välistä vastaavuutta mittaavaa mittaria. Kyselylomake perustui opetusmiisteriö vuoa 2006 laatimii valtakuallisii terveydehoitaja osaamisvaatimuksii. Osaamisvaatimuskuvaukset muutettii väittämiksi, muuttamatta kuvaukse sisältöä. Kyselylomake sisälsi taustatietoosio lisäksi viisi osiota terveydehoitotyö eri osaalueisii liittye (terveydehoitotyö elämäkulu erivaiheissa, eettie toimita terveydehoitotyössä, terveyde edistämie ja kasaterveystyö, yhteiskuallie ja moikulttuurie terveydehoitotyö, tutkimus ja kehittämistyö sekä johtamie terveydehoitotyössä) sekä kuudee osio, jossa kysytää arviota koulutukse ja terveydehoitotyö vastaavuudesta. Kyselylomake sisälsi 90 strukturoitua kysymystä. Kysymykset esitettii väittämiä, joihi vastattii 5 portaisella Likertasteikolla (1=erittäi heikosti, 2= heikosti, 3= ei heikosti eikä hyvi, 4 = hyvi, 5= erittäi hyvi), lisäksi kyselyssä o yksi avoi kysymys. Kysely avulla tutkittii terveydehoitajie arviota siitä, mite hyvi koulutuksessa saavutettu ammatillie osaamie vastaa käytäö terveydehoitotyötä, jote Likertasteikollie kysely sopi hyvi tähä tutkimuksee, koska se avulla voidaa mitata vastaaja aseteita, mielipiteitä, arvioita ja äkemyksiä. Kyselylomakkee vastausvaihtoehdot koostuivat väittämistä, joista osa oli positiivisia ja osa egatiivisia sekä yksi eutraali vaihtoehto. (Parahoo 2006.)

26 Avoime kysymykse avulla vastaajia pyydettii perustelemaa arviosa koulutuksessa saavutetu ammatillise osaamise ja käytäö terveydehoitotyö vastaavuudesta. Kyselylomakkee laatimisvaiheessa pyydettii arviota se toimivuudesta eljältä terveydehoitajakoulutukse omaavalta hoitotietee opiskelijalta. Heistä kolme osallistui myös kyselylomakkee esitestauksee. Lisäksi esitestauksee osallistui kaksi kohderyhmää kuuluvaa terveydehoitajaa yhdestä terveyskeskuksesta. Lupa esitestauksee saatii kyseise orgaisaatio terveyspalvelujohtajalta. Ee kysely esitestaamista se vietii Webropolalustalle sähköisee muotoo. Kyselylomakkeesee lisättii esitestaukse jälkee työkokemusta eri terveydehoitotyö osaalueilta kartoittavaa kysymyksee kohta, ei ollekaa kokemusta. Lisäksi kysymys imetysohjaukse osaamisesta erotettii omaksi kysymykseksi, erillee perhevalmeuksesta. Lisäksi saadu palauttee mukaa selkiytettii kysely ulkoasua erottamalla vastausrivit toisistaa kahde eri väri vuorottelulla, jolloi vastaaja o helpompi pysyä vastausrivillä. Koska muutokset olivat pieiä ja lähiä stilistisiä, ei uudellee testausta tehty. 5.4 Aieistokeruu Tutkimukse aieisto kerättii toukokuussa 2014 sähköiseä kyselytutkimuksea. Kyselytutkimukse avulla voidaa tehokkaasti kerätä laaja tutkimusaieisto ja kysellä moia asioita. (Grove ym. 2013.) Sähköise kysely etua voidaa pitää vastaajie laajempaa saavutettavuutta, tutkimukse edullisia kustauksia sekä vastaamise o riippumattomuutta ajasta ja paikasta. Ogelmallista saattaa olla kysely hukkumie muide sähköpostie joukkoo, jolloi vastausprosetti saattaa jäädä matalaksi. (Catrell & Lupiacci 2007.) Sähköise kysely haasteea o lisäksi turvata tietoturvaja tekie toimita (Grove ym. 2013). Sähköisee kyselyy päädyttii se taloudellisuude, joustavuude ja ekologisuude vuoksi. Lisäksi ykyää moille, erityisesti uorille, o luotevampaa toimia tietokoee välityksellä. Vastauslikki kyselyy oli auki alkuperäisesti suuitellu kymmee päivä lisäksi vielä viiko aja vastaajie määrä lisäämiseksi. Muistutusviesti ja pyytö vastata kyselyy lähetettii 5 ja 8 päivä jälkee sekä tieto vastausaja jatkumisesta 10. päivä kohdalla. Kyselyy vastasi terveydehoitajaa. Vastausprosetiksi tuli 33. Kahdeksa vastaaja työkokemus joko alitti tai ylitti määritelly raja. Tutkimuksee haluttii ottaa mukaa kaikki vastaajat, joilla oli työkokemusta terveydehoitaja

27 työstä, koska työkokemukse pituude ylitykse ei katsottu merkittävästi vaikuttava tutkimustuloksii. Lisäksi tutkimuksee otettii mukaa vastaaja, joka oli valmistuut vuoa 2009 ja häellä oli työkokemusta terveydehoitaja työstä alle kolme vuotta. Lopullie tutkimusaieisto koostui terveydehoitaja vastauksista. 5.5 Tutkimusaieisto aalyysi Tutkimusaieisto kvatitatiivie osuus aalysoitii tilastollisi meetelmi käyttäe apua SPSS 22 tietokoeohjelmaa. Aieisto aalyysi esimmäisessä vaiheessa aalysoiti aloitettii muuttujakohtaisella tarkastelulla, käyttäe apua frekvessijakaumia ja tuuslukuja. Taustamuuttujat kuvailtii frekvessie, prosettie ja tuuslukuje avulla. Vastaajie ikää kuvaavia tuuslukuia tarkasteltii mediaaia ja kvartiiliväliä jakauma vioude vuoksi. Kyselylomakkee väittämistä 7 89 muodostettii 11 summamuuttujaa (Taulukko 2), jotka kuvaavat terveydehoitaja osaamisalueita. Eriikäiste terveydehoitotyötä koskevia summamuuttujia muodostettii useita, jotta voitii tarkastella eriksee terveydehoitajie arviota koulutuksessa saavutetuista valmiuksista esimerkiksi äitiysja työterveyshuollossa. Summamuuttujat muodostettii laskemalla muuttujie keskiarvo säilyttämällä alkuperäie skaala 1 5, tulkitsemise helpottamiseksi, jote keskiarvoa ei kerrottu muuttujie määrällä. Summamuuttujie arvoje vaihteluväli pysyi siis samaa kui yksittäiste muuttujie. Summamuuttujie reliabiliteetti tarkasteltii laskemalla Crobachi alfa arvot. (Taulukko 16) Kysely jokaie väittämä o esitetty myös eriksee käyttämällä frekvessejä, prosetteja, keskiarvoja ja keskihajotoja. Vaikka muuttujat olivat järjestysasteikollisia ja iide tuuslukuia käytetää yleesä mediaaia (Heikkilä 2014), päädyttii tässä tutkimuksessa käyttämää keskiarvoja, jotka kuvaavat paremmi eroja eri osaamisalueide keske. Seuraavassa vaiheessa tarkasteltii tausta ja summamuuttujie välisiä yhteyksiä käyttämällä tilastollisia aalyysimeetelmiä. (Grove ym. 2013.). Numeeriste taustamuuttujie (ikä, tutkitovuosi, työkokemus) yhteyttä summamuuttujii tarkasteltii Pearsoi ja Spearmai korrelaatiokertoimie avulla. Dikotomise taustamuuttuja (aikaisempi terveydehuollo ammatti kyllä/ei) ja summamuuttujie välisessä vertailussa käytettii ormaalijakaumatesteissä todettuje jakaumie vioude vuoksi MaWhitey Utestiä. Kaikissa testeissä tilastollise merkitsevyyde rajaa