TEHTAANMÄEN ASUINALUE (2271) ASEMAKAAVAN MUUTOS

KERAVA 9. ALIKERAVA TEHTAANMÄEN ASUINALUE (2271) ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 7.11.2014 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 13.11.2014

2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Tehtaanmäen asuinalue (2271) asemakaavan muutos Asemakaava koskien 9. Alikeravan kaupunginosan kortteleita 372, 373 ja osaa korttelista 350 ja katualueita. Asemakaava on tullut vireille 26.3.2014. Asemakaava on hyväksytty Kaupunkikehitysjaostossa - Kaupunginhallituksessa - Kaupunginvaltuustossa - Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Kaava-arkkitehti Marja Pelo Puhelin: 040 318 2316 Sähköposti: marja.pelo@kerava.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Alikeravalla noin 3 kilometrin päässä Keravan kävelykeskustasta ja asemalta. Asemakaava-alue sijaitsee rata-alueen itäpuolella lähellä Savion liikekeskustaa ja Savion rautatieseisaketta pohjoisessa Klondyken yrityskiinteistöön, idässä entiseen pysäköintialueeseen, lännessä päärataan ja etelässä Tiilitehtaanpolkuun ja -katuun. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 372, 373, 374 ja korttelin 350 tontteja 4-9 ja katualueita. Suunnittelualueen rajoja täsmennetään työn kuluessa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Tehtaanmäen asuinalue (2271) asemakaavan muutos. Asemakaavatyössä tutkitaan alueen olemassa olevien rakennusten ja ympäristön suojeluaste. Asemakaavan tavoitteena on käyttää alueen nykyinen rakennusoikeus tarkoituksenmukaisemmin alueen sisällä alueen ja rakennusten ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Korjaus- ja uudisrakentaminen sallitaan alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset erityispiirteet huomioiden.

3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 10 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 16 5.3 Aluevaraukset... 16 5.4 Kaavan vaikutukset... 18 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 19 5.6 Nimistö... 24

4 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 24 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake (liitetään aineistoon ehdotusvaiheessa) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), päivittyvä 3. Maanomistus 4. Maakuntakaava 5. Yleiskaava 6. Ajantasakaava 7. Asemakaava - luonnokset 13.11.2014 ja havainneaineistot 8. Vastineet; - osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin 9. Muistio, aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 10. Selvitykset, otteet; ortokuva ja pohjakartta nykytilanteesta, melu, kevyen liikenteen reitit ja viheryhteydet 11. Valokuvia alueelta 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Keravan yleiskaavojen yhdistelmä 2020, 14.6.2004 2. Keravan kaupungin rakennusjärjestys 1.2.2011 3. Tehtaanmäki, Kerava, Rakennushistoriallinen ja ympäristöselvitys, Arkkitehtitoimisto Arkit Oy, 15.5.2014 4. Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035, Luonnos 17.9.2014, Sito, 2014 5. Rakennusten korjattavuusselvitys, Keravan Tehtaanmäki, Vahanen Oy, 2010 6. Missä maat on mainioimmat, Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitys 2012, Uudenmaan liitto 7. Tehtaanmäen asemakaavan muutosta varten tehtävä tärinäselvitys, Geomatti Oy, 2006 8. Kiinteistö Oy Rata-asema Tehtaanmäen kaatopaikka-alueen kunnostus, ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi, 2004 9. Keravan kaupunki, Nissinojan laakson lisätutkimukset, Jaakkö Pöyry Infra, Maa ja Vesi, 2002 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet asemakaavan vireilletulon ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläasettamisen käsittely kaupunkikehitysjaostossa 20.3.2014 19 asemakaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloilmoituksen yhteydessä 26.3.2014 2.2 Asemakaava Asemakaavasta on laadittu kolme luonnosvaihtoehtoa; A, B ja C.

5 Vaihtoehdossa A muodostuu asuinrakentamisen korttelialuetta noin 2,7 ha ja rakennusoikeutta yhteensä 5950 k-m 2, josta uudisrakentamiseen on osoitettu 2970 k-m 2. Autopaikkojen korttelialuetta muodostuu yhteensä 957 m 2, puistoa 4803 m 2 sekä suojaviheraluetta 1027 m 2. Katualuetta ja kevyenliikenteen väyliä muodostuu yhteensä noin 0,6 ha. Vaihtoehdossa B muodostuu asuinrakentamisen korttelialuetta noin 2,7 ha, jolle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 5980 k-m 2. Tästä uudisrakentamiseen on osoitettu 3000 k-m 2. Vaihtoehdossa B muodostuu autopaikkojen korttelialuetta 1436 m 2, puistoa 4803 m 2 ja suojaviheraluetta 1087 m 2. Katualuetta ja kevyenliikenteen väyliä muodostuu yhteensä noin 0,6 ha. Vaihtoehdossa C asuinrakentamisen korttelialuetta muodostuu noin 2,7 ha. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 5980 k-m 2, josta uudisrakentamiseen on osoitettu 3000 k-m 2. Vaihtoehdossa C muodostuu autopaikkojen korttelialuetta 2742 m 2, puistoa 2742 m 2 sekä suojaviheraluetta 1114 m 2. Katualuetta ja kevyenliikenteen väyliä muodostuu yhteensä noin 0,6 ha. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamista koskevat päätökset tehdään kaavan tultua voimaan. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Asemakaavamuutoksen suunnittelualue on Tehtaanmäenkadun ja -polun pohjoispuolella rata-alueen itäpuolella. Alueen pohjoispuolella on metsikköä sekä Klondyken yrityskiinteistö. Idässä laskee jyrkkä rinne entiselle pysäköintialueelle. Alueen länsilaidassa kulkee kevyenliikenteenreitti, joka alittaa radan alikulun kautta. Alue sijaitsee mäen laella. Idässä jyrkässä rinteessä kasvaa korkeita kuusia, lännenpuoleinen rinne rajautuu rata-alueeseen ja on harvapuustoisempi. Alueen pohjois- ja itäosa on rakentamatonta metsikköä, jossa kasvaa korkeitakin puita. Alueen puustoa luonnehtivat korkeat männyt.

6 3.1.3. Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueella on kolme 1930-luvuilla rakennettua rakennusta, jotka eivät ole asuinkäytössä ja odottavat kunnostamista. Lounaisosassa on kaksi 1940 -luvun kunnostettua asuinrakennusta. Muut alueella sijainneet rakennukset on purettu tai ne ovat tuhoutuneet. Etelälaidassa on vuonna 2014 rakentunut kolmen rakennuksen rivitalotontti. Alueen sisällä ei ole kunnallisia yhdyskuntateknisiä verkostoja. Alueen länsilaidan tontit on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, joka kulkee alueen ulkopuolella. Länsipuolella sijaitseva rata ja tieliikenne aiheuttavat alueelle meluhaittaa. Lentoliikenteen meluhaitta ulottuu alueelle. Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Lännessä osan kevyenliikenteen väylää sekä kaakon pysäköintialueen ja puiston omistaa Keravan kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston 30.11.2000 hyväksymät ja 13.11.2008 tarkistamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia. 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Laadittava kaavamuutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa ja 30.11.2014 vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Alueen länsipuolella kulkee ratayhteys. Alue kuuluu lentomelualueeseen lme-1. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen valtuustossa 14.6.2004 hyväksytty yleiskaava, jonka tarkistus on hyväksytty valtuustossa 3.9.2007. Yleiskaavan tarkistus on käynnissä. Alue on merkitty asuntoalueeksi (A) sekä kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alueen pohjoispuoli kuuluu lentomelualueeseen

7 DEN yli 55 db. Radan varteen on merkitty melunsuojatarve. Pohjoispuolelta kulkee meriviemäri. Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava 1567/1.6.1988. Kortteli 372 ja korttelin 350 tontit 6-8 on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (A-14/s). Korttelin 350 tontti 4 on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-33). Tontti 5 on autopaikkojen korttelialue (LPA-1). Tontti 9 on pääosin istutettavaa aluetta, sen kaakkoisnurkka on osoitettu asumista palvelevien huoltorakennusten korttelialueeksi (AH-7). Tontti 14 on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (A- 13/s). Kortteli 373 on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AL-33/s). Kortteli 374 on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-1). Alueen kaakkoisnurkan yleinen alue on osoitettu puistoksi (VP). Tiilitehtaanpolku on osoitettu kevyenliikenteenväyläksi. Tehtaanmäenkatu on katualuetta. Tehtaanmäenkadun eteläpäähän on osoitettu istutettava puurivi. Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2011. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin maankäyttöpalveluiden mittauspalvelut. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Alue on ollut rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Rakennuskielto on purettu 8.10.2011 53.1. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lännessä rata-alueen länsipuolella on Savion keskusta-alue, jossa on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueita. Alueen pohjoispuolella on Klondyke -yrityskiinteistö, jonka alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1988, 1991 ja 2005. Asemakaavoissa on osoitettu korttelialueita liike- ja toimistorakennuksille sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille teollisuusrakennuksille. Alue on rakennuskiellossa kaavan muuttamista varten. Alueen itäpuolella on voimassa asemakaavat vuosilta 1990 ja 1995, joissa on osoitettu alueita liike- ja toimistorakennuksille sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille teollisuusrakennuksille, puistolle, erityisviheralueelle sekä pysäköintialueille. Alue on pääosin rakentunut asemakaavan mukaisesti. Aivan suunnittelualueen itäpuolella, liike- ja toimistorakennuksille sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille teollisuusrakennuksille

8 osoitetulla alueella on nykyisin käytöstä pois jäänyt pysäköintialue eikä kaikkia kaavassa osoitettuja pysäköintialueita ole toteutettu. Etelässä on voimassa asemakaava vuodelta 2007. Alueelle on osoitettu korttelialueita yleisille pysäköintilaitoksille ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien liike- ja toimistorakennuksille sekä teollisuusrakennuksille. Alueelle ollaan laatimassa asemakaavan muutosta. Alueen eteläpuolelle on laadittu asemakaavan muutos Kerca III länsiosa, jossa on osoitettu radan liityntäpysäköintiä varten yleisten pysäköintilaitosten korttelialue (LPY) sekä (KTY-15) ja (EV-21). Asemakaavan muutosehdotus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.4.2014. Asemakaava ei ole vielä lainvoimainen, sillä siitä on valitettu Helsingin hallintooikeuteen. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan tavoitteena on käyttää nykyinen rakennusoikeus tarkoituksenmukaisemmin alueen ja rakennusten ominaispiirteet säilyttävällä tavalla, ja mahdollistaa alueella käynnissä olevan uudisrakentamisen ja korjaustöiden jatkuminen keskeytymättä. Asemakaavan ajantasaistaminen on tarpeen, koska se ei kaikilta osin tue em. pyrkimystä eikä ohjaa rakentamista riittävästi. Tavoitteena on luoda edellytykset asuintilojen rakentamiseen niin, että korjaus- ja uudisrakentaminen soveltuu mm. piirteiltään, kooltaan ja sijainniltaan alueen suojeltavien rakennusten tyyliin sekä ympäristön kokonaisuuteen. Kaavatyössä tutkitaan myös nykyisessä asemakaavassa lähimpänä rataa olevien korttelialueiden rakennusoikeuden siirtämistä alueen sisällä, jotta uudisrakentaminen radan puolella voisi olla hahmoltaan ja kooltaan samankaltaista kuin radan puolella korjatut rakennukset ovat. Samalla voidaan varautua rautatiealueen mahdolliseen laajentumiseen ja asuinrakentamisen suojaamiseen melulta. Lisäksi arvioidaan korttelialueiden nykyisessä kaavassa suojeltujen rakennusten tulevaisuuden suojeluaste huomioiden niiden korjauskelpoisuus, rakennushistoriallinen merkitys sekä merkitys ympäristön kokonaisuudessa. Samalla selvitetään katujen ja muiden yleisten alueiden sijainnit ja ulottuvuudet alueen historiallinen ilme säilyttäen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen laadinta on aloitettu kaupungin ja maaomistajan välisten neuvottelujen perusteella arvokkaan kulttuuriympäristön ja rakennusten säilyttämisen edellytysten parantamiseksi. Kaupunkikehitysjaosto päätti asemakaavan muutoksen käynnistämisestä 20.3.2014.

9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. 4.3.1 Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja haltijat sekä asukkaat Yhdistykset ja yhteisöt (osallisiksi ilmoittautuneet) Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Savion kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu Oy Keravan Vanhusneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Muut viranomaiset ja yhteisöt Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Museovirasto Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi VR-Yhtymä Oy Helsingin seudun liikenne HSL Finavia Ilmailulaitos Gasum Oy, Maakaasu Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Keravan Energia Oy Fortum Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Turvatekniikan keskus (TUKES) Oy Sinebrychoff Ab Stowe Woodward Finland Oy Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset Kaupunkitekniikka Vapaa-aikavirasto / museo Kasvatus- ja opetusvirasto (tiedoksi) Rakennusvalvontatoimisto Asuntopalvelut (tiedoksi) Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa voidaan tarkistaa ja täydentää suunnittelun ai kana.

10 4.3.2 Vireilletulo Kaupunkikehitysjaosto päätti asemakaavamuutoksen käynnistämisestä 20.3.2014. Asemakaavan muutos on tullut vireille 26.3.2014. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 31.3. - 17.4.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten seuraaville: Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keravan Vanhusneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Museovirasto Liikennevirasto Helsingin seudun liikenne HSL Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Fortum Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Turvatekniikan keskus (TUKES) 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavasta on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 30.4.2014. Muistio liitteenä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on rakentaa olemassa olevan asemakaavan mukaisesti toteutumaton asuinalue käyttämällä alueen nykyinen raken-

11 nusoikeus tarkoituksenmukaisemmin alueen sisällä. Tavoitteena on tutkia kaavatyössä alueen olemassa olevien rakennusten ja ympäristön suojeluaste. Tavoite on säilyttää alueen ja rakennusten ominaispiirteet ja tutkia asemakaavan yhteydessä olemassa olevien rakennusten ja ympäristön suojeluaste ja mahdollisuus uudisrakentamiseen alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset erityispiirteet huomioiden. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Alueen suunnittelussa huomioidaan alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteet sekä rata- ja tieliikennemelun torjunta. Voimassa olevassa yleiskaavan mukaisesti alue toteutetaan asuntoalueena, ja suunnittelussa huomioidaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi merkityn alueen arvot, rata- ja tiemeluntorjunta sekä meriviemärin sijainti alueen pohjoisosissa. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueesta on laadittu rakennushistoriallinen ja ympäristöselvitys, joka huomioidaan asemakaavatyössä. Alueen ominaispiirteiden säilyttämiseksi alueen olemassa oleva luonnonympäristö ja maisema huomioidaan rakentamisen rajauksessa ja sijoittamisessa. Alueen maisemalle luovat vahvasti omaleimasta ilmettä korkeat männyt. Alueelle on ominaista vanhat puut ja tiheää kuusta, vanhoja mäntyjä ja koivuja kasvava metsä. Osa alueen puustosta on huonokuntoista. Puustokatselmuksen perusteella osoitetaan säilytettävä kasvillisuus. Alueen rakennusperinteelle on ollut ominaista puutarhanhoito ja puistomainen ilme. Alueen kaavoittamisessa huomioidaan alueen ominaispiirteiden säilyttäminen pihojen ja puistoalueiden osalta. Alueen katuverkosto on säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Tehtaanmäenkatu keskiakselina ja Tehtaanpolku sivuakselina sekä näitä yhdistävät poikkilinjat ovat alueen yksi merkittävä ominaispiirre. Alueen katuverkon rakenne huomioidaan. Näkö- ja kulkuyhteys pohjoiseen tehdasalueelle ovat osa alueen alkuperäistä ilmettä. Myös katujen hiekka- ja sorapinnat ovat osa alueen ilmettä. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Kaavahankkeen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu lausunnot. Mielipiteitä ei ole annettu. Lausuntojen referaatit ja annetut vastineet ovat liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä (MRA 30 ) 31.3. - 17.4.2014 Tiedoksi/Lausuntopyynnöt:

12 Pyydetty Saatu Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry 16.4.2014 Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo 22.4.2014 Keravan Vanhusneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Savion Kyläyhdistys ry 17.4.2014 Savion Koti ja Koulu ry Uudenmaan Ely-keskus Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi VR-Yhtymä Oy Finavia Ilmailulaitos Helsingin seudun liikenne HSL 17.4.2014 Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Keravan Energia Oy 10.4.2014 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 14.4.2014 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Turvatekniikan keskus (Tukes) 14.4.2014 Stowe Woodward Finland Oy Oy Sinebrychoff Ab Kaupunkitekniikka 17.4.2014 Vapaa-aikavirasto(museo) Rakennusvalvontatoimisto Asuntopalvelut, tiedoksi Uudenmaan liitto, tiedoksi Saaduissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota mm. siihen, että korjausja uudisrakentamisen ja miljöösuunnittelun tulee olla koko Tehtaanmäen alueella sen erityispiirteitä, rakennustyyliä ja mittakaavaa kunnioittavaa. Suunnittelun tavoitteena tulee olla alueelle alun perin luonteenomainen arkkitehtuurin ja materiaalien käyttö sekä ympäristön korkea laatu. Lausunnoissa on otettu kantaa myös rakennusten suojeluarvojen määrittelyyn. Junaliikenteen aiheuttamaan tärinään ja juna- ja lentoliikenteen melun vaikutukseen ja haittojen torjuntaan tulee kiinnittää huomiota ja maaperän puhtaudesta alueen kaakkoiskulmassa tulee varmistua. Hyviä kävely- ja pyöräily-yhteyksiä kaava-alueen vieressä sijaitsevalle Savion rautatieseisakkeelle pidettiin tärkeänä. Luonnosta laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon lausunnon antajien esille tuomat asiat.

13 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alueelta on laadittu luonnokset, joissa on tutkittu rakennusten sijoittelua ja pysäköinnin järjestämistä. Alueen perusrakenne ja tiestö on määrittynyt olemassa olevan rakenteen mukaan. Rakennusten sijoitteluun on vaikuttanut alueen korkeussuhteet ja kaupunkikuvallinen tarkastelu. Pysäköintiratkaisuja on tarkasteltu kaupunkikuvallisista lähtökohdista. Vaihtoehdot eroavat toisistaan pääasiallisesti rakennusten sijoittelun sekä pysäköintialueiden määrän ja sijainnin suhteen. Alueen suunnittelussa on huomioitu alueen rakennushistoriallinen ja ympäristöselvitys. Suunnittelulla on pyritty säilyttämään alueen omaleimaisuus sekä historialliset ja maisemalliset arvot. Alueen olemassa olevat rakennukset edustavat arvokasta arkirakentamista eri aikakausilta, ja ovat osa valtakunnallista teollisuus- ja tyylihistoriaa. Kaavamuutoksen rakennusoikeuksia määriteltäessä on jo rakennettu rakennusoikeus arvioitu vanhoista piirustusaineistoista ja voimassa olevista rakennusluvista. Olemassa olevien rakennusten paikat on esitetty tarkoin rakennusalan rajoin. Korttelin 372 nykyiset tontit 2, 3 ja 4 kapenevat länsipuoleltaan kevyenliikenteen yhteyden takia, tontti 1 säilyy samankokoisena. Kaikille tonteille on osoitettu saman verran rakennusoikeutta. Korttelin 373 tontit on osoitettu voimassa olevan tonttijaon mukaisesti. Tonttien rakennusoikeudet säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Kortteliin 350 sijoitetaan jäljelle jäänyt rakennusoikeus. Radan puoleista korttelinosaa on pienennetty, ja radan puolelle on osaan entistä asuinkorttelia osoitettu suojavihervyöhyke. Vaihtoehdossa A alue on esitetty jaettavaksi kahdeksi erilliseksi tontiksi. Tonteille on esitetty yksi asuinrakennus. Vaihtoehdoissa B ja C alue on osoitettu yhdeksi tontiksi. Kaava-alueen idän puoleisen korttelin 350 osaan ei ole osoitettu ohjeellista tonttijakoa, vaan se on esitetty yhtenä tonttina. Rakennukset on sijoitettu piha-alueen reunoille, jolloin rakennusten keskelle muodostuu yhtenäinen piha-alue. Tehtaanmäen ko. osassa aluerakenteen yksi tärkeä perusrakenne on erillisrakennusten rajaama piha. Piharakennukset ovat pihaa rajaavia tai väistyviä, asuinrakennuksille ja pihamiljöölle tilaa antavia rakennelmia. Kortteli on myöhemmin jaettavissa erillisiksi tonteiksi tarvittaessa. Autopaikoitusta on osoitettu sekä tonteille että autopaikkojen korttelialueille. Alueelle on ollut ominaista autojen vähäisyys, eikä paikoitus ole ollut alueella kovin näkyvää. Osoittamalla paikoitusta erilliselle korttelialueelle vähennetään alueen sisällä tapahtuvaa paikoitusta, liikennettä ja autojen määrää. Savion aseman läheisyys tarjoaa hyvät julkiset kulkuyhteydet.

14 4.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Alueen katuverkko on säilytetty alkuperäisenä. Alueen yksi tärkeä piirre on nimenomaan Tehtaanmäenkadun muodostama keskiakseli sekä Tehtaanpolku sivuakseli ja näitä yhdistävät poikkilinjat. Katuverkon yhteys entiselle tehtaalle, nykyiselle Klondyken yrityskiinteistölle muodostetaan kaavan myötä uudestaan. Näkö- ja kulkuyhteys entisiin tehdasrakennuksiin ovat tärkeä maisemaelementti. Alueen yleisilmeelle on ollut ominaista korkeat vapaasti kasvaneet männyt ja kuusikot. Asemakaavaluonnokseen on merkitty säilytettävät puut sekä osoitettu istutettavat alueet alueelle ominaisen maiseman säilyttämiseksi. Metsäiset saarekkeet toimivat aluetta rajaavina elementteinä. Meluntorjunta huomioidaan rakennusten rakenteiden ääneneristävyyden osalta sekä rakennusten sijoittelussa. Erillisten melurakenteiden rakentamista radan varteen tutkitaan kaavaprosessin yhteydessä. Alkuvaiheen viranomaisneuvottelujen yhteydessä Liikennevirasto on ilmoittanut, että asuinrakentamisen melusuojaustarpeesta ei saa syntyä vaateita Liikennevirastolle. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaupunkikehitysjaosto 20.3.2014 asemakaavoituksen käynnistäminen osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen ja nähtävilleasettaminen Asemakaavan vireilletulon kuulutus 26.3.2014 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo 31.3.-17.4.2014 (MRL 62, 63 ja MRA 30 ) Asemakaavan muutoksesta on laadittu käsittelyyn luonnos (13.11.2014). Voimassa olevassa asemakaavassa on asuinrakennusten korttelialuetta yhteensä noin 2,7 ha, autopaikkojen korttelialuetta (LPA) noin 0,2 ha, asumista palvelevien rakennusten korttelialuetta noin 0,4 ha sekä puistoaluetta noin 0,3 ha. Rakennusoikeutta on yhteensä 5950 k-m 2. Alueen pohjoisosassa olevan autotallirakennuksen rakennusoikeutta, 274 k-m 2, ei ole sisällytetty em. rakennusoikeuteen. Asemakaavan muutoksella muodostuu asuinrakennusten korttelialuetta, autopaikkojen korttelialuetta, katualuetta, puistoaluetta sekä suojaviheraluetta. Asemakaavan muutosluonnoksesta on laadittu kolme vaihtoehtoa, A, B ja C. Vaihtoehdossa A muodostuu asuinrakentamisen korttelialuetta noin 27,4 ha. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 5950 k-m 2, josta jo olemassa

15 olevien sekä rakenteilla olevien rakennusten osuus on 2980 k-m 2. Tästä 1050 k-m 2 on vuonna 2014 rakentuneella etelän rivitalotontilla. Radan varressa rakennusoikeutta on varattu kahdelle pohjoisimmalle tontille 230 k-m 2, ja eteläisemmille tonteille 200 k-m 2 ja 220 k-m2, mikä on yhteensä 120 k-m 2 vähemmän kuin voimassa olevassa kaavassa. Keskikorttelin, korttelin 373 rakennusoikeudet säilyvät ennallaan, ollen yhteensä 1050 k- m 2. Uudelleen järjestettäväksi rakennusoikeudeksi uudisrakentamiseen jää 2970 k-m 2. Jäljelle jäävä rakennusoikeus on sijoitettu korttelin 350 tonteille 4-8. Lähivirkistysaluetta muodostuu alueen kaakkoisosaan noin 0,5 ha. Alueen luoteisosaan on osoitettu suojaviheralue, joka soveltuu heikosti rakentamiseen maastonmuotojensa ja melun takia. Suojaviheraluetta muodostuu noin 0,1 ha. Autopaikkojen korttelialuetta on osoitettu alueen eteläosaan noin 0,1 ha. Kevyenliikenteen reiteille on osoitettu yhteensä noin 0,3 ha ja katualueeksi noin 0,3 ha. Vaihtoehdossa B muodostuu asuinrakentamisen korttelialuetta noin 2,7 ha. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 5980 k-m 2. Tämä on 30 k-m 2 enemmän kuin voimassa olevan kaavan rakennusoikeus. Olemassa olevien sekä rakenteilla olevien rakennusten osuus on 2980 k-m 2. Tästä 1050 k-m 2 on vuonna 2014 rakentuneella etelän rivitalotontilla. Radan varressa rakennusoikeutta on varattu kahdelle pohjoisimmalle tontille 230 k-m 2, ja eteläisemmille tonteille 200 k-m 2 ja 220 k-m2, mikä on yhteensä 120 k-m 2 vähemmän kuin voimassa olevassa kaavassa. Keskikorttelin, korttelin 373 rakennusoikeudet säilyvät ennallaan ollen yhteensä 1050 k- m 2. Uudelleen järjestettäväksi rakennusoikeudeksi uudisrakentamiseen jää 3000 k-m 2. Jäljelle jäävä rakennusoikeus on sijoitettu korttelin 350 tonteille 4-8. Lähivirkistysaluetta muodostuu alueen kaakkoisosaan noin 0,5 ha. Alueen luoteisosaan on osoitettu suojaviheralue, joka soveltuu heikosti rakentamiseen maastonmuotojensa ja melun takia. Suojaviheraluetta muodostuu noin 0,1 ha. Alueelle on osoitettu kaksi autopaikkojen korttelialuetta; yksi pohjoiseen ja toinen etelään. Autopaikkojen korttelialuetta muodostuu yhteensä noin 0,2 ha. Kevyenliikenteen reiteille on osoitettu yhteensä noin 0,3 ha ja katualueeksi noin 0,3 ha. Vaihtoehdossa C muodostuu asuinrakentamisen korttelialuetta noin 2,7 ha. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 5980 k-m 2, mikä on 30 k-m 2 enemmän kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Olemassa olevien sekä rakenteilla olevien rakennusten osuus on 2980 k-m 2. Tästä 1050 k- m 2 on vuonna 2014 rakentuneella etelän rivitalotontilla. Radan varressa rakennusoikeutta on varattu kahdelle pohjoisimmalle tontille 230 k-m 2, ja eteläisemmille tonteille 200 k-m 2 ja 220 k-m2, mikä on yhteensä 120 k-m 2 vähemmän kuin voimassa olevassa kaavassa. Keskikorttelin, korttelin

16 373 rakennusoikeudet säilyvät ennallaan, ollen yhteensä 1050 k-m 2. Uudelleen järjestettäväksi rakennusoikeudeksi uudisrakentamiseen jää 3000 k-m 2. Jäljelle jäävä rakennusoikeus on sijoitettu korttelin 350 tonteille 4-8. Lähivirkistysaluetta muodostuu alueen kaakkoisosaan noin 0,3 ha. Alueen luoteisosaan on osoitettu suojaviheralue, joka soveltuu heikosti rakentamiseen maastonmuotojensa ja melun takia. Suojaviheraluetta muodostuu noin 0,1 ha. Alueelle on osoitettu kaksi autopaikkojen korttelialuetta alueen eteläosaan. Autopaikkojen korttelialuetta muodostuu yhteensä noin 0,3 ha. Kevyenliikenteen reiteille on osoitettu yhteensä noin 0,3 ha ja katualueeksi noin 0,3 ha. 5.1.2 Palvelut Uusien korttelialueiden muodostaminen ei edellytä uusia palveluita alueelle. Savion keskusta palveluineen sijaitsee noin 300 metrin päässä. Savion juna-asema luo hyvät joukkoliikenneyhteydet. Savion keskustassa on myös linja-autopysäkkejä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Alueen maiseman ja rakennusten ominaispiirteiden säilyttäminen sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu. Olemassa olevan ympäristön ja rakennusten säilymistä ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavalla muodostuu asuinrakennusten ja autopaikkojen korttelialuetta sekä puistoa, suojaviher- ja katualuetta. Vaihtoehdossa A on asuinrakentamisen korttelialueita (A, AO, AR) noin 2,7 ha. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 5950 k-m 2, josta pääosa on asuinrakennusten korttelialuetta (A). Rakennusoikeudet on osoitettu tonteille rakennusalakohtaisesti. Asuinrakennusten korttelialueille (A) muodostuu rakennusoikeutta kortteliin 350 2970 k-m 2, kortteliin 373 800 k-m 2 ja kortteliin 372 880 k-m 2. Korttelin 373 eteläosaan osoitetaan erillispientalojen korttelialueelle (AO) rakennusoikeutta 250 k-m 2. Korttelin 350 eteläosaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle (AR) osoitetaan rakennusoikeutta 1050 k-m 2. Kaavamuutosalueelle muodostuu rakennusoikeutta yhteensä 5950 k-m 2, mikä vastaa voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeutta.

17 Alueen eteläreunaan on osoitettu autopaikkojen korttelialuetta (LPA) 1436 m 2. Alue on varattu Tehtaanmäen asuinalueen asukkaiden pysäköintiin. Alueelle saa sijoittaa asuinkortteleiden yhteisiä jätehuoltotiloja. Vaihtoehdossa A muodostuu 10 tonttia. Korttelin 350 tontit 6-8 on osoitettu yhdeksi tontiksi. Tontti on myöhemmin jaettavissa pienemmiksi tonteiksi. Vaihtoehdossa B on asuinrakentamisen korttelialueita (A, AO, AR) noin 2,7 ha. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 5970 k-m 2, josta pääosa on asuinrakennusten korttelialuetta (A). Rakennusoikeudet on osoitettu tonteille rakennusalakohtaisesti. Asuinrakennusten korttelialueille (A) muodostuu rakennusoikeutta kortteliin 350 3000 k-m 2, kortteliin 373 800 k-m 2 ja kortteliin 372 880 k-m 2. Korttelin 373 eteläosaan osoitetaan erillispientalojen korttelialueelle (AO) rakennusoikeutta 250 k-m 2. Korttelin 350 eteläosaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle (AR) osoitetaan rakennusoikeutta 1050 k-m 2. Kaavamuutosalueelle muodostuu rakennusoikeutta yhteensä 5980 k-m 2, mikä on 30 k-m 2 enemmän kuin voimassa olevassa kaavassa. Vaihtoehdossa B muodostuu 10 tonttia. Korttelin 350 tontit 6-8 on osoitettu yhdeksi tontiksi. Tontti on myöhemmin jaettavissa pienemmiksi tonteiksi. Alueen pohjoisosaan ja eteläreunaan on osoitettu autopaikkojen korttelialueita (LPA) yhteensä 1436 m 2. Pohjoinen autopaikkojen korttelialue on varattu korttelin 350 asukkaiden pysäköintiin. Eteläisempi pysäköintialue on varattu Tehtaanmäen asuinalueen asukkaiden pysäköintiin. Alueelle saa sijoittaa asuinkortteleiden yhteisiä jätehuoltotiloja. Vaihtoehdossa C on asuinrakentamisen korttelialueita (A, AO, AR) noin 2,7 ha. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 6020 k-m 2, josta pääosa on asuinrakennusten korttelialuetta (A). Rakennusoikeudet on osoitettu tonteille rakennusalakohtaisesti. Asuinrakennusten korttelialueille (A) muodostuu rakennusoikeutta kortteliin 350 3000 k-m 2, kortteliin 373 800 k-m 2 ja kortteliin 372 880 k-m 2. Korttelin 373 eteläosaan osoitetaan erillispientalojen korttelialueelle (AO) rakennusoikeutta 250 k-m 2. Korttelin 350 eteläosaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle (AR) osoitetaan rakennusoikeutta 1050 k-m 2. Kaavamuutosalueelle muodostuu rakennusoikeutta yhteensä 5980 k-m 2, mikä on 30 k-m 2 enemmän kuin voimassa olevassa kaavassa. Alueen eteläosaan on osoitettu kaksi autopaikkojen korttelialuetta (LPA) yhteensä 2742 m 2. Näistä läntisempi on varattu Tehtaanmäen asukkaiden pysäköintiin. Alueelle saa sijoittaa asuinkortteleiden yhteisiä jätehuoltotiloja. Itäisempi pysäköintialue on varattu ensisijaisesti asukaspysäköintiin, loput paikat tulee osoittaa Savion aseman liityntäpysäköintiin. Vaihtoehdossa C muodostuu 10 tonttia. Korttelin 350 tontit 6-8 on osoitettu yhdeksi tontiksi. Tontti on myöhemmin jaettavissa pienemmiksi tonteiksi.

18 Alueelle ei ole osoitettu korttelialueita palveluille. Asemakaava voi synnyttää uusia palveluita, jotka suuntautuvat alueen sisälle tai ulkopuolelle. Lähimmät palvelut ovat Saviolla. 5.3.2 Muut alueet Asemakaavan muutosalueella vaihtoehdossa A on alueen kaakkoisosaan osoitettu puistoa 4803 m 2 sekä alueen luoteisosaan radan varteen korttelin 273 pohjoispuolelle suojaviheraluetta 1027 m 2. Vaihtoehdossa B on alueen kaakkoisosaan osoitettu puistoa 4803 m 2. Suojaviheraluetta muodostuu alueen luoteisosaan 1087 m 2. Vaihtoehdossa C alueen kaakkoisosaan muodostuu puistoa 2742 m 2 ja luoteisosaan suojaviheraluetta 1114 m 2. Kaikissa vaihtoehdoissa katualuetta on alueella jo olemassa oleva Tehtaanmäenkatu. Tehtaanpolku muuttuu kortteleiden 372 ja 372 välisellä osalla asemakaavan myötä kevyen liikenteen väylästä kaduksi. Katujen linjaukset ja koot perustuvat jo olemassa olevaan mitoitukseen. Tehtaanmäenkadun pohjoispäädyn jatkeeksi on osoitettu kevyenliikenteen väylä. Lisäksi yksi kevyenliikenteenväylä yhdistää Tehtaanmäenkadun ja Tehtaanpolun pohjoispäätyjä. Tehtaanpolun jatkeeksi on osoitettu ohjeellinen kevyen liikenteen reitti. Toinen ohjeellinen jalankulkuyhteys on osoitettu kortteliin 373 nykytilanteen mukaisesti. Alueen länsilaitaan on osoitettu olemassa olevan tilanteen mukaisesti kevyenliikenteen yhteys, joka yhdistyy rautatien alikulun kautta Savion rautatieseisakkeelle. Kevyenliikenteen väyliä ja katualuetta muodostuu kaikissa vaihtoehdoissa yhteensä noin 0,6 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön asemakaava asemakaavan mukainen rakentaminen parantaa Tehtaanmäen alueen ja lähiympäristön kokonaiskuvaa säilyttää alueen ja rakennusten ominaispiirteet ja maisemalliset, kaupunkikuvalliset sekä historialliset arvot mahdollistaa asuinrakennusten tonttien muodostamisen ja asuinrakennusten rakentamisen lisää väestön määrää alueella - 2,5 as / asunto = 225 asukasta - 3 as / asunto = 270 asukasta - edellyttää katujen rakentamista asemakaava selkeyttää maisemakuvaa Savion suuntaan säilyttää arvokasta kookasta puustoa

19 luo alueelle hoidettua ja huoliteltua ympäristöä vaatii metsänhoidollisia toimenpiteitä kaatuneiden ja huonokuntoisten puiden poistamiseksi 5.4.3 Ympäristön häiriötekijät suunnittelualueelta selvitetään raide- ja tieliikenteen aiheuttamien ympäristöhäiriöiden vaikutusta rakentamiseen. Kaava-alueen meluselvitys päivitetään kaavaehdotusta varten kaavaluonnoksessa hyväksytyn rakennusten massoittelun mukaisesti. Samalla arvioidaan alueen tärinäselvityksen päivittämisen tarve. suunnittelualueen maaperän puhtauden selvittämiseksi alueen länsilaidasta ja eteläosasta teetetään maaperäselvitys. 5.4.4 Vaikutukset talouteen edellyttää katujen rakentamista 5.4.5 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen lisää ajoneuvoliikennettä alueella 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asuinrakennusten korttelialueet. A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhteensä enintään 10 % asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille rakennusaloille. Porrashuoneiden kaikkien kerrosten sisäänkäyntitasojen 15 m2 ylittävää osaa ei lasketa rakennusoikeuteen. Alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Rakentaminen tulee sopeuttaa ympäröivään rakennuskantaan kattomuodon ja katemateriaalin, julkisivumateriaalin, värityksen ja julkisivujäsentelyn osalta. Kaikista toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuverhousta. Koko korttelin julkisivuväreistä tulee laatia suunnitelma ensimmäisen rakennusluvan yhteydessä. Kattomuotona tulee olla harjakatto. Kateaineena tulee käyttää tiilenpunaista betonikattotiiltä tai savitiiltä tai punaiseksi maalattua sileää saumapeltiä. Talousrakennuksissa voidaan käyttää myös kattohuopaa. Rakennuksen tulee sovittaa maastoon. Maastoa ei saa pengertää tai leikata tai nykyistä maanpinnan muotoa oleellisesti muuttaa. Asuinraken-

20 nusten rakenteen tulee suunnitella niin, että liikenteen aiheuttaman tärinän ja runkomelun siirtyminen rakennuksiin estetään. Korttelialueelle on laadittava kortteli- ja pihasuunnitelma rakentamisen ja pihojen toteutuksen ohjaamista varten ensimmäisen rakennusluvan yhteydessä. Tonteilla on varattava leikki- ja oleskelualuetta vähintään 10 m2 / 100 asuink-m2. Porrashuoneista tulee olla suora yhteys pihalle. Leikkija oleskelutilojen osalta tulee pyrkiä yhteisen koko korttelialuetta palvelevien pihatilojen järjestämiseen. Tontit tulee rajata katualueesta pensasaidoin. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata. Pihajärjestelyin, rakennuksin ja rakentein tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueiden melutaso ei ylitä 55 dba. Istutusten, pihan pintamateriaalien ja pihan rakenteiden tulee olla sopusoinnussa rakennusten kanssa. Korttelialueen pintamateriaalien tulee olla vettä läpäiseviä. Tontin kulkuväylien pintamateriaaleina tulee suosia ensisijaisesti sora- ja hiekkapintoja, asfalttia ei saa käyttää. Ne tontin osat, joita ei käytetä kulkureitteinä tai oleskeluun, tulee istuttaa. Alueen puustoa tulee hoitaa siten, että sen ominaispiirteet säilyvät. Alueella on säilytettävä maisemallisesti riittävä ja monipuolinen, isokasvuinen puusto ja istutettava uusia puita poistettavien tilalle. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 100 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ap kahta asuntoa kohti. Autopaikoista enintään puolet saa sijoittaa tontille, loput autopaikat tulee sijoittaa autopaikkojen korttelialueelle. Autopaikat tulee jakaa puu- ja pensasistutuksin enintään 5 autopaikan ryhmiin. Tonttien vesi- ja viemäriliitokset kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon tulee ulottaa kaava-alueen ulkopuolisille katualueille. Rakentamisessa tulee huomioida tonttijohtojen vienti tonttien kautta, kaavaan ei ole osoitettu viennille sitovaa tai ohjeellista paikkaa. Korttelialueen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamista. A-27/s-2 Asuinrakennusten korttelialue Korttelialueelle saa rakentaa paritaloja ja pienkerrostaloja. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhteensä enintään 10 % asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille rakennusaloille. Alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Rakentaminen tulee sopeuttaa ympäröivään rakennuskantaan kattomuodon ja katemateriaalin, julkisivumateriaalin, värityksen ja julkisivujäsentelyn osalta. Kaikista toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuverhousta tai vaaleaa rappausta. Kattomuotona tulee olla harjakatto. Kateaineena tulee käyttää tiilenpunaista betonikattotiiltä tai savitiiltä tai punai-

21 seksi maalattua sileää saumapeltiä. Talousrakennuksissa voidaan käyttää myös kattohuopaa. Rakennuksen tulee sovittaa maastoon. Maastoa ei saa pengertää tai leikata tai nykyistä maanpinnan muotoa oleellisesti muuttaa. Asuinrakennusten rakenteen tulee suunnitella niin, että liikenteen aiheuttaman tärinän ja runkomelun siirtyminen rakennuksiin estetään. Tontti tulee rajata katualueesta pensasaidalla ja tonttien välisissä rajaaidoissa tulee käyttää pensasaitoja. Tontteja ei saa aidata rakenteellisella aidalla. Istutusten, pihan pintamateriaalien ja pihan rakenteiden tulee olla sopusoinnussa rakennusten kanssa. Korttelialueen pintamateriaalien tulee olla vettä läpäiseviä. Tontin kulkuväylien pintamateriaaleina tulee suosia ensisijaisesti sora- ja hiekkapintoja, asfalttia ei saa käyttää. Ne tontin osat, joita ei käytetä kulkureitteinä tai oleskeluun, tulee istuttaa. Alueen puustoa tulee hoitaa siten, että sen ominaispiirteet säilyvät. Alueella on säilytettävä maisemallisesti riittävä ja monipuolinen, isokasvuinen puusto ja istutettava uusia puita poistettavien tilalle. Pihajärjestelyin, rakennuksin ja rakentein tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueiden melutaso ei ylitä 55 dba. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 100 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ap kahta asuntoa kohti. Tonttien vesi- ja viemäriliitokset kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon tulee ulottaa kaava-alueen ulkopuolisille katualueille. Rakentamisessa tulee huomioida tonttijohtojen vienti tonttien kautta, kaavaan ei ole osoitettu viennille sitovaa tai ohjeellista paikkaa. A-28/s-3 Asuinrakennusten korttelialue Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhteensä enintään 10 % asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille rakennusaloille. Alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Kaikista toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Maastoa ei saa pengertää tai leikata tai nykyistä maanpinnan muotoa oleellisesti muuttaa. Tontti tulee rajata katualueesta pensasaidalla ja tonttien välisissä raja-aidoissa tulee käyttää pensasaitoja. Tontteja ei saa aidata rakenteellisella aidalla. Alueen puustoa tulee hoitaa siten, että sen ominaispiirteet säilyvät. Alueella on säilytettävä maisemallisesti riittävä ja monipuolinen, isokasvuinen puusto ja istutettava uusia puita poistettavien tilalle. Tontin rakentamattomia osia on hoidettava ja pidettävä huolitellussa kunnossa. Istutusten, pihan pintamateriaalien ja pihan rakenteiden tulee olla sopusoinnussa rakennusten kanssa. Korttelialueen pintamateriaalien tulee olla vettä läpäiseviä. Tontin kulkuväylien pintamateriaaleina tulee suosia ensisijaisesti sora- ja hiekkapintoja, asfalttia eia saa käyttää. Ne tontin

22 osat, joita ei käytetä kulkureitteinä tai oleskeluun, tulee istuttaa. Pihajärjestelyin, rakennuksin ja rakentein tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueiden melutaso ei ylitä 55 dba. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 100 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ap kahta asuntoa kohti. Autopaikoista enintään neljä saa sijoittaa tontille, loput autopaikat tulee sijoittaa autopaikkojen korttelialueille. Tonttien vesi- ja viemäriliitokset kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon tulee ulottaa kaava-alueen ulkopuolisille katualueille. Rakentamisessa tulee huomioida tonttijohtojen vienti tonttien kautta, kaavaan ei ole osoitettu viennille sitovaa tai ohjeellista paikkaa. AO-88/s-3 Erillispientalojen korttelialue. Alueelle saa rakentaa yhden enintään 2-asuntoisen asuinrakennuksen ja siihen liittyviä talousrakennuksia. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhteensä enintään 10 % asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, kerho-, sauna -yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille rakennusaloille. Alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Alueen puustoa tulee hoitaa siten, että sen ominaispiirteet säilyvät. Tontilla on säilytettävä maisemallisesti riittävä ja monipuolinen, isokasvuinen puusto ja istutettava uusia puita poistettavien tilalle. Tontin rakentamattomia osia on hoidettava ja pidettävä huolitellussa kunnossa. Tontti tulee rajata katualueesta pensasaidalla ja tonttien välisissä rajaaidoissa tulee käyttää pensasaitoja. Tontteja ei saa rajata rakenteellisella aidalla. Istutusten, pihan pintamateriaalien ja pihan rakenteiden tulee olla sopusoinnussa suojeltavien rakennusten kanssa. Korttelialueen pintamateriaalien tulee olla vettä läpäiseviä. Tontin kulkuväylien pintamateriaaleina tulee suosia ensisijaisesti sora- ja hiekkapintoja, asfalttia ei saa käyttää. Ne tontin osat, joita ei käytetä kulkureitteinä tai oleskeluun, tulee istuttaa. Pihajärjestelyin, rakennuksin ja rakentein tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueiden melutaso ei ylitä 55 dba. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 100 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ap asuntoa kohti. Autopaikoista enintään neljä saa sijoittaa tontille, loput autopaikat tulee sijoittaa autopaikkojen korttelialueille. Tonttien vesi- ja viemäriliitokset kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon tulee ulottaa kaava-alueen ulkopuolisille katualueille. Rakentamisessa tulee huomioida tonttijohtojen vienti tonttien kautta, kaavaan ei ole osoitettu viennille sitovaa tai ohjeellista paikkaa.

23 AR-30 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Asuinrakennuksissa tulee olla harjakatto. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuverhousta tai vaaleaa rappausta. Kateaineena tulee käyttää tiilenpunaista betonikattotiiltä tai savitiiltä tai punaiseksi maalattua sileää saumapeltiä. Talousrakennuksissa voidaan käyttää vaihtoehtoisesti myös kattohuopaa. Autopaikkoja on tontille varattava 1,5 ap / asunto. Tontin rakentamattomia osia on hoidettava ja pidettävä huolitellussa kunnossa. Tontti tulee rajata katualueesta pensasaidalla. Tonttien välisissä raja-aidoissa tulee käyttää pensasaitoja. Tontteja ei saa rajata rakennetulla aidalla. VP Puisto LPA Autopaikkojen korttelialue LPA-23 Autopaikkojen korttelialue Suluissa olevat numerot osoittavat ne korttelit, joiden autopaikkoja saa sijoittaa korttelialueelle. Alueelle saa sijoittaa kaavakartassa osoitettujen kortteleiden jätehuolto- ja varastotiloja. Autopaikat tulee jakaa puu- ja pensasistutuksin enintään 5 autopaikan ryhmiin. EV-2 Suojaviheralue Alueelle voidaan sijoittaa melunsuojausrakenteita. i-52 Istutettava alueen osa Korttelialueen osa, jonka luonnonvarainen puusto on säilytettävä ja tarpeellisin osin täydennettävä. Alueen puustoa tulee hoitaa siten, että sen ominaispiirteet säilyvät. sr-13 Suojeltava asuinrakennus Kulttuuri-, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennus tulee säilyttää alkuperäisessä asussaan ja kunnostaminen tulee tehdä entistäen. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historialliset ominaispiirteet säilyvät. Rakennuksen ulkoasu tulee säilyttää. Julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Sisätiloissa voidaan tehdä toiminnan vaatimia muutoksia. Kaikkiin toimenpiteisiin on haettava rakennuslupaviranomaisen lupa ja niistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

24 sr-14 Suojeltava asuinrakennus Kulttuuri-, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennus tulee säilyttää alkuperäisessä asussaan ja tarpeen vaatiessa kunnostaa entistäen. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historialliset ominaispiirteet säilyvät. Rakennuksen ulkoasu tulee säilyttää. Julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Sisätilojen huoneistojako tulee pyrkiä säilyttämään alkuperäisenä. Kaikkiin toimenpiteisiin on haettava rakennuslupaviranomaisen lupa ja niistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. 5.6 Nimistö Alueelle ei muodostu uutta nimistöä. 6 Asemakaavan toteutus Suunnittelualue on valmis rakentamiseen, kun asemakaava ja asemakaavan muutos ovat saaneet lainvoiman, tontit on muodostettu ja merkitty kiinteistörekisteriin. Asemakaavan toteutumista ohjataan myöhemmin laadittavin rakennustapaohjein ja mahdollisilla muilla tontinluovutukseen liittyvillä rakennussuunnittelun kriteereillä.

1(10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 13.3.2014, korjattu 6.11.2014 Asemakaavan muutos (2271) Tehtaanmäen asuinalue Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty kaupungin ja maanomistajien välisten neuvottelujen perusteella arvokkaan kulttuuriympäristön ja rakennusten säilymisen edellytysten parantamiseksi. Suunnittelualue Suunnittelualue on osa Savion teollisuusympäristön maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Alue sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä Keravan keskustasta Tehtaanmäen vanhan kumitehtaan, nykyisen Klondyken yrityskiinteistön eteläpuolella Savion rautatieseisakkeen vieressä lähellä Savion liikekeskusta. Alue rajoittuu lännessä rautatiehen ja etelässä Kercan logistiikka- ja tuotantolaitosten alueeseen. Suunnittelualueeseen kuuluu osa Alikeravan 9. kaupunginosan korttelista 350, korttelit 372 ja 373, Tehtaanmäenkatu ja Tehtaanpolku sekä Tiilitehtaankatuun ja Kumitehtaanpolkuun rajoittuva puistoalue ja kaavassa autopaikoitukseen osoitettu korttelialue 347. Alueen pinta-ala on noin 4 hehtaaria. Suunnittelualueen rajoja täsmennetään tarpeen mukaan työn kuluessa. OTE OPASKARTASTA

2(10) Suunnittelun tavoite Kaavamuutoksen tavoitteena on, että voimassaolevan asemakaavan rakennusoikeus voidaan käyttää nykyistä tarkoituksenmukaisemmin alueen ja rakennusten ominaispiirteet säilyttävällä tavalla, ja että alueella käynnissä oleva uudisrakentaminen ja korjaustyö voivat jatkua keskeytymättä. Asemakaavan ajantasaistaminen on tarpeen, koska se ei kaikilta osin tue em. pyrkimystä eikä ohjaa rakentamista riittävästi. Tavoitteena on luoda edellytykset asuintilojen rakentamiseen niin, että korjaus- ja uudisrakentaminen soveltuu mm. piirteiltään, kooltaan ja sijainniltaan alueen suojeltavien rakennusten tyyliin sekä ympäristön kokonaisuuteen. Kaavatyössä tutkitaan myös nykyisessä asemakaavassa lähimpänä rataa olevien korttelialueiden rakennusoikeuden siirtämistä alueen sisällä, jotta uudisrakentaminen radan puolella voisi olla hahmoltaan ja kooltaan samankaltaista kuin radan puolella jo korjatut rakennukset ovat. Samalla voidaan varautua rautatiealueen mahdolliseen laajentumiseen ja asuinrakentamisen suojaamiseen melulta. Lisäksi arvioidaan korttelialueiden nykyisessä kaavassa suojeltujen rakennusten tulevaisuuden suojeluaste huomioiden niiden korjauskelpoisuus, rakennushistoriallinen merkitys sekä merkitys ympäristön kokonaisuudessa. Samalla selvitetään katujen ja muiden yleisten alueiden sijainnit ja ulottuvuudet alueen historiallinen ilme säilyttäen. Jotta em. asioita voidaan kaavatyössä arvioida riittävällä tarkkuudella, kaavatyön pohjaksi on laadittu rakennushistoriallinen ja ympäristöselvitys. Kaavasta laaditaan maankäyttösopimus ehdotusvaiheessa. Nykytilanne: POHJAKARTTA JA ALUERAJAUS Alueella on säilynyt viisi alkuperäistä asuinrakennusta. Muut pitkään käyttämättöminä ja lämmittämättöminä olleet rakennukset eivät ole kestäneet ajan hammasta ja ovat tuhoutuneet myös tulipaloissa ja ilkivallan seurauksena. Alueella on lisäksi jäljellä muutamia puisia, osin huonokuntoisia ulkorakennuksia ja 1960-luvulla rakennettu betoninen autotalli.

3(10) Alueen keskellä Tehtaanpolun ja Tehtaanmäenkadun välisessä korttelissa 373 on säilynyt kumitehtaan virkailijoiden yhtenäinen kolmen asuinrakennuksen ryhmä 1930-luvulta. Isot rakennukset, joista yksi on puurakenteinen ja kaksi kivirakenteista, ovat olleet pitkään tyhjillään ja ne ovat pahasti rapistumassa. Rakennukset on suojeltu asemakaavassa sr-merkinnällä. Radan puolella korttelin 372 eteläosassa kaksi puista asuinrakennusta 1940-luvulta on peruskorjattu. Muut 1940-luvulla sodan jälkeen rakennetut ja pitkään käyttämättöminä olleet huonokuntoiset puurakennukset korttelin pohjoisosassa ovat saaneet purkuluvan vuonna 2013. Toinen rakennuksista on purettu ja toinen on palanut. Niiden tilalle on suunnitteilla kaksi paritaloa aiempaa etäämmälle radasta. Samassa tulipalossa tuhoutui vuonna 2013 myös korttelin 350 pohjoisosassa korjauskelvottomaksi luokiteltu asuinrakennus 1920-luvulta. Viereiset muut puiset asuinrakennukset samalta ajalta sekä kivinen pesularakennus 1930-40-lukujen taitteesta olivat tuhoutuneet jo aiemmin. Alueen eteläosaan kortteliin 350 on valmistunut vuoden 2014 alussa kolme rivitaloa ja autokatoksia. Ajoneuvoliikenne alueelle on vain Tiilitehtaankadulta alueen eteläosasta. Vanhat kapeat katulinjat pohjoiseen kumitehtaalle ja alueen muut sisäiset reitit ovat osa yhtenäistä aluekokonaisuutta. Alueella on lisäksi kaupunkikuvallisesti merkittävää vanhaa puustoa, ja kadut ovat hiekkateitä. Alueen etelälaidassa on rakentamaton autopaikkojen korttelialueeksi osoitettu alue, jolla kasvaa nuorta lehtipuuta. Etelälaidassa on puistomuuntamo. Alueen kaakkoiskulmassa on puistoalue, jolla kasvaa melko harvaa lehtipuuvaltaista sekametsää. Alueella on aikaisemmin sijainnut tenniskenttä, jonka kohdalla kasvillisuudessa on aukko. Puiston itälaidassa virtaa Nissinojan puro.

4(10) Maanomistus: Korttelit 350, 373 ja 372 sekä Tehtaanmäenkatu ja osa Tehtaanpolusta ovat yksityisomistuksessa. Lounaiskulman kevyenliikenteenreitin, Tehtaanpolun eteläinen osa sekä alueen etelälaidan rakentamattoman tontin ja kaakkoiskulman puistoalueen omistaa Keravan kaupunki. Maakuntakaava: Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa ja Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta, joka rajautuu lännessä päärataan. Alue on lisäksi kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde. Alue on osin lentomelualueella lme-1, L den 55-60 db. OTE MAAKUNTAKAAVASTA Yleiskaava: OTE MAAKUNTAKAAVOJEN EPÄVIR. YHD., UUDENMAAN. 2 VAIHEMAAKUNTAKAAVA Oikeusvaikutteisessa valtuuston 14.6.2004 hyväksymässä ja 2007 tarkistetussa Keravan yleiskaavassa 2020 kaava-alue on asumiselle varattua aluetta (A). Alue on myös kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue, jonka rakennuskulttuurin inventoinnissa mainittujen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kohteiden suojelu ratkaistaan asemakaavassa. Alueen luoteisosa on lentomelualueella me-1, yli L den 55dB, jolle ei tule suunnitella uutta asutusta eikä muuta melulle herkkää toimintaa. Asutuksen vähäinen täydennysrakentaminen on sallittua. Luoteisosan kautta kulkee myös meriviemärin linjaus. Radan puoleisella osalla on merkintä meluntorjuntatarpeesta. Saviolle on osoitettu rautatieasema. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2013.

5(10) OTTEET YLEISKAAVASTA Asemakaava: Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1988. Alueelle on osoitettu asuinrakennusten, asuin-, liike- ja toimistorakennusten, asumista palvelevien huoltorakennusten ja autopaikkojen korttelialuetta sekä puisto- ja katualuetta. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 5950 kem2. Rakennusten sijoitus korttelialueilla on osoitettu rakennusalamerkinnällä ja rakennusoikeus kokonaislukuna. OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA Osassa kortteleita on /s-merkintä, joka tarkoittaa aluetta, jolla ympäristö säilytetään, ja olemassa olevien rakennusten korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että korttelin rakennusten yhteinen ilme ja alueen luonne säilyvät. Sr- merkinnällä osoitettuja rakennuksia ei saa ilman pakottavaa syytä purkaa. Julkisivuista, kattomateriaalista ja -muodosta sekä ympäristön hoidosta on annettu määräyksiä. i-18-merkinnällä on

6(10) osoitettu kortteleissa 372 ja 350 korttelialueen osat, joiden luonnonvarainen puusto on säilytettävä ja tarpeellisin osin täydennettävä. Kortteli 372 on A-14/s -asuinrakennusten korttelialuetta, jolla on rakennusoikeutta on 250 kem2 / tontti, yhteensä 1000 kem2 ja kerrosluku on I 2/3 ja 1/2 I 2/3. Korttelialueen ympäristö tulee säilyttää ja korttelialueelle saa rakentaa enintään neljän asunnon rakennuksia. Autopaikkoja on varattava 1 ap/80 m² kerrosalaa. Korttelin eteläosassa on säilynyt kaksi rakennusta. Pohjoisosan tonttien kautta kulkee radan puolella kevyen liikenteen reitti Savion asemalle. Kortteli 373 on AL-33/s -asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolla on rakennusoikeutta 250-400 kem2/ tontti, yhteensä 1050 kem2. Korttelialueen ympäristö tulee säilyttää ja olemassa olevat asuinrakennukset on osoitettu suojeltaviksi sr-merkinnällä. Korttelialueelle saa rakentaa enintään neljän asunnon asuinrakennuksia, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia toimistotiloja sekä asumiseen liittyviä lähipalveluja. Julkisivuista, kattomateriaalista ja -muodosta on annettu määräyksiä. Autopaikkoja on varattava 1,5 ap/asunto ja 1 ap/50 m² liike- tai toimistotilojen kerrosalaa. Korttelissa on säilynyt kolme rakennusta. Kaava-alueen korttelin 350 osassa on AL-33, A-13/s-, AH-7 ja LPA-1 korttelialuetta. AL-33-asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella rakennusoikeutta on 400 kem2 ja sallittu kerrosluku II. Aluetta koskevat samat määräykset kuin korttelia 373 lukuun ottamatta suojelumääräyksiä. Tontilla ei ole rakennusta. A-13/s-asuinrakennusten korttelialueella rakennusoikeutta on 750-1050 kem2 / tontti, yhteensä 3400 kem2 ja kerrosluku on 2/3 I, I 2/3, II ja 2/3 II. Korttelialueen ympäristö tulee säilyttää ja eteläosan tontille on osoitettu suojeltava rakennus, jota ei enää ole. Korttelialueelle saa rakentaa asuinrakennuksia ja asuntoloita sekä niihin liittyviä yhteisja palvelutiloja. Autopaikkoja on varattava 1 ap/80 m² asuntokerrosalaa ja 1 ap/150 m² asuntola- tai muiden tilojen kerrosalaa. Alueen eteläosan tontilla on uusia rivitaloja, pohjoisosan rakennukset ovat tuhoutuneet korjauskelvottomiksi. AH-7-asumista palvelevien huoltorakennusten korttelialueelle saa rakentaa asukkaiden virkistystarkoituksiin soveltuvia pelikenttiä, leikkivälineitä sekä huoltorakennuksia yhteensä enintään 100 m². LPA-1 on autopaikkojen korttelialue, jolla on vanha autotalli. Kadut ovat lohkomatta yleisiksi alueiksi ja ne ovat rekisterissä korttelin 336 tonttia 2 jäänteenä aiemmasta kaavasta. Rakennuskielto: Alueella ei ole rakennuskieltoa. Alueen pohjoispuolella Klondyken alueella on voimassa rakennuskielto. Selvitykset Laadittavat tai tarkistettavat selvitykset - Tehtaanmäen alueesta aiemmin laadittujen melu- ja tärinätutkimusten sekä maaperätutkimusten tarkennukset tarvittaessa Muut selvitykset - Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama Oy, 2003 - Keravan kaupunki, Nissinojan laakson lisätutkimukset, Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi, 2002 - Kiinteistö Oy Rata-asema Tehtaanmäen kaatopaikka-alueen kunnostus, ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi, 2004 - Tehtaanmäen asemakaavan muutosta varten tehtävä tärinäselvitys, Geomatti Oy, 2006 - Rakennushistoriallinen ja ympäristöselvitys, Tehtaanmäki, Kerava, Arkkitehtitoimisto Arkit Oy, 2014 - Rakennusten korjattavuusselvitys, Keravan Tehtaanmäki, Vahanen Oy, 2010

7(10) - Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitys 2012, Uudenmaan liitto - Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035, Luonnos 17.9.2014, Sito, 2014 Vaikutusten arviointi Tärkeimmät arvioitavat vaikutukset: Ympäristövaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön, muuhun rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan, maisemaan ja maaperään. Taloudelliset ja tekniset vaikutukset kunnan talouteen, palvelutarjontaan, kunnan palveluihin, yhdyskuntatekniikkaan ja -talouteen sekä liikennemääriin. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset alueen turvallisuuteen, terveellisyyteen, lähialueiden asuinoloihin ja liikenneyhteyksiin. Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Selvitettävät vaikutukset määritellään tarkemmin kaavoituksen yhteydessä. Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat, haltijat ja asukkaat, toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät Kaavahankkeisiin osallisiksi ilmoittautuneet Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Yhdistykset ja muut viranomaiset ja yhteisöt Keravan Vanhusneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Savion kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu ry Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi VR-Yhtymä Oy Finavia Ilmailulaitos Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Oy Sinebrychoff Ab Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset ja lautakunnat Kaupunkitekniikka Sosiaali- ja terveysvirasto Vapaa-aikavirasto / museo Kasvatus- ja opetusvirasto Rakennusvalvontatoimisto

Asuntopalvelut (tiedoksi) 8(10) Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa voidaan tarkistaa ja täydentää suunnittelun aikana. Osalliseksi voi ilmoittautua maankäyttöpalveluihin kaavan suunnitteluvaiheen aikana. Tiedottaminen Suunnittelun etenemisestä sekä suunnitteluun osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan: kuuluttamalla Keski-Uusimaa lehdessä, paikallisessa ilmaisjakelulehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja Keravan kaupungin kotisivuilla (www.kerava.fi) sekä lisäksi lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja -haltijoille sekä kaavaalueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on asiakirja, joka laaditaan kaavoitustyön alkaessa ja sen tehtävänä on kertoa osallisille siitä: mitä kaavoitus koskee ja mihin sillä pyritään mitä vaikutuksia kaavalla on ja miten vaikutukset arvioidaan ketkä ovat osallisia miten ja milloin voi osallistua ja miten siitä tiedotetaan kuka valmistelee kaavaa ja mistä saa lisää tietoa Mielipiteiden esittäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollistaa paremmin niiden huomioimisen suunnittelutyössä. Viranomaisneuvottelu Kaavan laatimisesta järjestetään viranomaisneuvottelut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 30.4.2014. Alustava käsittelyaikataulu Aloitusvaihe / maalis-huhtikuu 2014 Kaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävilläolosta tiedotetaan ja OAS asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten kahden viikon ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi esittää muutoksia ja täydennyksiä vielä suunnitteluprosessin aikana ja siitä saa lisätietoja suunnittelijalta. Valmisteluvaihe / syys-marraskuu 2014 Kaavaluonnos laaditaan ja se hyväksytetään kaupunkikehitysjaostossa asetettavaksi nähtäville ja lausunnoille. Luonnos on nähtävillä kuukauden mielipiteiden esittämistä varten ja siitä tiedotetaan sovitulla tavalla. Ehdotusvaihe / joulukuu 2014 - helmikuu 2015 Luonnoksesta saatujen mielipiteiden, lausuntojen ja selvitysten pohjalta laaditaan muutosehdotus, jonka kaupunkikehitysjaosto hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Ehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan ja mahdolliset muistutukset tulee jättää kirjallisena nähtävillä olon aikana. Samaan aikaan ehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot. Annetut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kaupunkikehitysjaostossa ja mikäli mahdollista ne pyritään ottamaan huomioon laadittaessa lopullista ehdotusta. Kaikille muistutuksen tehneille, jotka ovat antaneet yhteystietonsa, lähetään kaupungin perusteltu kannanotto kaupunkikehitysjaoston käsittelyn jälkeen.

9(10) Hyväksymisvaihe maalis-huhtikuu 2015 Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunkikehitysjaoston ja kaupunginhallituksen esityksestä. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla siitä kaupungin ilmoitustaululla, lehtikuulutuksin paikallisessa ilmaisjakelulehdessä ja Keski-Uusimaa-lehdessä sekä kaupungin kotisivuilla internetissä www.kerava.fi. Kaupunginvaltuuston hyväksymä kaavamuutos on nähtävillä Keravan kaupungin maankäyttöpalveluiden kotisivuilla. Tässä vaiheessa kirjeellä tiedotetaan vain niille, jotka ovat sitä erikseen ehdotuksen nähtävilläolon aikana pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Päätöksen voimaantulo / toukokuu 2015 Kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman noin kuuden viikon kuluttua hyväksymisestä, mikäli päätöksestä ei valiteta. Kaavamuutos tulee voimaan, kun siitä on kuulutettu Keski-Uusimaa -lehdessä, paikallisessa ilmaisjakelulehdessä, kaupungin ilmoitustaululla, kirjastossa ja internetissä (www.kerava.fi). Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunto seuraavilta: Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keravan Vanhusneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Savion kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu ry Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi VR-Yhtymä Oy Finavia Ilmailulaitos Gasum Oy, Maakaasu Helsingin seudun liikenne HSL Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Oy Sinebrychoff Ab Turvatekniikan keskus Stowe Woodward Finland Oy Asemakaavan muutoksen valmistelija Yhteystiedot Valmistelija Asemakaavan valmistelusta vastaa: kaava-arkkitehti Marja Pelo, 040 318 2316, sähköposti: marja.pelo@kerava.fi Keravan kaupunki, Maankäyttöpalvelut Postiosoite: PL 123, 04201 Kerava Käyntiosoite: Sampolan palvelukeskus, 4. krs., Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava Puhelin *09-29491, Faksi: 09 2949 2101

10(10)

LIITE 3. MAANOMISTUS